Ruotsinkielinen oppimateriaali "vähälevikkistä"

RKP?RKP?

oph.fi:

"Valtionavustus ruotsinkielisen vähälevikkisen oppimateriaalin tuotantoon vuonna 2014

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2014 talousarvioon sisältyvästä määrärahasta valtionavustuksen (erityisavustuksen) ruotsinkielisten oppimateriaalien tuotantoon. Jaettavissa on enintään 50 000 euroa. Valtionavustuksen tarkoituksena on luoda ruotsinkielisille oppilaille yhtäläiset edellytykset suoriutua perusopetuksesta. Valtionavustus on tarkoitettu sellaisen oppimateriaalin tuotannon tukemiseen, joka ei muutoin ole taloudellisesti kannattavaa. Valtionavustusta voivat hakea yhteisöt ja yritykset.

Tiedote 54/2014 (pdf)
Hakulomake (doc)
Selvityslomake (doc)"

37

206

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • uutis anna

      Ihan turhaa tukea. Ruotsinkieliset oppilaat eivät lue läksyjä niin ei sitä varten kirjoja kannata valmistaa. Ruotsinkieliselle on opiskelupaikka varmistettu vaikka ei läksyjä lukisikaan.

      Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

      Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!

      -

      Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
      STT 21.11.2011

      Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
      Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
      Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
      Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
      Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

      HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
      21.11.2011 6:00 | 48 |
      STT
      Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
      Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

      • "Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%? Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!"

        En ymmärrä. Miksi ette vaadi suomenkielisten opiskelupaikkojen lisäämistä ja hyväksymiskiintiöiden nostamista? Vaatikaa nyt ihmeessä että puolet suomenkielisistäkin on hyväksyttävä kun kerran ruotsinkielisetkin pääsevät!

        Kahdenkymmenen prosentin lisäys äidinkieleltään suomenkielisten opiskelupaikkoihin merkitsisi n. 3800 uutta opiskelupaikkaa!

        Vai onko teille tärkeätä vain se että n. 260 äidinkieleltään ruotsinkielistä opiskelijaa vähemmän pääsisi yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelemaan?

        Vuonna 2010 aloitti yhteensä 20 168 uutta opiskelijaa opintonsa. Vähensin luvusta ÅA:n ja Hankenin opiskelijat. Erikseen en ole huomioinut HY:n ruotsinkeltä taitavien paikkoja koska niitä on vain pari sataa jos ja niilläkin paikoilla on paljon suomenkielisiä, toisaalta sekä Hankenilla että ÅA:ssa opiskelee paljon myös suomenkielisiä.

        Ruotsinkielisiä ylioppilaita valmistuu vuosittain vajaa 2200.

        Kaikista haettavista opiskelupaikoista Åbo Akademi ja Hanken muodostavat yhdessä n. 5,9%. (=1202 paikkaa)

        "Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
        http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi


      • Logiikan laskut
        Ankdam kirjoitti:

        "Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%? Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!"

        En ymmärrä. Miksi ette vaadi suomenkielisten opiskelupaikkojen lisäämistä ja hyväksymiskiintiöiden nostamista? Vaatikaa nyt ihmeessä että puolet suomenkielisistäkin on hyväksyttävä kun kerran ruotsinkielisetkin pääsevät!

        Kahdenkymmenen prosentin lisäys äidinkieleltään suomenkielisten opiskelupaikkoihin merkitsisi n. 3800 uutta opiskelupaikkaa!

        Vai onko teille tärkeätä vain se että n. 260 äidinkieleltään ruotsinkielistä opiskelijaa vähemmän pääsisi yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelemaan?

        Vuonna 2010 aloitti yhteensä 20 168 uutta opiskelijaa opintonsa. Vähensin luvusta ÅA:n ja Hankenin opiskelijat. Erikseen en ole huomioinut HY:n ruotsinkeltä taitavien paikkoja koska niitä on vain pari sataa jos ja niilläkin paikoilla on paljon suomenkielisiä, toisaalta sekä Hankenilla että ÅA:ssa opiskelee paljon myös suomenkielisiä.

        Ruotsinkielisiä ylioppilaita valmistuu vuosittain vajaa 2200.

        Kaikista haettavista opiskelupaikoista Åbo Akademi ja Hanken muodostavat yhdessä n. 5,9%. (=1202 paikkaa)

        "Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
        http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi

        Ruotsinkielisen oppimateriaalin tarve on ilmeinen. Tuotantoa pitäisi kuitenkin keskittää, ja sen vuoksi matemaattisten aineiden oppikirjojen painattaminen voidaan lopettaa, koska ruotsinkieliset ilmeisesti haluavat luopua pakkomatematiikasta. Tätä ovat julistaneet monet merkittävät (ruotsinkieliset) poliitikot ja lukuisat kirjoittelijat tällä palstalla.


      • der Wagen
        Ankdam kirjoitti:

        "Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%? Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!"

        En ymmärrä. Miksi ette vaadi suomenkielisten opiskelupaikkojen lisäämistä ja hyväksymiskiintiöiden nostamista? Vaatikaa nyt ihmeessä että puolet suomenkielisistäkin on hyväksyttävä kun kerran ruotsinkielisetkin pääsevät!

        Kahdenkymmenen prosentin lisäys äidinkieleltään suomenkielisten opiskelupaikkoihin merkitsisi n. 3800 uutta opiskelupaikkaa!

        Vai onko teille tärkeätä vain se että n. 260 äidinkieleltään ruotsinkielistä opiskelijaa vähemmän pääsisi yliopistoihin ja korkeakouluihin opiskelemaan?

        Vuonna 2010 aloitti yhteensä 20 168 uutta opiskelijaa opintonsa. Vähensin luvusta ÅA:n ja Hankenin opiskelijat. Erikseen en ole huomioinut HY:n ruotsinkeltä taitavien paikkoja koska niitä on vain pari sataa jos ja niilläkin paikoilla on paljon suomenkielisiä, toisaalta sekä Hankenilla että ÅA:ssa opiskelee paljon myös suomenkielisiä.

        Ruotsinkielisiä ylioppilaita valmistuu vuosittain vajaa 2200.

        Kaikista haettavista opiskelupaikoista Åbo Akademi ja Hanken muodostavat yhdessä n. 5,9%. (=1202 paikkaa)

        "Yliopistoissa aloitti vuonna 2009 opintonsa 1 285 ruotsinkielistä uutta opiskelijaa, joiden osuus kaikista uusista opiskelijoista oli kuusi prosenttia. Ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvista uusista opiskelijoista 1 074 eli 83 prosenttia aloitti opintonsa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolanissa tai Helsingin yliopistossa. Vuoden 2009 päävalinnoissa suomenkielisten hakemuksista hyväksyttiin 15 prosenttia ja ruotsinkielisten 25 prosenttia."
        http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2011/0906/kirjalliset.html?lang=fi

        Pitäisikö kaikkien sitten olla oikeutettuja yliopisto paikkaan? Kaikista tulisi tohtoreita Ankdamnin mukaan. Jumalauta Ankdamn sinä olet tyhmä! Etkö onnistu paremmin perustelemaan ruotsinkielisten etuoikeuksia?

        Keskustelu edetessään paljastaa idiootit
        hahaaa...


      • der Wagen kirjoitti:

        Pitäisikö kaikkien sitten olla oikeutettuja yliopisto paikkaan? Kaikista tulisi tohtoreita Ankdamnin mukaan. Jumalauta Ankdamn sinä olet tyhmä! Etkö onnistu paremmin perustelemaan ruotsinkielisten etuoikeuksia?

        Keskustelu edetessään paljastaa idiootit
        hahaaa...

        Ymmärrän että sinulle olisi tärkeintä saada suruilta 260 opiskelupaikkaa pois vaikka se teidän suomenkielisten paikoissa olisi hyttysen kus* valtameressä.
        Voit kuitenkin helposti tasata numeroita ihan itse, lukemalla pakkoruotsisi ja hakeutumalla ruotsinkieliseen koulutukseen. Saattaisit jopa päästäkin, kun on vähemmän hakijoita on myös kilpailu vähäisempää. Joihinkin ruotsinkielisiin koulutuksiin on kuitenkin jopa vaikeampi päästä kuin vastaavasn suomenkieliseen.

        Suomenkielisiä hyväksytään vuosittain ruotsinkielisiin koulutuksiin paljon enemmän kuin tuo 260 henkeä joka siis on se 20% ero ja ruotsinkielisiä hyväksytään niin ikään suomenkielisiin koulutuksiin ihan ilman mitään kiintiöetua/ -haittaa.

        Koulutus ja sen ylläpitäminen, maksaa joka tapauksessa joten kovin pienet kurssit ja yksiköt tulevat kalliiksi. Em syystä niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja tulee siis todennäköisesti myös tulevaisuudessa olemaan suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä, ainakin hakijoihin nähden.

        Taas yksi hyvä syy Suomessa osata ruotsia!


      • minister näs borrare
        Ankdam kirjoitti:

        Ymmärrän että sinulle olisi tärkeintä saada suruilta 260 opiskelupaikkaa pois vaikka se teidän suomenkielisten paikoissa olisi hyttysen kus* valtameressä.
        Voit kuitenkin helposti tasata numeroita ihan itse, lukemalla pakkoruotsisi ja hakeutumalla ruotsinkieliseen koulutukseen. Saattaisit jopa päästäkin, kun on vähemmän hakijoita on myös kilpailu vähäisempää. Joihinkin ruotsinkielisiin koulutuksiin on kuitenkin jopa vaikeampi päästä kuin vastaavasn suomenkieliseen.

        Suomenkielisiä hyväksytään vuosittain ruotsinkielisiin koulutuksiin paljon enemmän kuin tuo 260 henkeä joka siis on se 20% ero ja ruotsinkielisiä hyväksytään niin ikään suomenkielisiin koulutuksiin ihan ilman mitään kiintiöetua/ -haittaa.

        Koulutus ja sen ylläpitäminen, maksaa joka tapauksessa joten kovin pienet kurssit ja yksiköt tulevat kalliiksi. Em syystä niitä ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja tulee siis todennäköisesti myös tulevaisuudessa olemaan suhteessa enemmän kuin suomenkielisiä, ainakin hakijoihin nähden.

        Taas yksi hyvä syy Suomessa osata ruotsia!

        Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.

        Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

        Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia.

        Taas hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen. Ei tarvitse opiskella ruotsia, turhaa kieltä opiskelemaan pääsemisen vuoksi ja voi käyttää samaa kieltä myös työelämässä.


      • minister näs borrare kirjoitti:

        Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.

        Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.

        Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia.

        Taas hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen. Ei tarvitse opiskella ruotsia, turhaa kieltä opiskelemaan pääsemisen vuoksi ja voi käyttää samaa kieltä myös työelämässä.

        Mutta miksi sitten ette ihmeessä vaadi enemmän opiskelupaikkoja suomeksi?


      • minister näs borrare
        twervig kirjoitti:

        Mutta miksi sitten ette ihmeessä vaadi enemmän opiskelupaikkoja suomeksi?

        Taidat olla i d i o o t t i.

        Pitäisikö kaikkien sitten olla oikeutettuja yliopisto paikkaan? tulisi tohtoreita?! Etkö onnistu paremmin perustelemaan ruotsinkielisten etuoikeuksia?

        Ruotsinkielisten opiskelijoiden taso on jo niin alhainen että opiskelupaikkoja pitää vähentää.

        Keskustelu edetessään paljastaa idiootit
        hahaaa...


      • minister näs borrare
        twervig kirjoitti:

        Mutta miksi sitten ette ihmeessä vaadi enemmän opiskelupaikkoja suomeksi?

        Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

        Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

        HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
        Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
        http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-strunta...

        YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
        Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

        Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
        http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielis...

        --- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

        Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

        SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

        Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.


    • Syy.

      Syitähän tuohon voi olla vain yksi eli suruoppilaat vähentyvät. Tarjonta pitää vastata kysyntää. Mutta svekokratiassahan niin ei ole ruotsin kielen suhteen!

      • Tyst nu!

        Totuutta ei saa sanoa tässä svekokratiasamme.


      • Opiskelupaikkoja vähennetään kaikilta myös ruotsinkielisiltä koska ikäluokat pienenevät. Kouluja ja linjoja lakkautetaan tai yhdistetään muihin. Ruotsinkielisillä on keskimäärin pitempi opiskelumatka kuin suomenkielisllä. Jopa Lapissa missä on pitkät etäisyydet opiskelijoilla on lyhyempi matka kuin ruotsinkielisillä keskimäärin maassa.


      • minister näs borrare
        twervig kirjoitti:

        Opiskelupaikkoja vähennetään kaikilta myös ruotsinkielisiltä koska ikäluokat pienenevät. Kouluja ja linjoja lakkautetaan tai yhdistetään muihin. Ruotsinkielisillä on keskimäärin pitempi opiskelumatka kuin suomenkielisllä. Jopa Lapissa missä on pitkät etäisyydet opiskelijoilla on lyhyempi matka kuin ruotsinkielisillä keskimäärin maassa.

        Älä valehtele. Ruotsinkieliset asuva pienellä alueella jonne ovat myös ruotsinkieliset koulut keskitetty.


      • minister näs borrare
        twervig kirjoitti:

        Opiskelupaikkoja vähennetään kaikilta myös ruotsinkielisiltä koska ikäluokat pienenevät. Kouluja ja linjoja lakkautetaan tai yhdistetään muihin. Ruotsinkielisillä on keskimäärin pitempi opiskelumatka kuin suomenkielisllä. Jopa Lapissa missä on pitkät etäisyydet opiskelijoilla on lyhyempi matka kuin ruotsinkielisillä keskimäärin maassa.

        Yle:
        Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.


      • tapetsering & målnin
        minister näs borrare kirjoitti:

        Älä valehtele. Ruotsinkieliset asuva pienellä alueella jonne ovat myös ruotsinkieliset koulut keskitetty.

        Till en så pass vanlig yrkesutbildning som målare är närmaste svenskspråkiga utbildning i Österbotten.Rätt så lång väg om man bor i södra Finland.


    • säätiöt verotukseen

      Ahneilta säätiösioilta ei tipu penniäkään edes omalle åpartheid-nuorisolle.

    • Tärkeintä!

      Kunhan suruoppilaat saavat tarpeeksi pakkosuomen oppikirjoja. Muulla ei niin väliä. PISA-idiootit eivät kuitenkaan mitään opi. Mutta suomen taito postaa pakkoruotsituksen, mikä on maalle liian kallista.

    • Kappas!

      Ei kiinnosta pakkoruotsi enää surunuoriakaan! No se on ymmäreettävää, koska ovat enemmän suomenkielisä. Mitä hekään turhalla kielitaidolla tekisivät!?

      • Esimerkiksi voi hoitaa omalla kielelään kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa, se on enemmän kuin mihin suomenkielellä pystyy


      • yks
        twervig kirjoitti:

        Esimerkiksi voi hoitaa omalla kielelään kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa, se on enemmän kuin mihin suomenkielellä pystyy

        "Esimerkiksi voi hoitaa omalla kielelään kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa, se on enemmän kuin mihin suomenkielellä pystyy"

        Onko joku väittänyt että Suomenkieli olisi kilpailukykyinen kauppakieli maailmassa?? Suomessa kun noin 95%ti puhutaan suomea on se ainut pääkieli Suomessa jolla tehdään valtaosin sisämarkkinoiden kauppaa, vaikka kaksi kansalliskieltä onkin! toista kansalliskieltä puhuu vajaat 5% mannersuomalaisista joista valtaosa puhuu suomeakin.

        Kauppakielistä vois myös todeta:
        - englanti 340 miljoonaa, ja virallinen kieli 114 maassa
        - espanja 320 miljoonaa, virallinen kieli 20 maassa
        - venäjä 170 miljoonaa, virallinen kieli 16 maassa
        - saksa 100 miljoonaa, virallinen kieli 9 maassa
        - ranska 80 miljoonaa virallinen kieli 80 maassa
        - portugali 170 miljoonaa, virallinen kieli 5 maassa
        - arabia 280 miljoonaa virallinen kieli 26 maassa
        - kiina noin 1200 miljoonaa, virallinen kieli 5 maassa.
        -jne...


        Espanja, arabia, ranska, mandariinikiina ja saksa. Siinä järjestyksessä viisi vierasta kieltä, jotka tulevat olemaan Britannian talouden kannalta kaikkein tärkeimmät seuraavan 20 vuoden aikana, arvioi brittiläinen koulutus- ja kulttuurijärjestö British Council raportissaan.


      • Hämmennys
        twervig kirjoitti:

        Esimerkiksi voi hoitaa omalla kielelään kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa, se on enemmän kuin mihin suomenkielellä pystyy

        "kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa"

        Mistäköhän kielestä kyse...

        Äidinkieleltään ruotsinkielisiä noin 8,5 miljoonaa.
        Pohjolassa noin 20 miljoonaa ihmistä, joista toki iso osa myös jossainmäärin ruotsiakin ymmärtää ja puhuu.


      • der Wagen
        twervig kirjoitti:

        Esimerkiksi voi hoitaa omalla kielelään kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa, se on enemmän kuin mihin suomenkielellä pystyy

        Mitä kieltä tarkoitat? Koulun pakkosuomenruotsilla ei tanskalaisten kanssa busineksia tehdä , eikä tarvitsekaan koska tanskalaiset osaa englantia ja hyväksyvät sen että ranskaa eivät ulkomaalaiset osaa.


      • minkä kaupan
        twervig kirjoitti:

        Esimerkiksi voi hoitaa omalla kielelään kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa, se on enemmän kuin mihin suomenkielellä pystyy

        Kerro nyt jo vihdoin niistä Pohjanmaan rannikon ja Ahvenanmaan tuotteista. Viking Line ei todellakaan vanhoilla romuillaan voi paljoa hoitaa mikäli varustamotuki poistetaan. Pohjoismaissa ei kaiken lisäksi ole asukkaita kolmekymmentä miljoonaa, vaan kaksikymmentäviisi miljoonaa. Huomaa miten sekaisin olet, mutta kai se jos on jo kehdossa opetettu yli-ihmisoppia vaikuttaa aivoihin.


      • turhaan yrität
        Hämmennys kirjoitti:

        "kaupankäynnin n. 30 miljoonan talaousalueen kanssa"

        Mistäköhän kielestä kyse...

        Äidinkieleltään ruotsinkielisiä noin 8,5 miljoonaa.
        Pohjolassa noin 20 miljoonaa ihmistä, joista toki iso osa myös jossainmäärin ruotsiakin ymmärtää ja puhuu.

        Hullulle on vaikea puhua järkeä. Tämän totesi jo Stalinin ja Hitlerin lähimmät miehet.


    • Wäinämöinen

      Nuo rahathan on tarkoitettu perusopetuksen oppimateriaaleihin ja summa on hyvin vaatimaton. Tällä tasolla tarvitaan mielestäni Suomessa tuotettua materiaalia; ammatti- ja yliopistokoulutuksessa voidaan kyllä tarvittaessa turvautua Ruotsissa tuotettuun.

      • niin?

        Pienikään määrä ruotsinkielistä oppimateriaalia ei käy siis kaupaksi? Eiköhän se kerro kaiken oleellisen


      • sekaisinko olet

        Tuo "vaatimaton summa" on suunnilleen yhden uuden auton hinnan suuruinen.


    • säästöä

      miksi muuten yleensäkään pitää tehdä noita suomalaisia oppikirjoja muutamille ruotsinkielisille oppilaille . eikö ne kirjat kannattaisi tuottaa ruotsista , siellä kun olisi sitä volyymiä ja taatusti juuri sen vuoksi paljonpaljon halvemmat hinnat . tuntuu järjettömältä tuhlaukselta

      • der Wagen

        Siksi että ruotsalaiset kirjat olisivat liian vaativia meidän paapotulle vähemmistöille.


      • on ne etuoikeuttui
        der Wagen kirjoitti:

        Siksi että ruotsalaiset kirjat olisivat liian vaativia meidän paapotulle vähemmistöille.

        Meidän hemmoitelluille, käenpojille ja kulinaristeille.


      • Hyvä pointti!

        Svekokratiassamme kaikesta muusta säästetään, mutta ruotsin kielen vain tuhlataan. Se on johtava periaate!


      • Kyllä osittain pystyy Ruotsista tuoda kirjoja mutta monella alalla se ei toimi. Yhteiskunta toimii vähän toisella tavalla täällä ja siksi tietenkin pitää olla kirjoja jotka käsittelevät Suomen oloja. Äidinkielen kirjoja on ala-asteille välillä tuotu Ruotsista mutta myös todettu että ne tuntuvat vierailta kun oloja Skoonessa tai Göteborgissa käsitellään eikä Helsingin, Tammisaaren tai Vaasan.
        Matikassa taas Ruotsissa paneutuvat toisiin asioihin ja taso on tosienlainen ja tämä voi vaikuttaa sitten lukiossa kun ylioppilaskirjoituksia on vastassa.


    • plaaazzz

      Voi vittu! Miltä serbialaisista tuntuisi jos esimerkiksi Albanian hallitus avustaisi "vähälevikkisen albanian" opetusta Kosovossa.

    • Ahveloinen1

      Ruotsi on maassamme rikkaus joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Siksi, taloustilanteesta huolimatta, on siihen syytä satsata ehkä jopa entistä enemmän resursseja. Se että jotkut vihaavat kaikkea erilaista, ei saa olla mikään syy vatvoa näitä vähemmistön suojelun kuluja. Kaksikielisyys maksaa, mutta se saa maksaakin.

      Hei, ainahan voidaan leikata jostain muualta!

      • Pois Pakkoruotsi!

        "Se että jotkut vihaavat kaikkea erilaista"

        Ehkä jotkut vaan vihaavat åpartheidia. Onhan se sentään ihmisoikeusrikos, ettäs tiedät.


      • ei maksa

        Kaikki nettomaksajat ovat muutamaa Uudenmaan svekkulia lukuunottamatta täysin suomenkielisiä. Oikeastihan etenkin Ahvenanmaa tulee helvetin kalliiksi lohikiintiöineen, kotiseutuoikeuksineen, varustamotukineen, lapsilisineen ja maataloustukineen.


      • proji proji
        Pois Pakkoruotsi! kirjoitti:

        "Se että jotkut vihaavat kaikkea erilaista"

        Ehkä jotkut vaan vihaavat åpartheidia. Onhan se sentään ihmisoikeusrikos, ettäs tiedät.

        Ahvenanmaalla vihataan kaikkea suomalaista, vaikka suomenkieliset ovat Viking Linen suurin asiakasryhmä. On hämmästyttävää miten jotkut valittavat virolaisten työntekijöiden antamasta palvelusta käymällä samaan aikaan ahvenrasistien romuläjissä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      144
      2287
    2. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      174
      1369
    3. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      72
      1167
    4. Rita syyttää muita "virheistään"

      Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui
      Kotimaiset julkkisjuorut
      79
      1078
    5. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      168
      1067
    6. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      89
      1053
    7. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      96
      1005
    8. Jos saisit nainen vielä pudotettua 20 kiloa?

      Niin voitaisiin katsella uudestaan.
      Ikävä
      49
      937
    9. Niiiiin pihkassa

      Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil
      Ikävä
      39
      910
    10. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      63
      822
    Aihe