Leningradin saarto

"Esimerkiksi v.1918 Mannerheimille ehdotettiin näännyttämistä nälkään ja siitä vapautuneilla voimilla siirtyä valtaamaan Viipuri, kenraali Mannerheim kieltäytyi noin nerokkaasta suunnitelmasta ja pyrki kaupungin nopeaan ratkaisuun."

Mitä oikein höpiset?

täyttä peetä jos Suomi olisi voinut tuhota Lenigrain olisi sen tehny,koska Suomalaisten suunnitelma oli ,että rajaa ei siirretä tuumaakaan eikä saaria luovuteta ja sen takia Suomalaiset taisteli viimeiseen mieheen saarista. mutta kun tuli lähtö ja Stalin suunnitteli Leningradin puolustuksen tiesi Mannerheim on turha yrittää,Leningradi edustalla olevissa saarissa oli niin kova tykistö että oli mahdoton sitä murtaa.

Kipeäkö olet?? kirjoitti:

"Esimerkiksi v.1918 Mannerheimille ehdotettiin näännyttämistä nälkään ja siitä vapautuneilla voimilla siirtyä valtaamaan Viipuri, kenraali Mannerheim kieltäytyi noin nerokkaasta suunnitelmasta ja pyrki kaupungin nopeaan ratkaisuun."

Mitä oikein höpiset?

Lue lisää

Höpisen tätä: Tampereen piirittämisen aikana Mannerheimille ehdotettiin Tampereen näännyttämistä nälällä ja siitä vapautuneitten voimien avulla Viipurin valtausta. Mannerheim kieltäytyi siitä ja päätti viedä Tampereen valtaamisen loppuun.

Tässä valossa on ymmärrettävissä, että Mannerheim ei hyväksynyt Leningradin näännyttämistä nälällä ja kaupungin tuhoamista, joka oli saksalaisten tavoite v.1941. Mannerheimin mielestä piiritys ja nälkään näännyttäminen ei soveltunut kaupunkisodankäyntiin.

Leningradin piirityksen pitkittyminen saikin Mannerheimin epäilemään sitä, että Saksa häviäisi sodan.

suomalainen2 kirjoitti:

Höpisen tätä: Tampereen piirittämisen aikana Mannerheimille ehdotettiin Tampereen näännyttämistä nälällä ja siitä vapautuneitten voimien avulla Viipurin valtausta. Mannerheim kieltäytyi siitä ja päätti viedä Tampereen valtaamisen loppuun.

Tässä valossa on ymmärrettävissä, että Mannerheim ei hyväksynyt Leningradin näännyttämistä nälällä ja kaupungin tuhoamista, joka oli saksalaisten tavoite v.1941. Mannerheimin mielestä piiritys ja nälkään näännyttäminen ei soveltunut kaupunkisodankäyntiin.

Leningradin piirityksen pitkittyminen saikin Mannerheimin epäilemään sitä, että Saksa häviäisi sodan.

Lue lisää

"Höpisen tätä: Tampereen piirittämisen aikana Mannerheimille ehdotettiin Tampereen näännyttämistä nälällä ja siitä vapautuneitten voimien avulla Viipurin valtausta. Mannerheim kieltäytyi siitä ja päätti viedä Tampereen valtaamisen loppuun."

Kerohan tarkemmin lähteesi. Ja kuka tai ketkä ehdottivat?

Eikä Tampereen piirittämisestä olisi mitään joukkoja Viipurin valtaukseen riittänyt.
Sinne tarvittiin noin 20 000 miestä, kun Tampereelle riitti noin 13 000.

odellisuudessa tapahtuneita faktoja saksalaisten yrittäessä tuhota Leningradin.

>>>Jos vain suomalaiset aloittaisivat uudelleen offensiivinsa Kannaksella Leningradin kohtalo ratkeaisi v.Leebin mielestä muutamassa päivässä. Pyydettyään kolmea vuorokautta myöhemmin uudelleen suomalaisten apua hän sai Halderilta vastaukseksi hyökätä ensin itse Nevan ylitse. Vielä ei Hitler ollut valmis nöyrtynyt niin pitkälle että vastahakoisilta suomalaisilta pyydetty apua.
Kirjeessään ylipäälikölle 22.9.1941 Keitell selosti laajasti Heeresgruppe Nordin hidasta etenemistä. Vastauskirjeessään Keitelille ( Hitlerille ) marsalkka laajasti selitti niitä ylivoimaisia vaikeuksia joiden keskelle Suomen ylirasitettu talouselämä oli joutunut. Vanhempien ikäluokkien kotiuttaminen oli välttämätöntä elinkeinoelämän palvelukseen täydellisen romahduksen estämiseksi. Ennen talven tuloa hän aikoi vallata kuitenkin Karhumäen ja Petroskoin, mutta pidemmälle tähtääviä sotaliikkeitä ei Suomen ylipäällikkö pitänyt mahdollisina sen paremmin Kannaksella kuin Syvärilläkään.
_____________________
Mannerheimin kirjeen saapuessa Johtajan päämajaan, Heeresgruppe Nordin asema oli muuttunut erittäin kriitilliseksi. Syyskuun 26.päivän iltana Heusinger soitti OKH:sta Erfurthille Mikkeliin ilmoittaen tilanteen Pähkinälinnan itäpuolella kärjistyneen äärimmilleen. Siksi kenraali Halder piti erittäin toivottavana, että suomalaisten oikealle siivelle Syvärille sijoitettu Engelbrechtin divisioona
saisi käskyn ryhtyä näennäisiin hyökkäysvalmisteluihin, sitomalla ja saada venäläisten huomiota sinne suuntaan. Tämä kuulosti jo varsinaiselta hätähuudolta. Mannerheim lupasi tehdä voitavansa. Ennen kuin suomalaiset ehtivät ryhtyä toimiin venäläisten vastahyökkäykset laimenivat ja tasapaino Laatokan eteläpuolella palautui.
Operaatio Taifunin edetessä kohti Moskovaa v. Leebin onnistui ottaa rintamasta 2 panssari ja 2 motoroitua divisioonaa käsittävän XXXIX AK hyökkäykseen kohti itää. Tarkoituksena vallata Tihvinä edetä sieltä pohjoiseen yhteyden saamiseksi Karjalan Armeijaan ” Kädenlyönti Syvärillä ” oli vihdoin toteutettava. Mikä samalla merkitsi Leningradin täydellistä eristämistä. Hitlerin käskystä hyökkäys lähti liikkeelle 16.10.1941. Neuvostojoukot, joissa ei havaittu mitään heikkenemisen merkkejä tekivät ankaraa vastarintaa ja vajaa viikon kulutta alkoivat syyssateet toden teolla. Panssarit upposivat liejuun ja jäivät jälkeen, fyysisesti ja psyykkisesti loppuun kuluneiden saksalaisten joukkojen rämpiessä jalan sateessa pitkin mutaisia teitä. Führerin päämajaan kutsuttuna v. Leeb kaikesta huolimatta halusi jatkaa hyökkäystä, ei kuitenkaan pidemmälle kuin korkeintaan Tihvinään saakka. Marraskuun 9 päivänä saksalaiset viimeisillä voimillaan saivat kaapatuksi Tihvinän kaupungin joutuakseen siellä sen jälkeen miltei saarroksiin. Nyt kääntyivät katseet jälleen Mikkeliin, ja 18.11.1941 OKH pyysi Heeresgruppe Nordin tukemiseksi.

Pussis kertoo kirjoitti:

odellisuudessa tapahtuneita faktoja saksalaisten yrittäessä tuhota Leningradin.

>>>Jos vain suomalaiset aloittaisivat uudelleen offensiivinsa Kannaksella Leningradin kohtalo ratkeaisi v.Leebin mielestä muutamassa päivässä. Pyydettyään kolmea vuorokautta myöhemmin uudelleen suomalaisten apua hän sai Halderilta vastaukseksi hyökätä ensin itse Nevan ylitse. Vielä ei Hitler ollut valmis nöyrtynyt niin pitkälle että vastahakoisilta suomalaisilta pyydetty apua.
Kirjeessään ylipäälikölle 22.9.1941 Keitell selosti laajasti Heeresgruppe Nordin hidasta etenemistä. Vastauskirjeessään Keitelille ( Hitlerille ) marsalkka laajasti selitti niitä ylivoimaisia vaikeuksia joiden keskelle Suomen ylirasitettu talouselämä oli joutunut. Vanhempien ikäluokkien kotiuttaminen oli välttämätöntä elinkeinoelämän palvelukseen täydellisen romahduksen estämiseksi. Ennen talven tuloa hän aikoi vallata kuitenkin Karhumäen ja Petroskoin, mutta pidemmälle tähtääviä sotaliikkeitä ei Suomen ylipäällikkö pitänyt mahdollisina sen paremmin Kannaksella kuin Syvärilläkään.
_____________________
Mannerheimin kirjeen saapuessa Johtajan päämajaan, Heeresgruppe Nordin asema oli muuttunut erittäin kriitilliseksi. Syyskuun 26.päivän iltana Heusinger soitti OKH:sta Erfurthille Mikkeliin ilmoittaen tilanteen Pähkinälinnan itäpuolella kärjistyneen äärimmilleen. Siksi kenraali Halder piti erittäin toivottavana, että suomalaisten oikealle siivelle Syvärille sijoitettu Engelbrechtin divisioona
saisi käskyn ryhtyä näennäisiin hyökkäysvalmisteluihin, sitomalla ja saada venäläisten huomiota sinne suuntaan. Tämä kuulosti jo varsinaiselta hätähuudolta. Mannerheim lupasi tehdä voitavansa. Ennen kuin suomalaiset ehtivät ryhtyä toimiin venäläisten vastahyökkäykset laimenivat ja tasapaino Laatokan eteläpuolella palautui.
Operaatio Taifunin edetessä kohti Moskovaa v. Leebin onnistui ottaa rintamasta 2 panssari ja 2 motoroitua divisioonaa käsittävän XXXIX AK hyökkäykseen kohti itää. Tarkoituksena vallata Tihvinä edetä sieltä pohjoiseen yhteyden saamiseksi Karjalan Armeijaan ” Kädenlyönti Syvärillä ” oli vihdoin toteutettava. Mikä samalla merkitsi Leningradin täydellistä eristämistä. Hitlerin käskystä hyökkäys lähti liikkeelle 16.10.1941. Neuvostojoukot, joissa ei havaittu mitään heikkenemisen merkkejä tekivät ankaraa vastarintaa ja vajaa viikon kulutta alkoivat syyssateet toden teolla. Panssarit upposivat liejuun ja jäivät jälkeen, fyysisesti ja psyykkisesti loppuun kuluneiden saksalaisten joukkojen rämpiessä jalan sateessa pitkin mutaisia teitä. Führerin päämajaan kutsuttuna v. Leeb kaikesta huolimatta halusi jatkaa hyökkäystä, ei kuitenkaan pidemmälle kuin korkeintaan Tihvinään saakka. Marraskuun 9 päivänä saksalaiset viimeisillä voimillaan saivat kaapatuksi Tihvinän kaupungin joutuakseen siellä sen jälkeen miltei saarroksiin. Nyt kääntyivät katseet jälleen Mikkeliin, ja 18.11.1941 OKH pyysi Heeresgruppe Nordin tukemiseksi.

Lue lisää

Edelleen todellisuudessa tapahtuneita faktoja saksalaisten Leningradin tuhoamiseksi. Pussinperä käyttää lähteenään Polvisen - Suomi suurvaltojen politiikassa 1941-1944. Kiitos taas historian vääristelijät. Taas pääsin oikomaan Putinin masinoimaa historian vääristelyä.

163.D:n lisäksi olisi toivottavaa että myös suomalaisia joukkoja osallistuisi operaatioon, jonka olisi ulotuttava ainakin Ojattijoelle saakka. Erfurthin keskustellessa samana iltana suunnitelmasta Hanellin kanssa tämä suhtautui ajatukseen viileästi. Heeresgruppe Nordin pysähtynyttä hyökkäystä ei ollut mahdollista saada käyntiin suomalaisten toimesta. Heidän voimansa eivät riittäneet divisioonien ollessa kuluneita ja väsyneitä.
Joulukuun 1 päivänä 1941 Heeresgruppe Nord teki tilanteesta johtopäätöksensä todeten , ettei yhteyden saaminen suomalaisiin ollut enää puhettakaan, ja viikkoa myöhemmin v. Leeb antoi
XXXIX AK:n komentajalle valmistautua Tihvinän evakuoimiseen kun oli saanut siihen Hitlerin luvan. Keitel ja Halder olivat kieltäneet v. Leebiä vetäytymästä ilman ko. lupaa, koska Hitler oli päättänyt pitää Tihvinän. Keitel lisäsi vielä suomalaisten olevan valmiina ottamaan yhteyden omalta suunnaltaan. Avunpyyntö oli epäonnistunut Mikkelissä on Keitelin lausunto otettava tekohengitykseksi epätoivoiseen tilanteeseen joutuneelle armeijaryhmälle.
Todellisuudessa tapahtumien nopeus oli ylittänyt Hitlerin ohjeet. Joulukuun 9.päivänä saksalaiset heitettiin pois Tihvinästä ja vastoin Itä-Preussin päämajasta satelevia ohjeita vetäytyminen jatkui paonomaisena Olhavanjoen linjalle saakka joka Hitlerin käskystä oli pidettävä viimeiseen mieheen saakka. Samaan aikaan operaatio Taifun jäätyi kiinni Moskovan edustalle.
Idän sotaretken kulminoitumispiste oli saavutettu.

Operaatio Taiffun tuli Hitlerin tärkeimmäksi tavoitteeksi 16.10.1941 ja Leningrad sai jäädä sivustalle. Tästä suomalaisille ei mainittu mitään

Pussinperä kirjoitti:

Edelleen todellisuudessa tapahtuneita faktoja saksalaisten Leningradin tuhoamiseksi. Pussinperä käyttää lähteenään Polvisen - Suomi suurvaltojen politiikassa 1941-1944. Kiitos taas historian vääristelijät. Taas pääsin oikomaan Putinin masinoimaa historian vääristelyä.

163.D:n lisäksi olisi toivottavaa että myös suomalaisia joukkoja osallistuisi operaatioon, jonka olisi ulotuttava ainakin Ojattijoelle saakka. Erfurthin keskustellessa samana iltana suunnitelmasta Hanellin kanssa tämä suhtautui ajatukseen viileästi. Heeresgruppe Nordin pysähtynyttä hyökkäystä ei ollut mahdollista saada käyntiin suomalaisten toimesta. Heidän voimansa eivät riittäneet divisioonien ollessa kuluneita ja väsyneitä.
Joulukuun 1 päivänä 1941 Heeresgruppe Nord teki tilanteesta johtopäätöksensä todeten , ettei yhteyden saaminen suomalaisiin ollut enää puhettakaan, ja viikkoa myöhemmin v. Leeb antoi
XXXIX AK:n komentajalle valmistautua Tihvinän evakuoimiseen kun oli saanut siihen Hitlerin luvan. Keitel ja Halder olivat kieltäneet v. Leebiä vetäytymästä ilman ko. lupaa, koska Hitler oli päättänyt pitää Tihvinän. Keitel lisäsi vielä suomalaisten olevan valmiina ottamaan yhteyden omalta suunnaltaan. Avunpyyntö oli epäonnistunut Mikkelissä on Keitelin lausunto otettava tekohengitykseksi epätoivoiseen tilanteeseen joutuneelle armeijaryhmälle.
Todellisuudessa tapahtumien nopeus oli ylittänyt Hitlerin ohjeet. Joulukuun 9.päivänä saksalaiset heitettiin pois Tihvinästä ja vastoin Itä-Preussin päämajasta satelevia ohjeita vetäytyminen jatkui paonomaisena Olhavanjoen linjalle saakka joka Hitlerin käskystä oli pidettävä viimeiseen mieheen saakka. Samaan aikaan operaatio Taifun jäätyi kiinni Moskovan edustalle.
Idän sotaretken kulminoitumispiste oli saavutettu.

Operaatio Taiffun tuli Hitlerin tärkeimmäksi tavoitteeksi 16.10.1941 ja Leningrad sai jäädä sivustalle. Tästä suomalaisille ei mainittu mitään

Lue lisää

Faktat jatkuvat. Hitlerin suunnitelmat ailahtelevat.. Nichts Besonderes.

Näin Hitler laski tilanteen kehittyvän, hallitessaan käytännöllisesti katsoen koko Euroopan ja lisäksi vielä Neuvostoliiton voimavaroja Saksa voisi valmistautua vastaanottamaan liittoutuneiden maihinnousua. Kaikki yhden kortin varaan asettaen Hitler päätti että Neuvostoliitto täytyi kukistaa 1942.

Huhtikuun 5 päivänä 1942 valmistunut ” Johtajan yleisohje N:o 41 ” määräsi itärintaman painopisteen etelään. Heeresgruppe Südin oli murskattava vastaansa keskitetyt vihollismuodostelmat ja murtauduttava Kaukasukselle ja Stalingradiin. TÄHÄN TEHTÄVÄÄN tuli irroittaa kaikki liikenevät voimat. KESKINEN (Moskova) pysyisi puolustuskannalla, kun Heeresgruppe Nord sai tehtäväkseen Leningradin valtaamisen ja yhteyden saamisen suomalaisiin. Leningradin operaatio oli kuitenkin TOISSIJAINEN ja tulisi kysymykseen VASTA kun muualta vapautuisi riittävästi voimia operaation loppuun viemiseksi. Itärintaman pohjoisosa, Suomi mukaan luettuna, jäi Wolfsschanzen kaavailluissa siten toistaiseksi täysin syrjään, koko huomion keskittyessä ratkaisevaksi tarkoitettuun ETELÄISEEN ISKUUN. Hyökkäyksen oli määrä alkaa 28.6 1942. Sivustakatsojaksi jääneen pohjoista aseveljeä ( Suomi ) ei katsottu tarpeelliseksi informoida asiasta. Tämän johdosta kävi ymmärrettäväksi, ettei Mannerheimin syntymäpäiville yllätysvierailulle tullut Hitler, ESITTÄNYTKÄÄN Mannerheimin pelkäämiä ” uusia operatiivisia toivomuksia ”, kuten hänen aiemmin 1941 syksyllä painostaessaan suomalaisia hyökkäämään Kannakselta Leningradiin. Samoin oli asian laita Mannerheimin vastavierailullaan 27.6.1942 Itä-Preussiin, jolloin Hitler tyytyi esittämään vain ylimalkaisen tilannekatsauksen ja keskusteli Suomen sotapotentiallisiin asioihin. Suuroffensiivi oli niin salainen ettei sitä paljastettu edes OKH:n edustajalle Mikkelin päämajassa, kenraali Erfuthille. Mannerheimin tiedustellessa Jodlilta, mitä tehtäviä suomalaisille oli ajateltu kesähyökkäyksen puitteissa, hän sai valaisevan vastauksen >>Nichts Besonderes