Unihalvaus kokemuksia!

PARANORMAL!

Okei, elikkä haluaisin kuulla teidän unihalvaus kokemuksia.
Itselle ei ole vielä sattunut koskaan unihalvausta, mutta olen lukenut todella paljon kyseisestä asiasta, ja tämä kiinnostaa minua suunnattomasti.
Olen kiinnostunut yleensäkkin kaikesta yliluonnollisesta, ja esimerkiksi uskon henkiin (kummitus) ynnä muihin sellaisiin asioihin.
Joidenkin mielestä aihe saattaa olla jo kulunut ja että siitä on puhuttu liikaa mutta ihan sama, haluan kuulla lisää muiden kokemuksia. Yleensäkkinhän ihmiset jotka unihalvauksen on kokenut, ajattelee ja sanoo että se oli yksi hirveimmistä asioista koko hänen elämässään, ja ei haluaisi kokea tätä koskaan uudestaan, niin tämä saattaa kuulostaa oudolta mutta minä haluaisin kokea unihalvauksen, JEP! Kyllä näin on, ehkä sen kerran jälkeen olen eri mieltä mutta olisi minun kohdalla erittäin jännittävä kokemus.
Etenkin hallusinaatioiden näkeminen olisi erittäin kiehtovaa, vaikka niitä ei joka kerta lukemani perusteella ilmenekkään. Eli, kokemuksia tulemaan, pelotelkaa minua toden teolla! :D

26

403

Vastaukset

  • Unihalvauteen ei välttämättä liity unennäkeminen sinällään, esim. joku pelottava hallusinaatio. Itse olen tämän muutaman kerran kokenut. Olen herännyt, mutta kroppa tullut viiveellä perässä. Yksinkertaisesti en vain pystynyt liikkumaan. Ajantaju katosi koska keskittyi vaan siihen että saisi edes sormenpään liikahtamaan, saati sitten puhumaan: herättämään kumppanin, että auta. Uskoisin tilanteen kestäneen noin minuutin kaksi.
    Nämähän ovat ihan neurologisia juttuja, ei yliluonnollisia. Kaikkihan me näemme unia ja unihäiriöitä on. Useinmiten liittyvät REM- uneen

  • Mulla sattui ekan kerran ok, oli pieni krapis ja päänsäryn vuoksi en pompannut mihinkään, halusin vaan nukkua. Ja peiton kanssa.
    Peitto liukui pois, mutta sain napapttua ja käännyin nukkumaan, oli aika kipee olo. Pelotti, muttta jattelin ettá jos sjoku olio uhkaa - ihan sama, podin kipua ja aioin vaan pian nukahtaa uudelleen.
    Saatuani peiton pelotti, että voima repii sen kovalla voimalla ja pidin hennosti ja alistuneesti vedin sen korvilleni ja aloin nukkua.
    Mustaahahmoa en onneksi tavannut.
    Vaikka pääkivussa on sama kuka uhkaa, puolustautua ei voi, kun on nii kipee vaa ja makaa.

  • Olen kokenut unihalvauksia, minkä takia välillä nukun valot päällä.
    Ei oo kiva tunne se kauhu, ku tajuat olevas hereillä, mutta uni jatkuu ja kaiken kukkuraks se painaijainen on siirtyny sun kotiin ja se pelottava tyyppisiinä unessa tulee sun sängyn vierelle, haluten tappaa sut, hullunkiilto silmissä yms. yms yms.

    Jos haluat tietää miltä unihalvaus tuntuu, tai haluat hankkia siitä tietoo mitä se mahdollisesti voisi olla, kato kaikki elm street nightmares.

    Sankarit luulee heränneensä, mutta toisin käy :P

  • Itse luulen kokeneeni vähän aikaa sitten unihalvauksen. Mulla se meni niin, että herätessäni en pystynyt pariin minuuttiin liikkumaan ja näin kaiken sumeana. Lisäksi kuulin ihan omituisia ääniä, kuten voimakasta jyskytystä pääni sisällä.

    Onneksi tajusin aika nopeasti mistä oli kysymys, niin eipä siinä mitään paniikkia syntynyt, vaan itsekin otin sen lähinnä uutena, erikoisena kokemuksena. Pääsin tosin aika vähällä, kun en mitään hallusinaatioita nähnyt tai vastaavaa.

  • Älä halua kokea. Ne on niin pelottavia. Siinä herää ja joku pelottava on vieressä, yrittää liikkua ja nousta ylös sängystä ja laittaa valot. Mutta ei kykene liikkumaan. Yrittää puhua sanat ei tule suusta. Mistä johtuu? onneksi ei sentään joka yö ole tollaista. Ja siinä koko ajan jokin "paha"?

    • Unihalvaus johtuu siitä että kun olet REM-unessa kehosi halvaantuu jotta et tee samoja asioita kun unessa esim unikävely johtuu tästä ja kun heräät kehosi ei ole vielä toipunut unihalvauksesta eli halvaannut joka yö


  • Ei unihalvauksessa mitään Yliluonnollista ole. Ei ole mitään kummituksia. Jostain aivojen toiminnasta ne pahat unet johtuu. Ei se kyllä mukavaa ole. Minun pitää myös joskus laittaa valot päälle:

  • Tuntuu kuin näkis silmäluomien läpi valoa vaikka huone on pimeänä. Kun iskee, iskee yleensä vain selälleen nukkuessa. Jos peitto on kaulalla, se tuntuu kiristyvän kuristamaan. Tuntuu myös kuin tuuli suhisisi, voi kuulua voimakasta kohinaa, joskus jopa kaukaista paniikkiväen huutoa (ehkä illan leffasta mieleen jäänyt ääni vaikuttaa). Mitään ei voi liikuttaa ja hirveä taistelu saada silmiä auki. Pakko saada katsotuksi. Ei ihme että jotku tuntevat huoneessa olevan jotain, ehkä ufoukkelit tekemässä sieppausta ;). Joskus välivaiheessa saattaa taistella itsensä hereille ja ehkä nousta kävelemään huoneesta mutta huomaakin miten tunkkaista ja pimeää koko talossa on, kuin se olisi palanut, vaikka valot kääntääkin päälle. Ne kyllä palavat mutta jotenkin vaan se valo ei valaise. Tuossa vaiheessa jo ymmärtää että tämä on vielä unta ja herää taas, lopuksi sitten tuohon unihalvaustilaan mistä aiemmin kirjoitin.
    Kuulostaa kauhealta mutta kun tietää mistä kyse, ottaa ne vain uusina kokemuksina. On testattu mitä tapahtuu jos ei taistele itseään hereille. Samalla tavalla se jatkuu minuutin pari ja sitten herää. Ja on myös kokeiltu ihan vaikka taistella vain toinen käsi liikkeelle, kyllä sekin minuutin päästä saattaa liikahtaa. Harmiksi unihalvaukset taas loppuivat kun alkoi tekemään testejä. Sekin pitää paikkansa että halvaustila loppuu nopeasti kuin seinään, kun joku ulkopuolinen koskettaa. Kiitokset kissalle avusta :)

  • Olen joskus kokenut unihalvauksen. Ehkä muutamia kertoja. Luulen että se johtuu siitä että henkilö kun nukkuu ja on täydessä unessa niin hän kuvittelee olevansa valveilla ja lähtevänsä liikkeelle. Koska unessa keho ei tottele niin nukkuja kokee mukamas unihalvauksen joka johtuu siitä että hän nukkuu mutta kokee olevansa hereillä.

  • Unihalvaus on kehon normaali suojakeino suojata itseään vahingoilta unen aikana.

  • Unihalvaus ei loppuenlopuksi ole mitenkään erikoista kun sen kokee ihan liiankin monta kertaa kuukaudessa... T.17v stressaantunut lukiolainen

  • Yhden kerran olen unihalvauksen kokenut ja tosiaan toivon, että ikinä ei satu enää kohdalle. Oli sen verran karmaiseva kokemus :(

    Elikkä koko "uni" lähti liikkeelle siitä että makoilin unessa sängyllä ja pikkusiskoni tuli kylään ja kertoi menevänsä pesemään pyykkiä meille. Unessa sisko oli pieni varmaan joku 5 vuotias. Hän lähti pyykkihuoneeseen ja alkoi huutaa apua kirkuen sieltä. Yritin huutaa takaisin että olen tulossa, mutta ääntä ei tullutkaan. Yritin nousta, ei pystynyt. Siinä kohtaa äkkäsin että hei tän on pakko olla unta, kun sisko ei oikeasti ole noin pieni vaan jo teini-ikäinen. Pakotin itseni avaamaan silmät ja heräämään unesta.
    "Heräsin" ja makuuhuoneen nurkassa seisoin äitini, jolla ei ollut lainkaan silmiä, vain kuopat siinä. Äitini alkaa sanoa että: "Hei kyllä sä kuolet, kuolet kun siskollekkin kävi niin. Miksi hukkasit siskosi jne.jne... Tässä syke varmaan joku 200. Edelleen tajuan että pakko olla unta ja pakotan jälleen itseni heräämään. Jälleen nurkassa jtn, Pappani jolla ei myöskään silmiä ja samalla tavalla puhuu, että kuinka nyt tulee kuolema kun siskon hukkasin. Sama toistuu monta kertaa eri hahmoilla, isällä, veljillä, kavereilla.
    Jossain kohtaa tajuan että jos keskitän katseen toiseen nurkkaan ovelle päin niin ehkä en sitten näe noita "mörköjä". Katson huoneen toiseen nurkkaan jossa seisoo mieheni.Helpotus on sanoinkuvaamaton, alan jo kertoa että kuinka kaameaa painajaista olen nähnyt, mutta tajuan että ääni ei vieläkään kulje. Mieheni muuntautuu edesmenneeksi sedäkseni joka myöskin aloittaa tän, hei nyt sä kuolet, kyllä sä kuolet. Setä astuu lähemmäksi sänkyä ja ojentaa kättä mua kohti, siinä hetkessä kun käsi koskee mun jalkaa, mä hätkähdän hereille. Oikeasti hereille. Sydän vetää valehtelematta jtn 300.

    Mä olen edelleen suhteellisen kauhuissani, oli monta viikkoa ellei kuukautta vaikeuksia nukahtaa iltaisin kun pelkäsin tämän toistuvan. Pelkään edelleen :OO

  • Mulla on tullut viime vuonna, kun olin neljä kuukautta nukkumatta siten, että nukuin korkeintaan neljä tuntia yössä ja silloin tuli usein unihalvauksia ja myöskin yöllisiä kauhukohtauksia, joista täällä ei ole vielä mainittukaan.
    Unihalvauksissa tosiaan herää mutta ei kykene liikkumaan eikä puhumaan tai edes avaamaan silmiään. Sitten, kun saa edes sormea vähän liikutettua niin pystyy pikkuhiljaa taas liikkumaan ja siten kokonaan pääsee hereille ja silloin, kun on vielä halvaustilassa voi tuntea todellista kauhua ja pelkää kamalasti, kun ei kykene tekemään mitään. Sain kerran jotain ääntä pidettyä ja vaikka mies yritti kädestä ravistella niin halvaus ei heti mennyt ohi vaikka sanotaankin, että jos joku koskee niin halvaus menee heti pois. Kuulin kyllä kaiken ja tunsin kaiken mitä mies sanoi ja teki.
    Pahin unihalvaus kesti noin puoli tuntia ja koko ajan kuulin ja tiedostin telkkarin äänen ja kaiken muunkin mutta en vain kyennyt tekemään mitään. Lopulta tunsin tumman hahmon tulevan minua kohti ja juuri, kun se oli vieressäni niin pakotin liikuttamaan sormeani ja siten pääsin ylös ja avasin sitten silmäni ja pomppasin kauhuissani ylös. Tiedän, että se kesti puolisen tuntia, koska oli päivä ja päiväuneni kesti sen aikaa ja kuulin tosiaan halvauksessa jopa telkkariohjelmien vaihtumisen. Sanotaan, että halvaus kestää noin minuutin mutta minulla meni noin kauan ja se oli pelottavaa.
    Unihalvauksien aikana olin aina herännyt selälteni.

    Minulle alkoi tulemaan myös niitä kauhukohtauksia ja siinä oli ensin joku kauhea painajainen, joka sitten jatkui, vaikka tunsin jo herääväni ja aina pidin ihmeellistä ulinaa ja kyyneleet vain valuivat. Nämä kestivät viidestä kymmeneen minuuttiin ja sitten heräsin ulvouen ja itkien ja saatoin täristä ja pelätä vielä heräämisen jälkeen holtittomasti vielä jopa puoli tuntia, ennenkuin kykenin rauhoittumaan.
    Tämä oli siis erilaista, kuin unihalvaus, vaikka oli siinä samoja piirteitä.
    Kerran kohtauksen jälkeen noustessani ylös sain ihmeellisen kohtauksen ja aloin heittelemään tavaroita ulvoen ja itkien ja taas mies joutui tulemaan rauhoittamaan minua ja sitten vasta kunnolla pääsin takaisin järkiini todellisuuteen.
    Näitä yleensä tulee vain lapsille, enkä ole kauheasti löytänyt aikuisten yöllisistä kauhukohtauksista tietoa.

    Nämä menivät sitten sen neljän kuukauden jälkeen ohitse, kun minulle jouduttiin aloittamaan vahva rauhoittava lääkitys yöksi ja se tehosi näihin molempiin.
    Pikkuhiljaa ne jäivät pois ja untakin alkoi riittämään paremmin, eikä näitä enään tule, kuin vain silloin tällöin.

    Luulen, että vaikea elämäntilanteeni vaikutti näihin kaikkiin.

    Nyt minulla on taas alkanut uneton jakso ja joudun taas todennäköisesti aloittamaan jonkinlaisen lääkityksen vähäksi aikaa, että tilanne pääsee rauhoittumaan.

    Saattavat tuntua yliluonnollisilta mutta en siitä oikein sitten tiedä, kun ne ovat varmaan vain rasittuneen kehon reaktiota vaikeaan tilanteeseen ja unenpuutteeseen.

    • Pari ajatusta: unenpuutteen vaikutus, herkkyys unissakävelylle (jos tosiaankaan liikuttuaan/herättyäänkään ei ole vielä täysin irti unesta), selällään nukkuminen altistaa noille unihalvaus / lucid dreaming -jutuille, rasvaisen ruoan tai ylipäätään syömisen liian lähellä ennen nukahtamista altistaminen painajaisille, ainakin itselläni.

      Kannattanee selailla netin sivuja lucid dreamingiin liittyen, niin vähenee ainakin liiallinen pelko niistä fiiliksistä. Ja kun se vähenee, niin tuppaavat koko unihalvaukset vähenemään ja jäämään pois (ilman erityistekniikoita, joilla niitä voi saada aikaan, että pääsee lentelemään jne. unessaan).


  • Mulla on ollut lukuisia unihalvauksia, joista viimeisin tapahtui muutama päivä sitten. Heräsin aluksi naapurin kolinointiin, sitten hetken päästä aloin tuntea kuinka en kunnolla saanut liikuttua. Ihan kuin jokin voima olisi minua pakottanut olemaan liikkumatta.. Jotenkin onneksi sain jalkani liikkumaan kuitenkin hieman ja jotenkin horroksesta heräsin. Huusin poikaystävääni ja hän kai vastasi jotain, mutta aamulla ei muistanut mun huutaneen häntä. Olen nyt siis flunssassa ja se varmaan tuon unihalvauskokemuksen osittain aiheutti. Ehkäpä..

    Mulla on ollut myös olennon läsnäolon kokemuksia, kerran tunsin kuinka jokin imeytyi mun sisään. Nukuin selälläni ja se olento piti oudon sähköä muistuttavan sihinän kun imeytyi selkääni.. Se oli hiton outo kokemus, en kuitenkaan sillai järin pelkää unihalvauksia, mutta onhan ne aika omituisia. Se olento siinä se omituisin on, että miten aivot sellaista tuottaa.. Tai onko se ns. astraalimatka. Monta asiaa on ihmisten selvittämättä. :)

    Aina nuo unihalvaukset on tapahtunut, kun olen ollut yksistäni.

    • Kyllä noissa on hengellinen aspekti.
      Yleisesti tiedetty tosiasia on että kauhukohtaus loppuu heti jos pyytää siinä tilanteessa apua Jeesukselta Kristukselta.
      Itselläni ollut näitä kokemuksia ja apu on tullut kun olen unessani pyytänyt Jeesusta apuun.


  • Olen saanut kaksi kertaa unihalvauksen. Ensimmäisellä kerralla kehoa kihelmöi ja tuntui kun joku olisi painanut rintakehästä. Makasin selälläni ja yritin kääntyä kyljelleni, mutta en pystynyt liikkumaan. Hetken yrittämisen jälkeen pystyin liikuttamaan toista kättäni hyvin hitaaseen tahtiin, vaikka käytin kaikki voimani siihen. Lopulta se loppui ja pystyin jatkamaan unia. Toisella kerralla melkein samalla tavalla, mutta paljon lievemmin.

    • Tahdon vielä lisätä, että toisella kerralla taisin yrittää huutaa, mutta suusta ei lähtenyt mitään muuta ääntä kun pientä ..miten kuvailisin sitä? Ulos hengittämisen ääni? Ei ihan sellainen, mutta samanlainen ääni, kun yritätte huutaa, mutta ette halua päästää ääntä.


  • Mulla on kanssa ollut unihalvauksia. Usein jopa siten, että ikään kuin herään ja tunnen sen inhottavan tunteen, josta tiedän sen iskevän. Siinä sitten on, eikä pysty liikkumaan.

    Joskus muistan sopineeni pelaamaan sulkkis kaverin kanssa ja sain aamulla unihalvauksen. Oli todella rasittavaa, kun näit kellon seinällä, tiesin vartin päästä pitävän lähteä, eikä millään saa itseään hereille.

    Kun minulla oli unihalvauket pahimmassa vaiheessa ne olivat usein sitä, että saatoin jo aamulla käydä hereillä. Käänsin esim. kylkeä ja laitoin silmät kiinni. Yhtäkkiä tunsin, kun sänky painoi vierestä aivan kuin joku tulisi makaamaan viereen ja sitten hönkäisee naamaani kohti. Sitten kun lopulta uskalsi avata silmät, tunsi kuinka joku painoi kiinni sänkyyn, eikä pystynyt liikkumaan.

    Usein näihin unihalvauksiin minulla liittyi ääni ja aistimusharhoja. Joskus saatoin kokea, kuinka joku hahmo tulee viereeni (mutten näe sitä ku nukuin mahallaan) ja puhuu minulle täysin vierasta kieltä. Joskus taas yritin väkisin kääntää kylkeä ja tunnen kuinka pää muka kääntyy ympäri asti.

    Aivan pahimmillaan nämä menivät siihen pisteeseen, että herättyäni menin esim. suihkuun (oikeasti suihkuun). Ja saatoin vielä siinä vaiheessa kuulla, kun joku näistä "unihalvausjutuista" puhui minulle.

    Silloin kun unihalvaukset olivat aivan pahimmillaan, minulta hajosi mystisesti enemmän tavaroita kuin ikinä viimeisen 10 vuoden aikana. Pystyin tuntemaan kuinka kämpässäni ikään kuin hereillä ollessanikin oli se ärsyttävä "läsnäolo", jonka tunsi aina unihalvauksissa. Kun kaveri tuli kylään, sanoin, että oon ehkä tulossa hulluksi, mutta tunnen kuinka täällä kämpässä on jotain läsnä ja sen vuoksi mulla hajoaa täällä kaikki. Ennen kuin kaverini ehti vastata, kuului mieletön ryminä, kun katosta tippui lamppu alas.

    Kaverinikin oli aivan järkyttynyt. Yritin selittää, että nyt on vain unihalvauksista johtuvaa ja samaan aikaan sattuu nämä kaiket. Noh, eipä mitään.. nää unihalvaukset tarttuivat mun kaverillekin. Huvittavaa oli, että yleensä kun mulla ei niitä ollut, niin hänellä aina niitä yöllä oli. Tajuan toki, että se nyt oli vain psykologinen ärsyke, kun kerroin näistä unihalvauksista, että ne "tarttuivat" hänellekin. Mutta siihen kyllä sattumalta sattui se, että häneltä hajosi autot ja kaikki samoihin aikoihin ja yhtään mikään ei toiminut. Se tuntui suorastaan siltä kuin kirous olisi siirtynyt hänen päälleen, jos sellaisiin joku nyt uskoo. Mutta kuvainnollisesti se on oikein osuva ilmaus.

    Oon yrittänyt joskus olla analyyttinen ja testailla unihalvaustilaa. Joskus oon yrittänyt muka laskea mielessäni hitaasti sekuntteja, milloin se menee ohi. Mutta kun oon ollut yli tuhannessa sekunnissa oon vain luovuttanut. Oon tullut siihen tulokseen, ettei se mene ohi, jollei sitä vastaan kunnolla taistele ja yritä päästä liikahtamaan.

    Ihan selkeästi kuitenkin illalla juotu kahvi/kofeiini altistaa tuolle. Sekä epäsäännöllinen unirytmi. Mutta nykyisin noita ei oo enää ollut pitkään pitkään aikaan. Taitavat kuulua myös jokseenkin nuoruuteen.

  • Itse olen kokenut unihalvauksen kaksi kertaa. Ensimmäinen kokemus oli, että nukuin selällään tai niinkuin heräsin selällään, minulla oli todella kova pelko/stressi tunsin kun en pystynyt liikkumaan siitä säikähdin ihan suunnattoman paljon. Pidin silmät kiinni koska pelotti. Tunsin todella voimakasta läsnäoloa huoneessani ja kuulin kun he kävelivät huoneessani. Se kesti n. 10-20s ja sit vaan nukahdin taas ja heräsin aamulla sitten. Oli kyllä hirvee kokemus:( Toinen kokemus oli että heräsin 4.35 yöllä ja olin edelleen selällään ja hyvin peloissani, en pystynyt taaskaan liikkumaan. (olin taas silmät kiinni kun pelotti) tunsin taas tosi voimakasta läsnäoloa ja tunsin heidän hengityksen kun ne kuristi ja oli mun sängyn vieressä. Sain yhtäkkiä jonkun pakkoliikkeen kun pystyin liikkumaan ja yritin varmaan potkaista niitä tai muuten vaan päästä pois "unesta". Kauhea on kyl toi unihalvaus ja on aina kunnon pelot ennen nukkumaanmenoa kun pelottaa että se iskee TAAS. Varsinkin minulle se iskee todella näppärästi silloin kun olen hyvin stressaantunut:(

  • Moi,mä en yhtään tiiä mistä tää johtuu mutta Hersin 5:30 pelasin hetken puhelimella koska ei tullut uni ja sitten yhtäkkiä nukahdin tiedin olevani unessa innostuin liikaa unesta ja herään vatsaltaan kuuluu Järjetön piippaus ja en pystynyt liikkumaan noin 10sekunttiin näin vaan kun tyynylläni oli jotain ihme leijonia

  • On minulla ollut keskimäärin kerran vuodessa viimeiset ehkä kakskytviis vuotta. Olen ilmeisesti nukahtamassa silmät raollaan, koska nään realistisesti lähes aina näkymän oikeasta ympäristöstäni. Viimeksi kolme viikkoa sitten olkkarin sohvalla urheilun timanttiliigaa katsoessa. Näin tv-ruudun ja kuulin selostuksen kaiken aikaa selkeästi, mutta se näkymä ei poistunut vaikka mielestäni nousin istualleni ja hapuilin esim. sohvapöytää ja sen päällä olevia esineitä, jotka siinä todellisuudessa olikin. Yritin huutaa että joku tulisi herättämään siitä tilasta, mutten saanut ääntä. Silloin, kuten useimmin jo nykyään tajuan halvaustilani. hereille rimpuilu tuntuu tosi työläältä ja oikea valvetila olevan toivottoman kaukana. Kovan yrittämisen jälkeen onnistuin heräämään ja jatkamaan normaalisti tv:n katselua. Muut perheenjäsenet olivat eri huoneissa, mutteivät ainakaan olleet kuulleet minun liikkuvan tai ääntelevän. Se epämiellyttävä olo vain ei yleensä häivy herätessä heti, vaan vähitellen. En oikeastaan pelkää niitä kovinkaan paljon enää, koska sen pahempaa siitä ei ole seurannut. Mitään yliluonnollistakaan ei ole tapahtunut. Vain yksi hieman oudompi seikka: Nuorimmalla lapsellani on rhodesian koira, joka rotunsa mukaan on erittäin herkkä ja älykäs. Kun kerran lenkkini jälkeen väsyneennä makasin eteisessä jumppamatolla selällään venyttäen selkääni aloin vaipua uneen ja unihalvaukseen niin kuulin koiran hyökkäävän olohuoneen sohvalta tönäisten samalla sohvapöytää niin, että sillä olevia esineitä putoili lattialle. Kuonollaan koira tönäisi tosi rajusti minua tosi arkaan ja herkkään kohtaan kaulan ja olkapään välille. Tietysti elvyin heti olotilastani. Koira vain huohotti hetken etäämmällä pelokkaan näköisenä minua tarkkaillen uskaltamatta tulla hetkeen lähelleni. Vasta noin puolen minuutin päästä sain sen rauhoittumaan ja se tuli "pyytämään anteeksi". Se sohvalta hyökkäys oli tosiaan niin paniikinomainen että matto oli mytyssä ja esineitä piti taas nostella sinne sohvapöydälle. Erittäin poikkeava käytös siltä yksilönä.

  • Öh ei kannata haluta kokea semmosta. Yleensä ellei ole kokenut jotain asiaa ei tiedä miltä se tuntuu :D. Ite olen kokenut sen. Olen hyvin pelokas ihminen ja kun uni halvaus tuli niin pelkäsin kunnolla. Se oli pari vuotta sitten, mutta nykyään se kokemus vaan mietityttää mua. En siis haluaisi kokea uudelleen mut oisi se ihan jännää nähdä se taas. Muitten kokemuksiakin on mukava lukea mut ei saa siitä niin paljoa irti kun omasta kokemuksesta.

  • Mä olen kokenut pari kertaa unihalvauksen. Ekalla kerralla päiväsaikaan nukuin sohvalla kunnes havahduin unihalvaukseen. En nähny mitään hallusinaatioita, mutta pelästyin kun en pystynyt liikkumaan. Mieheni oli samassa huoneessa ja yritin huutaa apua, mutta ääntä ei tullut. Tuo meni tosi nopeasti ohi, ehkä 10 sek tai jotain.

    Toisella kertaa heräsin siihen tunteeseen, että sänky on imaisemassa minua sisuksiinsa. Eli suuri onkalo johon olen vajoamassa. Tällöinkin yritin huutaa apua.

    Ekalla kerralla kovasti pelästyin, mutta tokalla kerralla jo tajusin tilanteen. Ikävä kokemus, mutta olen mä elämässäni paljon pahempaakin kokenut. 😉

  • Itse sain ensimmäisen unihalvaukseni reilut 4v sitten ollessani 24 vuotias. Tämä on myös (toistaiseksi) ainoa kerta, kun olen kohdannut unihalvaus -keskusteluissa paljon puhutun "tummanpuhuvan hahmon". Kävi kai esittelemässä itsensä heti alkajaisiksi. Oli viikonloppu, kun keskellä päivää makasin sohvalla selälläni päikkäreillä ja tilanne jysähti päälle. Kesti vain hetken aikaa, mutta kerkesin havaita kroppani täysin halvaantuneen ja sen epäselvän, tummaan kaapuun pukeutuneen punasilmäisen hahmon näkökenttäni laidassa. Sohvalla istunut silloinen mieheni oli tilanteesta autuaan tietämätön kun heräsin ja kysyin, huomasiko hän minussa mitään outoa.

    Tämän jälkeen unihalvaukset ovat olleet enemmän ja vähemmän osa elämääni. Onneksi olen oppinut tiedostamaan jo varhaisessa vaiheessa, kun sellainen on alkamassa. Pystyn myös melko nopeasti pysäyttämään unihalvauksen liikuttelemalla sormia ja varpaita. Tällöin minun on myös noustava hetkeksi kokonaan ylös ja heräteltävä itseni; muuten siitä tulee looppi, eli alkaa aina alusta / jatkuu vaan.

    Kokemissani unihalvauksissa minua on mm. riepoteltu nilkoista kiinni pitäen ympäri asuntoa ja pyöritelty ympäriä sänkyä. Muutamina kertoina olen nähnyt ihmismäisiä hahmoja. Kerran vieressäni sängyllä seisoi pikkulapsi värikkäissä vaatteissa, mutta en nähnyt häntä kuin kaulasta alaspäin. Toisinaan olen selkeästi kuullut, kun ulko-ovi avataan ja joku tulee sisään. Joskus olen myös kokenut fyysisiä tuntemuksia. Mikä ikinä se "pahuus" onkaan, joka tilaani unihalvauksen aikana tunkeutuu, ei enää minua pelota, ja kerran erehdyin jopa nauramaan pilkallisesti tälle olennolle kertoakseni sen. Tällöin tunsin, kun joku otti päästäni kaksin käsin kiinni ja ikäänkuin painoi päälakea ja leukaa toisiaan vasten, jotta en pystyisi nauramaan. Herättyäni tunsin kipua päässä ja leukaperissä.

    Viime aikoina en ole mitään hahmoja enää nähnyt unihalvauksien aikana. Sen sijaan niihin liittyy voimakas surina/sirinä, mikä kuulostaa kuin joku poraisi kalloani. Joskus tunnen vajoavani vauhdilla alaspäin sängyn läpi. Viime viikolla puolestaan tunsin leijuvani ilmassa hieman sängyn yläpuolella halvauksen aikana.

    Vaikka kirjoitinkin aiemmin etten enää pelkää unihalvauksia ja kykenen myös itse niitä melko hyvin kontrolloimaan, on jokaikinen kerta siltikin suunnattoman ahdistava ja epämiellyttävä. Sitä pakokauhun tunnetta on hankala kuvailla ja hankala estää tulemasta, vaikka kyseessä onkin jo "tuttu tilanne". Joka kerta vaistomaisesti yritän huutaa apua, mutta tunnen kuinka tiukassa on saada äänenpihaustakaan suusta ulos.

  • Mulla tuli vähän aikaa sitten silleen et olin kattomassa sohvalla telkkaria vähän väsytti nii aloin sit puoliks nukahtamaan ja yhtäkkiä vaan huomaan et en pysty liikuttaan mitään tajusin melkein heti et unihalvaus joten laitoin silmät kiinni kun en halunnut nähdä mitäänn hallusinaatioita yhtäkkiä korvissa alkoi humiseen en saanut henkeä niin hyvin tuntuu ku ois ollu painetta sisällä yhtäkkiä se loppui tuntui kun paine ois tyhjentynyt sisältä ja sit en vieläkään pystynyt liikkumaan mutta tuntu että se oli menossa ohi sitten yhtäkkiä jäätävä kipu kylkeen mietin vaan että kauankoha tää kestää mutta se ei kestänyt ku 10-15s ja sit heräsin kunnolla aika pelottava mutta sinäänsä ihan hauska kokea

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.