Meditaatio

rallirate

Meditaation vaikutukset taitaa perustua parhaimmillaan lume vaikutukseen ?

11

224

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • apis1

      "rallirate", sangen mielenkiintoinen ajatus, mutta miten sitä voisi tutkia. Pitäisi olla samalla tavalla otettu vertailuryhmä, joka on harrastanut meditaatiota "feikisti". Mitä olisi feikkimeditaatio?

      Jos taas otettaisi vertailuryhmä, joka ei harrasta meditaatiota, tuskin toista ryhmää saataisi harrastamaan. Joka tapauksessa placebovaikutuksen määrää ei voisi saada selville.

      Jos ottettaisi toinen ryhmä jo meditaatiota harrastavista ja toinen ryhmä harrastamattomista, otos olisi välttämättä erilainen. Tällainen otostapa kyllä riittää humanisteille, muttei luonnontieteilijöille. Joka tapauksessa placebovaikutusta ei voi saada selville.

      Onko ehdotuksia?

    • ennen ainetta

      Meditaatio on aika hankala määritellä koska niitä tekniikoita ja suuntauksia on erilaisia. Yhteisenä piirteenä kaikille kuitenkin on mielen tyhjentäminen sisäisestä kielellisestä höpötyksestä ja rentoutuminen. Kaikki pelot, odotukset ,uskomukset ja toiveet haittaavat meditaatiota. Usein meditaatiota täytyy harrastaa päivittäin vuosia kurinalaisesti ja säännölisesti ennen kuin minkäänlaisia tuloksia alkaa näkyä. Meditatiivisen tilan saavuttaminen voi olla hyvin yksinkertaista - toisille riittää jopa pelkkä kävely yksin luonnossa. Moniajo eli multitasking on myös mahdollista eli voi meditoida samaan aikaan kun kirjoittaa näitä läpinöitä suomi24 palstalle.... :-)

      Ns. placebo eli lumevaikutus on siitä erikoinen että vaikutus on usein todellinen ja mitattavissa mutta perustuu kuitenkin asianomaisen uskomuksiin. Ihminen voi todellakin parantua pelkän uskon pohjalta ja myös vastaavasti sairastua. Ei ole täysin sattumaa että lääkäreillä on esim. valkoiset takit luomassa mielikuvaa ja potilaan kanssa keskustelu on tärkeä parantumisen motivaation kannalta.

      En tiedä onko edes mielekästä tutkia meditaatiota placeboon liittyvänä koska meditaatio on nimenomaan mielen tekniikka ja vaikutukset todennäköisesti samantapaisia ts. todellisia mutta aina tietoisuuteen liittyviä.

      "Tällainen otostapa kyllä riittää humanisteille, muttei luonnontieteilijöille."

      Mikä sinun mielestäsi apis riittäisi luonnontieteilijälle tässä tapauksessa vai onko niin että oletusarvoisesti (a priori) ei mikään?

      Meditaatiota niin kuin kaikkia muitakin tietoisuuden ilmiöitä voi ja pitääkin tutkia tieteellisen metodin avulla mutta se usein edellyttää sitä että luovutaan kaikista ennakkoasenteista ja uskomuksista mikä aiheeseen liittyy. Luonnontieteellisesti orientoituneille ja maailmankuvansa jo lukinneille tämä lienee melko vaikeaa ellei mahdotonta piintyneiden dogmaatikkojen kohdalla.

      • apis1

        "ennen ainetta", oikea otostapa toteutuu siten, että ryhmä ja vertailuryhmä valitaan YHTÄLÄISESTI ja todennäköisyyslaskennan mukaan MERKITSEVÄSTI.

        Itse kokeessa toista ryhmää kohdellaan eri tavalla kuin toista tai annetaan heille eri tehtävä.

        Mm. sosiologit valitsevat ryhmät niin, että niihin jää vinouma, bias. Esimerkiksi valitaan ryhmä niistä, jotka käyvät baarissa ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät käy. Kun ryhmissä havaitaan käyttäytymiseroja, uskotaan niiden johtuvan baarissa käymisestä.

        Lääketieteessä esim. muodostetaan ryhmä niistä, jotka voimailevat, ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät voimaile. Voimailematon ryhmä havaitaan huonompikuntoiseksi kuin voimaileva, josta tehdään päätelmä, että voimailu edistää hyväkuntoisuutta.

        Tämä virheellinen päättelytapa, joka saa alkunsa ryhmien muodostamisesta, on lähes ainoa, jota noudatetaan monissa humanistisissa tieteissä.

        Jos ollaan tarkkoja, monia asioita EI VOI TUTKIA, koska ei ole muodostettavissa vertailukelpoisia ryhmiä, mutta biologian tuntemus antaisi näihin kysymyksiin runsaasti valoa.


      • ennen ainetta
        apis1 kirjoitti:

        "ennen ainetta", oikea otostapa toteutuu siten, että ryhmä ja vertailuryhmä valitaan YHTÄLÄISESTI ja todennäköisyyslaskennan mukaan MERKITSEVÄSTI.

        Itse kokeessa toista ryhmää kohdellaan eri tavalla kuin toista tai annetaan heille eri tehtävä.

        Mm. sosiologit valitsevat ryhmät niin, että niihin jää vinouma, bias. Esimerkiksi valitaan ryhmä niistä, jotka käyvät baarissa ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät käy. Kun ryhmissä havaitaan käyttäytymiseroja, uskotaan niiden johtuvan baarissa käymisestä.

        Lääketieteessä esim. muodostetaan ryhmä niistä, jotka voimailevat, ja vertailuryhmä niistä, jotka eivät voimaile. Voimailematon ryhmä havaitaan huonompikuntoiseksi kuin voimaileva, josta tehdään päätelmä, että voimailu edistää hyväkuntoisuutta.

        Tämä virheellinen päättelytapa, joka saa alkunsa ryhmien muodostamisesta, on lähes ainoa, jota noudatetaan monissa humanistisissa tieteissä.

        Jos ollaan tarkkoja, monia asioita EI VOI TUTKIA, koska ei ole muodostettavissa vertailukelpoisia ryhmiä, mutta biologian tuntemus antaisi näihin kysymyksiin runsaasti valoa.

        "Tämä virheellinen päättelytapa, joka saa alkunsa ryhmien muodostamisesta, on lähes ainoa, jota noudatetaan monissa humanistisissa tieteissä."

        Se taas johtunee siitä että humanististen tieteiden tutkimuskohde on paljon monimutkaisempi kuin luonnontieteissä. Ei minkään yhden koejärjestelyn perusteella voi vetää yleistäviä johtopäätöksiä juuri koskaan eikä välttämättä edes luonnontieteissä. Tarkkaan ottaen saadaan selville vain miten joku asia käyttäytyy juuri sellaisessa koeympäristössä missä koe on tehty eikä juuri muuta.


    • Lumettavaan

      Vertailuryhmät pitäisi placebovaikutuksen selvittämiseksi valita niin, että molempiin ryhmiin valitaan aidosti meditaation uskovia ihmisiä, joilla ei ole kuitenkaan meditaatiokokemusta, ja ryhmälle A annetaan jonkin tehokkaana pidettävän meditaatiomenetelmän mukaista ohjausta meditoimiseen, mutta vertauliryhmälle B ei ohjausta anneta vaan pyydetään vain meditoimaan.

      • apis1

        Aika hyvä! Käytännön toteutus vain lienee liian vaikea.


      • ennen ainetta

        "Vertailuryhmät pitäisi placebovaikutuksen selvittämiseksi valita niin, että molempiin ryhmiin valitaan aidosti meditaation uskovia ihmisiä, joilla ei ole kuitenkaan meditaatiokokemusta, ja ryhmälle A annetaan jonkin tehokkaana pidettävän meditaatiomenetelmän mukaista ohjausta meditoimiseen, mutta vertauliryhmälle B ei ohjausta anneta vaan pyydetään vain meditoimaan. "

        Sitten tarvitaan vielä jokin tehtävä molemmille ryhmille jossa tulee ilmi meditaation jokin oletettu vaikutus ja keksiä miten se mitataan.

        Tuontyyppisen koejärjestelyn perusteella ei kyllä välttämättä voi debunkata yhtään mitään jos sellainen päämäärä on kokeen tarkoituksena. Jos kokeen järjestäjillä itsellään ei ole minkäänlaista omaa kokemusta meditaatiosta niin se koe hyvin suurella todennäköisyydellä ei todista yhtään mitään.

        Jokin hypoteesi pitää olla ensin siitä meditaatiosta ennen kuin voidaan tehdä kokeita. Jos sen hypoteesin oletus on että meditaatio on lähinnä huuhaata niin luodaan sellainen koejärjestely hyvin helposti ja ehkä tahattomasti joka suunniteltu epäonnistumaan. Ns. skeptikot miellään suunnittelvat koejärjestelynsä juuri näin eli älyllinen epärehellisyys kukoistaa ja tarkoitus pyhittää keinot.


    • Jos meditaatio auttaa joitain yksilöitä jossain, selkeästi sillä on silloin vaikutusta johonkin.

      En ole asiaa tutkinut, mutta olen päässyt käsitykseen, että säännöllisellä meditaatiolla ollaan voitu todeta joitain myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia. Lähinnä terveysvaikutukset ovat liittyneet stressin vaikutusten lieventymiseen.

      Jos verrataan ryhmiä, joiden kaikki jäsenet meditoivat säännöllisesti ja toiselta ryhmältä estetään meditointi, epäilemättä toisen ryhmän stressitasossa tultaisiin havaitsemaan poikkeamia huonompaan suuntaan.

      Tapojen muutos itsessään aiheuttaisi stressiä jo jonkun verran, puhumattakaan että ryhmältä estettäisiiin sen tapa hallita stressiä antamatta tilalle mitään vastaavaa stressin purkukeinoa.

      Meditointi on vain yksi keino monien joukossa, jolla ihmiset käsittelevät jokapäiväistä tai erityistä stressiä. Muita keinoja ovat esimerkiksi hillitön ryyppääminen, jalkapallohuliganismi ja tappeleminen.

      Meditointi ei välttämättä ole stressin tappovälineistä se kaikkein huonoin. Voimme kuitenkin itse valita aseemme. Itse suosin huliganismia.

    • ennen ainetta

      Jokainen meistä on todennäköisesti ainakin joskus harrastanut jonkinlaista meditaatiota jos on joskus keskittynyt esim. johonkin kirjaan,elokuvaan,koulutehtävään siten että koko muu maailma tuntuu häviävän ja uppoutuu kokonaan siihen keskittymisen kohteeseensa.

      Varsinaisessa meditaatiossa mantrat tai omaan hengitykseen keskittyminen ovat vain apuvälineitä. Päämääränä on saavuttaa ikäänkuin pistemäinen keskittymisen tila jolla ei ole mitään sisältöä ja jossa mikään ajatus eikä tunnetila ole häiritsemässä. Kehittyneet meditoijat pystyvät sitten hallitsemaan omaa mieltänsä ja suuntaamaansa intentionsa mihin haluavat ilman häiriötekijöitä.

      Meditaatio on eräänlaista tietoisuuden tiedettä jolla idässä ja varsinkin Tiibetissä, Kiinassa ja Japanissa on pitkät perinteet. Länsimainen ihminen haluaa hallita ja kontrolloida ympäristöään mutta mitä se merkitsee jos ei pysty hallitsemaan edes itseään juuri millään tasolla? Tarve kontrolloida ja manipuloida muita juontaa juurensa yleensä peloista ja minuuden illuusiosta.

      • meditoi

        Keskittyminen on osa meditaatiota, mutta pelkkä keskittyminen ei ole meditaatiota. Aivan kuten keskittyminen on osa viulunsoittoa - mutta pelkkä keskittyminen ei ole viulunsoittoa, pitää olla se viulu ja taito soittaa sitä. :-)

        Mantra on apuväline, mutta ei vain keskittymiseen. Mantra vaikuttaa suoraan mieleen - eri mantrat eri tavalla, joten silloin pitää tietää, mitä mantroja haluaa käyttää.

        http://bit.ly/MeditaatioG


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea

      Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa
      Maailman menoa
      276
      8136
    2. Säästäminen on typerää, muistakaa äänestää demareita

      Säästäminen on typerää, koska aiheuttaa vain talouden taantumista ja lopulta tappaa potilaan. Demareiden tapa on satsat
      Maailman menoa
      66
      4824
    3. Olli Rehn: Eläkkeistä pitää leikata. Nyt tuli Lindtmanille kauhun paikka

      jos johtaa seuraavaa hallitusta. Purra: eläkkeisiin ei kosketa. Eikä tällä hallituskaudella varmasti kosketa, mutta seur
      Maailman menoa
      278
      4161
    4. SDP:n budjetin peruskivi: "Rahaa nimittäin on!"

      Demarien talouspolitiikan ydin on usein tiivistetty klassiseen meemiin: rahaa on, kunhan se on jonkun muun rahaa. Vuoden
      Maailman menoa
      52
      2819
    5. Sara Sieppi umpirehellisenä Amazing Race -kulissien takaisesta elämästä

      Sara Sieppi oli mukana Amazing Race Suomi -realityssä. Somevaikuttajalla oli takana raskasta aikaa ja isoja suruja, eikä
      Suomalaiset julkkikset
      1
      2277
    6. Herkkua vai hötöä? Kaksi Beck-leffaa tällä vkolla tv:stä

      Beck-elokuvat tuntuvat olevan suomalaisten makuun. Tällä viikolla televisiosta tulee kaksi ruotsalaista taidonnäytettä,
      Elokuva
      3
      1732
    7. Hatunnosto! Mari Hynynen (os. Perankoski) ja Jouni Hynynen auttavat vähäosaisia upealla tavalla!

      Hatunnosto! Mari ja Jouni Hynynen ovat Vailla vakinaista asuntoa ry:n uudet kummit. Hynysiä motivoi halu lisätä ymmärr
      Maailman menoa
      5
      1597
    8. Ajattelin silloin

      että jos olet kiinnostunut, ihan oikeasti, niin kuulen sinusta vielä.
      Ikävä
      106
      1573
    9. TTP avajaiset

      Tuhannen Taalan Paikka avautuu 1.3-26. Onpa tosi mukavaa! Kiitos Jaanalle kun olet niin aktiivinen ja jaksat yrittää ja
      Haapavesi
      40
      1482
    10. Tiesitkö? Tämä suomalainen keksi Elämäni biisi -sarjan - Viinin lipittely mainittu!

      Tiesitkö? Elämäni biisi on suomalainen formaatti ja sen takana on Petja Peltomaa. Hänen kynästä ovat lähtöisin myös mm.
      Tv-sarjat
      0
      1461
    Aihe