Sahti on parasta olutta

Tässä on minun sahdinteko-ohjeeni. Saa käyttää ihan vapaasti. (myös sysmäläiset)


   HÄMÄLÄINEN SAHTI

Olethan koko aikuisikäsi kironnut valtiovallan ahneuksissaan meiltä kunnon suomalaisilta keräämää tolkutonta alkoholiveroa. Olet kadehti-nut hämäläisiä, jotka osaavat valmistaa janojuomansa ihan itse; ja vielä-pä täysin laillisesti! Olethan itsekin tahtonut tehdä sahtia, mutta et vaan ole osannut; nyt sekin korjaantuu.
Kymenlaakso on, vastaväitteistä huolimatta, Kymijoen myötä osa van-haa Hämettä, jossa on aikoinaan tehty sahtia joka talossa, joten lienee syytä elvyttää tämä taito täälläkin! Oikeastaan koko Suomi - ehkä Turkua ja Sysmää lukuun ottamatta - on alun perin Hämettä; sanokoot savolaiset mitä sanovat.
Kuten me asiaanvihkiytyneet hyvin tiedämme, on olemassa hämäläistä sahtia ja sysmäläistä ‘sahtia’. Hämäläinen sahti on tehty imeltämällä oh-ra- ja ruismaltaista ilman sokeria ja on kauniin ruskeaa. Sysmäläinen ‘sahti’ taas ei ole. Sahtiin ei siis käytetä missään sen tekovaiheessa soke-ria - kuten ehkä olet tähän asti luullut -, vaan käymiseen tarvittava ma-keus, eli ‘imelyys’ saadaan maltaista imeltämällä. Ja kaiken hyvän lisäksi sahti on aivan laillista, joten sitä saa tehdä jopa poliisikin! Tosin poliisin täytyy kaiken lain nimessä keskeyttää oman sahtinsa käyminen, kun se on saavuttanut korkeimman keskikaljan alkoholipitoisuuden, eli 4,7 %. Tämä ohje on hämäläisen sahdin ohje. Ja mehän emme keskeytä sahdin käymistä ennen kuin se on valmista! Kunnolla käytetty sahti käy päähän, kuin metrin halko!
Ensin on hankittava sahdintekoon kunnolliset välineet: n. 100 L pata - vaippapata, jos vaan on mahdollista -, mäskin imeltämiseen, eli mäskää-miseen ja toinen - ehkä pienempi - pata veden keittämiseen, koska hom-massa tarvitaan melkein koko ajan myös kiehuvaa vettä, sekä sekoitus-mela ja sitten väh. 200 l:n sahtikuurna, jonka pohjalla on - sillä ei ole niin väliä millainen, kunhan on helppo pitää puhtaana - ritilä, jonka teh-tävä on pitää suodatin irti kuurnan pohjasta. Suodattimeksi valitset, jos tahdot noudattaa vanhoja perinteitä, pitkiä olkia, tai sitten nykyaikaisemmin esim. puhdasta hyttysverkkoa; nämä vierteen laskemi-seen.



Ja tekoaineet:
Lahden Polttimon Sahtimallasta     20 kg:n säkki
Tuoppi-ruismallasta       2 kg
Hiivaa          50 g:n pala
Katajan oksia
Pari 50 litraista saavia, kauha, ämpäreitä ja kunnolliset, tiiviskorkkiset käymisastiat, kaksi 30 litraista tai kolme parikymppistä ja yksi 15 litrai-nen, tarvitaan myös, sekä lappoletku.
Puhtaus on sahdinteossa kaiken a ja ö, sekä maltti ja raikas vesi.
Aloita sahdinteon valmistelut jo edellisenä iltana pesemällä kaikki sah-dintekovälineet hyvin ja huuhtelemalla ne huolella kiehuvalla vedellä; tä-tä huuhtelua kutsutaan ‘varittamiseksi’. Varaa riittävästi kuivia, pilkottu-ja puita valmiiksi.
Sahtimaltaan saat hankituksi kätevimmin Lahden seudulta, jossa sitä myydään kaikissa kaupoissa tarjoustavarana juhlapyhien alla n. 20 e/säkki, muulloin 25 - 30 e/säkki. Kauppias kyllä hankkii sitä Kotkaan-kin, mutta hinta on silloin varmaan aivan toinen.
Nyt sitten varsinaiseen sahtivierteen tekoon: Varaa aikaa kokonainen päivä aamukuudesta iltakuuteen, -kahdeksaan.
Laita aamulla ensi töiksesi vettä kiehumaan toiseen pataan. Huuhtele kiehuvalla vedellä, eli varita edellisenä päivänä huolellisesti pesemäsi varsinainen imellytyspata, sekä sekoitusmela. Kaada maltaat imellytyspa-taan. Tee kädenlämpöistä vettä ämpäriin kiehuvasta ja puhtaasta kylmäs-tä vedestä, kaada tätä lämmintä vettä maltaiden päälle ja sekoita melalla, kunnes koko mallassatsi on kostunut läpi. Tee pieni tulenviri imellyspa-dan alle ja anna imeltyä välillä sekoitellen 1-1½ tuntia. Tee hieman jo kättä polttavaa vettä ämpäriin ja kastele sillä mäski ja sekoita; nyt mäski saa tulla jo märäksi. Pidä pientä tulta padan alla ja hauduta sekoitellen, että mäski ei palaisi - jos pata ei ole vaipallinen - pohjaan, parisen tuntia. Sitten kuumaa, mutta ei vielä kiehuvaa vettä mäskiin ja tulta padan alle. Pari tuntia taas hauduttamista sekoitellen välillä.
Nyt on tullut aika laittaa mäskin sekaan aivan kiehuvaa vettä. Lisää kiehuvaa pataan niin paljon, että mäski on aivan velliä, ja sekoita. Kun-non tuli padan alle, että mäski saadaan kiehumaan.
Mäskin kiehumista odotellessasi varita kuurna, ritilät, suodatinverkot, katajat, saavit ja käymisastiat vielä kerran. Hämmennä mäskiä, ettei se pala pohjaan; vaippapataa käyttäessäsi ei pohjaanpalamisvaaraa ole, mutta mäskin saaminen kiehumaan on vaikeampaa, muuten vaippapata on parempi ja ennen kaikkea huolettomampi.
Asettele viimeistään tässä vaiheessa ritilät, suodatinverkot ja kataja-noksat suodattimen päälle valmiiksi kuurnaan ja sulje kuurnan hana. Laita kuurna tukevalle alustalle niin korkealle, että saavi mahtuu hyvin raanan alle. Täytä kuumavesipata ja laita kiehumaan. Kun vesi kiehuu, varita kuurna ja suodatin, sekä katajat vielä kerran - näin ei ensiksi valu-va vierre jäähdy. Avaa kuurnan hana ja laske varivesi vielä kiehuvan kuuma jo pestyihin saaveihin ja ämpäreihin, että nekin varittuvat samal-la.
Kun mäski on hetken kiehunut, on viertämien aika tullut. Aikaa mäs-kin teon aloittamisesta on kulunut 5-6 tuntia. Mätä kaikki mäski kauhal-la kuurnaan hanan ollessa kiinni; älä polta itseäsi kiehuvalla mäskillä. Huuhtele pata kiehuvalla vedellä ja mätä tämä vesi myös kuurnaan. Laita saavi hanan alle ja aukaise hanaa. Ensin raanasta tulee sakkaista, kiehuvan kuumaa vierrettä voimalla, joten varo. Kun vierrettä on saavissa n. 10 litraa, sulje hana ja kaada vierre takaisin kuurnaan mäskin päälle. Toista toimenpide niin monta kertaa, että saaviin valuva neste on kauniin tum-manruskeaa ja sakatonta. Nyt vierre valuu paljon hitaammin, kuin alussa ja sakka on kerääntynyt mäskin pinnalle. Anna vierteen valua rauhassa puolisen tuntia, jotta näet suunnilleen, paljonko tätä ‘kantavierrettä’ tu-lee. Kaada sitten mäskin päälle kauhalla vähin erin aivan kiehuvaa vettä, kunnes saaveissa on valmista vierrettä 30 - 40 litraa. Sulje hana, siirrä saavit sivuun ja nosta ne ylemmäs esim. penkille syrjään. Anna vierteen valua kuurnasta nyt ämpäriin. Maista valuvaa vierrettä, onko se vielä sel-västi makeaa. Jos on niin kaada vierre ämpäristä samaan saaviin muun vierteen kanssa, jätä jäähtymään ja selkeytymään rauhassa. Peitä saavi, etteivät ötökät pääse makeaan nesteeseen räpiköimään.
Yleensä säkillisestä, kun imeltäminen on onnistunut, tulee varsinaista sahtivierrettä 40-50 litraa. Jos teet juhlasahtia, 30 - 35 litraa vierrettä / säkki on sopiva määrä. Vierteen sokeripitoisuuden voit testata maistamal-la; juhlasahdin, jota yleensä tehdään vain häihin ja hautajaisiin, vierteen tulee olla niin makeaa, että huulet tarttuvat yhteen, kun olet vetänyt il-maa huulten välistä maistamisen jälkeen.
Laita nyt vielä saavi tai iso ämpäri raanan alle ja heitä kiehuvaa vettä vielä 5-10 kauhallista kuurnaan. Vaikka valuva vierrenoro ei ole enää tu-litikkua vahvempi, saat näitä ‘nokkatippuja’, josta tulee käyttämällä kes-kikaljan vahvuista ‘väenkaljaa’, yön yli tiputtamalla vielä ainakin 10 lit-raa.
Pese ja huuhtele ne astiat ja välineet, joita et enää tarvitse. Anna hom-mien rauhoittua seuraavaan päivään.
Ota seuraavana päivänä sitä vahvaa vierrettä siitä isosta saavista pari, kolme litraa ja lämmitä tämä n. 30 asteiseksi, laske sitten vierre saaveista heiluttelematta lappoletkulla puhtaisiin ja varitettuihin käymisastioihin niin, että astioihin jää reilu käymistila (viitisen litraa vajaaksi). Jätä las-keutunut sakka saavin pohjalle. Laita nokkatiput omaan astiaansa. Anna vierteen vielä jäähtyä käymisastioissa huoneen lämpöiseksi, tai mie-luummin, jos mahdollista, alle.
Lisää hiiva murentaen siihen lämmitettyyn pari-, kolmelitraiseen erään ja anna tämän lähteä hyvään kuohuvaan käyntiin lämpöisessä. Kaada käyvä liemi sitten tasapuolisesti käymisastioissa olevan vierteen jouk-koon ja pidä astiat huoneenlämmössä korkit raollaan päivän - pari, eli kunnes kuohuva käyminen on ohi. Tätä vaihetta nimitetään alkukäymiseksi.
Siirrä muut astiat, paitsi se pänikkä, jossa teet väenkaljaa nyt mahdol-lisimman viileään jälkikäymään pariksi viikoksi. Jääkaappi olisi tietysti paras, mutta ehkä sitä tarvitaan muuhunkin, joten kylmiö, kellari, kaivo, tai talvella tuulikaappikin saa kelvata. Kun käyminen alkaa olla lopuil-laan, sulje korkit, mutta seuraa kuitenkin, että kannut eivät pääse hal-keamaan. Nyt sahti on juomakelpoista.
Väenkalja saa käydä lämpimässä valmiiksi, eikä siihen saa missään nimessä lisätä sokeria, vaikka mieli kuinka tekisi, koska silloin sitä kut-suttaisiin kiljuksi ja kiljun teko on laitonta; poliisi tulee, vie häkkiin ja pamputtaa! Tämä väenkalja valmistuu parissa - kolmessa päivässä ja on kylmänä hyvää pöytäjuomaa.
Huolella ja hitaasti käytetty, kylmässä säilytetty sahti säilyy juomakel-poisena yli kuukauden. Harvoin on käynyt niin, että sahti olisi ehtinyt säilyä juomattomuuttaan. Sahti käy parhaimmillaan yli kymmenprosent-tiseksi. Hyvä sahti ei ruokaa seurakseen kaipaa, on se niin täyttä ravin-toa.
Sahtia ei pidä milloinkaan juoda keskenkäyneenä, koska silloin aina, kun pieraisee, on pyyhittävä.
Älä jätä tyhjentyneitä astioita seisomaan pesemättöminä.

Pienempiä eriä sahtia voi valmistaa mehumaijalla. Pese mehumaija huolella. Laita puhdas harsokangas suodattimeksi, kuten mehun keitos-sakin. Vettä maijan vesitilaan ja marjojen sijasta sahtimaltaita 3 - 4 kg ja ruisimeliä 2 - 3 kahvikupillista maijalliseen. Kostuta maltaat kättä läm-pimämmällä, mutta ei polttavalla vedellä. Anna alusveden lämmitä n. 60 O C:een. Anna olla rauhassa pari tuntia.
Nosta alusveden lämpöä parisen kymmentä astetta äskeisestä ja anna taas olla n. 2 tuntia ihan silleen. Sitten alusvesi kiehuvaksi ja taas sama aika.
Nyt ala keittämään, kuin marjamehua tekisit, mutta kaada ensimmäi-set litrat vierrettä takaisin mäskin päälle maijaan; näin saat kirkkaampaa vierettä ja sittemmin sakattomampaa sahtia. Vierrettä voit näin ottaa mäskistä 2, jopa 3 litraa yhteenlaskettua mallaskiloa kohti. Käyttäminen tapahtuu, kuten edellä.
Tähän sahtiin saat katajan maun, koska katajan oksat näköjään unoh-tuivat pois maltaiden joukosta, keittämällä katajan oksia vähässä vedessä ja sitten tämä liemi vierteen joukkoon. Jokunen katajanneulanen ikään kuin kuuluu aidon hämäläisen sahdin joukkoon.

Mäski, josta vierre on laskettu, on oivaa kateainetta kukkapuskien ja marjapensaiden juurelle, ja kateviljelyyn muutenkin.