Turvallisuus ja pankkiasiointi

No joko vapunen osaa luetella ne asiat jotka kuuluvat tietoturvaan?

Juu, sopii hyvin pankkiasiointiin. Täytyy lähinnä vaan huolehtia siitä, että pitää tunnukset turvassa ja päivittää sen laitteen säännöllisesti.

Apple sitten katkaiseen turvapäivitykset tyyliin 3-4v vanhoilta iPadeilta, että sen jälkeen niiden turvallisuus alkaa heiketä.

"Windows Phonelle (RT) ei ainakaan ole. "

RT /= Windows Phone

Laittaisin sen OP sovelluksen pelkästään sen takia että OP nettipankin käyttö saattaisi olla sen avulla luontevampaa. Tietoturvan kannalta kaikki on kunnossa teet sitten niin tai näin.

"Ei ole."

Saisinko antaa erinomaiselle sheriffi vapuselle pienen vinkin? Suomi24:n huonosta ulkoasusta johtuen lukijan on joskus vaikea päätellä, kenelle vastaus on tarkoitettu. Esimerkiksi tässä tapauksessa lukija ei tiedä onko vapusen "Ei ole" tarkoitettu vastaukseksi edeltävän postaajan virkkeeseen "Tietoturvan kannalta kaikki on kunnossa teet sitten niin tai näin" vai sitä edeltäneeseen "Jos menen esim iPadilla, onko sillä mitään merkitystä menenkö suoraan selaimella vai lataanko appstoresta sen sovelluksen (esim. Osuuspankilla on näemmä omansa) ?"

Tai ehkä vapusen "Ei ole" onkin tarkoitettu viittaamaan johonkin muuhun vielä aikaisempaan kommenttiin? Asia selkenisi täysin, jos vapunen lainaisi kohdan, johon hänen vastauksensa viittaa, siis näin:

"Tietoturvan kannalta kaikki on kunnossa teet sitten niin tai näin."
Ei ole.

Kohteen arvailija kirjoitti:

"Ei ole."

Saisinko antaa erinomaiselle sheriffi vapuselle pienen vinkin? Suomi24:n huonosta ulkoasusta johtuen lukijan on joskus vaikea päätellä, kenelle vastaus on tarkoitettu. Esimerkiksi tässä tapauksessa lukija ei tiedä onko vapusen "Ei ole" tarkoitettu vastaukseksi edeltävän postaajan virkkeeseen "Tietoturvan kannalta kaikki on kunnossa teet sitten niin tai näin" vai sitä edeltäneeseen "Jos menen esim iPadilla, onko sillä mitään merkitystä menenkö suoraan selaimella vai lataanko appstoresta sen sovelluksen (esim. Osuuspankilla on näemmä omansa) ?"

Tai ehkä vapusen "Ei ole" onkin tarkoitettu viittaamaan johonkin muuhun vielä aikaisempaan kommenttiin? Asia selkenisi täysin, jos vapunen lainaisi kohdan, johon hänen vastauksensa viittaa, siis näin:

"Tietoturvan kannalta kaikki on kunnossa teet sitten niin tai näin."
Ei ole.

Lue lisää

Ei vapunen tuota vastauksen kohdistamista opi millään. Asiasta on huomautettu lukuisia kertoja eikä mitään vaikutusta, ilmeisesti sille on liian vaikeata painaa viestin alla olevaa "vastaa" painiketta (eikä kannata haaveillakaan että älyäisi kopioida vastauksensa alkuun sen kysymyksen johon on vastaamassa jos välttämättä pitää roiskia vastauksia mihin sattuu). Ei voi kauhalla ottaa jos on pikkulusikalla annettu.

Kohteen arvailija kirjoitti:

"Ei ole."

Saisinko antaa erinomaiselle sheriffi vapuselle pienen vinkin? Suomi24:n huonosta ulkoasusta johtuen lukijan on joskus vaikea päätellä, kenelle vastaus on tarkoitettu. Esimerkiksi tässä tapauksessa lukija ei tiedä onko vapusen "Ei ole" tarkoitettu vastaukseksi edeltävän postaajan virkkeeseen "Tietoturvan kannalta kaikki on kunnossa teet sitten niin tai näin" vai sitä edeltäneeseen "Jos menen esim iPadilla, onko sillä mitään merkitystä menenkö suoraan selaimella vai lataanko appstoresta sen sovelluksen (esim. Osuuspankilla on näemmä omansa) ?"

Tai ehkä vapusen "Ei ole" onkin tarkoitettu viittaamaan johonkin muuhun vielä aikaisempaan kommenttiin? Asia selkenisi täysin, jos vapunen lainaisi kohdan, johon hänen vastauksensa viittaa, siis näin:

"Tietoturvan kannalta kaikki on kunnossa teet sitten niin tai näin."
Ei ole.

Lue lisää

Tästä lainauksesta minäkin olen maininnut mutta viestini aina poistetaan, koska säännöt sanoo että vain asialliset viestit poistetaan, vai miten se menikään?

Jatka arvailua.. kirjoitti:

Ei vapunen tuota vastauksen kohdistamista opi millään. Asiasta on huomautettu lukuisia kertoja eikä mitään vaikutusta, ilmeisesti sille on liian vaikeata painaa viestin alla olevaa "vastaa" painiketta (eikä kannata haaveillakaan että älyäisi kopioida vastauksensa alkuun sen kysymyksen johon on vastaamassa jos välttämättä pitää roiskia vastauksia mihin sattuu). Ei voi kauhalla ottaa jos on pikkulusikalla annettu.

Lue lisää

Tämä vastauksen kohdistaminen testattiin eräässä ketjussa täällä aiemmin ja todettiin että siinä on bugi. Vaikka painaa "vastaa" napista niin sisennys ei aina toimi.

-------------------- kirjoitti:

Tämä vastauksen kohdistaminen testattiin eräässä ketjussa täällä aiemmin ja todettiin että siinä on bugi. Vaikka painaa "vastaa" napista niin sisennys ei aina toimi.

Aika jännä. Vapusella ei toimi ikinä, minulla aina.

-------------------- kirjoitti:

Tämä vastauksen kohdistaminen testattiin eräässä ketjussa täällä aiemmin ja todettiin että siinä on bugi. Vaikka painaa "vastaa" napista niin sisennys ei aina toimi.

Näin tosiaan on.

vai niin kirjoitti:

Aika jännä. Vapusella ei toimi ikinä, minulla aina.

Olisikohan vika vapusen koneessa tai selaimessa ? Ja kun alla olevan vapusen kommentin perusteella hänkin tietää ettei se painike hänen kohdallaan toimi niin vapunen voisi ottaa käyttöön tavan jota hänelle on suositeltu useampaan kertaan, joko kopioi kysymyksen lainausmerkkeihin vastauksen alkuun tai kirjoittaa hieman pidempiä vastauksia niin että itse vastauksesta selviää mihin kysymykseen siinä vastataan. Tämä taitaa kuitenkin olla vapuselle ihan liian vaikeata.

Myös sama. kirjoitti:

Tästä lainauksesta minäkin olen maininnut mutta viestini aina poistetaan, koska säännöt sanoo että vain asialliset viestit poistetaan, vai miten se menikään?

Jos mainitset viestissä vapusen tai vähänkin viittaat siihen suuntaan niin viesti tulkitaan luotsin arvosteluksi joka on säännöissä kielletty.

Olettaisin kuitenkin että tuo säännöissä oleva kielto koskee luotsin toiminnan arvostelemista luotsina toimimisen osalta, ei silloin kun kyse on keskusteluun osallistumisesta ja niistä keskusteluviesteistä joilla ei ole mitään tekemistä luotsina toimimisen kanssa.

Asiasta on laitettu tarkennuspyyntö ylläpidolle, saa nähdä reagoivatko asiaan millään tavalla.

vapunen kirjoitti:

Näin tosiaan on.

Mitä laitetta ja ohjelmistoa käytät kun onnistut niin lahjakkaasti sössimään vastauksen kohdistuksen?
Muilla tuntuu olevan suuria vaikeuksia sössiä noin hyvin.
Vai onko haittaohjelmat ongelmasi?

Juu, yksittäiseltä henkilöltä joku sata euroa jos maksavat niin on heille helpompaa ja halvempaa. Sitten kun katoaa tuhansia euroja tai menetykset koskevat suurta isompia asiakasmääriä niin ei maksa jos ei ole heidän vika. Ja yleensä ei ole, pankin omat järjestelmät ovat yleensä aika hyvin ylläpidettyjä.

"Voisivat vaatii että asiakas käyttää pankin maksullista tietoturva ohjelmisoa (1000€ kk) jotta velvotteet täyttyy pankkiasioinnissa?

Vai riittääkö tietoturva ohjelmistoksi esim: "banda" onhan se ihan kivan näköinen "kuva" ja avg:n "säätö" sivusto ihan kivan oloinen (vois olla pikkasen enempi pinggii väreissä jne jne ....? "

Tietoturvallisuutta ei hoideta ostamalla jotain ohjelmistoa joka maagisesti hoitaa sen kuntoon. Päätelaite itsessään pitää olla turvallinen niin että siihen ei pääse tunkeutumaan. Ja vaikka laite olisi teknisesti kunnossa, se ei riitä vaan ne tunnukset pitää myös olla varmassa paikassa eikä esimerkiksi näytön reunassa kiinni lapulla.

Ja homma menee yksinkertaisesti niin, että pankki vastaa omista järjestelmistään ja korvaa jos heidän järjestelmien kautta on tehty tietomurto.

Jos haluat turvallisen päätelaitteen itsellesi niin että joku muu huolehtii niin ja korvaa menetetyt rahat niin enpäs tiedä onko pankeilla jotain palvelua tähän. Sen pitäisi onnistua, että ostat sen palveluna joltain toiselta firmalta ja kirjoitat sopimuksen, että vastaavat siitä turvallisuudesta ja että korvaavat sitten tonneja jos siihen joku murtautuu.

Tuon sopimuksen tekemisen pitäisi onnistua helposti koska vakuutusyhtiöiltä saa myös tekniikassa olevien vikojen varalle rahaa ja jos sen päätelaitteen ylläpidosta maksetaan jollekin firmalle joka ottaa vastuun ja joka puolestaan tekee sopparin vakuutusyhtiön kanssa, pitäisi homman hoitua hyvin.

Koko hommahan menee lopulta siihen riskien hallintaan ja todennäköisyyksillä pelaamiseen, että tuollaisen palvelun tuottaminen on mahdollista koska rahaa saa ylläpidosta ja koska turvallisen päätelaitteen korkkaaminen on äärimmäisen epätodennäköistä, vakuutusyhtiö voi toimia sitten tukena rahoituslaitoksena korvaamassa tappioita palveluyritys joka ottanut vastuuta.

Oleellista tässä on se, että jonkun pitää vastata siitä päätelaitteen ylläpidosta (onnistuu myös etänä) ja ottaa vastuu siitä ja tehdä sellainen kakkahousuun sopimus siitä että maksavat jos mokailevat. Mikään ohjelma ei sitä yksistään tee.

"Mitenkäs, mikä on uusin tieto siitä, että eikös pankeilla ollut jotkut sertifioidut viruksentorjuntaohjelmat, joita piti käyttää ? Esim. kaikki ilmaiset eivät kuuluneet niihin?"

No ei ole kun asiakkaiden päätelaitteet vaihtelee hyvinkin paljon. Ja entä jos tosiaan käyttää vaikkapa unix- pohjaisia käyttiksiä.

Toi uutinen oli ympäripyöree heitto teppo tallaajille.

"Mutta jos asiakas on toiminut asianmukaisesti eikä rahojen katoamista voi pitää hänen syynään, niin korvausvastuu varmaankin on pankeilla, Linna toteaa"

Paino sanalla "varmaankin". Tätä ihmistä on uutistoimittaja haastatellut niin, että se ei ollut valmistautunut kysymykseen eikä tiennyt tuolloin vastausta.

Asia menee pankin kannalta niin, että ovat korvausvelvollisia jos tietomurtomurto tehdään PANKIN järjestelmien kautta. Niitä pankin järjestelmiä voi käyttää millä tahansa vekottimella mikä on kiinni netissä ja liikenne käy standardeilla verkkoprotokollilla. Se ei näy pankille millään tavalla jos joku vaikka myy piraattiohjelmilla myydyn koneen jossa rikollisten takaportit ja niiden takaporttien kautta joku huijaa rahaa. Pankin kannalta se on silloin niin, että todennettu käyttäjä teki tilisiirron ja siitä jää merkintä pankin järjestelmien logeihin.

Sitten jos se päätelaite on pankin valtuuttamana tai pankin omassa ylläpidossa niin, että turvallisuus varmistetaan niin sitten tilanne on eri.

"Mitenkäs, mikä on uusin tieto siitä, että eikös pankeilla ollut jotkut sertifioidut viruksentorjuntaohjelmat, joita piti käyttää?"

Pankeilla on omissa koneissaan varmasti IDS ja IPS järjestelmät ja joka muutos logitetaan. Se jos pingailet vaikka pankin palomuuria, näkyy jo heillä. Mitään sellaisia virustorjuntaohjelmia joilla olisi pankin hyväksyntä että kone olisi jotenkin "suojattu", ei ole olemassakaan koska mikään sellainen ohjelma ei pysty estämään sitä, että kone olisi korkattu ennen ohjelman asentamista tai sen jälkeen jos ohjelma ei tunnista sitä haittaohjelmaa. Se on korvausvelvollisuuksien kannalta siis yks hailee onko virustutkia vai ei.

Tuollaiset korvausvelvollisuudet tietomurtotapauksissa saa kyllä helposti pankin maksettavaksi niin, kun huolehtii siitä että oma järjestelmä on oikeasti suojassa. Tietomurtaja kun ei pääse asiakkaan laitteeseen vaan murto kun tehdään pankin järjestelmän kautta, pankki on korvausvelvollinen.

Tuollainen "ostan virustutkan ja ongelma poistuu" on harhakuvitelmaa. Se että ihan oikeasti suojaa sen järjestelmän niin että voi todentaa sen olevan turvallinen ja YLLÄPITÄÄ sitä turvallisena, poistaa ongelman.

Homman juju vaan on se, että siihen kun pitäisi nähdä pieni määrä vaivaa ja ymmärtää jotain perusasioita niin sitä ei haluttaisi tehdä vaan halutaan joku muu maksamaan omat töppöilyt. Sellaista vastuun pakoilua siis. Kyllä se korvaaja saadaan jos sille korvaajalle maksetaan siitä, että se pitää homman kunnossa. Sekin on olevinaan ongelma kun siitä pitää vaivannäöstä ja vastuusta pitää tietenkin maksaa.

"Pankilla on tiedonanto velvollisuus turvallisista käytännöistä kun asiakas tekee pankissaan verkonkäytöstä sopimuksen ja saa ne verkkotunnisteet."

Itse verkkopankin käytön osalta kyllä. Sillä on myös velvollisuudet mitä tulee tietojen käyttöön ja tallennukseen ja antamaan tietoa kaikesta tästä kuin myös antamaan tietoa siitä, että jos joku käyttää palvelua käytetään väärin että mihin pitää soittaa tms. että väärinkäytökset estetään.

Tiedonsiirto- ja verkkoyhteyspalvelujen tarjoajat on vapautettu vastuusta.

Sinä nyt yrität laajentaa tätä velvollisuutta koskemaan koko asiakkaan tietojärjestelmää ja että pankki joutuisi ottamaan vastuun siitäkin kun urpot asentaa jotain ILMAISIA näytönsäästäjiä jostain hevonkuusesta, haittaohjelmilla höystettynä tai että joku ostaa piraattiohjelmalla ja takaportilla varustetun tietokoneen. Pankki ei myöskään vastaa siitä, jos sinä et lukitse talon, auton tai varaston ovea eikä se vastaa siitä onko palohälyttimessäsi paristot ehjät.

Sitten jos oikeasti tapahtuu tietomurto niin se pitäisi voida jotenkin todentaa että homma on kunnossa. Sitä varten pitäisi asioida logittaa, että voi viitata logeihin ja verrata niitä. Turvallisen järjestelmän rakentaminen pitäisi jollain tasolla myös verifioida ja siitä löytyä dokumenttia. Hommahan voi mennä jo sillä pieleen, että asennusvaiheessa on vaikka salasanana "salasana" ja etäyhteys auki julkiseen verkkoon jolloin laite on voitu korkata..

"Eli kysykää: mitä käyttöjärjestelmää ja selainta vaaditaan ja mitä turvallisuustekijöitä vaaditaan. Ja käyttäkää niitä sitten oikein."

Verkkopankit toimivat standardeilla verkkoprotokollilla. Ne eivät vaadi mitään tiettyä käyttöjärjestelmää tai selainta.

Maksupalvelulain mukaan riittää se tekninen ominaisuus, eli asiakasohjelma HTTP protokollalla, HTML dokumenttia jne. Turvallisuuden kannalta riittää siihen selaimeen kuin käyttöjärjestelmään se, että ei ole turva-aukkoja paikkaamatta. Se taas on yleensä jatkuvaa ylläpitoa eikä mikään yhdellä kertaa tehtävä säätö.

Koko homman juttu on se, että se turvallisuus ei ole sillä kunnossa että käyttää jotain tiettyä käyttöjärjestelmää tai selainta tai että asentaa jonkun virustutkan. Sellaiset asiat kun eivät hoida sitä tietoturvallisuutta kuntoon.

Jotta asia olisi mahdollisimman helppo ymmärtää niin pitää ymmärtää rajapinnan käsite. Se kommunikointi pankin tietokoneesiin tapahtuu rajapinnan välityksellä ja se kommunikointi tehdään HTTPS protokollalla (HTTP protokollan salattu muoto).

Se tieto mitä sieltä osuuspankin palvelimelta tulee ja mitä sinne menee, on pohjimmiltaan tekstimuotoista. Esimerkiksi sillä WWW-selaimella voi myös tarkastella sitä tiedonsiirtoa kuin myös katsoa tekstimuodossa sitä palvelua.

Pankki vastaa siitä palvelimesta ja tiedonannosta, operaattorit vapautettu vastuusta ja asiakas vastaa siellä toisessa päässä siitä, että järjestelmässä ei ole takaportteja tai turvareikiä.

Maksupäätteillä se rajapinta menee siinä laitteen käyttöliittymässä, eli pankki vastaa siitä että laitteeseen ei ole laitettu mitään kauko-ohjainta tai muuta vastaavaa. Verkkopankissa se rajapinta on siellä palvelussa, ei asiakkaan näppäimistössä ja näytössä.

Hyvin näkyy toimivan: http://aijaa.com/L3PZtU

Maksoin laskunkin. Ei mitään ongelmia.

"Pankkien omilta tietosivuilta voi löytää tiedon siitä mitä selaimia ne TUKEE."

Tarkoittaa sitä, että eivät ole testanneet sen toimivuutta muilla kuin listatuilla selaimilla. OP:n sivuilla on esimerkiksi vanhaa Google Chromea ja Firefoxia eikä turvalliseksi korjattua uutta Google Chromea eikä asiakaspalvelussa lastentarha taso "oletko käynnistänyt tietokoneen ja modeemin uudelleen" henkilö osaa neuvoa missä päin Operaa on esimerkiksi sertifikaatit (tukihenkilöllä ei ole sitä selainta asennettuna edes) eivätkä näin ollen osaa auttaa.

Siitä huolimatta, voit olla varma että arvostavat sitä jos löydät bugeja vaikka ei olisikaan se tuettu selain koska heille merkitsee se että palvelu toimii oikein ja turvallisesti.

Siellä OP:n tietosivuilla sanotaan myös, että palvelu pelaa tuetuilla selaimilla mutta siellä ei mainita, että OP vastaisi millään tavalla turvallisuudesta jos näitä selaimia käytetään.

En tiedä mitä tietoja suomalaiset pankit katsovat asiakaskoneista mutta tämä lause on kuitenkin ehtaa potaskaa:

"Käytännössä siellä pankin palvelimella näkyy vaan, se mitä itsekkin näet kun kirjoitat komentoriville ipconfig /all. eli ip-osoite, aliverkon peite, fyysinen osoite eli modeemin mac numero, dhcp yms..."

Tällaisia tietoja weppisivut, esim. juuri nettipankit, saavat tietoonsa:

https://www.browser-details.com/browser-detection/

https://www.whatismybrowser.com/

http://www.whatsmybrowser.org/

Eli selaimen nimi ja versio, käyttöjärjestelmä, värien määrä, ikkunan koko, asennetut selainlisäosat (Java, Flash, Silverlight...), asiakkaan IP osoite jne.

Esim. mikään verkkokortin MAC osoite ei näy ISP:tä kauemmas.

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

En tiedä mitä tietoja suomalaiset pankit katsovat asiakaskoneista mutta tämä lause on kuitenkin ehtaa potaskaa:

"Käytännössä siellä pankin palvelimella näkyy vaan, se mitä itsekkin näet kun kirjoitat komentoriville ipconfig /all. eli ip-osoite, aliverkon peite, fyysinen osoite eli modeemin mac numero, dhcp yms..."

Tällaisia tietoja weppisivut, esim. juuri nettipankit, saavat tietoonsa:

https://www.browser-details.com/browser-detection/

https://www.whatismybrowser.com/

http://www.whatsmybrowser.org/

Eli selaimen nimi ja versio, käyttöjärjestelmä, värien määrä, ikkunan koko, asennetut selainlisäosat (Java, Flash, Silverlight...), asiakkaan IP osoite jne.

Esim. mikään verkkokortin MAC osoite ei näy ISP:tä kauemmas.

Lue lisää

No pakkoko noita tietoja on antaa, saatika oikeita kun noita voi hyvin yksinkertaiseksi muokkailla mieleisekseen.

Eli ne selaimen lähettämät tunnisteet ovat yhtä tyhjän kanssa ja luotettavuudeltaan nigerialaiskirjeen tasoa.

"Ainakin nordean, ja säästöpankin verkkoopankkeihin pääsee vielä win xp:llä."

Ei ne pankit rajaa sitä mitenkään millä sinne pääsee. Sellaista kyllä tapahtuu kun uusivat sertifikaatteja ja jos niitä ei ole päivitetty niin selain herjaa HTTPS yhteydestä, että ei ole luotettu sertifikaatin myöntäjä. Lisäksi selain kertoo pankin tietokoneelle version sekä käyttöjärjestelmän version ja laitearkkitehtuurin, mutta nuo tiedot on vapaasti muutettavissa joten sitä voi hyvin mennä vaikka Firefox 3.0:lla sinne ja säätää sitä kertomaan, että onkin Safari 7.

Käytännössä tekevät sitä, että laittavat varoitustekstin jos näkyy joku vanha selainversio, että pitäisi päivittää. Teknisesti on myös mahdollista estää se toiminta jos haluavat varjella asiakkaita mutta on helposti säädettävissä selainta jolloin se taas toimii, ja sitä pankin järjestelmää voi käyttää turvallisesti vaikka olisikin vanhentunut selain jos siitä tietoturvallisuudesta on huolehdittu. Mikään ei estä nimittäin laittamasta palomuurilaitteeseen sellaista sääntöä, että tasan ainoastaan HTTPS liikenne toimii ulospäin ja vain ja ainoastaan pankin palvelimen IP osoitteeseen.

"Mutta siinä vaiheessa jos tililesi onnistuu joku murtautumaan tietokoneesi kautta, voi olla että kannattaa formatoida ja tuhota se xp kiintolevy, ja sanoa ettää juu oli siinä win 7. 8 tai joku muu tuettu käyttis ja virustorjunnat kunnossa..."

Siinä tapauksessa pankilla ei ole mitään korvausvelvollisuutta. Tuohan näyttää siltä, että haittaohjelma on tyhjännyt SINUN koneesi sen jälkeen kun murto on tehty ja pankin järjestelmien logeja kun tutkitaan niin huomataan että itse olet kirjautunut sinne, omalta koneeltasi eikä heidän järjestelmiin ole tunkeuduttu.

Se mikä tässä pitää ymmärtää on se, että rajapinta missä se kommunikaatio tapahtuu verkkopankissa on se pankin palvelimien HTTPS. Operaattori on vapautettu vastuusta (lukee laissa!) ja asiakas kun ottaa yhteyden modeemilla tai mokkulalla operaattorin verkkoon niin ne kaikki ovat asiakkaan vastuualuetta. Modeemi/mokkula mukaanlukien. Pankki ei vastaa siitäkään ja tässäkin voi olla heikko salasana ja yhteydet auki julkiseen verkkoon jolloin se on helposti korkattavissa siinä missä mikä tahansa muukin tietokone.

Siinähän sitten kyselet pankista että mikä virustutka pitäisi asentaa Asus reittittimeen jotta se olisi "suojattu"... Koko kysymys on jo järjetön ja pankki ei tietenkään ole vastuussa tällaisista.

timekillerx kirjoitti:

No pakkoko noita tietoja on antaa, saatika oikeita kun noita voi hyvin yksinkertaiseksi muokkailla mieleisekseen.

Eli ne selaimen lähettämät tunnisteet ovat yhtä tyhjän kanssa ja luotettavuudeltaan nigerialaiskirjeen tasoa.

Lue lisää

Olet tietysti aivan oikeassa mutta nuo selaimen antamat tiedot eivät mielestäni vaaranna ainakaan merkittävästi yksityisyyttäni ja harva noita selaimen antamia vakiotietoja jaksaa alkaa säätämään.

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

En tiedä mitä tietoja suomalaiset pankit katsovat asiakaskoneista mutta tämä lause on kuitenkin ehtaa potaskaa:

"Käytännössä siellä pankin palvelimella näkyy vaan, se mitä itsekkin näet kun kirjoitat komentoriville ipconfig /all. eli ip-osoite, aliverkon peite, fyysinen osoite eli modeemin mac numero, dhcp yms..."

Tällaisia tietoja weppisivut, esim. juuri nettipankit, saavat tietoonsa:

https://www.browser-details.com/browser-detection/

https://www.whatismybrowser.com/

http://www.whatsmybrowser.org/

Eli selaimen nimi ja versio, käyttöjärjestelmä, värien määrä, ikkunan koko, asennetut selainlisäosat (Java, Flash, Silverlight...), asiakkaan IP osoite jne.

Esim. mikään verkkokortin MAC osoite ei näy ISP:tä kauemmas.

Lue lisää

Tämä sivu kertoo eniten weppipalveluille jonka tiedän:

http://browserspy.dk/

Klikkailkaa sieltä vasemmalta ominaisuus kerrallaan niin joka asiasta saa yksityiskohtaisia tietoja:

http://aijaa.com/3hK4pe

Huom. Ei edelleenkään mitään verkkokortin MAC osoitteita missään.

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

Tämä sivu kertoo eniten weppipalveluille jonka tiedän:

http://browserspy.dk/

Klikkailkaa sieltä vasemmalta ominaisuus kerrallaan niin joka asiasta saa yksityiskohtaisia tietoja:

http://aijaa.com/3hK4pe

Huom. Ei edelleenkään mitään verkkokortin MAC osoitteita missään.

Lue lisää

Korj.

Tämä sivu kertoo eniten jonka tiedän, minkä kaltaista tietoa weppipalvelujen on mahdollista saada selaimen välityksellä.

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

Olet tietysti aivan oikeassa mutta nuo selaimen antamat tiedot eivät mielestäni vaaranna ainakaan merkittävästi yksityisyyttäni ja harva noita selaimen antamia vakiotietoja jaksaa alkaa säätämään.

Lue lisää

Ja niillä asioilla ei ole muutenkaan mitään merkitystä. Vaikka maksaisi siitä 5000€ että joku säätää tietoturvallisen päätelaitteen niin pankki ei ole vastuussa jos murto tehdään sen kautta. Jos voidaan osoittaa, että murtoa ei ole tehty asiakkaan laitteen kautta vaan pankin kautta, silloin pankki makselee.

f.e.dzerzhinsky kirjoitti:

Olet tietysti aivan oikeassa mutta nuo selaimen antamat tiedot eivät mielestäni vaaranna ainakaan merkittävästi yksityisyyttäni ja harva noita selaimen antamia vakiotietoja jaksaa alkaa säätämään.

Lue lisää

En minäkään niitä normaalikäytössä poista, onhan niistä joskus nimittäin hyötyäkin. Pointti oli lähinnä se, että ne voidaan hyvin yksinkertaisesti poistaa / muokata ja näin ollen pankki ei tosiaankaan tiedä mikä käyttöjärjestelmä ja selain oli oikeasti käytössä.

Aivan. Eivät varmaan jonkun yksittäisen satalappusen takia käy vääntämään, mutta eivät kyllä sitäkään halua yleiseen tietoon tai ota tavaksi, että korvaisivat satalappusia. Sama kuin huutelisivat "meiltä saa ilmaista rahaa satasia kun väärennät tietomurtoja".


"Ei pankki ainakaan lupaa korvata haittaohjelmien aiheuttamia menetyksiä."

Pankki siis kyllä korvaa haittaohjelmienkin aiheuttamien menetyksiä jos se hyökkäys on tehty sinne pankin koneeseen.

Mutta tosiaankin, laissakin lukee selvästi että se operaattori joka vain siirtää sitä tietoa välissä siihen kummemmin kajoamatta, on vapautettu vastuusta. Aika hurjaa olettaa että pankin pitäisi vastata omien järjestelmien lisäksi vastuusta vapautetusta operaattorista joka on siinä välissä ja sitten asiakkaan järjestelmistä johon asiakas itse asentelee ties mitä peräreikiä ja ILMAISIA rekisterisiivouksia.

M-Kar kirjoitti:

Aivan. Eivät varmaan jonkun yksittäisen satalappusen takia käy vääntämään, mutta eivät kyllä sitäkään halua yleiseen tietoon tai ota tavaksi, että korvaisivat satalappusia. Sama kuin huutelisivat "meiltä saa ilmaista rahaa satasia kun väärennät tietomurtoja".


"Ei pankki ainakaan lupaa korvata haittaohjelmien aiheuttamia menetyksiä."

Pankki siis kyllä korvaa haittaohjelmienkin aiheuttamien menetyksiä jos se hyökkäys on tehty sinne pankin koneeseen.

Mutta tosiaankin, laissakin lukee selvästi että se operaattori joka vain siirtää sitä tietoa välissä siihen kummemmin kajoamatta, on vapautettu vastuusta. Aika hurjaa olettaa että pankin pitäisi vastata omien järjestelmien lisäksi vastuusta vapautetusta operaattorista joka on siinä välissä ja sitten asiakkaan järjestelmistä johon asiakas itse asentelee ties mitä peräreikiä ja ILMAISIA rekisterisiivouksia.

Lue lisää

Tämän vastuukysymyksen takia minulla on kaksi erillistä käyttistä (ei normaali windows-dual boot), joista vain toista käytän pankkiasiointiin ja muuhun "tärkeää" asiointiin suojatuissa yhteyksissä ja toinen on tarkoitettu "normaaliin" nettiselailuun. Kumpikaan osioista ei "näy" toisilleen vaan ovat erillään toisistaan omilla primääri-osioillaan - valinta niiden välillä onnistuu grubin kautta.

Kumpikin osio on tietysti päivitetty viimeisimpään versioon, virustorjunnalla ja palomuurilla suojattuja, turhista softista ja palveluista siistittyjä, selain tiukoilla asetuksilla jne...

Lisäksi "tärkeää" osiota käytän vain verkkopiuhan kautta wlan disaploituna kun taas selailu-osiolla käytän wlania sen helppouden vuoksi, mutta silti olen muuttanut reitittimen oletusasetukset tiukemmiksi, muuttanut oletus-salasanat, estänyt reititintä lähettämästä tietoja itsestään ympäristöön, ottanut käyttöön mac-osoitteiden suodattamisen jne...

Uskoisin järjestelmäni olevan "turvallinen" - jopa Nordean mielestä.

meneeköyli kirjoitti:

Tämän vastuukysymyksen takia minulla on kaksi erillistä käyttistä (ei normaali windows-dual boot), joista vain toista käytän pankkiasiointiin ja muuhun "tärkeää" asiointiin suojatuissa yhteyksissä ja toinen on tarkoitettu "normaaliin" nettiselailuun. Kumpikaan osioista ei "näy" toisilleen vaan ovat erillään toisistaan omilla primääri-osioillaan - valinta niiden välillä onnistuu grubin kautta.

Kumpikin osio on tietysti päivitetty viimeisimpään versioon, virustorjunnalla ja palomuurilla suojattuja, turhista softista ja palveluista siistittyjä, selain tiukoilla asetuksilla jne...

Lisäksi "tärkeää" osiota käytän vain verkkopiuhan kautta wlan disaploituna kun taas selailu-osiolla käytän wlania sen helppouden vuoksi, mutta silti olen muuttanut reitittimen oletusasetukset tiukemmiksi, muuttanut oletus-salasanat, estänyt reititintä lähettämästä tietoja itsestään ympäristöön, ottanut käyttöön mac-osoitteiden suodattamisen jne...

Uskoisin järjestelmäni olevan "turvallinen" - jopa Nordean mielestä.

Lue lisää

"Uskoisin järjestelmäni olevan "turvallinen" - jopa Nordean mielestä."

Kyllähän tuollaista kovettamista kannattaa ehdottomasti tehdä. Ja oikeastaan pitääkin enemmän tai vähemmän. Homma kuitenkin menee siihen, että jos se murto tapahtuu sinun koneesi kautta ja vaikka se olisikin Nordean mielestä turvallinen, se on silti sinun vastuulla ja Nordea ei vastaa mitään siitä jos se murto tapahtuisi turvalliseksi säädetyn oman koneen kautta.

Sitten jos tulee se tietomurto ja on epäselvyyttä, että kumman koneen kautta se on tapahtunut niin sitten otetaan logit esiin ja aletaan tutkimaan.

Ei isommissa kaupungeissa pankkivirkailijat ketään ennenkään tuntenut eikä asiakkaat pankkivirkailijoita.

Ja kuka tämän huvin maksaa, että siellä on tarpeeksi pankkivirkailijoita? Asiakkaat tietenkin. Vaan minä en moista halua, joten olen tyytyväinen siihen, että on kyetty vähentämään henkilöstökuluja.

Ihan vastaavasti ne pankkivirkailijatkin voivat rahat kääntää. Fakta on se, että ihminen kykyenee huijaamaan ja valehtelemaan, kone ei.

timekillerx kirjoitti:

Ei isommissa kaupungeissa pankkivirkailijat ketään ennenkään tuntenut eikä asiakkaat pankkivirkailijoita.

Ja kuka tämän huvin maksaa, että siellä on tarpeeksi pankkivirkailijoita? Asiakkaat tietenkin. Vaan minä en moista halua, joten olen tyytyväinen siihen, että on kyetty vähentämään henkilöstökuluja.

Ihan vastaavasti ne pankkivirkailijatkin voivat rahat kääntää. Fakta on se, että ihminen kykyenee huijaamaan ja valehtelemaan, kone ei.

Lue lisää

Tuskin kukaan muistaa aikaa, jolloin pankkikonttoreita oli joka lähiössä (KOP, SYP, Säästöpankki, OP ja postipankki jne..) ja konttorit olivat täynnä IHMISIÄ palvelemassa asiakkaita ja tämä oli kannattavaa bisnistä - pankkikirjaan kirjoitettiin käsin tapahtumat ja jokainen ihminen näki suoraan mikä oli talletusten tilanne.

Nykyään saa maksaa "palvelusta", jonka tekee itse verkkopankissa ja pahimmassa tapauksessa syytetään tietoturvarikkeestä, jolloin vastuu jää asiakkaalle ja pankki luistaa korvauksista ja silti tämä toiminta ei muka ole kannattavaa pankin näkökulmasta.

Edes kaikki pankkikonttorit eivät nykyään käsittele käteistä rahaa vaan saadakseen käteistä joutuu joko tilaamaan sen konttoriin tai etsiä käteistä käsittelevä konttori netistä.

Tosiasiassa konekin voi huijata, mutta toki ihmisen tekemän softan kautta - parhaimmat ryöstöt on tehty pienillä muutoksilla pankkien järjestelmiin ajan kanssa.

huhhuijaa kirjoitti:

Tuskin kukaan muistaa aikaa, jolloin pankkikonttoreita oli joka lähiössä (KOP, SYP, Säästöpankki, OP ja postipankki jne..) ja konttorit olivat täynnä IHMISIÄ palvelemassa asiakkaita ja tämä oli kannattavaa bisnistä - pankkikirjaan kirjoitettiin käsin tapahtumat ja jokainen ihminen näki suoraan mikä oli talletusten tilanne.

Nykyään saa maksaa "palvelusta", jonka tekee itse verkkopankissa ja pahimmassa tapauksessa syytetään tietoturvarikkeestä, jolloin vastuu jää asiakkaalle ja pankki luistaa korvauksista ja silti tämä toiminta ei muka ole kannattavaa pankin näkökulmasta.

Edes kaikki pankkikonttorit eivät nykyään käsittele käteistä rahaa vaan saadakseen käteistä joutuu joko tilaamaan sen konttoriin tai etsiä käteistä käsittelevä konttori netistä.

Tosiasiassa konekin voi huijata, mutta toki ihmisen tekemän softan kautta - parhaimmat ryöstöt on tehty pienillä muutoksilla pankkien järjestelmiin ajan kanssa.

Lue lisää

"tämä oli kannattavaa bisnistä"

Tottakai, unohdit mainita millaiset korot silloin olivat, kuinka vaikeaa oli saada lainaa ja koko pankkialaa kontrolloi valtio.
Ei sosialistista järjestelmää voida verrata tämän päivän tilanteeseen ja sellainen Suomessa ennen oli, enemmän tai vähemmän.

Olihan Suomi lähes "maailman rikkain" 80 luvulla BKT ja valuuttukurssikikkailun avulla, vaikka täällä ei oikeasti ole mitään.

huhhuijaa kirjoitti:

Tuskin kukaan muistaa aikaa, jolloin pankkikonttoreita oli joka lähiössä (KOP, SYP, Säästöpankki, OP ja postipankki jne..) ja konttorit olivat täynnä IHMISIÄ palvelemassa asiakkaita ja tämä oli kannattavaa bisnistä - pankkikirjaan kirjoitettiin käsin tapahtumat ja jokainen ihminen näki suoraan mikä oli talletusten tilanne.

Nykyään saa maksaa "palvelusta", jonka tekee itse verkkopankissa ja pahimmassa tapauksessa syytetään tietoturvarikkeestä, jolloin vastuu jää asiakkaalle ja pankki luistaa korvauksista ja silti tämä toiminta ei muka ole kannattavaa pankin näkökulmasta.

Edes kaikki pankkikonttorit eivät nykyään käsittele käteistä rahaa vaan saadakseen käteistä joutuu joko tilaamaan sen konttoriin tai etsiä käteistä käsittelevä konttori netistä.

Tosiasiassa konekin voi huijata, mutta toki ihmisen tekemän softan kautta - parhaimmat ryöstöt on tehty pienillä muutoksilla pankkien järjestelmiin ajan kanssa.

Lue lisää

Tarvitseeko enää nykyään edes ryöstää kun kaikennäköiset rahoitusfirmat jakelevat lainoja ja vippejä muutamalla klikkauksella. Sitä kyllä nyhtäisi äkkiä sata tonnia ilman että kukaan raportoisi mistään ryöstöstä.

Ja siltä varalta että joku idiootti päättää yrittää niin kyllä siihen on varauduttu että jää helposti kiinni.

Sitä vaan jos on riittävästi fiksu niin tajuaa kyllä mistä sen porsaanreiän löytää mikä mahdollistaa tuon onnistumisen.

huhhuijaa kirjoitti:

Tuskin kukaan muistaa aikaa, jolloin pankkikonttoreita oli joka lähiössä (KOP, SYP, Säästöpankki, OP ja postipankki jne..) ja konttorit olivat täynnä IHMISIÄ palvelemassa asiakkaita ja tämä oli kannattavaa bisnistä - pankkikirjaan kirjoitettiin käsin tapahtumat ja jokainen ihminen näki suoraan mikä oli talletusten tilanne.

Nykyään saa maksaa "palvelusta", jonka tekee itse verkkopankissa ja pahimmassa tapauksessa syytetään tietoturvarikkeestä, jolloin vastuu jää asiakkaalle ja pankki luistaa korvauksista ja silti tämä toiminta ei muka ole kannattavaa pankin näkökulmasta.

Edes kaikki pankkikonttorit eivät nykyään käsittele käteistä rahaa vaan saadakseen käteistä joutuu joko tilaamaan sen konttoriin tai etsiä käteistä käsittelevä konttori netistä.

Tosiasiassa konekin voi huijata, mutta toki ihmisen tekemän softan kautta - parhaimmat ryöstöt on tehty pienillä muutoksilla pankkien järjestelmiin ajan kanssa.

Lue lisää

Vanhalla pankkisysteemillä pärjättiin monta vuosikymmentä. Jopa sodan jälkeinen jälleenrakennuskin onnistui vaikka piti maksaa ne sotakorvaukset. Ja ne suuret ikäluokatkin pystyivät järjestämään elämänsä aika hyvin vanhan systeemin kaudella.
Kyllä pankkijärjestelmä oli ennen paljon terveempi kuin nyt. Muistan hyvin sen ajan kun meidän "kylässä" oli 4 pankkikonttoria (KOP, SYP, Säästöpankki ja Osuuspankki) ja hyvinhän niissä palvelu pelasi ja monet perheet tekivät töitä ja maksoivat asuntojensa lainat.

Nyt on aivan toisin, ei ole yhtään pankkikonttoria ja iso osa nuoremmasta työikäisestä väestä on työttömänä ilman mahdollisuutta elämässään kunnon alkuun. "Kylän" ainoa suurempi työnantaja teki jo konkurssin siinä 1990-luvun alun pankkikriisin aikaan. Nyt jotkut elää kokonaan pikavippien orjuudessa. Tätä lienee se pankkijärjestelmän kehitys on ollutkin.
Konttorit nurin ja tilalle nettipankit ja pikavipit. Tämä systeemi nyt vaan ei toimi kunnolla.

ei hyvä ei kirjoitti:

Vanhalla pankkisysteemillä pärjättiin monta vuosikymmentä. Jopa sodan jälkeinen jälleenrakennuskin onnistui vaikka piti maksaa ne sotakorvaukset. Ja ne suuret ikäluokatkin pystyivät järjestämään elämänsä aika hyvin vanhan systeemin kaudella.
Kyllä pankkijärjestelmä oli ennen paljon terveempi kuin nyt. Muistan hyvin sen ajan kun meidän "kylässä" oli 4 pankkikonttoria (KOP, SYP, Säästöpankki ja Osuuspankki) ja hyvinhän niissä palvelu pelasi ja monet perheet tekivät töitä ja maksoivat asuntojensa lainat.

Nyt on aivan toisin, ei ole yhtään pankkikonttoria ja iso osa nuoremmasta työikäisestä väestä on työttömänä ilman mahdollisuutta elämässään kunnon alkuun. "Kylän" ainoa suurempi työnantaja teki jo konkurssin siinä 1990-luvun alun pankkikriisin aikaan. Nyt jotkut elää kokonaan pikavippien orjuudessa. Tätä lienee se pankkijärjestelmän kehitys on ollutkin.
Konttorit nurin ja tilalle nettipankit ja pikavipit. Tämä systeemi nyt vaan ei toimi kunnolla.

Lue lisää

Niin ja 90-luvun lama / pankkikriisi maksoi 6 kertaa sotakorvausten verran.

ei hyvä ei kirjoitti:

Vanhalla pankkisysteemillä pärjättiin monta vuosikymmentä. Jopa sodan jälkeinen jälleenrakennuskin onnistui vaikka piti maksaa ne sotakorvaukset. Ja ne suuret ikäluokatkin pystyivät järjestämään elämänsä aika hyvin vanhan systeemin kaudella.
Kyllä pankkijärjestelmä oli ennen paljon terveempi kuin nyt. Muistan hyvin sen ajan kun meidän "kylässä" oli 4 pankkikonttoria (KOP, SYP, Säästöpankki ja Osuuspankki) ja hyvinhän niissä palvelu pelasi ja monet perheet tekivät töitä ja maksoivat asuntojensa lainat.

Nyt on aivan toisin, ei ole yhtään pankkikonttoria ja iso osa nuoremmasta työikäisestä väestä on työttömänä ilman mahdollisuutta elämässään kunnon alkuun. "Kylän" ainoa suurempi työnantaja teki jo konkurssin siinä 1990-luvun alun pankkikriisin aikaan. Nyt jotkut elää kokonaan pikavippien orjuudessa. Tätä lienee se pankkijärjestelmän kehitys on ollutkin.
Konttorit nurin ja tilalle nettipankit ja pikavipit. Tämä systeemi nyt vaan ei toimi kunnolla.

Lue lisää

Ja vuosituhansia pärjättiin ilman tietokoneita. Tarkoittaako se sitä, että pitäisi pysäyttää kehitys ja jämähtää menneisyyteen?
Sotakorvauksien maksu nimenomaan kiihdytti Suomen taloutta luomalla lisää työpaikkoja.

"suuret ikäluokatkin pystyivät järjestämään elämänsä aika hyvin vanhan systeemin kaudella. "

Se on helppoa järjestellä elämäänsä sosialistisessa valtiossa kun muutamassa vuodessa sai omistusasunnon maksettua ja suoraan koulusta, vaikka peruskoulusta pääsi töihin. Suurille ikäluokille kaikki tuli puolivalmiina ja nykyään ovat röyhkeimpiä ihmisiä mitä on, eivätkä omaa napaa pidemmälle tuijota.

"Kyllä pankkijärjestelmä oli ennen paljon terveempi kuin nyt"

Se olikin sosialistinen tai siinä oli huomattavasti sen piirteitä. Nykyään on vapaa markkinatalous, katsos kun Suomi ei enää ole kommustinen. (Vaikkei nyt virallisesti ole ikinä ollut, mutta järjestelmä oli hyvin sosialistinen ja siitä on edelleen jäänteitä). Suunnitelmatalous tosiaan toimii vähän eri tavalla.