On niin tutkittuja tuotteita!
Kyselet viisasta ihmistä.
Olisikohan tuo kirjan kirjoittaja tarkoittamasi henkilö?
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/01/laakkeet-terveytta-vai-rahastusta
Kyselet viisasta ihmistä.
Olisikohan tuo kirjan kirjoittaja tarkoittamasi henkilö?
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/01/laakkeet-terveytta-vai-rahastusta
Vastaukset 22
Vanhimmat
Surkeeta ja ahnetta toimintaa niin pilsutehtailla kuin sen osakkaillakin eli lekureilla!
Oksettavaa toimintaa!
Höperöt ei näköjään oikein ymmärrä mikä on palstan aihe.
SKEPO!!!
OLET TAAS UNOHTANUT PALSTAN AIHEEN!!!
TAMA EI OLE SKEPOLAISTEN SKEPOTTELU PALSTA!!!
MENE SKEPOTTELEMAAN SKEPOPALSTALLE KALTAISTESI SKEPOVAJAKKIEN KANSSA.
Luotettava tutkimus professorilta:
"Professori Peter Gøtzsche on kohauttanut kirjallaan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus, jossa hän varoittaa meitä ihmisten itsensä aiheuttamasta, hengenvaarallisesta epidemiasta: reseptilääkkeistä. Epidemia on levinnyt ja kasvanut hallitsematta monia vuosia ja sitä ruokkivat järjestäytynyt rikollisuus, tieteellinen vilppi, törkeät valheet ja lahjonta."
Olipa karua ja surullista luettavaa meidän terveydenhoidostamme.
Peter Goetzche kertoi myös että tilapäiseksti määrättyjä lääkkeitä jäädään käyttämään lopun ikää. Niitä kirjoitetaan lisää ilman tarvetta.
Miljoonat ihmiset kuolevat turhaan, kuten Akuutin tv.ohjelmassa todettiin. Ohjelma näkyy Yle Areenalta.
Miksi lääkkeitä pitää määrätä vielä yli tarpeenkin?
http://terveyshymy.fi/artikkelit/57-eri-reseptilaaketta-vuodessa
Yritätkö vihjata, että vaihtoehtohommeleissa kaikki valmisteet eivät olekaan käyttäjilleen tarpeellisia?
Yritit varmaan tunnustaa olevasi skepoidiootti' mutta et osannut muotoilla lausetta ' koska olet analfa eetti!
Täytyy vihjata, että skepolla luetun ymmärtäminen, jos lukea edes osaa, on alle arvostelun!
JOS vaan haluttaisiin!
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288600262343.html
...Annetaan psyykenlääkkeitä joka kolmannelle vanhukselle, vaikka psyykistä sairautta ei ole todettu.......
Kuinka psyykenlääkkeet ovat noin helposti määrättävissä, kun sitä vastoin ne paljon puhuttavat, auttavat kilpirauhasen lääkkeet ovat kovin vaikeita, jopa mahdottomia saada. Epäillään ettei vika olekaan kilpirauhasessa vaan muualla. Yleensä siellä "korvien välissä", johon vikaan taas määrätään niitä psyykenlääkkeitä.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ylilaakityt_ja_alihoidetut_vanhukset_45688.html#media=45708
Filmin katsottuani minulle selvisi ettei Suomi ole sivistysvaltio, eivätkä lääkärit ole sivistyneitä, vaan lääkitsevät vanhukset zombeiksi , etteivät häiritsisi hoitohenkilökuntaa. Vanhus on täysin turvaton, ellei ole omaisia puolustamassa!
Ylilääkityksen johdosta vanhukset kuolevat nopeasti ylilääkityksen tuomiin ongelmiin ja yhteiskunta säästää rahaa.
Näiden filmien perusteella vanhusten hoito ja vanhusten hoitolaitokset alkavat muistuttaa natsisaksan keskitysleirejä!
Näin se valitettavasti menee. Kun näkee omatoimisen, elämästään nauttivan, pirteän vanhuksen muutamassa viikossa muuttuvan muistihäiriöiseksi, kaatuilevaksi, sanoja etsiskeleväksi avuttomaksi toisen varassa eläväksi, kauhun tunne viiltää katsojaa. Mitä terveydenhoidossa ajatellaan, kun silmääkään räpäyttämättä vanhuksen entiseen lääkesarjaan lisätään taas yksi, nimittäin muistilääke. Miksi kukaan ei kysy, mistä tämä kaikki alunperin sai alkunsa.
Vanhuksen toimintakyvyn saa nopeasti kääntymään laskuun lääkkeillä. Mutta mitä väliä, eiväthän nuo pane vastaan. Kysymys onkin koko yhteiskunnasta, täällä viiraa jo todella pahasti, kun suljetaan silmät siltä, mitä oikeasti tapahtuu.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Kounlääketieteen onnistumisprosentti vain13%
Olet niinkuin pieni lapsi, joka ei pysty käsittelemään pettymystään. Kädet korville ja huuto päälle vaikka sinulle on jo asiallisesti selitetty, mikä hellimässäsi uskomuksessa on vialla.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Ei lapsikaan pysty käsittelemään noin suuria pettymyksiä!
Aivan totta! Minunkin lapseni pettyi terkkarin hoitoon, kun sillä oli koliikki ja mitään apua ei saatu terkkarista.
Sit jouduttiin meneen vaihtoehtoisiiin hoitoihin, joista löytyi apu eli vyöhyketerapiaa lapselle ja parani.
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"