Olen erittäin huonossa tilanteessa. Minulla on 2-vuotias sekarotuinen isokokoinen koira, joka luonteeltaan on todella yställinen,rakastava, kiltti,aktiivinen ja menevä.
Ongelmat alkoivat muutama kuukausi sitten, kun avopuolisoni eläinallergia ärtyi erittäin pahaksi. Hän ei yksinkertaisesti voi olla enää koiramme kanssa sisätiloissa.
Olemme joutuneet tässä muutaman kuukauden aikana pistämään elämämme aivan uusiksi. Muutimme erillemme ja rakensimme koiralle tarhan hänen vanhempiensa pihalle maaseudulle..Järjestely ei kuitenkaan toimi sillä suhteemme on vaarassa välimatkan, sekä jatkuvan stressin takia.
Mitä minä teen? Olen tajunnut,että todennäköisesti joudun luopumaan koirastamme. Se on sydäntä raastavaa. Olen todella kiintynyt koiraani ja edes ajatus luopumisesta saa minut voimaan pahoin, mutta pelkään,että se on ainoa vaihtoehto. Haluan koiralleni kodin, jossa sille annetaan paljon aikaa ja aktiviteettaja ja jossa se tuntee itsensä onnelliseksi. Olen huolissani sillä tiedän,että sellaista kotia on vaikeaa löytää..Mihinkään kerrostalo asuntoon en koiraani anna..
Ongelmat alkoivat muutama kuukausi sitten, kun avopuolisoni eläinallergia ärtyi erittäin pahaksi. Hän ei yksinkertaisesti voi olla enää koiramme kanssa sisätiloissa.
Olemme joutuneet tässä muutaman kuukauden aikana pistämään elämämme aivan uusiksi. Muutimme erillemme ja rakensimme koiralle tarhan hänen vanhempiensa pihalle maaseudulle..Järjestely ei kuitenkaan toimi sillä suhteemme on vaarassa välimatkan, sekä jatkuvan stressin takia.
Mitä minä teen? Olen tajunnut,että todennäköisesti joudun luopumaan koirastamme. Se on sydäntä raastavaa. Olen todella kiintynyt koiraani ja edes ajatus luopumisesta saa minut voimaan pahoin, mutta pelkään,että se on ainoa vaihtoehto. Haluan koiralleni kodin, jossa sille annetaan paljon aikaa ja aktiviteettaja ja jossa se tuntee itsensä onnelliseksi. Olen huolissani sillä tiedän,että sellaista kotia on vaikeaa löytää..Mihinkään kerrostalo asuntoon en koiraani anna..
Vastaukset 7
Vanhimmat
mieluummin ehkä kerrostaloon sittenkin, kuin maalaistaloon pihan perälle. Siellä autotallin takanahan ne koirahäkit maalla tahtoo olla
Eipähän meillä ainankaan vaan talon vieressä 20m päässä ja maalle myös minun koirani kuuluu sillä se tarvitsee rutkasti liikkumatilaa sekä mahdollisuuden päästä toteuttamaan omaa luonnettansa eli kaivamaan kuoppia ja leikkimään rajattomasti. Harvemmin näitä seikkoja kerrostalossa pystyy toteuttamaan. Koirani tarvitsee myös PALJON ulkoilua sekä lenkkeilyä ja vastapainoksi paljon lepoa ja omaa tilaa.
Huom. Koira on asunut myös kerrostalo kaksiossa, mutta voin todeta, että maalla parempi sillekkin.
Itse en ainankaan rakentaisi koiralle paikkaa jonnekkin pihan syrjänurkkaan..
Kerrostaloissa voi olla paremmat olot kuin maalla..eli katso paikkaa avoimesti ja pitkällä tähtäimellä..ellei kyse ole vahtivasta rodusta joka vaatii reviirin ja ei voi ajatella kaupunkiin.
Meillä maalla on luomukoira joka vapaana koko ajan mutta molemmissa naapureissamme on koirat tarhoissa ja niitä ei kuljeteta laisinkaan lenkeille eli pieni alue koko elämän ilman kontakteja :(
Aiemmin asuin kaupungissa kerrostalossa ja koiran kanssa tehtiin paljon retkiä metsiin ja harrastettiin eli hyvät olot..ja rivitaloon muutettuamme sai pikkupihankin muun lisäksi..ja nyt maalla luomuna. Itse katsoisin tulevan omistajan aktiivisuuden en kokonaan paikkaa vaan miten pitänyt aiemmat koirat(jotkut lopettaa koirat helpolla) ja miten sitoutuu myös tulevaisuudessa.
Juu, onhan se kaunis ajatus koirasta vapaana pihalla maalla, mutta toteutuu harvoin. Harrastava kaupunkilainen voi viedä koiraharrastuksen hyvinkin pitkälle: kavereiden kaupunkilaiskoirat on osa sertipalkittuja, joilla on tulokset myös mejässä, tokossa, metsästyksessä, paimennuksessa ym. Myös sekarotuisillakin on hyviä tuloksia.
Olen todennut kyllä, että kaupunkien koíria kävelytetään pakostakin. maalla saattavat olla 4-5 kuukautta samassa 3x5 tarhassa, niin että vain ruoka luukusta sisään heitetään. onhan tuossa jouten ollessa tullut seurattua useammankin metsästäjän koiranpitoa!
Joo tottahan se on että jotkut pärjäävät koiran kanssa myös kerrostaloissa ja koira viihtyy..Mutta puhunkin tässä omasta koirastani joka viihtyy paljon paremmin maalla kuin kerrostalossa ja vaikka aitauksessa onkin (aitaus on tilavampi kuin useimmat kerrostalo kaksiot-kolmiot ) pääsee koira päivässä myös pitkille lenkkeille,eikä sitä jätetä tunneiksi aitaukseen yksin..Ongelmanihan tässä olikin rakkaasta koirasta luopuminen sekä oikeanlaisen kodin löytyminen. Koirassa on myös vahtikoiraa, joten kerrostalo elämä hankalaa muutenkin.
Vaihda avopuoliso. Nykyäänhän parisuhteet katkaistaan mitä erilaisimmilla syillä kuten " eu hotsita, ää ei toimi, oomme niin erilaisia, haluan olla vapaana ja keskittyä omaan elämääni.." Nämä on kuultu.
Koira elää vain sen 10-13 vuotta mutta seukkukumppaneita löytyy aina.