""Virastoissa on aina ollut omat henkilönsä hoitamassa ruotsinkielisten asioita, yleensä äidikieleltään ruotsalainen.""
"Virkamiesruotsin tarvetta on tutkittu ainakin gradun tasoisesti:
Virkamiehen de facto ruotsin tarve on olematon!
Kyse on siis keinotekoisesta kielitaitovaatimuksesta."
"Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä
tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa.
Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen
lukemiseen. Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan
harvinaisempia."
"Voisi pohtia, tarvitseeko jokainen ministeriön virkamies hyvän ruotsin kielen taidon, jotta ruotsinkielisten oikeudet oman äidinkielen käyttöön toteutuisivat.
Työnantaja voisi hoitaa asian helpomminkin palkkaamalla tarvittavan määrän
ruotsin kielen taitajia"
Lähde: Tiia Turkia, ruotsin kieli valtionhallinnossa JyU 2011
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567...
Virkamiesruotsista!
8
104
Vastaukset
- Niin!
Pakkoruotsin poiston kylkiäisen poistuu siihen oleellisesti liittyvä toinen turhake eli pakkovirkaruotsi.
Surujen kielipalvelut kuuluvat ennen kaikkea suruille itselleen. Sitten tulee käyttää ruotsintaistoisia suomalaisia. Jos jostain syystä tarvetta vielä ilmenee, niin tulkit avuksi.
Pitää muistaa, että suurin osa suruista on täysin kaksikielisiä. Lisäksi huonosti suomea ymmärtävät surut asuvat kaikki selvästi kaksikielissä kunnissa, joissa on luonnollisesti paljon ruotsinkielisiä virkamiehiä. - Nettisuom. (-fenno)
"Virastoissa on aina ollut omat henkilönsä hoitamassa ruotsinkielisten asioita, yleensä äidikieleltään ruotsalainen."
Tuon vuoksi kielitaitolaki on muutettava koskemaan nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta viranomaista kollegiona, joka huolehtii siitä, että henkilöstössä on todellisen tarpeen mukaisesti ruotsintaitoisia. Vantaallakin riittäisi, että pari, kolme sadasta korkeakoulutetusta virkahenkilöstä osaa äidinkielenomaisesti ruotsia palvellakseen ruotsinkielisiä kokopäivätoimisesti."Tuon vuoksi kielitaitolaki on muutettava koskemaan nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta viranomaista kollegiona, joka huolehtii siitä, että henkilöstössä on todellisen tarpeen mukaisesti ruotsintaitoisia."
Kielitaitolaki koskee nimenomaan viranomaista kollegiona!!!!
Oikeusministeriö:
Usein kysyttyä
1. Kaksikielisissä viranomaisissa koko henkilöstön on osattava suomea ja ruotsia.
Väärin. Viranomainen on velvollinen huolehtia siitä, että kielitaitoja löytyvä siellä, missä niitä tarvitaan.
2. Kielellinen palvelu sosiaali- ja terveydenhuollossa koskee ensisijaisesti ensihoidossa, ei erityissairaanhoitoa yhtä lailla.
Väärin. Kielilaki koskee hoitoprosessin kaikkia vaiheita.
3. Velvollisuus palvella molemmilla kielillä koskee vain heitä jotka ottavat ihmisiä vastaan luukussa – ainakin ensikontakti!
Velvollisuus palvella molemmilla kielillä pätee läpi prosessin. Viimeinen kontakti on yhtä tärkeää kuin ensikontakti.
4. Velvollisuus palvella molemmilla kielillä pätee vain silloin, jos potilas ei osaa toista kieltä, silloin kun on tarpeellista.
Väärin. Kysymys ei ole siitä, mitä kieltä potilas osaa, vaan potilaan oikeudesta käyttää omaa kieltään
5. Ns. työkieli määrää, mitä kieltä viranomainen käyttää yhteydenpidoissa asiakkaisiin.
Ei. Yhteydessä asiakkaaseen käytetään asiakkaan kieltä, jota hän itse on valinnut.
Muista, että missään laissa tai asetuksessa ei ole sääntöjä ainoastaan enemmistön kielestä tai yhdestä kunnassa käyttävästä kielestä.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/useinkysyttya.html- Nettisuom. (-fenno)
Ankdam kirjoitti:
"Tuon vuoksi kielitaitolaki on muutettava koskemaan nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta viranomaista kollegiona, joka huolehtii siitä, että henkilöstössä on todellisen tarpeen mukaisesti ruotsintaitoisia."
Kielitaitolaki koskee nimenomaan viranomaista kollegiona!!!!
Oikeusministeriö:
Usein kysyttyä
1. Kaksikielisissä viranomaisissa koko henkilöstön on osattava suomea ja ruotsia.
Väärin. Viranomainen on velvollinen huolehtia siitä, että kielitaitoja löytyvä siellä, missä niitä tarvitaan.
2. Kielellinen palvelu sosiaali- ja terveydenhuollossa koskee ensisijaisesti ensihoidossa, ei erityissairaanhoitoa yhtä lailla.
Väärin. Kielilaki koskee hoitoprosessin kaikkia vaiheita.
3. Velvollisuus palvella molemmilla kielillä koskee vain heitä jotka ottavat ihmisiä vastaan luukussa – ainakin ensikontakti!
Velvollisuus palvella molemmilla kielillä pätee läpi prosessin. Viimeinen kontakti on yhtä tärkeää kuin ensikontakti.
4. Velvollisuus palvella molemmilla kielillä pätee vain silloin, jos potilas ei osaa toista kieltä, silloin kun on tarpeellista.
Väärin. Kysymys ei ole siitä, mitä kieltä potilas osaa, vaan potilaan oikeudesta käyttää omaa kieltään
5. Ns. työkieli määrää, mitä kieltä viranomainen käyttää yhteydenpidoissa asiakkaisiin.
Ei. Yhteydessä asiakkaaseen käytetään asiakkaan kieltä, jota hän itse on valinnut.
Muista, että missään laissa tai asetuksessa ei ole sääntöjä ainoastaan enemmistön kielestä tai yhdestä kunnassa käyttävästä kielestä.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/useinkysyttya.htmlAnkdam: "Kielitaitolaki koskee nimenomaan viranomaista kollegiona!!!!"
Noissa vastauksissa ei kerrota, että kielitaitolaki koskee viranomaista sellaisena kollegiona, virkakuntana, jossa virkakunnan koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä jo työnhaussa vaaditaan jonkinasteista ruotsin (ja suomen) kielen taitoa. Hyvin riittäisi, että kielitaitovaatimukset asetettaisiin vain virkakunnalle laitoksena eikä koko laitoksen korkeakoulutetulle henkilöstölle. Se mahdollistaa kielitaidon vaatimisen todellisen tarpeen mukaan, ja vältyttäisiin ylimitoitetuilta kielitaitovaatimuksilta. Niinpä pakkoruotsi käy aivan tarpeettomaksi pienen vähemmistön tarpeiden kelvolliseksi hoitamiseksi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
keskustelu.suomi24.fi/node/9825643 : "Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin." - Nettisuom. (-fenno)
Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:
Ankdam: "Kielitaitolaki koskee nimenomaan viranomaista kollegiona!!!!"
Noissa vastauksissa ei kerrota, että kielitaitolaki koskee viranomaista sellaisena kollegiona, virkakuntana, jossa virkakunnan koko korkeakoulutetulta henkilöstöltä jo työnhaussa vaaditaan jonkinasteista ruotsin (ja suomen) kielen taitoa. Hyvin riittäisi, että kielitaitovaatimukset asetettaisiin vain virkakunnalle laitoksena eikä koko laitoksen korkeakoulutetulle henkilöstölle. Se mahdollistaa kielitaidon vaatimisen todellisen tarpeen mukaan, ja vältyttäisiin ylimitoitetuilta kielitaitovaatimuksilta. Niinpä pakkoruotsi käy aivan tarpeettomaksi pienen vähemmistön tarpeiden kelvolliseksi hoitamiseksi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
keskustelu.suomi24.fi/node/9825643 : "Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle. Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin."Ionin mallin osoite: http://www.keskustelu.suomi24.fi/node/9825643
"Virastoissa on aina ollut omat henkilönsä hoitamassa ruotsinkielisten asioita, yleensä äidikieleltään ruotsalainen.""
- ruotsinkielisenä minä haluaisin tietää missä nämä ihmiset ovat jotka hoitavat pelkästään ruotsinkielisten asioita. Sen sijaan ruotsinkielisistäa virkailijoista palvelevat enemmän suomenkielisiä kuin edes suhteessa ruotsinkielisiä.
""Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä
tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa."
- tutkielmassa on siis todettu että sisäasiainministeriö ei itse kykene antamaan kaksikielisille kunnille tai ruotsinkielisille laissa säädettyä palveluja kahdella kielellä.- yks
- "tutkielmassa on siis todettu että sisäasiainministeriö ei itse kykene antamaan kaksikielisille kunnille tai ruotsinkielisille laissa säädettyä palveluja kahdella kiele"
Yllä oleva tulkinta!
Olisiko kuitenkin niin että ruotsinkieltä itseasiassa tarvitaan niin vähän että muutamat ruotsinkieliset hoitaa hyvinkin tarvittavat palvelut myös ruotsinkielisille ja kaksikielisille kunnille.
Joten nyky virkapakkoruotsi vaatimus aivan liian raskas ja ylimitoitettu joka vain entisestään lisää vettä myllyyn pakkoruotsitus asiassa.
- ........
...........
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies pakko olla rehellinen
Kiinnostuin koska olet tosi komea ja sulla on ihana puheääni. Olen aika pinnallinen sitten kai... 😓 kyllä olet tosi rau566608Olet saanut kyllä tunnisteita
Itsestäsi ja meistä. Mutta mikä siinä on, ettet kirjoita etkä anna itsestäsi merkkejä. Ellei ole kysymys siitä, mikä ens404482- 542229
Kristo Salminen, 52, riisuutui - Paljasti Iso-Börjen tatuoinnit - Somekansan tuomio yksimielinen
Iso-Börje, tuo iso, tatuoitu, yltiöromanttinen ja aika kuuma rikollispomo - vai mitä mieltä sinä olet? Lue lisää ja kat391828Hirvenmaitojuusto
Olin Prisman juustohyllyllä kun vierestä alkoi kuulua kamala paapatus. Siinä oli vanha muori, joka räyhäsi raivokkaasti,71428Joka päivä olen lukenut
Lähes kaiken. Ne sanat ja miten olet minut nähnyt. Se sattuu niin syvälle sydämeen. Ehkä vain manipuloit tai jotain. Sil151199- 171151
- 241124
Kerro mulle miksi juuri me
Kohdattiin? Tässä elämässä. Vaikka ollaan edelleen tutut tuntemattomat. Se on omituinen tunne.671077- 671018