Meditaatio

rallirate

Meditaation vaikutukset taitaa perustua parhaimmillaan lume vaikutukseen ?

11

124

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • apis1

      "rallirate", sangen mielenkiintoinen ajatus, mutta miten sitä voisi tutkia. Pitäisi olla samalla tavalla otettu vertailuryhmä, joka on harrastanut meditaatiota "feikisti". Mitä olisi feikkimeditaatio?

      Jos taas otettaisi vertailuryhmä, joka ei harrasta meditaatiota, tuskin toista ryhmää saataisi harrastamaan. Joka tapauksessa placebovaikutuksen määrää ei voisi saada selville.

      Jos ottettaisi toinen ryhmä jo meditaatiota harrastavista ja toinen ryhmä harrastamattomista, otos olisi välttämättä erilainen. Tällainen otostapa kyllä riittää humanisteille, muttei luonnontieteilijöille. Joka tapauksessa placebovaikutusta ei voi saada selville.

      Onko ehdotuksia?

    • ennen ainetta

      Meditaatio on aika hankala määritellä koska niitä tekniikoita ja suuntauksia on erilaisia. Yhteisenä piirteenä kaikille kuitenkin on mielen tyhjentäminen sisäisestä kielellisestä höpötyksestä ja rentoutuminen. Kaikki pelot, odotukset ,uskomukset ja toiveet haittaavat meditaatiota. Usein meditaatiota täytyy harrastaa päivittäin vuosia kurinalaisesti ja säännölisesti ennen kuin minkäänlaisia tuloksia alkaa näkyä. Meditatiivisen tilan saavuttaminen voi olla hyvin yksinkertaista - toisille riittää jopa pelkkä kävely yksin luonnossa. Moniajo eli multitasking on myös mahdollista eli voi meditoida samaan aikaan kun kirjoittaa näitä läpinöitä suomi24 palstalle.... :-)

      Ns. placebo eli lumevaikutus on siitä erikoinen että vaikutus on usein todellinen ja mitattavissa mutta perustuu kuitenkin asianomaisen uskomuksiin. Ihminen voi todellakin parantua pelkän uskon pohjalta ja myös vastaavasti sairastua. Ei ole täysin sattumaa että lääkäreillä on esim. valkoiset takit luomassa mielikuvaa ja potilaan kanssa keskustelu on tärkeä parantumisen motivaation kannalta.

      En tiedä onko edes mielekästä tutkia meditaatiota placeboon liittyvänä koska meditaatio on nimenomaan mielen tekniikka ja vaikutukset todennäköisesti samantapaisia ts. todellisia mutta aina tietoisuuteen liittyviä.

      "Tällainen otostapa kyllä riittää humanisteille, muttei luonnontieteilijöille."

      Mikä sinun mielestäsi apis riittäisi luonnontieteilijälle tässä tapauksessa vai onko niin että oletusarvoisesti (a priori) ei mikään?

      Meditaatiota niin kuin kaikkia muitakin tietoisuuden ilmiöitä voi ja pitääkin tutkia tieteellisen metodin avulla mutta se usein edellyttää sitä että luovutaan kaikista ennakkoasenteista ja uskomuksista mikä aiheeseen liittyy. Luonnontieteellisesti orientoituneille ja maailmankuvansa jo lukinneille tämä lienee melko vaikeaa ellei mahdotonta piintyneiden dogmaatikkojen kohdalla.

      • apis1

        "ennen ainetta", oikea otostapa toteutuu siten, että ryhmä ja vertailuryhmä valitaan YHTÄLÄISESTI ja todennäköisyyslaskennan mukaan MERKITSEVÄSTI.

        Itse kokeessa toista ryhmää kohdellaan eri tavalla kuin toista tai annetaan heille eri tehtävä.

        Mm. sosiologit valitsevat ryhmät niin, että niihin jää vinouma, bias. Esimerkiksi valitaan ryhmä niistä, jotka käyvät baarissa ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät käy. Kun ryhmissä havaitaan käyttäytymiseroja, uskotaan niiden johtuvan baarissa käymisestä.

        Lääketieteessä esim. muodostetaan ryhmä niistä, jotka voimailevat, ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät voimaile. Voimailematon ryhmä havaitaan huonompikuntoiseksi kuin voimaileva, josta tehdään päätelmä, että voimailu edistää hyväkuntoisuutta.

        Tämä virheellinen päättelytapa, joka saa alkunsa ryhmien muodostamisesta, on lähes ainoa, jota noudatetaan monissa humanistisissa tieteissä.

        Jos ollaan tarkkoja, monia asioita EI VOI TUTKIA, koska ei ole muodostettavissa vertailukelpoisia ryhmiä, mutta biologian tuntemus antaisi näihin kysymyksiin runsaasti valoa.


      • ennen ainetta
        apis1 kirjoitti:

        "ennen ainetta", oikea otostapa toteutuu siten, että ryhmä ja vertailuryhmä valitaan YHTÄLÄISESTI ja todennäköisyyslaskennan mukaan MERKITSEVÄSTI.

        Itse kokeessa toista ryhmää kohdellaan eri tavalla kuin toista tai annetaan heille eri tehtävä.

        Mm. sosiologit valitsevat ryhmät niin, että niihin jää vinouma, bias. Esimerkiksi valitaan ryhmä niistä, jotka käyvät baarissa ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät käy. Kun ryhmissä havaitaan käyttäytymiseroja, uskotaan niiden johtuvan baarissa käymisestä.

        Lääketieteessä esim. muodostetaan ryhmä niistä, jotka voimailevat, ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät voimaile. Voimailematon ryhmä havaitaan huonompikuntoiseksi kuin voimaileva, josta tehdään päätelmä, että voimailu edistää hyväkuntoisuutta.

        Tämä virheellinen päättelytapa, joka saa alkunsa ryhmien muodostamisesta, on lähes ainoa, jota noudatetaan monissa humanistisissa tieteissä.

        Jos ollaan tarkkoja, monia asioita EI VOI TUTKIA, koska ei ole muodostettavissa vertailukelpoisia ryhmiä, mutta biologian tuntemus antaisi näihin kysymyksiin runsaasti valoa.

        "Tämä virheellinen päättelytapa, joka saa alkunsa ryhmien muodostamisesta, on lähes ainoa, jota noudatetaan monissa humanistisissa tieteissä."

        Se taas johtunee siitä että humanististen tieteiden tutkimuskohde on paljon monimutkaisempi kuin luonnontieteissä. Ei minkään yhden koejärjestelyn perusteella voi vetää yleistäviä johtopäätöksiä juuri koskaan eikä välttämättä edes luonnontieteissä. Tarkkaan ottaen saadaan selville vain miten joku asia käyttäytyy juuri sellaisessa koeympäristössä missä koe on tehty eikä juuri muuta.


    • Lumettavaan

      Vertailuryhmät pitäisi placebovaikutuksen selvittämiseksi valita niin, että molempiin ryhmiin valitaan aidosti meditaation uskovia ihmisiä, joilla ei ole kuitenkaan meditaatiokokemusta, ja ryhmälle A annetaan jonkin tehokkaana pidettävän meditaatiomenetelmän mukaista ohjausta meditoimiseen, mutta vertauliryhmälle B ei ohjausta anneta vaan pyydetään vain meditoimaan.

      • apis1

        Aika hyvä! Käytännön toteutus vain lienee liian vaikea.


      • ennen ainetta

        "Vertailuryhmät pitäisi placebovaikutuksen selvittämiseksi valita niin, että molempiin ryhmiin valitaan aidosti meditaation uskovia ihmisiä, joilla ei ole kuitenkaan meditaatiokokemusta, ja ryhmälle A annetaan jonkin tehokkaana pidettävän meditaatiomenetelmän mukaista ohjausta meditoimiseen, mutta vertauliryhmälle B ei ohjausta anneta vaan pyydetään vain meditoimaan. "

        Sitten tarvitaan vielä jokin tehtävä molemmille ryhmille jossa tulee ilmi meditaation jokin oletettu vaikutus ja keksiä miten se mitataan.

        Tuontyyppisen koejärjestelyn perusteella ei kyllä välttämättä voi debunkata yhtään mitään jos sellainen päämäärä on kokeen tarkoituksena. Jos kokeen järjestäjillä itsellään ei ole minkäänlaista omaa kokemusta meditaatiosta niin se koe hyvin suurella todennäköisyydellä ei todista yhtään mitään.

        Jokin hypoteesi pitää olla ensin siitä meditaatiosta ennen kuin voidaan tehdä kokeita. Jos sen hypoteesin oletus on että meditaatio on lähinnä huuhaata niin luodaan sellainen koejärjestely hyvin helposti ja ehkä tahattomasti joka suunniteltu epäonnistumaan. Ns. skeptikot miellään suunnittelvat koejärjestelynsä juuri näin eli älyllinen epärehellisyys kukoistaa ja tarkoitus pyhittää keinot.


    • Jos meditaatio auttaa joitain yksilöitä jossain, selkeästi sillä on silloin vaikutusta johonkin.

      En ole asiaa tutkinut, mutta olen päässyt käsitykseen, että säännöllisellä meditaatiolla ollaan voitu todeta joitain myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia. Lähinnä terveysvaikutukset ovat liittyneet stressin vaikutusten lieventymiseen.

      Jos verrataan ryhmiä, joiden kaikki jäsenet meditoivat säännöllisesti ja toiselta ryhmältä estetään meditointi, epäilemättä toisen ryhmän stressitasossa tultaisiin havaitsemaan poikkeamia huonompaan suuntaan.

      Tapojen muutos itsessään aiheuttaisi stressiä jo jonkun verran, puhumattakaan että ryhmältä estettäisiiin sen tapa hallita stressiä antamatta tilalle mitään vastaavaa stressin purkukeinoa.

      Meditointi on vain yksi keino monien joukossa, jolla ihmiset käsittelevät jokapäiväistä tai erityistä stressiä. Muita keinoja ovat esimerkiksi hillitön ryyppääminen, jalkapallohuliganismi ja tappeleminen.

      Meditointi ei välttämättä ole stressin tappovälineistä se kaikkein huonoin. Voimme kuitenkin itse valita aseemme. Itse suosin huliganismia.

    • ennen ainetta

      Jokainen meistä on todennäköisesti ainakin joskus harrastanut jonkinlaista meditaatiota jos on joskus keskittynyt esim. johonkin kirjaan,elokuvaan,koulutehtävään siten että koko muu maailma tuntuu häviävän ja uppoutuu kokonaan siihen keskittymisen kohteeseensa.

      Varsinaisessa meditaatiossa mantrat tai omaan hengitykseen keskittyminen ovat vain apuvälineitä. Päämääränä on saavuttaa ikäänkuin pistemäinen keskittymisen tila jolla ei ole mitään sisältöä ja jossa mikään ajatus eikä tunnetila ole häiritsemässä. Kehittyneet meditoijat pystyvät sitten hallitsemaan omaa mieltänsä ja suuntaamaansa intentionsa mihin haluavat ilman häiriötekijöitä.

      Meditaatio on eräänlaista tietoisuuden tiedettä jolla idässä ja varsinkin Tiibetissä, Kiinassa ja Japanissa on pitkät perinteet. Länsimainen ihminen haluaa hallita ja kontrolloida ympäristöään mutta mitä se merkitsee jos ei pysty hallitsemaan edes itseään juuri millään tasolla? Tarve kontrolloida ja manipuloida muita juontaa juurensa yleensä peloista ja minuuden illuusiosta.

      • meditoi

        Keskittyminen on osa meditaatiota, mutta pelkkä keskittyminen ei ole meditaatiota. Aivan kuten keskittyminen on osa viulunsoittoa - mutta pelkkä keskittyminen ei ole viulunsoittoa, pitää olla se viulu ja taito soittaa sitä. :-)

        Mantra on apuväline, mutta ei vain keskittymiseen. Mantra vaikuttaa suoraan mieleen - eri mantrat eri tavalla, joten silloin pitää tietää, mitä mantroja haluaa käyttää.

        http://bit.ly/MeditaatioG


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      60
      1535
    2. 42
      912
    3. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      68
      901
    4. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      62
      836
    5. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      158
      829
    6. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      41
      788
    7. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      182
      755
    8. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      53
      751
    9. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      34
      732
    10. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      49
      682
    Aihe