Läpiviennin ja hanan asennus

Läpiviennissä on varmasti suora ja hanassakin pitäisi olla suora eikä kartiomainen kierre, jolloin kiristäminen loppuun saakka ei ole tarpeen. Tiivistys perustuu kierteen väliin laitettavaan teflonteippiin, hamppuun tai nestemäiseen tiivistysaineeseen. AsennusvIheessa hanan voi siis jättää sopivaan asentoon. Nestemäistä ainetta käytettäessä liitos vielä lukittuukin kohtalaisen hyvin.

Putkarin poika kirjoitti:

Läpiviennissä on varmasti suora ja hanassakin pitäisi olla suora eikä kartiomainen kierre, jolloin kiristäminen loppuun saakka ei ole tarpeen. Tiivistys perustuu kierteen väliin laitettavaan teflonteippiin, hamppuun tai nestemäiseen tiivistysaineeseen. AsennusvIheessa hanan voi siis jättää sopivaan asentoon. Nestemäistä ainetta käytettäessä liitos vielä lukittuukin kohtalaisen hyvin.

Lue lisää

Sekä läpivienti että hana ovat SVB:n italialaisia Maestrini tuotteita. Pitäisi olla CR-messinkiä. Tiedä sitten ovatko hyviä vaiko ei.

Juuri niin siinä kävi, eli kahva tuli väärälle puolelle kun kiristin hanan läpivientiin. Mikä olisi sitten hyvä tiiviste läpiviennin ja hanan väliin? Tähän tulee kohta moottorin viereen ja sen jälkeen vielä osia moottorikopasta, joten kunnolla tämä pitäisi nyt tehdä. Keväällä ei haluaisi enää arpoa. Voi scheisse...on kai tämä sitten pakko tehdä uusiksi? Kuinka kireällä läpiviennin oikein pitäisi olla rungossa? Ja kiitos vastauksista.

sw271 kirjoitti:

Juuri niin siinä kävi, eli kahva tuli väärälle puolelle kun kiristin hanan läpivientiin. Mikä olisi sitten hyvä tiiviste läpiviennin ja hanan väliin? Tähän tulee kohta moottorin viereen ja sen jälkeen vielä osia moottorikopasta, joten kunnolla tämä pitäisi nyt tehdä. Keväällä ei haluaisi enää arpoa. Voi scheisse...on kai tämä sitten pakko tehdä uusiksi? Kuinka kireällä läpiviennin oikein pitäisi olla rungossa? Ja kiitos vastauksista.

Lue lisää

Käytä hanan kiinnityksessä hamppua ja rasvaa, ei teflonnauhaa, niin voit tarvittaessa kiertää hanaa myös aukipäin oikeaan asentoon. Hamppu myös tiivistää paremmin.

Käytä hamppua kirjoitti:

Käytä hanan kiinnityksessä hamppua ja rasvaa, ei teflonnauhaa, niin voit tarvittaessa kiertää hanaa myös aukipäin oikeaan asentoon. Hamppu myös tiivistää paremmin.

Hamppua, teflontapea ja rasvaa parempi on tarkoitukseen valmistettu geelimäinen lukite. valitettavasti kauppanimi ei ole säilynyt mielessäni. 2013 syksystä. Läpiviennin ja reiän putsaat, uutta tiivistettä esim Sikaa ja vedät tiukkaan kun ei ole sandwichia. Venttiilin ja läpiviennin välisen jengan tiivistät geelillä kiristämättä laisinkaan ja valitset haluamasi asennon. Seuraavana päivänä tiiviste on jämähtänyt 25 asteessa. Pakkasessa ei taida toimia.

seppomartti kirjoitti:

Hamppua, teflontapea ja rasvaa parempi on tarkoitukseen valmistettu geelimäinen lukite. valitettavasti kauppanimi ei ole säilynyt mielessäni. 2013 syksystä. Läpiviennin ja reiän putsaat, uutta tiivistettä esim Sikaa ja vedät tiukkaan kun ei ole sandwichia. Venttiilin ja läpiviennin välisen jengan tiivistät geelillä kiristämättä laisinkaan ja valitset haluamasi asennon. Seuraavana päivänä tiiviste on jämähtänyt 25 asteessa. Pakkasessa ei taida toimia.

Lue lisää

Mielenkiintoista. Pitäisi saada lisätietoa. Kauppanimi olisi todella hyvä. Haluaisin lukea aineen datasheetin.

Ennakkoasenteeni on epäilevä, mutta miksei voisi olla toimivakin.

Veneenveistäjän olen nähnyt laittavan venttiilin kierteisiin ihan samaa Sikaa kuin läpivientiholkin ja rungon väliin. Toimii kuulemma myös hyvin.

Itse käytän hamppua. Se lienee haastavin asennettava, mutta ikinä ei ole ollut mitään vuoto-ongelmia. Hamppu ja rasva ovat myös käytännöllisesti katsottuna ilmaisia.

Teflonteippi on aivan pelleilyä. Epäluotettava, vaikeahko asentaa eikä kestä takaisinpäin kiertämistä yhtään. Veneen läpivienneissä hanan oikea asento on hyvin usein tärkeä, ja läpivientiholkkia ei voi asennuksen jälkeen kiertää.

Yksi ratkaisu on tietysti asentaa venttiili ensin ja kiinnittää holkki oikeaan asentoon vasta sen jälkeen.

Ei ole vitsi vaan metodi, millä nuorempi ammattimies teki vuosi sitten asennukset veneessäni kun itse toimin apumiehenä. Vitsi syntyy siitä, ettei seuraa kehitystä.

seppomartti kirjoitti:

Ei ole vitsi vaan metodi, millä nuorempi ammattimies teki vuosi sitten asennukset veneessäni kun itse toimin apumiehenä. Vitsi syntyy siitä, ettei seuraa kehitystä.

Olisiko esim. Loctite 577?

putkikierretiiviste kirjoitti:

Olisiko esim. Loctite 577?

Itse uskaltauduin käyttämään Bilteman tiivistysgeeliä. Ei vuoda, mutta kuivumisen jälkeen ei voi enää säätää asentoa kuten hamppua käytettäessä.

Putkarin poika kirjoitti:

Itse uskaltauduin käyttämään Bilteman tiivistysgeeliä. Ei vuoda, mutta kuivumisen jälkeen ei voi enää säätää asentoa kuten hamppua käytettäessä.

Niin, se käyttämäni aine oli "LVI-Tiiviste". Näyttäisi heiltä löytyvän myös "Kierrettiviste" hienokierteitä varten.

putkikierretiiviste kirjoitti:

Olisiko esim. Loctite 577?

Ainakin Loctite 577 on kovasti arvostettu myös kansainvälisillä foorumeilla. Sitä pitää hakea Etrasta ja laittaa hanat pakoilleen.

Sw271 kirjoitti:

Ainakin Loctite 577 on kovasti arvostettu myös kansainvälisillä foorumeilla. Sitä pitää hakea Etrasta ja laittaa hanat pakoilleen.

Loctite 577 on kyllä hyvä kierretiivisteaine mutta sitäkin käytettäessä kierreliitos PITÄÄ kiristää normaalisti

Loku kirjoitti:

Loctite 577 on kyllä hyvä kierretiivisteaine mutta sitäkin käytettäessä kierreliitos PITÄÄ kiristää normaalisti

Tuosta kiristämisestä vielä kommentoisin. Pohjaläpiviennissähän on aina suora kierre eli putki ei ole kartiomainen. Samoin hanassa on syytä olla suora kierre, jotta ne sopivat yhteen. Tällainen liitos ei tiivisty kiristämällä. Kun kierretään "loppuun" saakka, läpivienti törmää hanan kierreosan pohjaan, mutta nuo kohtauspinnat eivät ole tiivistepinnaksi työstettyjä, jolloin niiden varaan ei voi tyyvistystä laskea. Osien väliin jää siis kiertyeiden välissä oleva spiraalimainen reikä, joka on syytä tukkia tiivisteaineella.
Kartiomaiset putkikierteet käyttäytyvät eri lailla. Niitä kiristettäessä kierteiden välissä oleva rako lähes häviää, joten kiristys on oleellinen osa tiivistystä. Kierteen välissä oleva hamppu puristuu kasaan ja toimii tehokkaasti. Suorien kierteiden kanssa samanlaista kiristymistä ei tapahdu, joten nestemäinen tiivistysaine toimii oikeastaan paremmin kuin hamppu, koska se täyttää raon ja jämähtää sinne.

Loctite 577 maksaa jotain 25 euroo. Tuolla olen kierteet tiivistänyt ja hyvin toimii

Tämä nyt oli aivan tarpeeton lisäys. Eikö asiallinen keskustelu olisi paikallaan? Huom. olen sivusta seuraava asiasta kiinnostunut.

palataan asiaan kirjoitti:

Tämä nyt oli aivan tarpeeton lisäys. Eikö asiallinen keskustelu olisi paikallaan? Huom. olen sivusta seuraava asiasta kiinnostunut.

Ja sinun lisäyksesi parabtaa asiaa koska?

Jouduin ottamaan yhden läpiviennin irti leikkaamalla sen poikki. Maestrinin valmistama messinkinen läpivienti, jossa ei ollut mitään muuta merkintää kuin logo, oli asennettu kohtuullisen arvokkaaseen veneeseen. Se oli kahdeksan Suomessa vietetyn kesän jäljiltä täysin uuden veroinen. Sinkkikadosta ei ollut tietoakaan. Taitavat kestää kymmeniä vuosia täällä lähes suolattomassa vedessä Ei siis kannata panikoitua. Kaikissa uusissa venemessuilla olevissa veneissä oli samanlaisia merikäyttöön tarkoitettuja messinkisiä venttiileitä, joita myös venetarvikekaupat suosivat. Vaikka muoviin ei vaikuta korroosio, saattaa siihen kuitenkin vaikuttaa ikä, joten ei sekään mikään idioottivarma laite ole vuosikymmenien saatossa.

2+12 kirjoitti:

Jouduin ottamaan yhden läpiviennin irti leikkaamalla sen poikki. Maestrinin valmistama messinkinen läpivienti, jossa ei ollut mitään muuta merkintää kuin logo, oli asennettu kohtuullisen arvokkaaseen veneeseen. Se oli kahdeksan Suomessa vietetyn kesän jäljiltä täysin uuden veroinen. Sinkkikadosta ei ollut tietoakaan. Taitavat kestää kymmeniä vuosia täällä lähes suolattomassa vedessä Ei siis kannata panikoitua. Kaikissa uusissa venemessuilla olevissa veneissä oli samanlaisia merikäyttöön tarkoitettuja messinkisiä venttiileitä, joita myös venetarvikekaupat suosivat. Vaikka muoviin ei vaikuta korroosio, saattaa siihen kuitenkin vaikuttaa ikä, joten ei sekään mikään idioottivarma laite ole vuosikymmenien saatossa.

Lue lisää

Messinki ei olekaan ongelma suolattomassa vedessä, tuskin vähäsuolaisella murtovesialueellakaan. Sinkkikadon mahdollisuus on syytä tietää, jos veneesi on edellisten omistajien aikana ollut suolaisella merellä tai itse aiot purjehtia murtovesialuetta kauempana. Syy siihen, että suuret venetehtaat käyttävät halpoja ja huonosti merivettä kestäviä pohjaventtiilejä on EU:n direktiivi. Sen mukaan 5 vuoden kestoikä riittää! Brittiläiset venelehdet muistaakseni epäilivät venetehtaiden olleen lobbaamassa direktiiviä tuotantokustannustensa alentamiseksi. Kromatut messinkiset palloventtilit ovat halvempia kuin merikäyttöön tarkoitetut metalli- ja komposiittiventtiilit.

Tieto ei haittaa! kirjoitti:

Messinki ei olekaan ongelma suolattomassa vedessä, tuskin vähäsuolaisella murtovesialueellakaan. Sinkkikadon mahdollisuus on syytä tietää, jos veneesi on edellisten omistajien aikana ollut suolaisella merellä tai itse aiot purjehtia murtovesialuetta kauempana. Syy siihen, että suuret venetehtaat käyttävät halpoja ja huonosti merivettä kestäviä pohjaventtiilejä on EU:n direktiivi. Sen mukaan 5 vuoden kestoikä riittää! Brittiläiset venelehdet muistaakseni epäilivät venetehtaiden olleen lobbaamassa direktiiviä tuotantokustannustensa alentamiseksi. Kromatut messinkiset palloventtilit ovat halvempia kuin merikäyttöön tarkoitetut metalli- ja komposiittiventtiilit.

Lue lisää

Messinkiä on niin montaa eri laatua. CW617N ja MS58 ovat vesijohtolaatua, eivätkä kestä sinkkikatoa. Näitä on monessa veneliikkeessä myynnissä.

CW602N on sinkkikadon kestävä laatu eli DZR- tai CR-messinki. Jokin näistä merkinnöistä pitäisi löytyä läpivienteihin käytettävistä messinkiosista.

Vielä parempi on käyttää pronssiventtiileitä ja läpivientejä.

Niinhän se on, moni asia jäis tekemättä, jos tietäisi mitä riskejä ottaa. Jos käytity oikeita materiaalleja, ongelmaa tuskin tulee. Jos et, niin sekään ei vielä takaa ongelmia, mutta jos niitä tulee, niin tietääpä mistä johtuu.

En koskaan katsoi tuleeko juna, kun ylitän rautatien. En ole jäänyt alle, joten olen tehnyt kaiken oikein enkä siis tule koskaan jäämään junan alle.

En kysy, mutta onko kotivesi merellä vai järvellä.
Onko maasähkö käytössä?
Onko sinkkejä?

Makeassa vedessä on vähemmän sähköä johtavia ioneja, joten korroosio on pienempää. Maasähkö voi aiheuttaa tavallista nopeampaa syöpymistä. Sitten sinkkien käyttö vähentää korroosiota jalommissa metalleissa.

Kyse on kuitenkin vain korroosion nopeudesta, vaikka kaikki olisi kuten pitääkin.

Kotivesi kirjoitti:

En kysy, mutta onko kotivesi merellä vai järvellä.
Onko maasähkö käytössä?
Onko sinkkejä?

Makeassa vedessä on vähemmän sähköä johtavia ioneja, joten korroosio on pienempää. Maasähkö voi aiheuttaa tavallista nopeampaa syöpymistä. Sitten sinkkien käyttö vähentää korroosiota jalommissa metalleissa.

Kyse on kuitenkin vain korroosion nopeudesta, vaikka kaikki olisi kuten pitääkin.

Lue lisää

Suomenlahdella pääasiassa, mutta pidän kyllä semmoista mielikuvaa päässäni että koko Itämeri kuuluu kotivesiini :) Maasähkö löytyy kyllä ja sinkit on vain potkurissa

Ainakin VP:n manuaali ja vetolaitteen tarra kieltävät hyvin yksiselitteisesti vetolaitteen yhdistämisen sähköjärjestelmään. Se on sähköisesti täysin eristetty moottorista, joka taas on maadoitettu.

Muoviputkien päässä lasikuiturungossa olevat läpiviennit ovat sähköisesti eristettyjä muista metalliosista. Niiden läpi ei voi vuotovirratkaan kulkea, joten ne syöpyvät pelkästään omia aikojaan ja niiden mahdollinen suojaaminen pitää tehdä paikallisesti, kuten vetolaitteenkin.

Joakim1 kirjoitti:

Ainakin VP:n manuaali ja vetolaitteen tarra kieltävät hyvin yksiselitteisesti vetolaitteen yhdistämisen sähköjärjestelmään. Se on sähköisesti täysin eristetty moottorista, joka taas on maadoitettu.

Muoviputkien päässä lasikuiturungossa olevat läpiviennit ovat sähköisesti eristettyjä muista metalliosista. Niiden läpi ei voi vuotovirratkaan kulkea, joten ne syöpyvät pelkästään omia aikojaan ja niiden mahdollinen suojaaminen pitää tehdä paikallisesti, kuten vetolaitteenkin.

Lue lisää

Suolavesi johtaa sähköä.
Jos metalliläpivienti on veden kautta yhteydessä koneeseen tai muuhun rautaan, se on myös sähköisessä yhteydessä. Joissakin keula/peräpotkureissa on myös kielto maadoittaa.

Ylipäänsä auttaa, jos lukee valmistajien ohjeet, mutta se on kai vähimmäisvaatimus?

Voi se toimiakin varsinkin, jos sika ei ole kuivunut ennen kääntämistä.
Toisaalta aine on melko pehmeää, joten eiköhän se jotain vääntämistäkin kestä, jos ei tolkuttomasti pyörittele.

Toisaalta, jos pinnat eivät ole tasaiset tai ainetta ei ole tarpeeksi, voi syntyä rakoja. Tuurilla ne isotkin laivat seilaa.

Riskihän ei ole kummoinen, vaikka tekisi millä tavalla. Kierteiden tiivistyksen pettämisen vuoksi vuotava läpivienti ei upota venettä missäön olosuhteissa. Ei edes satamassa yksikseen, jos veneessä on toimiva automaattinen pilssipumppu.

Ei vaarallista kirjoitti:

Riskihän ei ole kummoinen, vaikka tekisi millä tavalla. Kierteiden tiivistyksen pettämisen vuoksi vuotava läpivienti ei upota venettä missäön olosuhteissa. Ei edes satamassa yksikseen, jos veneessä on toimiva automaattinen pilssipumppu.

Lue lisää

Jos asennus tehdään "oikeaoppisesti" ja pohjaventtiilissä on laippa, kierteiden kautta ei tule vuotoa. Ks. kaavio:
http://www.boattest.com/resources/view_News.aspx?NewsID=3232

Totta puhut. Laipasta pulteilla kiinnitettävä oikeasta meripronssista tehty läpivienti on ainoa oikea.

Mutta eipä sellaisia käytä suomalaiset veistämöt saati veneenomistajat.

Itse olen harkinnut kaikkien vedenalaisten läpivientien (6 kpl) vaihtamista Blakeseihin tai Grocoihin, mutta tuleehan siitä 1200 euroa kustannusta, joten vielä ei ole tehty.

Blakes tai Groco kirjoitti:

Totta puhut. Laipasta pulteilla kiinnitettävä oikeasta meripronssista tehty läpivienti on ainoa oikea.

Mutta eipä sellaisia käytä suomalaiset veistämöt saati veneenomistajat.

Itse olen harkinnut kaikkien vedenalaisten läpivientien (6 kpl) vaihtamista Blakeseihin tai Grocoihin, mutta tuleehan siitä 1200 euroa kustannusta, joten vielä ei ole tehty.

Lue lisää

Ei sentään pidä yleistää suomalaisten veneveistämöiden käytäntöä. Nautor ja Baltic Yachts ovat aina käyttäneet kunnollisia pohjaventtiileitä, aikanaan pelkästään Blakesin klassikkoja. En tiedä mitä ne käyttävät superjahdeissaan nykyään, ei varmaankaan tuota viisi vuotta kestävää halpis-messinkiä.

Se tuntuu kummalta, että meidän isoimpienkaan venetarvikeliikkeiden tarvikehyllyiillä ei ole pohjaventtiilien ja läpivientihelojen tuoteselostuksia. Hyllyissä näkyy yhä olevan kromattuja, CW617N merkittyjä LVI-tarvikkeita, joita korroosioriskeistä tietämättömät ostajat asentavat veneisiinsä.
Blakesin ja Grocon hanoja en ole hyllyissä huomannut. Joitakin Truedesignin komposiittihanoja sentään on ilmaantunut.

Blakes tai Groco kirjoitti:

Totta puhut. Laipasta pulteilla kiinnitettävä oikeasta meripronssista tehty läpivienti on ainoa oikea.

Mutta eipä sellaisia käytä suomalaiset veistämöt saati veneenomistajat.

Itse olen harkinnut kaikkien vedenalaisten läpivientien (6 kpl) vaihtamista Blakeseihin tai Grocoihin, mutta tuleehan siitä 1200 euroa kustannusta, joten vielä ei ole tehty.

Lue lisää

Mistä johtuu, että veneissä on niin monia runkoläpivientejä? Kun niitä uusii, kannattaisi miettiä vähennysmahdollisuuksia (ja turhien reikien umpeen laminoimista). Yhteen läpivientiin ja pohjaventtiiliin voi yhdistää haarakappaleen, johon sopii useita letkuja. Tällainen käytäntö on ollut mm. englantilaisella venevalmistajalla.

Grocon läpiviennit venttiilit ovat mielestäni olleet hieman edullisimåia kuin Blakesin. Nykyisin niillä lienee kotimainen maahantuojakin (Veneakselisto).

Ehkä investointia voi ajatella siltäkin kannalta, että saapahan kerralla turvalliset ja veneen iän kestävät..

läpivientien määrä? kirjoitti:

Mistä johtuu, että veneissä on niin monia runkoläpivientejä? Kun niitä uusii, kannattaisi miettiä vähennysmahdollisuuksia (ja turhien reikien umpeen laminoimista). Yhteen läpivientiin ja pohjaventtiiliin voi yhdistää haarakappaleen, johon sopii useita letkuja. Tällainen käytäntö on ollut mm. englantilaisella venevalmistajalla.

Grocon läpiviennit venttiilit ovat mielestäni olleet hieman edullisimåia kuin Blakesin. Nykyisin niillä lienee kotimainen maahantuojakin (Veneakselisto).

Ehkä investointia voi ajatella siltäkin kannalta, että saapahan kerralla turvalliset ja veneen iän kestävät..

Lue lisää

Läpivientien määrän vähentäminen perustuu siihen, että putki on halvempi kuin läpivienti. Läpivientien lukumäärä ei ole mikään ongelma eikä niistä ole haittaa.

Vaatii enemmän osaamista tehdä läpivienti, jossa on paljon haaroja kuin tehdä läpivienti yhdelle letkulle. Jos haaroja on monta ja jokaisella on tietenkin oma venttiilinsä, niin läpiviennin rungolle tulee paljon rasitusta. Joulukuusen näköinen läpivienti vaatii myös paljon tilaa.

Toinen asia on sitten letkujen vetäminen yhdeltä läpivienniltä eri puolille venettä. Veneen rakennusvaiheessa se on vielä helppoa, mutta miten on letkujen kunnon tarkastaminen tai vaihtaminen myöhemmin?

Suosin ajatusta, että läpivienti on mahdollisimman lähellä tarvetta, siinä on suora llyhyt letku, joka on näkyvissä ja yksi sulkuventtiili. Niitä tulee sitten muutama kappale, mutta kun jokainen on hyvin tehty, ei ole ongelmaa.

Useita mielummin kirjoitti:

Läpivientien määrän vähentäminen perustuu siihen, että putki on halvempi kuin läpivienti. Läpivientien lukumäärä ei ole mikään ongelma eikä niistä ole haittaa.

Vaatii enemmän osaamista tehdä läpivienti, jossa on paljon haaroja kuin tehdä läpivienti yhdelle letkulle. Jos haaroja on monta ja jokaisella on tietenkin oma venttiilinsä, niin läpiviennin rungolle tulee paljon rasitusta. Joulukuusen näköinen läpivienti vaatii myös paljon tilaa.

Toinen asia on sitten letkujen vetäminen yhdeltä läpivienniltä eri puolille venettä. Veneen rakennusvaiheessa se on vielä helppoa, mutta miten on letkujen kunnon tarkastaminen tai vaihtaminen myöhemmin?

Suosin ajatusta, että läpivienti on mahdollisimman lähellä tarvetta, siinä on suora llyhyt letku, joka on näkyvissä ja yksi sulkuventtiili. Niitä tulee sitten muutama kappale, mutta kun jokainen on hyvin tehty, ei ole ongelmaa.

Lue lisää

Kyllä läpivientien määrä on mielestäni ongelma, mutta ratkaisu ei tietysti ole pitkät putkivedot. Turhia huoltokohteita, vuotoriskejä jne.

Monissa uusissa veneissä on käsittämätön määrä läpivientejä, jopa yli 20 kpl. Yhdessä käytetyssä oli vessan mereentyhjennys ja septin mereentyhjennys omilla läpivienneillä, samoin vessan huuhtelu ja lavuraarin hanan merivesi, mikä on kyllä täysin järjetöntä.

Omassa veneessä on kaksi läpivientiä vesirajan alla (vessa septi) ja kaksi päällä (lavuaarit). Lisäksi S-vetolaite, loki- ja kaikuanturi. Mielestäni oikein hyvä järjestely, tosin vessan otto olisi saanut olla keskemmällä ja tiskialtaan tyhjennys toimii huonosti toisella halssilla suuremmilla kallistumilla.

Useita mielummin kirjoitti:

Läpivientien määrän vähentäminen perustuu siihen, että putki on halvempi kuin läpivienti. Läpivientien lukumäärä ei ole mikään ongelma eikä niistä ole haittaa.

Vaatii enemmän osaamista tehdä läpivienti, jossa on paljon haaroja kuin tehdä läpivienti yhdelle letkulle. Jos haaroja on monta ja jokaisella on tietenkin oma venttiilinsä, niin läpiviennin rungolle tulee paljon rasitusta. Joulukuusen näköinen läpivienti vaatii myös paljon tilaa.

Toinen asia on sitten letkujen vetäminen yhdeltä läpivienniltä eri puolille venettä. Veneen rakennusvaiheessa se on vielä helppoa, mutta miten on letkujen kunnon tarkastaminen tai vaihtaminen myöhemmin?

Suosin ajatusta, että läpivienti on mahdollisimman lähellä tarvetta, siinä on suora llyhyt letku, joka on näkyvissä ja yksi sulkuventtiili. Niitä tulee sitten muutama kappale, mutta kun jokainen on hyvin tehty, ei ole ongelmaa.

Lue lisää

Tässä on kaavio, jossa yksi pohjaventtiili on liitetty useampaan kohteeseen. Kaaviossa on myös esitetty ratkaisu hätätilanteen pilssipumpusta. Kun pohjaventtiili suljetaan, moottorin jäähdytysveden otto voidaan toinen hana avaamalla panna imemään pilssivettä.
http://www.google.com/patents/US6227133
(Sama ratkaisu hätäpumpusta voidaan toteuttaa myös Grocon valmistamalla haaroittuvalla pohjaventtiilillä).

Kerrot kannattavasi useita pohjaventtiileitä ja lyhyitä letkuja. Eikö tästä seuraa, että pohjaventtiileitä tulee pakosti eri puolille pilssiä ja ne voivat olla vaikeissa paikoissa? Niitä ei varmaankaan tule kovin helposti suljettua, kun jättää veneen satamaan. Vuototilanteessa voi tulla ongelmia, jos rikkoutunut läpivienti on pahassa paikassa - tämä todettiin Yachting Monthlyn youtube-opetusvideossa.
Tuskin runkokaan on kovin vahva sillä kohdalla, jossa on vierekkäin useita läpivientejä.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä läpivientien määrä on mielestäni ongelma, mutta ratkaisu ei tietysti ole pitkät putkivedot. Turhia huoltokohteita, vuotoriskejä jne.

Monissa uusissa veneissä on käsittämätön määrä läpivientejä, jopa yli 20 kpl. Yhdessä käytetyssä oli vessan mereentyhjennys ja septin mereentyhjennys omilla läpivienneillä, samoin vessan huuhtelu ja lavuraarin hanan merivesi, mikä on kyllä täysin järjetöntä.

Omassa veneessä on kaksi läpivientiä vesirajan alla (vessa septi) ja kaksi päällä (lavuaarit). Lisäksi S-vetolaite, loki- ja kaikuanturi. Mielestäni oikein hyvä järjestely, tosin vessan otto olisi saanut olla keskemmällä ja tiskialtaan tyhjennys toimii huonosti toisella halssilla suuremmilla kallistumilla.

Lue lisää

Olen harkinnut joskus siirtäväni tiski ja pesualtaan läpiviennit vesirajan yläpuolelelle. Kuinka hankalaa tuo tyhjennyksen hidastuminen on?

haaroituksen malli kirjoitti:

Tässä on kaavio, jossa yksi pohjaventtiili on liitetty useampaan kohteeseen. Kaaviossa on myös esitetty ratkaisu hätätilanteen pilssipumpusta. Kun pohjaventtiili suljetaan, moottorin jäähdytysveden otto voidaan toinen hana avaamalla panna imemään pilssivettä.
http://www.google.com/patents/US6227133
(Sama ratkaisu hätäpumpusta voidaan toteuttaa myös Grocon valmistamalla haaroittuvalla pohjaventtiilillä).

Kerrot kannattavasi useita pohjaventtiileitä ja lyhyitä letkuja. Eikö tästä seuraa, että pohjaventtiileitä tulee pakosti eri puolille pilssiä ja ne voivat olla vaikeissa paikoissa? Niitä ei varmaankaan tule kovin helposti suljettua, kun jättää veneen satamaan. Vuototilanteessa voi tulla ongelmia, jos rikkoutunut läpivienti on pahassa paikassa - tämä todettiin Yachting Monthlyn youtube-opetusvideossa.
Tuskin runkokaan on kovin vahva sillä kohdalla, jossa on vierekkäin useita läpivientejä.

Lue lisää

En ole huomannut mitään ongelmaa useiden läpivientien kanssa. On totta, että jos jäpivienti on vaikeassa paikassa, sitä on vaikea sulkea, mutta se päteen vaikka oliai vain yksi läpivienti.

Ilmeisesti veneeni valmistajat ovat olleet älykkäitä koska kaikkiin läpivienteihin pääsee helposti käsiksi vain luukkua avaamalla. Tietenkin pitää tietää minkä luukun avaa, mutta pitäähän oma vene tuntea.

En ihan ymmärrä mitä tarkoitat venttiilien sulkemisella satamassa. Minulla on kaikki läpiviennit auki jatkuvasti. En ole kuullut kenestäkään joka ne sulkisi enkä ymmärrä miksi niin pitäisi tehdä.

haaroituksen malli kirjoitti:

Tässä on kaavio, jossa yksi pohjaventtiili on liitetty useampaan kohteeseen. Kaaviossa on myös esitetty ratkaisu hätätilanteen pilssipumpusta. Kun pohjaventtiili suljetaan, moottorin jäähdytysveden otto voidaan toinen hana avaamalla panna imemään pilssivettä.
http://www.google.com/patents/US6227133
(Sama ratkaisu hätäpumpusta voidaan toteuttaa myös Grocon valmistamalla haaroittuvalla pohjaventtiilillä).

Kerrot kannattavasi useita pohjaventtiileitä ja lyhyitä letkuja. Eikö tästä seuraa, että pohjaventtiileitä tulee pakosti eri puolille pilssiä ja ne voivat olla vaikeissa paikoissa? Niitä ei varmaankaan tule kovin helposti suljettua, kun jättää veneen satamaan. Vuototilanteessa voi tulla ongelmia, jos rikkoutunut läpivienti on pahassa paikassa - tämä todettiin Yachting Monthlyn youtube-opetusvideossa.
Tuskin runkokaan on kovin vahva sillä kohdalla, jossa on vierekkäin useita läpivientejä.

Lue lisää

Mistä sinne pilssiin saadaan tarpeeksi puhdasta vettä moottoria varten? Tehdäänkö pohjaan reikä ja miten se parantaa tilannetta?

En ihan ymmärrä kirjoitti:

En ole huomannut mitään ongelmaa useiden läpivientien kanssa. On totta, että jos jäpivienti on vaikeassa paikassa, sitä on vaikea sulkea, mutta se päteen vaikka oliai vain yksi läpivienti.

Ilmeisesti veneeni valmistajat ovat olleet älykkäitä koska kaikkiin läpivienteihin pääsee helposti käsiksi vain luukkua avaamalla. Tietenkin pitää tietää minkä luukun avaa, mutta pitäähän oma vene tuntea.

En ihan ymmärrä mitä tarkoitat venttiilien sulkemisella satamassa. Minulla on kaikki läpiviennit auki jatkuvasti. En ole kuullut kenestäkään joka ne sulkisi enkä ymmärrä miksi niin pitäisi tehdä.

Lue lisää

Kyllä minä suljen ne kaksi läpivientiä jokaisen vessan käytön jälkeen. Siitä on ihan valmistajan laittama tarrakin veneessä. Veneitä on uponnut vessanpöntön kautta, toimiva laponesto tietysti estää sen ja tuskin ehjän pumpun läpikään vesi menee. Omassa veneessäni ei ole laponestoa tuossa. Tällä foorumilla usein esillä ollut suomalainen HR36 taisi upota tuon takia. Toinen rikitekijä on letkut, jotka joskus hapertuvat, jos niiden kuntoa ei tarkkaile. Kolmas kaikki letkuliitokset, joita on vasta venttiilin toisella puolella. Neljäs sitten itse laite, vaikkapa jalkakäyttöinen merivesipumppu, joka saattaa joskus hajota.

Edellisestä veneestä suljin myös lavuaarien ja merivesihanojen läpiviennit veneestä poistuttaessa. Vessan lavuaarin hana piti sulkea myös kovemmassa kelissä purjehtiessa, jotta siitä ei tullut vettä sisään.

13-10 kirjoitti:

Olen harkinnut joskus siirtäväni tiski ja pesualtaan läpiviennit vesirajan yläpuolelelle. Kuinka hankalaa tuo tyhjennyksen hidastuminen on?

No sehän riippuu tiskialtaan sijainnista. En myöskään ole vielä varma onko ongelmana 90 asteen mutka ja vaakasuora pätkä heti altaan alla (tekee tilaa vetolaatikolle) vai läpiviennin sijainti). Joskus on ollut tilanteita, että tiskialtaasta ei vesi lähde lainkaan kunnes vaihdetaan halssia tai käännytään myötätuuleen. Ei tuosta suurta riesaa ole ollut, sillä ei sitä tiskata ole viitsinyt muutenkaan tuossa kelissä ja yli 2 vrk avomerilegejä emme ole harrastaneet.

Enemmän tuo vessa on harmittanut. Toisella halssilla ei tahdo saada huuhteluvettä ellei venettä melkein pysäytä piinaamalla tai päästämällä purjeita. Mielessä on ollut liittää tuo moottorin vetolaitteelta tulevaan vedenottoon, mutta ei tuokaan mikään suuri ongelma ole, joten on jäänyt tekemättä.

Kuka kusee pilsiin? kirjoitti:

Mistä sinne pilssiin saadaan tarpeeksi puhdasta vettä moottoria varten? Tehdäänkö pohjaan reikä ja miten se parantaa tilannetta?

Tarkoitit ilmeisesti moottorin käyttämistä hätäpumppuna, jolloin se imee jäähdytysvetensä pilssistä. Ei kai kukaan tahallaan tee veneensä pohjaan reikää, vaan vuoto voi syntyä vaikkapa karilleajossa (runkoon repeämä kölin takareunan kohdalle) tai läpiviennin pettämisestä (esim. lokianturin reiästä) jne.

Esimerkkitapauksena voisi käydä vaikkapa se ruotsalaisvene, joka oli pallonkierron kotimatkalla ja sai vuodon Bermudan lähellä. Vuotopaikka oli vannasputken vieressä eikä sitä pystytty merenkäynnissä tukkimaan. Tilanne muuttui katastrofaalikseksi, kun käsikäyttöinen pilssipumppu muutaman vrk:n pumppaamisen jälkeen hajosi. Pariskunta pelastettiin, vene upposi. Varmasti siinäkin tilanteessa em. hätäpumppu olisi ollut hyödyllinen.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä minä suljen ne kaksi läpivientiä jokaisen vessan käytön jälkeen. Siitä on ihan valmistajan laittama tarrakin veneessä. Veneitä on uponnut vessanpöntön kautta, toimiva laponesto tietysti estää sen ja tuskin ehjän pumpun läpikään vesi menee. Omassa veneessäni ei ole laponestoa tuossa. Tällä foorumilla usein esillä ollut suomalainen HR36 taisi upota tuon takia. Toinen rikitekijä on letkut, jotka joskus hapertuvat, jos niiden kuntoa ei tarkkaile. Kolmas kaikki letkuliitokset, joita on vasta venttiilin toisella puolella. Neljäs sitten itse laite, vaikkapa jalkakäyttöinen merivesipumppu, joka saattaa joskus hajota.

Edellisestä veneestä suljin myös lavuaarien ja merivesihanojen läpiviennit veneestä poistuttaessa. Vessan lavuaarin hana piti sulkea myös kovemmassa kelissä purjehtiessa, jotta siitä ei tullut vettä sisään.

Lue lisää

Lisään Joakimin vuotolistaan vielä moottorin jäähdytysveden vuodot. Sellainen yllätti omassa veneessäni laituriseisokin aikana. Vuoto johtui lämmönvaihtajan O-renkaan pettämisestä. Laponestoventtiili ei estänyt vuotoa, koska laponesto on lämmönvaihtajan ja pakoputken välillä. Pilssiin oli ehtinyt vuotaa arviolta parisataa litraa ennenkuin tulin veneelle ja totesin vuodon. Siitä lähtien olen muistanut sulkea myös moottorin pohjaventtiilin. Sitä ennen ei 40:een vuoteen ollut sattunut mitään vastaavaa enkä siksi ollut kovin tarkka pohjaventtiilien sulkemisesta.

Vessan laponestoventtiili, kuten kaikki muutkin laponestoventtiilit, on hyvä puhdistaa keväthuollon yhteydessä varsinkin, jos on tapana jättää pohjaventtiilit auki veneen jäädessä laituriin ilman vartiointia.

Joakim1 kirjoitti:

No sehän riippuu tiskialtaan sijainnista. En myöskään ole vielä varma onko ongelmana 90 asteen mutka ja vaakasuora pätkä heti altaan alla (tekee tilaa vetolaatikolle) vai läpiviennin sijainti). Joskus on ollut tilanteita, että tiskialtaasta ei vesi lähde lainkaan kunnes vaihdetaan halssia tai käännytään myötätuuleen. Ei tuosta suurta riesaa ole ollut, sillä ei sitä tiskata ole viitsinyt muutenkaan tuossa kelissä ja yli 2 vrk avomerilegejä emme ole harrastaneet.

Enemmän tuo vessa on harmittanut. Toisella halssilla ei tahdo saada huuhteluvettä ellei venettä melkein pysäytä piinaamalla tai päästämällä purjeita. Mielessä on ollut liittää tuo moottorin vetolaitteelta tulevaan vedenottoon, mutta ei tuokaan mikään suuri ongelma ole, joten on jäänyt tekemättä.

Lue lisää

Minä en mieluusti panisi t-haaroja moottoriveden puolelle. Se heikentää moottorin vedensaantivarmuutta vikamahdollisuuksien lisääntyessä. Tämä siitäkin huolimatta, että purjeveneessä on kaksi erillistä voimanlähdettä kulkemiseen. Tiskialtaan kaapista voisi löytyä vedenotolle lähempää keskivenettä läpiviennille parempi paikka. Ongelmana olisi pidempi letku ja sen kulkureitti.

hanojen muistaminen kirjoitti:

Lisään Joakimin vuotolistaan vielä moottorin jäähdytysveden vuodot. Sellainen yllätti omassa veneessäni laituriseisokin aikana. Vuoto johtui lämmönvaihtajan O-renkaan pettämisestä. Laponestoventtiili ei estänyt vuotoa, koska laponesto on lämmönvaihtajan ja pakoputken välillä. Pilssiin oli ehtinyt vuotaa arviolta parisataa litraa ennenkuin tulin veneelle ja totesin vuodon. Siitä lähtien olen muistanut sulkea myös moottorin pohjaventtiilin. Sitä ennen ei 40:een vuoteen ollut sattunut mitään vastaavaa enkä siksi ollut kovin tarkka pohjaventtiilien sulkemisesta.

Vessan laponestoventtiili, kuten kaikki muutkin laponestoventtiilit, on hyvä puhdistaa keväthuollon yhteydessä varsinkin, jos on tapana jättää pohjaventtiilit auki veneen jäädessä laituriin ilman vartiointia.

Lue lisää

Jaa.
Moottorin vedenottoa ei suljeta koskaan koska seuraukset ovat todella pahat, jos unohtaa avata. Minulla WC:t on vesilinjan yläpuoilella, joten niitä ei tarvitse sulkea eikä niitä voi käyttää hana kiinni.

Myös moottorien lämmönvaihtajat ja impellerit ovat vesirajan yläpuolella.

merivesi pilssissä.. kirjoitti:

Tarkoitit ilmeisesti moottorin käyttämistä hätäpumppuna, jolloin se imee jäähdytysvetensä pilssistä. Ei kai kukaan tahallaan tee veneensä pohjaan reikää, vaan vuoto voi syntyä vaikkapa karilleajossa (runkoon repeämä kölin takareunan kohdalle) tai läpiviennin pettämisestä (esim. lokianturin reiästä) jne.

Esimerkkitapauksena voisi käydä vaikkapa se ruotsalaisvene, joka oli pallonkierron kotimatkalla ja sai vuodon Bermudan lähellä. Vuotopaikka oli vannasputken vieressä eikä sitä pystytty merenkäynnissä tukkimaan. Tilanne muuttui katastrofaalikseksi, kun käsikäyttöinen pilssipumppu muutaman vrk:n pumppaamisen jälkeen hajosi. Pariskunta pelastettiin, vene upposi. Varmasti siinäkin tilanteessa em. hätäpumppu olisi ollut hyödyllinen.

Lue lisää

Aika iso saa vuoto olla, että sitä voi käyttää moottorin jäähdyttämiseen. Toki voihan sitä joku olla avaamassa ja sulkemassa hanoja. Yleensä käytetään sähköisiä pilssipumppuja, Ne toimii niin kauan kuin virtaa riittää ja sitähän saa moottorista.

Sähköinen pumppu kirjoitti:

Aika iso saa vuoto olla, että sitä voi käyttää moottorin jäähdyttämiseen. Toki voihan sitä joku olla avaamassa ja sulkemassa hanoja. Yleensä käytetään sähköisiä pilssipumppuja, Ne toimii niin kauan kuin virtaa riittää ja sitähän saa moottorista.

Lue lisää

Ei se jäähdytys vie niin kauheasti vettä. Omissa dieseleissäni 25-30hv luokkaa 10-15 litraa minuutissa. Jos läpivienti irtoaa, vettä tulee huomattavasti enemmän. Ja jos moottorin jäähdytysveden läpivienti irtoaa, pakkohan sitä on silloin pilssistä imeä, jos haluaa koneen pitää käynnissä. Omassakin veneessä on valmiina viritys pilssistä imemiseen

Bossu kirjoitti:

Ei se jäähdytys vie niin kauheasti vettä. Omissa dieseleissäni 25-30hv luokkaa 10-15 litraa minuutissa. Jos läpivienti irtoaa, vettä tulee huomattavasti enemmän. Ja jos moottorin jäähdytysveden läpivienti irtoaa, pakkohan sitä on silloin pilssistä imeä, jos haluaa koneen pitää käynnissä. Omassakin veneessä on valmiina viritys pilssistä imemiseen

Lue lisää

En ole kuullut kenestäåkään, jolla olisi moottorin jäähdytysveden läpivienti irronnut. Muoviputkien murtumisista ja klemmareiden pettämisistä olen kuullut, mutta että koko läpivienti.

No huhhuh! kirjoitti:

En ole kuullut kenestäåkään, jolla olisi moottorin jäähdytysveden läpivienti irronnut. Muoviputkien murtumisista ja klemmareiden pettämisistä olen kuullut, mutta että koko läpivienti.

Lue lisää

En minäkään. Aika vähän vuotoja on muutenkaan, mutta miksipä ei moottorin läpivientikin voisi olla vaikkapa väärää materiaalia, jos muutkin sattuvat olemaan. Jossain partiolaisten veneessä vesijohtomessinkiä oleva vessan läpivienti irtosi 5-10 vuotta sitten, mutta nopeiden pelastustoimien ansiosta vene pysyi pinnalla.

Veneeni ei ole kaivo kirjoitti:

Jaa.
Moottorin vedenottoa ei suljeta koskaan koska seuraukset ovat todella pahat, jos unohtaa avata. Minulla WC:t on vesilinjan yläpuoilella, joten niitä ei tarvitse sulkea eikä niitä voi käyttää hana kiinni.

Myös moottorien lämmönvaihtajat ja impellerit ovat vesirajan yläpuolella.

Lue lisää

Nykyään wc- pöntöt ovat kovin usein venerungon laidalla ja poikittain. Kun veneet ovat yhä leveämpiä niin vesilinjan yläpuolellakin oleva on kallistuessa vesirajan alapuolella ja ilman joutsenkaulaa tulviminen on mahdollista. Toisella halssilla vessarakennelmat ovat ilmassa eikä pumppu saa vettä. Jälkimmäiseen ongelmaan on auttanut veden sisääntulon yhdistäminen moottorin vedenottoon. Veden saanti on pikkuisen niukkaa ja vaatii alkuperäisen wc-hanan kiinni vääntämisen mutta toimii kuitenkin.

13-10 kirjoitti:

Minä en mieluusti panisi t-haaroja moottoriveden puolelle. Se heikentää moottorin vedensaantivarmuutta vikamahdollisuuksien lisääntyessä. Tämä siitäkin huolimatta, että purjeveneessä on kaksi erillistä voimanlähdettä kulkemiseen. Tiskialtaan kaapista voisi löytyä vedenotolle lähempää keskivenettä läpiviennille parempi paikka. Ongelmana olisi pidempi letku ja sen kulkureitti.

Lue lisää

Varmaankin ennakkoluuloa mukana! Englantilainen venevalmistaja on asentanut veneisiinsä loki kaikuanturin läpivientien lisäksi vain kaksi muuta pohjaläpivientiä. Toinen niistä on moottorin jäähdytysveden otto, jonka isokokoisessa pohjaventtiilissä on haaroitus vessan huuhtelun sisäänotolle ja toinen haara kannenpesupumpulle. Moottorin vedenoton tarve lienee huomioitu läpiviennin ja putkien koossa. Mitään häiriöitä tai ongelmia ventttiilistä, pronssisesta haaroituksesta tai letkuista ei omassa veneessäni ole ollut (nyt 19. vuosi menossa).

Koska pohjaventtiileitä on vain kaksi eikä kumpikaan ole syöpyvää materiaalia, vikamahdollisuuksia on vähemmän siihen verrattuna, että läpivientejä ja venttiileitä olisi enemmän.. Venttiilit tulee myös suljettua, koska molemmat ovat helpoissa paikoissa.

Sekin kai poikkeaa meille tavanomaisesta ratkaisusta, että brittiveneessä myös jokaisessa vesilinjan yläpuolisessa runkoläpiviennissä on sulkuventiili, jopa pakoputkessa. (Lavuaarin tyhjennys on vesilinjan yläpuolella ja toimii kryssiessä kummallakin halssilla. Lavuaariin kyllä jää pieni lätäkkö, kun vene on kallellaan. Se tyhjenisi kokonaan, jos lavuaari olisi pyöreäpohjainen eikä kulmikas. Vessan lavuaari ja suihku tyhjenevät harmaavesitankkiin).

Sähköinen pumppu kirjoitti:

Aika iso saa vuoto olla, että sitä voi käyttää moottorin jäähdyttämiseen. Toki voihan sitä joku olla avaamassa ja sulkemassa hanoja. Yleensä käytetään sähköisiä pilssipumppuja, Ne toimii niin kauan kuin virtaa riittää ja sitähän saa moottorista.

Lue lisää

"Aika iso saa vuoto olla, että sitä voi käyttää moottorin jäähdyttämiseen".
YM:n opetusvideosta saa käsityksen läpiviennin pettämisestä johtuvan vuodon suuruusluokasta:
http://www.youtube.com/watch?v=H5PDuXvqL7c

Tunnut kovasti luottavan sähköpumppuihin. Itseltäni luottamus katosi, kun laiturissa seisoneeseen veneseeni oli tullut vuoto (moottorista). Sähköpumppu oli varmaankin surissut oman aikana, mutta oli lakannut toimimasta - onneksi satuin tulemaan paikalle sulkemaan pohjaventtiilit ja tyhjentämään pilssin käsipumpulla.

Jos purjehtii paljon yksin, on hyvä pohtia sitäkin, miten pumppaamisesta selviää merellä. Vuototilanteessa saattaa olla muutakin samanaikaista tehtävää kuin pumppaaminen.

"yleensä käytetään.. kirjoitti:

"Aika iso saa vuoto olla, että sitä voi käyttää moottorin jäähdyttämiseen".
YM:n opetusvideosta saa käsityksen läpiviennin pettämisestä johtuvan vuodon suuruusluokasta:
http://www.youtube.com/watch?v=H5PDuXvqL7c

Tunnut kovasti luottavan sähköpumppuihin. Itseltäni luottamus katosi, kun laiturissa seisoneeseen veneseeni oli tullut vuoto (moottorista). Sähköpumppu oli varmaankin surissut oman aikana, mutta oli lakannut toimimasta - onneksi satuin tulemaan paikalle sulkemaan pohjaventtiilit ja tyhjentämään pilssin käsipumpulla.

Jos purjehtii paljon yksin, on hyvä pohtia sitäkin, miten pumppaamisesta selviää merellä. Vuototilanteessa saattaa olla muutakin samanaikaista tehtävää kuin pumppaaminen.

Lue lisää

Onko sulla siis vain yksi pumppu, joka on automaattinen pilssipumppu?

Jos purjehtii paljon yksin, niin olisko järkeä hankki yksi hiukan isompi pumppu, jonka voi kytkeä katkaisijasta päälle? Sopivia pumppua löytyy paljon, niitäkin, joiden pumppausteho on erinomainen ja luotettavuus huippuluokkaa. Ei ole edes hinnasta kiinni. 150 eurolla saa pumpun, joka pumppaa 150 l/min.


Jos minä luotan paljon sähköpumppuihin, niin sinä luotat vielä enemmän tuuriin. On nimittäin niin, että vuototilanteessa voi olla muutakin tekemistä kuin pumppaaminen tai sen vahtiminen, ettei moottorin impelleri horaise ilmaa ja katoa pienininä palasina lämmönvaihtajaan.

tuurilla? kirjoitti:

Onko sulla siis vain yksi pumppu, joka on automaattinen pilssipumppu?

Jos purjehtii paljon yksin, niin olisko järkeä hankki yksi hiukan isompi pumppu, jonka voi kytkeä katkaisijasta päälle? Sopivia pumppua löytyy paljon, niitäkin, joiden pumppausteho on erinomainen ja luotettavuus huippuluokkaa. Ei ole edes hinnasta kiinni. 150 eurolla saa pumpun, joka pumppaa 150 l/min.


Jos minä luotan paljon sähköpumppuihin, niin sinä luotat vielä enemmän tuuriin. On nimittäin niin, että vuototilanteessa voi olla muutakin tekemistä kuin pumppaaminen tai sen vahtiminen, ettei moottorin impelleri horaise ilmaa ja katoa pienininä palasina lämmönvaihtajaan.

Lue lisää

Epäilit että “seilaan tuurilla”. Väärinymmärryksesi takia vastaan. Purjehdin enimmäkseen yksin. En täysin luota sähköisiin pilssipumppuihin, mutta se ei ole tuurilla seilaamista. Johnson L2200 pilssipumpun nykyhinta näyttää olevan 105 euron luokkaa. Sellaisia on omassa veneessäni 2 kpl, yksi kummassakin pilssissä (välissä vesitiivis laipio). En tiedä onko mainitsemasi 150 euron sähköpumppu luottavampi. Pumpun esitteessä mainittu pumppausteho, esim. sinun pumppusi 150 l/min, ei välttämättä ole enää sama teho veneeseen asennettuna. Uppopumpuissa tyhjennysteho riippuu mm. letkujen pituuksista ja läpimitoista.
Manuaalisia pilssipumppuja (Whalen kalvopumppuja) omassa veneessäni on 3 kpl (kaksi sisällä, yksi sitloodassa). Whale Gusher 30:n nykyhinta näkyy olevan 535 eur. Manuaalipumppu on luotettava, mutta vaatii tietenkin pumppaajan läsnäolon. Siksi automaattinen sähköpumppu/pumput on tarpeellinen lisä.

Jos pilssissä on niin vähän vettä, että moottorin pumppu on vaarassa "horaista ilmaa", miksi sitä siinä tilanteessa pitäisi käyttää? Impelleri ei oman kokemukseni mukaan hajoa hetkellisestä "ilman horaisusta". Liioittelit.

Se, että sähköinen pilssipumppu yllättäen lopettaa toimintansa, ei ole harvinaisuus. Kerron esimerkin. Keväällä eräs puuvene oli vähällä upota vesillelaskun jälkeen, kun sen sähköpumppu lakkasi toimimasta. Omistaja oli hankkinut upouuden sähköpumpun (ns. halpisfirmasta) ja akkulaturi oli kytketty maasähköön, koska vene oli aina vuotanut vesillelaskun jälkeen. Uusi uppopumppu toimi vesillelaskusta lähtien lähes tauotta ja piti pilssin tyhjänä, kunnes satamavahti aamuyöllä huomasi veneen olevan uppoamisvaarassa. Pumpun rikkoutuminen tapahtui alle vrk:ssa.
Onkohan mikään venelehti tehnyt vertailutestejä uppopumppujen toimintavarmuudesta?

uppopumpun simahdus kirjoitti:

Epäilit että “seilaan tuurilla”. Väärinymmärryksesi takia vastaan. Purjehdin enimmäkseen yksin. En täysin luota sähköisiin pilssipumppuihin, mutta se ei ole tuurilla seilaamista. Johnson L2200 pilssipumpun nykyhinta näyttää olevan 105 euron luokkaa. Sellaisia on omassa veneessäni 2 kpl, yksi kummassakin pilssissä (välissä vesitiivis laipio). En tiedä onko mainitsemasi 150 euron sähköpumppu luottavampi. Pumpun esitteessä mainittu pumppausteho, esim. sinun pumppusi 150 l/min, ei välttämättä ole enää sama teho veneeseen asennettuna. Uppopumpuissa tyhjennysteho riippuu mm. letkujen pituuksista ja läpimitoista.
Manuaalisia pilssipumppuja (Whalen kalvopumppuja) omassa veneessäni on 3 kpl (kaksi sisällä, yksi sitloodassa). Whale Gusher 30:n nykyhinta näkyy olevan 535 eur. Manuaalipumppu on luotettava, mutta vaatii tietenkin pumppaajan läsnäolon. Siksi automaattinen sähköpumppu/pumput on tarpeellinen lisä.

Jos pilssissä on niin vähän vettä, että moottorin pumppu on vaarassa "horaista ilmaa", miksi sitä siinä tilanteessa pitäisi käyttää? Impelleri ei oman kokemukseni mukaan hajoa hetkellisestä "ilman horaisusta". Liioittelit.

Se, että sähköinen pilssipumppu yllättäen lopettaa toimintansa, ei ole harvinaisuus. Kerron esimerkin. Keväällä eräs puuvene oli vähällä upota vesillelaskun jälkeen, kun sen sähköpumppu lakkasi toimimasta. Omistaja oli hankkinut upouuden sähköpumpun (ns. halpisfirmasta) ja akkulaturi oli kytketty maasähköön, koska vene oli aina vuotanut vesillelaskun jälkeen. Uusi uppopumppu toimi vesillelaskusta lähtien lähes tauotta ja piti pilssin tyhjänä, kunnes satamavahti aamuyöllä huomasi veneen olevan uppoamisvaarassa. Pumpun rikkoutuminen tapahtui alle vrk:ssa.
Onkohan mikään venelehti tehnyt vertailutestejä uppopumppujen toimintavarmuudesta?

Lue lisää

Ja sun omat kokemukset muuttuvat absoluuttiseksi totuudeksi :D
Ei tarvitse selittää pumpuista, tiedän niistä vähintään sen, minkä sinäkin ja sen, minkä ehdit googlata.

Kumpi poistaa vettä enemmän, sähköpumppu 150 l/min vai mootorin jäähdytys?
Noh, se on sähköpumppu.

Jos vettä tulee vähemmän kuin moottori imee, niin jonkun pitää vahtia sitä, että moottori saa tarpeeksi jäähdytysvettä. Kuka sen tekee, kun sinä olet yksin? Niin, se olet sinä. Mitäs muuta ehdit tehdä? Etpä juuri mitään.

Jos vettä tulee enemmän kuin moottorin imu ehtii pumpata, niin on järkevä käyttää pumppua, joka on tehokkaampi kuin moottorin oma. Silloin moottorin pitää käydä, muuten ei sähkö riitä.

Kuten oivallisesti kiteytät osaamisesi: "Pumpun esitteessä mainittu pumppausteho, esim. sinun pumppusi 150 l/min, ei välttämättä ole enää sama teho veneeseen asennettuna"

Miksei ole? Sehän on veneeseen tarkoitettu! Missä sitä sitten pitäisi käyttää jos ei veneessä?

Sähköpumppu on oiva lisä? Haluaisian nähdä, kun yksin pumppaat niillä kolmella käsipumpulla samaan aikaan, kun "on muuta tehtävää". Olet aika epeli :D

Käsipumpun kapasiteetti ei ole kovin kummonen. Se ei pärjää edes hetkellisesti hyvälle sähköpumpulle puhumattakaan siitä että antaisi tarvittavaa lisäaikaa etsiä ja tukkia reikä. Pumppuja pitää tietenkin olla reservissä koska yksi voi mennä tukkoon, mutta pumppaaja väsyy ennen sähköpumppua.

Et vain osaa kirjoitti:

Ja sun omat kokemukset muuttuvat absoluuttiseksi totuudeksi :D
Ei tarvitse selittää pumpuista, tiedän niistä vähintään sen, minkä sinäkin ja sen, minkä ehdit googlata.

Kumpi poistaa vettä enemmän, sähköpumppu 150 l/min vai mootorin jäähdytys?
Noh, se on sähköpumppu.

Jos vettä tulee vähemmän kuin moottori imee, niin jonkun pitää vahtia sitä, että moottori saa tarpeeksi jäähdytysvettä. Kuka sen tekee, kun sinä olet yksin? Niin, se olet sinä. Mitäs muuta ehdit tehdä? Etpä juuri mitään.

Jos vettä tulee enemmän kuin moottorin imu ehtii pumpata, niin on järkevä käyttää pumppua, joka on tehokkaampi kuin moottorin oma. Silloin moottorin pitää käydä, muuten ei sähkö riitä.

Kuten oivallisesti kiteytät osaamisesi: "Pumpun esitteessä mainittu pumppausteho, esim. sinun pumppusi 150 l/min, ei välttämättä ole enää sama teho veneeseen asennettuna"

Miksei ole? Sehän on veneeseen tarkoitettu! Missä sitä sitten pitäisi käyttää jos ei veneessä?

Sähköpumppu on oiva lisä? Haluaisian nähdä, kun yksin pumppaat niillä kolmella käsipumpulla samaan aikaan, kun "on muuta tehtävää". Olet aika epeli :D

Käsipumpun kapasiteetti ei ole kovin kummonen. Se ei pärjää edes hetkellisesti hyvälle sähköpumpulle puhumattakaan siitä että antaisi tarvittavaa lisäaikaa etsiä ja tukkia reikä. Pumppuja pitää tietenkin olla reservissä koska yksi voi mennä tukkoon, mutta pumppaaja väsyy ennen sähköpumppua.

Lue lisää

Pilssipumppujen tehot ilmoitetaan nollanostokorkeuksilla ja ilman letkujen vastusta. Se ei lien kovinkaan yleinen asennustapa. Mutta jos oletat pumpun pumppaavan noin puolet nimellistehostaan, et pety enää pahasti käytännössä.

Veneeni ei ole kaivo kirjoitti:

Jaa.
Moottorin vedenottoa ei suljeta koskaan koska seuraukset ovat todella pahat, jos unohtaa avata. Minulla WC:t on vesilinjan yläpuoilella, joten niitä ei tarvitse sulkea eikä niitä voi käyttää hana kiinni.

Myös moottorien lämmönvaihtajat ja impellerit ovat vesirajan yläpuolella.

Lue lisää

Itse suljen kaikki pohjaventtiilit, kun jätän veneen satamaan pidemmäksi aikaa. Vakuutusyhtiöt suhtautuvat nuivasti, jos valvomattomassa veneessä letku irtoaa ja vene uppoaa pohjaventtiilin ollessa auki. Itselläni tosin noiden venttiilien sulkeminen (4kpl) vie aikaa alle minuutin. Olisi siis aika typerää edes jättää niitä auki. Ymmärrän kyllä, että joissakin veneissä etenkin moottorin jäähdytysvesiventtiilin sulkemin voi olla aika työlästä. SIltikin kannattaa varmistaa vakuutusyhtiön kanta vahinkotilanteessa. Letkun irtoaminen on paljon yleisempää, kuin venttiilin hajoaminen.

Paljon porua ja turhaa tietoa. Kerro vielä käsipumpuista 600 ekr :D

Oletetaan, että tuossa olsii jotain relevanssia, niin:
Käsipumpun teho 45-90, keskiarvo 67,5 l/min
150 l/min sähköpumppu nostokorkeus n. 50 cm, teho käytännössä 100 l/min ja virrankulutus 15 A.

Sähköpumppu on tehokkaampi.
Sähköpumpun kanssa toimii pilssipumppu, joka pumppaa sellaiset 20-30 l/min
Sähköpumppu jaksaa pitempään

ja mikä tärkeintä, sen vieressä ei tarvitse olla vaan ajan voi käyttää vuodon etsimiseen ja tukkimiseen.

Ja ihan sinun pumpputietämyksesi lisäämiseksi: on olemassa veneeseen tarkoitettuja pumppuja. Ne ovat sellaisia, että ne toimivat veneessä. Ei tarvitse ostaa puutarhapumppua. Käy joskus ulkona katsomassa tai vaikka netissä etsimässä. Olit löytänyt jostain vihosta Johnssonin merkkisen pumpun. Silläkin merkillä saa niitä :D

Et todellakaan osaa kirjoitti:

Paljon porua ja turhaa tietoa. Kerro vielä käsipumpuista 600 ekr :D

Oletetaan, että tuossa olsii jotain relevanssia, niin:
Käsipumpun teho 45-90, keskiarvo 67,5 l/min
150 l/min sähköpumppu nostokorkeus n. 50 cm, teho käytännössä 100 l/min ja virrankulutus 15 A.

Sähköpumppu on tehokkaampi.
Sähköpumpun kanssa toimii pilssipumppu, joka pumppaa sellaiset 20-30 l/min
Sähköpumppu jaksaa pitempään

ja mikä tärkeintä, sen vieressä ei tarvitse olla vaan ajan voi käyttää vuodon etsimiseen ja tukkimiseen.

Ja ihan sinun pumpputietämyksesi lisäämiseksi: on olemassa veneeseen tarkoitettuja pumppuja. Ne ovat sellaisia, että ne toimivat veneessä. Ei tarvitse ostaa puutarhapumppua. Käy joskus ulkona katsomassa tai vaikka netissä etsimässä. Olit löytänyt jostain vihosta Johnssonin merkkisen pumpun. Silläkin merkillä saa niitä :D

Lue lisää

Onpas ihme uuno tämä "et vain osaa". Pitäisiköhän jonkun kertoa sille pilssiin asennettavien pumppujen toimintavarmuudesta jotain. Ja aivan erityisesti toimintavarmuudesta suolaisemilla ja lämpimämmillä merillä.

Vai että oikein veneeseen tarkoitettuja....

Et todellakaan osaa kirjoitti:

Paljon porua ja turhaa tietoa. Kerro vielä käsipumpuista 600 ekr :D

Oletetaan, että tuossa olsii jotain relevanssia, niin:
Käsipumpun teho 45-90, keskiarvo 67,5 l/min
150 l/min sähköpumppu nostokorkeus n. 50 cm, teho käytännössä 100 l/min ja virrankulutus 15 A.

Sähköpumppu on tehokkaampi.
Sähköpumpun kanssa toimii pilssipumppu, joka pumppaa sellaiset 20-30 l/min
Sähköpumppu jaksaa pitempään

ja mikä tärkeintä, sen vieressä ei tarvitse olla vaan ajan voi käyttää vuodon etsimiseen ja tukkimiseen.

Ja ihan sinun pumpputietämyksesi lisäämiseksi: on olemassa veneeseen tarkoitettuja pumppuja. Ne ovat sellaisia, että ne toimivat veneessä. Ei tarvitse ostaa puutarhapumppua. Käy joskus ulkona katsomassa tai vaikka netissä etsimässä. Olit löytänyt jostain vihosta Johnssonin merkkisen pumpun. Silläkin merkillä saa niitä :D

Lue lisää

Sinulla on ilmeisesti vielä edessä se ensimmäinen kerta, kun sähköpumppu ei toimikaan. Pumppausta ei kannata jättää vain yhden pumpun tai edes pumpputyypin varaan. Sähköpumppuja kannattaa olla monta, koska voi hyvin varautua siihen, että osa niistä ei syystä tai toisesta pelaa ainakaan pitkää aikaa tositilanteessa. Silloin ne toki ovat tehokkaampi vaihtoehto käsipumppaukselle. Etenkin jos on vähänkin roskia, antautuvat sähköiset pilssipumput aika helposti. Viimeksi kolme viikkoa sitten meni fiskaripaatissani pilssipumpun poistoletku umpeen roskien takia. Pumppu kyllä jaksoi kiitettävästi jurruttaa akun tyhjäksi eikä mennyt rikki. Kuukautta aiemmin jonkin häiriön takia veden pinta nousi niin, että pumpun johdon liitos joutui veteen ja syöpyi poikki. Viime kesänä paloi sulake pienen puutikun takia.

Manuaalipumppu jaksaa pumpata avaramman rakenteensa ansiosta jopa puiden lehdet kokonaisina paatin pohjalta, joka toki fiskarissani on paljon likaisempi kuin useimpien purjeveneiden pohjat. Silläkin siis on ansionsa, ja tuollainen iso manuaalipumppu pumppaa yllättävän paljon. Yksi pahimpia ongelmia pilssipumppujen kanssa on lapset, jotka heittelevät ruokapakkauksia veneen pohjalle. Sieltä kun ne menevät ennen pitkää pilssipumppuun, ollaan ongelmissa, etenkin veneissä, joissa sadeveden poisto tapahtuu pilssipumpun kautta, Automaattikytkimillä varustetut pilssipumput ovat todella vaurio- ja asennusvirheherkkiä vempaimia, joiden toiminta kannattaa varmistaa aika usein.

Et todellakaan osaa kirjoitti:

Paljon porua ja turhaa tietoa. Kerro vielä käsipumpuista 600 ekr :D

Oletetaan, että tuossa olsii jotain relevanssia, niin:
Käsipumpun teho 45-90, keskiarvo 67,5 l/min
150 l/min sähköpumppu nostokorkeus n. 50 cm, teho käytännössä 100 l/min ja virrankulutus 15 A.

Sähköpumppu on tehokkaampi.
Sähköpumpun kanssa toimii pilssipumppu, joka pumppaa sellaiset 20-30 l/min
Sähköpumppu jaksaa pitempään

ja mikä tärkeintä, sen vieressä ei tarvitse olla vaan ajan voi käyttää vuodon etsimiseen ja tukkimiseen.

Ja ihan sinun pumpputietämyksesi lisäämiseksi: on olemassa veneeseen tarkoitettuja pumppuja. Ne ovat sellaisia, että ne toimivat veneessä. Ei tarvitse ostaa puutarhapumppua. Käy joskus ulkona katsomassa tai vaikka netissä etsimässä. Olit löytänyt jostain vihosta Johnssonin merkkisen pumpun. Silläkin merkillä saa niitä :D

Lue lisää

Ilmoitat 150 l/min nimellistehoisen sähköpumpun tehon olevan 50 cm nostokorkeudella 100 l/min. Mittasitko sen omasta veneestäsi ja mistä pumpusta oli kysymys? Anna lähde, jos kyseessä oli muiden ilmoittama mittaustulos. Vai veditkö luvun hatusta? Nick Calderin mukaan uppopumpun teho on veneeseen asennettuna "tuskin koskaan edes 50% nimellistehosta"!

Olit oikeassa "vihkosta". Tarkistin nimittäin paksusta vihkosta eli SVB:n luettelosta omien pilssipumppujeni nykyiset hinnat. Ne eivät ole puutarhapumppuja! Myös epäkuntoon mennyt sähköpumppuni oli Johnson-merkkinen venekäyttöön tarkoitettu uppopumppu. Vikamahdollisuuksia niissäkin on, vaikkapa uimurikatkaisijassa, sähköliitoksissa, siipipyörässä tai esim. tyhjennysputken takaiskuventtiilissä. Takaiskuventtiili voi olla tarpeellinen estämään veden pääsy väärään suuntaan.

Eräässä aikaisemmassa veneessäni oli vuoto ketjuboksin kautta pilssiin. Vuoto ilmeni ensimmäisen kerran Engl.kanaalin kovatuulisella kryssillä, tietysti yöllä. Sähköpumppu toimi vain muutaman minuutin ja laukaisi automaattisulakkeen toistuvasti sen jälkeen. Vuodon aiheuttaja sekä sähköpumpun vika selvisi myöhemmin sataman suojassa. Sähköpumpun tyhjennysputkien asennuksessa oli käytetty tiivisteenä silikonia. Silikoni oli irronnut ja aiheutti virtausesteen. Pumppu alkoi toimia, kun este oli poistettu. (Ketjuboksi tiivistettiin lasikuidulla).

Kaikki tyhjennyspumput ovat tositilanteessa tarpeellisia. Venemoottorin käyttämä pumppu voi olla hyvä lisä katastrofitiloanteessa. Muistanet ruotsalaisveneen uppoamisesta käydyn keskustelun. Kun viimeinen pilssipumppu rikkoutui, vesi nousi punkkien yläpuolelle. Vene hylättiin Atlantille, kun hätäviestillä oli saatu laiva paikalle.

Bossu kirjoitti:

Sinulla on ilmeisesti vielä edessä se ensimmäinen kerta, kun sähköpumppu ei toimikaan. Pumppausta ei kannata jättää vain yhden pumpun tai edes pumpputyypin varaan. Sähköpumppuja kannattaa olla monta, koska voi hyvin varautua siihen, että osa niistä ei syystä tai toisesta pelaa ainakaan pitkää aikaa tositilanteessa. Silloin ne toki ovat tehokkaampi vaihtoehto käsipumppaukselle. Etenkin jos on vähänkin roskia, antautuvat sähköiset pilssipumput aika helposti. Viimeksi kolme viikkoa sitten meni fiskaripaatissani pilssipumpun poistoletku umpeen roskien takia. Pumppu kyllä jaksoi kiitettävästi jurruttaa akun tyhjäksi eikä mennyt rikki. Kuukautta aiemmin jonkin häiriön takia veden pinta nousi niin, että pumpun johdon liitos joutui veteen ja syöpyi poikki. Viime kesänä paloi sulake pienen puutikun takia.

Manuaalipumppu jaksaa pumpata avaramman rakenteensa ansiosta jopa puiden lehdet kokonaisina paatin pohjalta, joka toki fiskarissani on paljon likaisempi kuin useimpien purjeveneiden pohjat. Silläkin siis on ansionsa, ja tuollainen iso manuaalipumppu pumppaa yllättävän paljon. Yksi pahimpia ongelmia pilssipumppujen kanssa on lapset, jotka heittelevät ruokapakkauksia veneen pohjalle. Sieltä kun ne menevät ennen pitkää pilssipumppuun, ollaan ongelmissa, etenkin veneissä, joissa sadeveden poisto tapahtuu pilssipumpun kautta, Automaattikytkimillä varustetut pilssipumput ovat todella vaurio- ja asennusvirheherkkiä vempaimia, joiden toiminta kannattaa varmistaa aika usein.

Lue lisää

Tuntuu olevan vaikea selittää, että pilssipumpun rinnalle on järkevä hankkia pumppu, joka on riittävän tehokas tilanteisiin, joissa vettä täytyy poistaa paljon ja nopeasti.

1) Kyseessä ei ole pilssipumppu
2) pumppu ei toimi jatkuvasti ja ole pinnankorkeusanturin varassa
3) pumppu on tehokkaampi kuin käsipumppu
4) pumppu toimii pilssipumpun rinnalla

On totta, että sähköpumppu voi mennä rikki. On totta, että siihen voi mennä roskia. Sen sijaan ei ole totta, että oikein valittu sähköpumppu menisi helpommin tukkoon kuin käsikäyttöinen pumppu eikä ole totta, että ihminen pumppaisi tehokkaammin kuin sähköpumppu ja yhtä väsymäättä.

Yrittäkää irrottautua siitä oman veneen pohjalla olevasta punaisesta tai valkoisesta tatista ja nähdä asiat avarammin :D

Et todellakaan osaa kirjoitti:

Paljon porua ja turhaa tietoa. Kerro vielä käsipumpuista 600 ekr :D

Oletetaan, että tuossa olsii jotain relevanssia, niin:
Käsipumpun teho 45-90, keskiarvo 67,5 l/min
150 l/min sähköpumppu nostokorkeus n. 50 cm, teho käytännössä 100 l/min ja virrankulutus 15 A.

Sähköpumppu on tehokkaampi.
Sähköpumpun kanssa toimii pilssipumppu, joka pumppaa sellaiset 20-30 l/min
Sähköpumppu jaksaa pitempään

ja mikä tärkeintä, sen vieressä ei tarvitse olla vaan ajan voi käyttää vuodon etsimiseen ja tukkimiseen.

Ja ihan sinun pumpputietämyksesi lisäämiseksi: on olemassa veneeseen tarkoitettuja pumppuja. Ne ovat sellaisia, että ne toimivat veneessä. Ei tarvitse ostaa puutarhapumppua. Käy joskus ulkona katsomassa tai vaikka netissä etsimässä. Olit löytänyt jostain vihosta Johnssonin merkkisen pumpun. Silläkin merkillä saa niitä :D

Lue lisää

Minulla on 40-jalkaisessa purjeveneessä kaksi isoa manuaalista pilssipumppua, toinen ulkona, toinen sisällä. Lisäksi on iso sähköpumppu. Missään tapauksessa en lähtisi pitkille avomerireissuille pelkän sähköpumpun varassa. Tämä perustuu siihen, että olen purkanut ja kasannut kaikki kolme pumppua, ja osaan arvioida käsipumppujen olevan monin verroin järeämpiä ja toimintavarmempia kuin sähköpumppujen.

Tietysti on olemassa sähköpumppuja, jotka ovat yhtä luotettavia kuin käsipumput, mutta niiä ei ole tarkoitettu huviveneisiin eivätkä ne kokonsa, virrankulutuksensa ja muiden ominaisuuksiensa puolesta niihin edes sovellu.

Todellisessa hätätilanteessa, jossa vuoto on suuri, tehokkain tyhjennysväline lienee tukeva ämpäri.

Älä tee mitään johtopäätöksiä pumppujen teknisissä tiedoissa mainituista kapasiteeteista.

Jos haluat tutkia sähköisen pilssipumpun luotettavuutta, upota se laiturilta sataman veteen ja anna pyöriä itsekseen niin kauan kuin pyörii. Testi on helppo eikä kestä kauan. ;-)

Tutustupa asiaan kirjoitti:

Minulla on 40-jalkaisessa purjeveneessä kaksi isoa manuaalista pilssipumppua, toinen ulkona, toinen sisällä. Lisäksi on iso sähköpumppu. Missään tapauksessa en lähtisi pitkille avomerireissuille pelkän sähköpumpun varassa. Tämä perustuu siihen, että olen purkanut ja kasannut kaikki kolme pumppua, ja osaan arvioida käsipumppujen olevan monin verroin järeämpiä ja toimintavarmempia kuin sähköpumppujen.

Tietysti on olemassa sähköpumppuja, jotka ovat yhtä luotettavia kuin käsipumput, mutta niiä ei ole tarkoitettu huviveneisiin eivätkä ne kokonsa, virrankulutuksensa ja muiden ominaisuuksiensa puolesta niihin edes sovellu.

Todellisessa hätätilanteessa, jossa vuoto on suuri, tehokkain tyhjennysväline lienee tukeva ämpäri.

Älä tee mitään johtopäätöksiä pumppujen teknisissä tiedoissa mainituista kapasiteeteista.

Jos haluat tutkia sähköisen pilssipumpun luotettavuutta, upota se laiturilta sataman veteen ja anna pyöriä itsekseen niin kauan kuin pyörii. Testi on helppo eikä kestä kauan. ;-)

Lue lisää

Teet hätäisiä johtopäätöksiä. Edelleenkään en ole suosittelemassa pusterin pilssipumppua hätäpumpuksi.

Mieti hiukan itseksesi: Väität tosissasi ettei ole olemassa sähköllä (12 tai 24V) toimivaa luotettavaa pumppua, joka on tehokkaampi kuin ihminen eli 40-90 l/min.

Eikö mikään kello soi päässäsi?

Kuinka kauan ihminen jaksaa pumpata käspumpulla edes 40 l/min?
10 min? En usko, 5 min? Alkaa polttaa.

Mitä sen viiden minuutin aikana ehtii?
Sillä ehtii tukkia vuodon, mutta kukapa tukkisi, kun ainoa ihminen on pumppaamassa.

Ymmärrätkö kuinka absurdia on väittää että pumpun vieressä istuminen ja pumppaaminen kunnes ei enää jaksa on turvallisempaa kuin vuodon tukkiminen tai avun hälyttäminen?

Absurdi keskustelu kirjoitti:

Teet hätäisiä johtopäätöksiä. Edelleenkään en ole suosittelemassa pusterin pilssipumppua hätäpumpuksi.

Mieti hiukan itseksesi: Väität tosissasi ettei ole olemassa sähköllä (12 tai 24V) toimivaa luotettavaa pumppua, joka on tehokkaampi kuin ihminen eli 40-90 l/min.

Eikö mikään kello soi päässäsi?

Kuinka kauan ihminen jaksaa pumpata käspumpulla edes 40 l/min?
10 min? En usko, 5 min? Alkaa polttaa.

Mitä sen viiden minuutin aikana ehtii?
Sillä ehtii tukkia vuodon, mutta kukapa tukkisi, kun ainoa ihminen on pumppaamassa.

Ymmärrätkö kuinka absurdia on väittää että pumpun vieressä istuminen ja pumppaaminen kunnes ei enää jaksa on turvallisempaa kuin vuodon tukkiminen tai avun hälyttäminen?

Lue lisää

Palautan mieliin ruotsalaisparin Bull nimisen Fortissimo 33:n uppoamisesta käydyn keskustelun. Vene alkoi vuotaa Atlantilla 3.3.2014. Sitä tyhjennettiin 4 vrk:n ajan pumpuilla, kunnes toisen pumpun kalvo repesi. Seuraavana päivänä vuotoa ei enää hallittu. Tuulta oli 18-21 m/s ja aallonkorkeus 7-8 m. Vuodon aiheuttaja oli ilmeisesti delaminaatio vannasputken vieressä. Vuoto oli pahentunut merenkäynnin aikana eikä sitä pystytty pysäyttämään. Epirb laukaistiin. Vene upposi 10.3.2014, pariskunta pelastui pelastuslautan kautta rahtilaivaan.
http://bermudasun.bm/Content/NEWS/News/Article/Swedish-duo-are-safe-after-sea-rescue/24/270/75846
http://www.pakryss.se/langseglare-sjonk/
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12115673#comment-66764931

Kun uteliaisuuttani googlasin hakusanoilla “segelbåten sjönk” tuli 53 500 tulosta. Monta tragediaa niiden joukossa, mutta myös satamiin uppoamisia ilman ihmishenkien menetyksiä.

Eiköhän vuotojen mahdollisuuteen kannata suhtautua vakavasti. Pilssipumppujen toimintakuntokin olisi syytä tarkastaa. Niitähän ei tule kokeiltua, jos pilssi pysyy kuivana.

Absurdi keskustelu kirjoitti:

Teet hätäisiä johtopäätöksiä. Edelleenkään en ole suosittelemassa pusterin pilssipumppua hätäpumpuksi.

Mieti hiukan itseksesi: Väität tosissasi ettei ole olemassa sähköllä (12 tai 24V) toimivaa luotettavaa pumppua, joka on tehokkaampi kuin ihminen eli 40-90 l/min.

Eikö mikään kello soi päässäsi?

Kuinka kauan ihminen jaksaa pumpata käspumpulla edes 40 l/min?
10 min? En usko, 5 min? Alkaa polttaa.

Mitä sen viiden minuutin aikana ehtii?
Sillä ehtii tukkia vuodon, mutta kukapa tukkisi, kun ainoa ihminen on pumppaamassa.

Ymmärrätkö kuinka absurdia on väittää että pumpun vieressä istuminen ja pumppaaminen kunnes ei enää jaksa on turvallisempaa kuin vuodon tukkiminen tai avun hälyttäminen?

Lue lisää

Onko joku sellaista väittänyt? Yhtä absurdia on väittää, että vene on turvallisempi ilman manuaalista pumppua kuin sen kanssa. Tietysti molempia, sähköistä ja manuaalista tarvitaan, mutta jos luottaa yksinomaan ja täysin siihen sähköiseen pumppuunsa, saattaa tuo luotto perustua vääriin oletuksiin.

Absurdi keskustelu kirjoitti:

Teet hätäisiä johtopäätöksiä. Edelleenkään en ole suosittelemassa pusterin pilssipumppua hätäpumpuksi.

Mieti hiukan itseksesi: Väität tosissasi ettei ole olemassa sähköllä (12 tai 24V) toimivaa luotettavaa pumppua, joka on tehokkaampi kuin ihminen eli 40-90 l/min.

Eikö mikään kello soi päässäsi?

Kuinka kauan ihminen jaksaa pumpata käspumpulla edes 40 l/min?
10 min? En usko, 5 min? Alkaa polttaa.

Mitä sen viiden minuutin aikana ehtii?
Sillä ehtii tukkia vuodon, mutta kukapa tukkisi, kun ainoa ihminen on pumppaamassa.

Ymmärrätkö kuinka absurdia on väittää että pumpun vieressä istuminen ja pumppaaminen kunnes ei enää jaksa on turvallisempaa kuin vuodon tukkiminen tai avun hälyttäminen?

Lue lisää

Merkillisiä tulkintoja sinulla.

Tietysti tehokkaita ja luotettavia sähköpumppuja on saatavana, vaan ei sellaisia, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuisivat huviveneisiin.

Tietenkin voit ostaa voimavirralla toimivan tehokkaan uppopumpun, mutta mistäs sitä voimavirtaa saat hädän tullen?

Huviveneiden 12 voltin sähköiset pilssipumput eivät pumppaa 40--90 litraa minuutissa pilssistä ulos. Ja jos pumppaisivatkin, tekevät sitä hyvällä tuurilla puoli tuntia ennen kuin palavat, jumiutuvat tukkeutuvat tai muuten hajoavat.

Tällainen pumppu soveltuu sadeveden tyhjennykseen pilssistä tai hyvin pienten vuotojen hallintaan, ei muuhun,

Tutustupa asiaan kirjoitti:

Merkillisiä tulkintoja sinulla.

Tietysti tehokkaita ja luotettavia sähköpumppuja on saatavana, vaan ei sellaisia, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuisivat huviveneisiin.

Tietenkin voit ostaa voimavirralla toimivan tehokkaan uppopumpun, mutta mistäs sitä voimavirtaa saat hädän tullen?

Huviveneiden 12 voltin sähköiset pilssipumput eivät pumppaa 40--90 litraa minuutissa pilssistä ulos. Ja jos pumppaisivatkin, tekevät sitä hyvällä tuurilla puoli tuntia ennen kuin palavat, jumiutuvat tukkeutuvat tai muuten hajoavat.

Tällainen pumppu soveltuu sadeveden tyhjennykseen pilssistä tai hyvin pienten vuotojen hallintaan, ei muuhun,

Lue lisää

Sovitaanko, että ollaan eri mieltä, niin ei jäädä junnaamaan tähän asiaan?

Minä uskon, että on venekäyttöön tarkoitettuja sähköisiä 12V pumppuja, jotka pumppaavat 40-90 litraa minuutissa ja kestävät yli puoli tuntia ja sinä et usko?

Sovitaanko näin? kirjoitti:

Sovitaanko, että ollaan eri mieltä, niin ei jäädä junnaamaan tähän asiaan?

Minä uskon, että on venekäyttöön tarkoitettuja sähköisiä 12V pumppuja, jotka pumppaavat 40-90 litraa minuutissa ja kestävät yli puoli tuntia ja sinä et usko?

Lue lisää

Mielipiteet eivät ole samanarvoisia, eikä asioiden totuusarvoa voi arvioida sen perusteella, millaisia mielipiteitä niistä netissä esitetään. Tämä koskee myös sinua ja minua.

Uskominen tai uskomatta oleminen on puheena olevassa asiassa myös älytön pohdinta.

Kokemukseen voisi yrittää vedota, vai mitä? Minulla on kokemusta vuodon hallinnasta ja veneen tyhjennyksestä kalliinpuoleisella ja periaatteessa isolla sähköpumpulla. Ei onnistunut. Pumppausteho oli varsin vaatimaton ja lopulta pumpun sulake paloi.

Millaisia kokemuksia sinulla on?

Tutustupa asiaan kirjoitti:

Mielipiteet eivät ole samanarvoisia, eikä asioiden totuusarvoa voi arvioida sen perusteella, millaisia mielipiteitä niistä netissä esitetään. Tämä koskee myös sinua ja minua.

Uskominen tai uskomatta oleminen on puheena olevassa asiassa myös älytön pohdinta.

Kokemukseen voisi yrittää vedota, vai mitä? Minulla on kokemusta vuodon hallinnasta ja veneen tyhjennyksestä kalliinpuoleisella ja periaatteessa isolla sähköpumpulla. Ei onnistunut. Pumppausteho oli varsin vaatimaton ja lopulta pumpun sulake paloi.

Millaisia kokemuksia sinulla on?

Lue lisää

Minulla on taas onnistuneita kokemuksia pilssin tyhjentämisestä (satoja litroja) jatkuvaan käyttöön tehdyllä sähköpumpulla, joka oli asennettu oikein.

On vaikea uskoa, että vaikka otettaisiin joku ihan tavallinen siipipyöräpumppu, niin se polttaisi sulakkeen jos se on oikein asennettu. Olisiko ollut kuitenkin niin, että käytit tavallista motonetin uppopumppua ja sinne meni joku rätti?

Nämä pumppuasiat pitää suunnitella etukäteen ja asennus pitää tehdä silloin, kun ei ole kiire. Silloin kun istuu sitloorassa ja vatkaa kampea, on myöhäistä.

Mutta ei siinä mitään, minä pumppaan sähköpumpuilla ja tukin vuodon. Sinä et ollenkaan sen viiden minuutin jälkeen, kun kätesi voima loppuu eikä vuotokaan tule tukituksi.

On katsos niin, että en usko, että istumalla tulee hyvää, vaikka kädellä vatkaisikin edes takaisin kunnes väsyy :D

Ei tuki istumalla kirjoitti:

Minulla on taas onnistuneita kokemuksia pilssin tyhjentämisestä (satoja litroja) jatkuvaan käyttöön tehdyllä sähköpumpulla, joka oli asennettu oikein.

On vaikea uskoa, että vaikka otettaisiin joku ihan tavallinen siipipyöräpumppu, niin se polttaisi sulakkeen jos se on oikein asennettu. Olisiko ollut kuitenkin niin, että käytit tavallista motonetin uppopumppua ja sinne meni joku rätti?

Nämä pumppuasiat pitää suunnitella etukäteen ja asennus pitää tehdä silloin, kun ei ole kiire. Silloin kun istuu sitloorassa ja vatkaa kampea, on myöhäistä.

Mutta ei siinä mitään, minä pumppaan sähköpumpuilla ja tukin vuodon. Sinä et ollenkaan sen viiden minuutin jälkeen, kun kätesi voima loppuu eikä vuotokaan tule tukituksi.

On katsos niin, että en usko, että istumalla tulee hyvää, vaikka kädellä vatkaisikin edes takaisin kunnes väsyy :D

Lue lisää

Tässä on malli siitä kuinka yksinkertaista olisi mitata oman veneen pilssipumppujen tehot:
http://www.youtube.com/watch?v=6ubkobmu_Cw

purjehdin silti yhä kirjoitti:

Ilmoitat 150 l/min nimellistehoisen sähköpumpun tehon olevan 50 cm nostokorkeudella 100 l/min. Mittasitko sen omasta veneestäsi ja mistä pumpusta oli kysymys? Anna lähde, jos kyseessä oli muiden ilmoittama mittaustulos. Vai veditkö luvun hatusta? Nick Calderin mukaan uppopumpun teho on veneeseen asennettuna "tuskin koskaan edes 50% nimellistehosta"!

Olit oikeassa "vihkosta". Tarkistin nimittäin paksusta vihkosta eli SVB:n luettelosta omien pilssipumppujeni nykyiset hinnat. Ne eivät ole puutarhapumppuja! Myös epäkuntoon mennyt sähköpumppuni oli Johnson-merkkinen venekäyttöön tarkoitettu uppopumppu. Vikamahdollisuuksia niissäkin on, vaikkapa uimurikatkaisijassa, sähköliitoksissa, siipipyörässä tai esim. tyhjennysputken takaiskuventtiilissä. Takaiskuventtiili voi olla tarpeellinen estämään veden pääsy väärään suuntaan.

Eräässä aikaisemmassa veneessäni oli vuoto ketjuboksin kautta pilssiin. Vuoto ilmeni ensimmäisen kerran Engl.kanaalin kovatuulisella kryssillä, tietysti yöllä. Sähköpumppu toimi vain muutaman minuutin ja laukaisi automaattisulakkeen toistuvasti sen jälkeen. Vuodon aiheuttaja sekä sähköpumpun vika selvisi myöhemmin sataman suojassa. Sähköpumpun tyhjennysputkien asennuksessa oli käytetty tiivisteenä silikonia. Silikoni oli irronnut ja aiheutti virtausesteen. Pumppu alkoi toimia, kun este oli poistettu. (Ketjuboksi tiivistettiin lasikuidulla).

Kaikki tyhjennyspumput ovat tositilanteessa tarpeellisia. Venemoottorin käyttämä pumppu voi olla hyvä lisä katastrofitiloanteessa. Muistanet ruotsalaisveneen uppoamisesta käydyn keskustelun. Kun viimeinen pilssipumppu rikkoutui, vesi nousi punkkien yläpuolelle. Vene hylättiin Atlantille, kun hätäviestillä oli saatu laiva paikalle.

Lue lisää

Pilssipumpputestejä on ollut venelehdissä. Yachtissa testattiin iso kasa pumppuja 2 m letkulla ja 1,5 m nostokorkeudella. Isoimmat testatu pumput olivat hinnaltaa 200-250 € ja ilmoitetulta pumppausmäärältään 230-250 l/min ja 1 m nostokorkeudella ilmoitetut 160-200 l/m. Mitatut virtaamat olivat 70-140 l/min ja virtaa kului 9-12 A. Vain yksi noista jäi alle 100 l/min.

Yachtissa on myös ollut käsipumppujen testi. Paras oli Gusher 30 (400 €). Sillä normaalipumppaus 80 l/min ja paniikkipumppaus 180 l/min eli samaa luokkaa kuin nuo "230-250 l/min" sähköpumput. Veneissä usein ensiasennuksena olevat kompaktit ja halvat pumput pääsivät vain 20-30 l/min lukemiin ja suurin osa hajosi paniikkitestissä. Plastimon kolmesta mallista hajosi kaksi (jo normaalipumppauksessa!), Whalen seitsemästä yksi (Smartball) ja Jabscon kolmesta yksi (Amazon Bulkhead). Myös RM Junior ja Talamex hajosivat jo normaalipumppauksessa.

Kovin lohdullista kuvaa ei testit jätä näistä turvallisuusvarusteista!

testaa omat pumppusi kirjoitti:

Tässä on malli siitä kuinka yksinkertaista olisi mitata oman veneen pilssipumppujen tehot:
http://www.youtube.com/watch?v=6ubkobmu_Cw

Lue lisää

Joo tuo on tiedossa.
Tavallinen pilssipumppu ei ole kovin tehokas eikä sen tarvitse ollakaan. Sehän ei ole tarkoitettu kuin tihkuneen, kondensoituneen ja ehkä sadeveden poistamiseen.

Ilmeisesti kellään tähän mennessä vastanneilla ei ole mitään käsitystä siitä, minkälainen pumppu soveltuu tyhjentämiseen ja isojen vesimäärien pumppaamiseen.

Tuossa laskettiin, että tuuman reiästä tulee 150 l minuutissa. Siinä mainittiin, ettei käsipumput ja sähköpumput edes yhdessä riitä sen poistamiseen. Yhtään ei auta, jos kukaan ei tuki reikää vaan roikkuu käsipumpun kahvassa.

Hyvä suurtehopilssipumppu (ei niitä pikkuisia) pystyy 40-60 l pumppamiseen, jos läpivienti ei ole kaukana. Se tarvitsee kaveriksi siipipyöräpumpun, jonka kapasiteetti on vähintään sama, mutta niitähän löytyy.

Tosiaalta, jos reikä on 1/4 pienempi, niin pumput riittävät iloisesti hommaan (käsipumppu ei riitä) ja jos 1/4 isompi, niin mikään ei käytännössä riitä.

Sähkö aina parempi kirjoitti:

Joo tuo on tiedossa.
Tavallinen pilssipumppu ei ole kovin tehokas eikä sen tarvitse ollakaan. Sehän ei ole tarkoitettu kuin tihkuneen, kondensoituneen ja ehkä sadeveden poistamiseen.

Ilmeisesti kellään tähän mennessä vastanneilla ei ole mitään käsitystä siitä, minkälainen pumppu soveltuu tyhjentämiseen ja isojen vesimäärien pumppaamiseen.

Tuossa laskettiin, että tuuman reiästä tulee 150 l minuutissa. Siinä mainittiin, ettei käsipumput ja sähköpumput edes yhdessä riitä sen poistamiseen. Yhtään ei auta, jos kukaan ei tuki reikää vaan roikkuu käsipumpun kahvassa.

Hyvä suurtehopilssipumppu (ei niitä pikkuisia) pystyy 40-60 l pumppamiseen, jos läpivienti ei ole kaukana. Se tarvitsee kaveriksi siipipyöräpumpun, jonka kapasiteetti on vähintään sama, mutta niitähän löytyy.

Tosiaalta, jos reikä on 1/4 pienempi, niin pumput riittävät iloisesti hommaan (käsipumppu ei riitä) ja jos 1/4 isompi, niin mikään ei käytännössä riitä.

Lue lisää

Tuossa laskettiin vesimäärä neljän jalan eli 1,2 m syvyydestä. Hyvin harvassa veneessä on niin syvällä läpivientejä. Nykyisissä veneissä, joissa pohja on melko tasainen, syvin kohta kölialueella on puolen metrin luokkaa ja läpiviennit eivät ole siellä vaan ylempänä. Puolen metrin syvyydestä 19 mm läpiviennistä tulee ~30 l/min, 25 mm ~60 l/min , 32 mm ~110 l/min ja 38 mm ~180 l/min Yachtin kaavion mukaan. Isolla käsipumpulla siis pärjää vielä 25 mm saakka ehkä jonkun aikaa vielä 32 mm, mutta veneissä usein vakiona olevilla 19 mm tekee jo tiukkaa.

Veneessä yleensä on useampi henkilö. Yksi pumppaa, loput keskittyy vuodon hillintään? Testin tehokkaat sähköpumput ovat varsin isokokoisia, suuruusluokkaa 20x20x13 cm. Ei mahdu kaikkiin veneisiin turkkilevyjen alle.

Joakim1 kirjoitti:

Tuossa laskettiin vesimäärä neljän jalan eli 1,2 m syvyydestä. Hyvin harvassa veneessä on niin syvällä läpivientejä. Nykyisissä veneissä, joissa pohja on melko tasainen, syvin kohta kölialueella on puolen metrin luokkaa ja läpiviennit eivät ole siellä vaan ylempänä. Puolen metrin syvyydestä 19 mm läpiviennistä tulee ~30 l/min, 25 mm ~60 l/min , 32 mm ~110 l/min ja 38 mm ~180 l/min Yachtin kaavion mukaan. Isolla käsipumpulla siis pärjää vielä 25 mm saakka ehkä jonkun aikaa vielä 32 mm, mutta veneissä usein vakiona olevilla 19 mm tekee jo tiukkaa.

Veneessä yleensä on useampi henkilö. Yksi pumppaa, loput keskittyy vuodon hillintään? Testin tehokkaat sähköpumput ovat varsin isokokoisia, suuruusluokkaa 20x20x13 cm. Ei mahdu kaikkiin veneisiin turkkilevyjen alle.

Lue lisää

Itseimevän pumpun ei tarvitse olla turkkilevyjen alla eikä se ole muutenkaan paras paikka pumpulle, jota on tarkoitus käyttää hätätapauksessa.

60 l/min vaatii 67 pumppausta minuutissa eli yli yhden sekunnissa. Yksin ei laksa kauaa. Tässä keskustelu alkoi kuplimaan, kun yksinpurjehtija ilmoitti ettei luota sähköpumppuihin koska vuototilanteessa on muutakin tekemistä kuin pumpun tarkkailu. Sensijaan hän koki olonsa turvalliseksi käsipumpun varressa, vaikka se kaiken järjen mukaan vaatii vähintään saman huomion.

Sitäpä lähdin haastamaan.

Mutta iso sähköinen tyhjennyspumppu, jolla voi imeä vettä eri osastoista, ei ole varmasti huono hankinta. Hinta ei ole kohtuuton eikä asennuskaan ole rakettitiedettä.

kokemusta on kirjoitti:

Itseimevän pumpun ei tarvitse olla turkkilevyjen alla eikä se ole muutenkaan paras paikka pumpulle, jota on tarkoitus käyttää hätätapauksessa.

60 l/min vaatii 67 pumppausta minuutissa eli yli yhden sekunnissa. Yksin ei laksa kauaa. Tässä keskustelu alkoi kuplimaan, kun yksinpurjehtija ilmoitti ettei luota sähköpumppuihin koska vuototilanteessa on muutakin tekemistä kuin pumpun tarkkailu. Sensijaan hän koki olonsa turvalliseksi käsipumpun varressa, vaikka se kaiken järjen mukaan vaatii vähintään saman huomion.

Sitäpä lähdin haastamaan.

Mutta iso sähköinen tyhjennyspumppu, jolla voi imeä vettä eri osastoista, ei ole varmasti huono hankinta. Hinta ei ole kohtuuton eikä asennuskaan ole rakettitiedettä.

Lue lisää

Yachtin testissä Whale Gusher 30 tuotti 81,4 l/min ja Titan 59,8 l/min tahdilla 45 pumppausta minuutissa. Hätäpumppauksella, jota ei kauaa jaksa, 177 ja 96 l/min. Tuolla 45 pumppausta minuutilla muutama muu pääsi 50 l/min paikkeille ja hätäpumppauksella 100 l/min.

Itseimevä pumppu tietysti helpottaa sijoittelua, mutta samalla ne taitavat kaikki vaurioitua tyhjäkäytöstä. Saako tuon järkevästi asennettua niin, että se on käyttövalmiina, varustettu sihdillä ja silti pystyy imemään muista osastoista?

Joakim1 kirjoitti:

Yachtin testissä Whale Gusher 30 tuotti 81,4 l/min ja Titan 59,8 l/min tahdilla 45 pumppausta minuutissa. Hätäpumppauksella, jota ei kauaa jaksa, 177 ja 96 l/min. Tuolla 45 pumppausta minuutilla muutama muu pääsi 50 l/min paikkeille ja hätäpumppauksella 100 l/min.

Itseimevä pumppu tietysti helpottaa sijoittelua, mutta samalla ne taitavat kaikki vaurioitua tyhjäkäytöstä. Saako tuon järkevästi asennettua niin, että se on käyttövalmiina, varustettu sihdillä ja silti pystyy imemään muista osastoista?

Lue lisää

Kyllä se asennus on ainakin minun veneessäni onnistunut juuri noin. Itseimeviä pumppuja on erilaisia, mutta tekokkaat vaurioituvat pitkästä kuivakäynnistä, joskin puhutaan minuuteista jatkuvaa kuivuutta. Jo pieni vesimäärä voitelee pumppua ja vähentää kulumista paljon.

Pumpun imupuolella on jakotukki ja venttiilit.
Jakotukista menee letku joka osastoon. Letkun päässä on sihti takaiskulla. Letkuja ei tarvitse siis viedä paikalle vaan ne on kiinteästi asennettu.

Pumppu toimii erillisestä katkaisijasta ja hanan avaamalla saa tyhjäksi minkä osaston haluaa.

kokemusta on kirjoitti:

Itseimevän pumpun ei tarvitse olla turkkilevyjen alla eikä se ole muutenkaan paras paikka pumpulle, jota on tarkoitus käyttää hätätapauksessa.

60 l/min vaatii 67 pumppausta minuutissa eli yli yhden sekunnissa. Yksin ei laksa kauaa. Tässä keskustelu alkoi kuplimaan, kun yksinpurjehtija ilmoitti ettei luota sähköpumppuihin koska vuototilanteessa on muutakin tekemistä kuin pumpun tarkkailu. Sensijaan hän koki olonsa turvalliseksi käsipumpun varressa, vaikka se kaiken järjen mukaan vaatii vähintään saman huomion.

Sitäpä lähdin haastamaan.

Mutta iso sähköinen tyhjennyspumppu, jolla voi imeä vettä eri osastoista, ei ole varmasti huono hankinta. Hinta ei ole kohtuuton eikä asennuskaan ole rakettitiedettä.

Lue lisää

Ehdotan, että luet siteeraamasi yksinpurjehtijan viestit ajatuksella uudelleen.
En esim. sanonut "tuntevani oloa turvalliseksi käsipumpun varressa". Kerroin oman veneeni sähköpumpun pettämisestä, kun vene oli laiturissa ja moottorin lämmönvaihtaja oli yllättäen alkanut vuotaa. Ilmoitin jopa käsi- ja sähköpumppujeni mallit.
Selvennän nyt, ettei jäisi epäselvyyksiä: veneessä on oltava sekä manuaalisia että sähkötoimisia pumppuja (huom. monikko). Mahdollisuuksien mukaan voisi harkita venemoottorikäyttöistä pumppua hätätilanteita ajatellen (vrt vanha Wiki-pumppu).
Sähköpumppuun ei pidä luottaa 100%:sti. Pohjaventtiilit on syytä sulkea, kun veneen jättää laituriin.

Erityisesti uppopumppujen teho on käytännössä paljon vaatimattomampi kuin niiden ilmoitettu nimellisteho. Sinä esitit omia käsityksiäsi tehosta. Siksi siteerasin Nick Calderia.

Boat US:n laskelmassa todetaan sama asia. 2200 l/h eli 37 l/min tehoinen uppopumppu tyhjentää pilssiä alle 10 l/min (eli saman verran kuin youtube-videon kaverikin mittaili). Tehohäviötä aiheutui metrin nostokorkeudesta (n. 662 l/h), 3/4 tuuman letkusta (n. 421 l/h) sekä runkoläpiviennin vastuksesta (n. 40 l/h). Teho putoaa lisää, jos akkujännite laskee. Letkun virtausvastus lisääntyy reilusti, jos siinä on takaiskuventtiili (ks. Nick Calder).
http://www.boatus.org/findings/14/

Jokainen tietysti ratkaisee itse oman veneensä turvallisuusvarustuksen. Vaatimustaso on korkeampi, jos purjehdukset ovat pitempiä.
Ehkä vilkas keskustelu panee ajattelemaan oman veneen läpivientihanoja ja pilssipumppuja!

turvallisuuskysymys! kirjoitti:

Ehdotan, että luet siteeraamasi yksinpurjehtijan viestit ajatuksella uudelleen.
En esim. sanonut "tuntevani oloa turvalliseksi käsipumpun varressa". Kerroin oman veneeni sähköpumpun pettämisestä, kun vene oli laiturissa ja moottorin lämmönvaihtaja oli yllättäen alkanut vuotaa. Ilmoitin jopa käsi- ja sähköpumppujeni mallit.
Selvennän nyt, ettei jäisi epäselvyyksiä: veneessä on oltava sekä manuaalisia että sähkötoimisia pumppuja (huom. monikko). Mahdollisuuksien mukaan voisi harkita venemoottorikäyttöistä pumppua hätätilanteita ajatellen (vrt vanha Wiki-pumppu).
Sähköpumppuun ei pidä luottaa 100%:sti. Pohjaventtiilit on syytä sulkea, kun veneen jättää laituriin.

Erityisesti uppopumppujen teho on käytännössä paljon vaatimattomampi kuin niiden ilmoitettu nimellisteho. Sinä esitit omia käsityksiäsi tehosta. Siksi siteerasin Nick Calderia.

Boat US:n laskelmassa todetaan sama asia. 2200 l/h eli 37 l/min tehoinen uppopumppu tyhjentää pilssiä alle 10 l/min (eli saman verran kuin youtube-videon kaverikin mittaili). Tehohäviötä aiheutui metrin nostokorkeudesta (n. 662 l/h), 3/4 tuuman letkusta (n. 421 l/h) sekä runkoläpiviennin vastuksesta (n. 40 l/h). Teho putoaa lisää, jos akkujännite laskee. Letkun virtausvastus lisääntyy reilusti, jos siinä on takaiskuventtiili (ks. Nick Calder).
http://www.boatus.org/findings/14/

Jokainen tietysti ratkaisee itse oman veneensä turvallisuusvarustuksen. Vaatimustaso on korkeampi, jos purjehdukset ovat pitempiä.
Ehkä vilkas keskustelu panee ajattelemaan oman veneen läpivientihanoja ja pilssipumppuja!

Lue lisää

En ihan pysty ymmärtämään sinun ajatusmaailmaasi.
Miksi vaadit yhdeltä sähköpumpulta 100% luotettavuutta?
Kerro, mikä laite, veneessä tai muualla täyttää sinun vaatimuksesi?

Se ei ole ainakaan käsipumppu, eikä kaksi käsipumppua eikä edes tuhat. En usko, että olet yhtä tarkka muiden laitteiden osalta, tiedät varmaankin, että esimerkiksi lentokoneessa on osia, joiden varmuuskerroin on alle 1?

En pistä paljon painoa uppopumpuille. Niistä löytyy toki tehokkaitakin, mutta jos punppua köytetään normaalisti pilssipumppuna, se voi olla hyvin kulunut ja likainen eikä hädän hetkellä toimi.

Kuten varmasti arvaat, en poista veneeni turvajärjestelmiä siksi, että on olemassa mahdollisuus, että siitä hajoaa joku osa. Jos niin tekisin, voisn samalla heittää paukkuliivit menemään, irrottaa auton turvatyynyn ja turvavyäöt - niihin ei voi luottaa 100%:sti :D

Kerro vielä miksi akkujännite laskee, kun moottori on käynnissä?
Laturi tekee 40-70 A virtaa ja pumppu vie 15-20.A. Mihin se jännite katoaa?

Tunnen oloni turvallisemmaksi kun on pumppu, joak pumppaa enemmän kuin käsin jaksaa pumpata. Tiedän, että voi tulla reikä, joka on vielä isompi, mutta ainakin on mahdollisuus.

Sinuun verrattuna olen paljon paremmassa asemassa. Sinulla on harkinnassa pumppu ja minulla asennettuna. Kumpi pumppaa enemmän?

Uskovaisten tavara kirjoitti:

En ihan pysty ymmärtämään sinun ajatusmaailmaasi.
Miksi vaadit yhdeltä sähköpumpulta 100% luotettavuutta?
Kerro, mikä laite, veneessä tai muualla täyttää sinun vaatimuksesi?

Se ei ole ainakaan käsipumppu, eikä kaksi käsipumppua eikä edes tuhat. En usko, että olet yhtä tarkka muiden laitteiden osalta, tiedät varmaankin, että esimerkiksi lentokoneessa on osia, joiden varmuuskerroin on alle 1?

En pistä paljon painoa uppopumpuille. Niistä löytyy toki tehokkaitakin, mutta jos punppua köytetään normaalisti pilssipumppuna, se voi olla hyvin kulunut ja likainen eikä hädän hetkellä toimi.

Kuten varmasti arvaat, en poista veneeni turvajärjestelmiä siksi, että on olemassa mahdollisuus, että siitä hajoaa joku osa. Jos niin tekisin, voisn samalla heittää paukkuliivit menemään, irrottaa auton turvatyynyn ja turvavyäöt - niihin ei voi luottaa 100%:sti :D

Kerro vielä miksi akkujännite laskee, kun moottori on käynnissä?
Laturi tekee 40-70 A virtaa ja pumppu vie 15-20.A. Mihin se jännite katoaa?

Tunnen oloni turvallisemmaksi kun on pumppu, joak pumppaa enemmän kuin käsin jaksaa pumpata. Tiedän, että voi tulla reikä, joka on vielä isompi, mutta ainakin on mahdollisuus.

Sinuun verrattuna olen paljon paremmassa asemassa. Sinulla on harkinnassa pumppu ja minulla asennettuna. Kumpi pumppaa enemmän?

Lue lisää

Pakko lainata omia sanomisiasi. Tällä kertaa luetun ymmärtämisen suhteen. Jos joku sanoo, ettei luota sataprosentisesti sähköiseen pilssipumppuun, vaan vaatii sille sille sekä sähköisen että sähköstä riippumattoman kahdennuksen, sinä väität sähköpumpuista kokonaan luovutun. Lentokoneissa juurikin tärkeimmät komponentit, joidesn varmuuskerroin on alle 1, kahdennetaan. Onko maailmassa muuten teknisiä laitteita, joiden varmuuskerroin olisi 1?

Merkillinen ajatusrakennelma muuten, että olettaa moottorin olevan takuuvarmasti käyttökelpoinen juuri niissä oloissa, joissa pilssipumppu on elintärkeä, eikä vain elinolosuhteita miellyttävämpänä pitävä laite. Paitsi moottorin, pitäisi myös laturin toimia varmuuskertoimella 1.

Kumma juttu muuten. itse olen pystynyt viimeksi 5 v sitten pumppamaan pilssistä pilssipumpulla vettä. Silloin vettä sinne letkusta laskin. Oma sähköinen pilssipumppuni luultavasti toimii, mutta tosipaikan tullen se olisi kaikkea muuta kuin sataprosenttisen varmaa. Se on vain venekäyttöön tehty sähkölaite. Erittäin hyvin tuntemassani Tyynellä merellä purjehtivassa veneessä sähköpumput ovat kaikkein epäluotettavimpia komponentteja. Ja ne asennetaan todella viimeisen päälle menetelmillä, jotka toimisivat vaikka syvemmälläkin veden alla.

Toimiva sähköpumppu riittävällä sähköntuotolla pumppaa enemmän vuorokaudessa. Mutta vain niin kauan kuin sattuu toimimaan.

Tarkoitatko että sähköinen pumppu = Jabscon kalvopumppu, vai miten tuo pitää ymmärtää?

Minulla on pitkä kokemus siitä, että Whale Mk5 kalvopumppu ei ole herkkä moskan pumppamiselle. Pumppua on tullut käytettyä purjehdusreisuilla päivittän eikä ole tukkeutunut. Se nimittäin on Lavac-vessan tyhjennyspumppu.
Omassa veneessäni on kaksi muuta Whale Mk5 pumppua pilssipumppuina. Etuna on, että sama varaosasarja sopii jokaiseen.
Olen samaa mieltä kanssasi, että Whalen pienin kalvopumppu voi olla aivan liian heppoinen vuototilanteessa. Ehkä niitä on käytetty edullisen hinnan ja helpon asennuksen takia täyttämään katsastusmääräykset ;-)

Uppopumppujen asennuksessa voi olla pakko käyttää takaiskuventtiiliä, jotta vesi ei virtaisi merestä pilssiin tai pumpusta toiseen (jos kahdella pumpulla on yhteinen tyhjennysputki). Takaiskuventtiili merkitsee tehon putoamista ja roskaherkkyyden lisääntymistä.

Kaikissa pumpuissa on huonot ja hyvät puolensa. Veneessä pitää olla sekä sähkö- että käsikäyttöiset pumput. Ja ämpäreitä.

Huono koejärjestely.
30 minuutissa veneen pumppaustarve tuskin on ohi. Sähköpumppu toimii varmasti 30 minuuttia. Ongelma on silloin kun pumppu on 10 v vanha, eikä sille ole ollut yleensä tarvetta. Aina ei ole varmuutta lähteekö. Jos lähtee käyntiin niin sähkömoottori tuskin pysähtyy 30 min kuluessa silloinkaan. Vaara ei piile itse sähkömoottorissa vaan pilssin roskissa ja sähkön kytkennöissä.

seppomartti kirjoitti:

Huono koejärjestely.
30 minuutissa veneen pumppaustarve tuskin on ohi. Sähköpumppu toimii varmasti 30 minuuttia. Ongelma on silloin kun pumppu on 10 v vanha, eikä sille ole ollut yleensä tarvetta. Aina ei ole varmuutta lähteekö. Jos lähtee käyntiin niin sähkömoottori tuskin pysähtyy 30 min kuluessa silloinkaan. Vaara ei piile itse sähkömoottorissa vaan pilssin roskissa ja sähkön kytkennöissä.

Lue lisää

Sähkön kytkentä ei ole mikään ongelma. Se on helppo tehdä oikein, mutta on totta, että harvat tekevät.

En ymmärrä tuota huollon puutetta. Huollatko kaikki asiat yhtä surkeasti vai onko erityisesti pumput sinulla vastenmielisiä? Ei se käsipumppu toimi yhtään sen paremmin likaisella venttiilillä ja hapertuneella vuotavalla kalvolla :D

Oletus meillä veneilijöillä on, että turvallisuusvälineet huolletaan ja tarkastetaan. Teillä maakravuilla taitaa olla puheet suuret ja teot pienet.

Siis sähkömoottori ei pysähdy. Oikein asennettu imuputki ei mene hevillä tukkoon, ja jos menee, niin se rätti tukkii muutkin pumput, myös sen kalvopumpun. Meillä veneilijöillä on tapana pitää pilssi puhtaana, toista se on teillä maakravuilla :D

On surkeaa, että joku lähtee vesille, vaikka tietää, että pumppua ei ole kokeiltu eikä huollettu ja pilssikin on täynnä roskia. Olisiko peiliin katsomisen aika?

No HUI! kirjoitti:

Sähkön kytkentä ei ole mikään ongelma. Se on helppo tehdä oikein, mutta on totta, että harvat tekevät.

En ymmärrä tuota huollon puutetta. Huollatko kaikki asiat yhtä surkeasti vai onko erityisesti pumput sinulla vastenmielisiä? Ei se käsipumppu toimi yhtään sen paremmin likaisella venttiilillä ja hapertuneella vuotavalla kalvolla :D

Oletus meillä veneilijöillä on, että turvallisuusvälineet huolletaan ja tarkastetaan. Teillä maakravuilla taitaa olla puheet suuret ja teot pienet.

Siis sähkömoottori ei pysähdy. Oikein asennettu imuputki ei mene hevillä tukkoon, ja jos menee, niin se rätti tukkii muutkin pumput, myös sen kalvopumpun. Meillä veneilijöillä on tapana pitää pilssi puhtaana, toista se on teillä maakravuilla :D

On surkeaa, että joku lähtee vesille, vaikka tietää, että pumppua ei ole kokeiltu eikä huollettu ja pilssikin on täynnä roskia. Olisiko peiliin katsomisen aika?

Lue lisää

"Sähkömoottori ei pysähdy". Missä veneesi akut ovat? Voivatko ne joutua vuototilanteessa veden alle? Jokainen purjehtija varmaankin pitää oman veneensä pilssin puhtaana, mutta sekään ei välttämättä estä pumppujen tukkeutumista tositilanteessa. Papereita ja rojua voi äkkiä olla pilssissä vaikkapa rajun karilleajon tai ympärimenon jälkeen.
Leveärunkoisissa tasapohjaveneissä on se ongelma, että veneen ollessa kallellaan pilssivesi voi lainehtia muualla kuin uppopumppujen kohdalla.
Sekin tuntuu oudolta, että sähköpumppujen kaapelit on lyhyet. Johtoliitoksethan pitäisi asentaa korkeammalle kuin turkkilevyjen tai punkkien alle.
Kaikki asiat eivät ole käytännössä niin yksinkertaisia kuin tietsikan ääressä istuessa luulisi.
Jos tarkoitit, että aina vesille lähtiessäsi kokeilet pilssipumppujesi toiminnan, se on kaunis ajatus. Miten kokeilet pilssipumppusi? Kaadatko vettä pilssiin ja tyhjennät sen pumpuilla, pumppu kerrallaan testaten? Pelkkä sähköisen pilssipumpun surina ei todista sen imukykyä.

kauniita ajatuksia kirjoitti:

"Sähkömoottori ei pysähdy". Missä veneesi akut ovat? Voivatko ne joutua vuototilanteessa veden alle? Jokainen purjehtija varmaankin pitää oman veneensä pilssin puhtaana, mutta sekään ei välttämättä estä pumppujen tukkeutumista tositilanteessa. Papereita ja rojua voi äkkiä olla pilssissä vaikkapa rajun karilleajon tai ympärimenon jälkeen.
Leveärunkoisissa tasapohjaveneissä on se ongelma, että veneen ollessa kallellaan pilssivesi voi lainehtia muualla kuin uppopumppujen kohdalla.
Sekin tuntuu oudolta, että sähköpumppujen kaapelit on lyhyet. Johtoliitoksethan pitäisi asentaa korkeammalle kuin turkkilevyjen tai punkkien alle.
Kaikki asiat eivät ole käytännössä niin yksinkertaisia kuin tietsikan ääressä istuessa luulisi.
Jos tarkoitit, että aina vesille lähtiessäsi kokeilet pilssipumppujesi toiminnan, se on kaunis ajatus. Miten kokeilet pilssipumppusi? Kaadatko vettä pilssiin ja tyhjennät sen pumpuilla, pumppu kerrallaan testaten? Pelkkä sähköisen pilssipumpun surina ei todista sen imukykyä.

Lue lisää

Testaan pilssipumpun toiminnan nostamalla kohoja (eri aikaan tietenkin ja kaksi kohoa tietenkin).

Varsinaisen tyhjennyspumpun (josta olen puhunut ja joka edelleen on eri kuin pilssipumppu), testaan käynnistämällä ja avaamalla ja sulkemalla imuventtiilejä.

Vaikka vettä ei aina olekaan, niin pumpun äänestä kuulee kun venttiili on kiinni ja pohjasiivilän kohinasta ettei se ole tukossa. Sakkakupin kuplinnasta näkee että ilma todellakin kulkee. Kyseessähän on tietenkin itseimevä pumppu eikä mikään pissipumppu.

Miten sinä testaat käsipumppusi?
Täytätkö veneen pilssin vedellä ja pumppaat, vai oletko testaamatta?

Ei pissipumppu kirjoitti:

Testaan pilssipumpun toiminnan nostamalla kohoja (eri aikaan tietenkin ja kaksi kohoa tietenkin).

Varsinaisen tyhjennyspumpun (josta olen puhunut ja joka edelleen on eri kuin pilssipumppu), testaan käynnistämällä ja avaamalla ja sulkemalla imuventtiilejä.

Vaikka vettä ei aina olekaan, niin pumpun äänestä kuulee kun venttiili on kiinni ja pohjasiivilän kohinasta ettei se ole tukossa. Sakkakupin kuplinnasta näkee että ilma todellakin kulkee. Kyseessähän on tietenkin itseimevä pumppu eikä mikään pissipumppu.

Miten sinä testaat käsipumppusi?
Täytätkö veneen pilssin vedellä ja pumppaat, vai oletko testaamatta?

Lue lisää

Minkälaisista pumpuista nyt kerroit? Kerro merkki ja malli. Sakkakupin kuplinta ja pohjasiivilän kohina?

Itse testaan käsi- ja sähköpumput vähintään kerran vuodessa pilssin pesun yhteydessä todetakseni, että ne todella imevät. Olen nimittänyt pilssistä vettä imeviä tyhjennyspumppujani pilssipumpuiksi (ruotsiksi länspumpar, engl. bilge pumps). Vessan, septi- tai harmaavesitankin tyhjennyspumppujani en nimitä "pissipumpuiksi".

sakkakuppisi kupli kirjoitti:

Minkälaisista pumpuista nyt kerroit? Kerro merkki ja malli. Sakkakupin kuplinta ja pohjasiivilän kohina?

Itse testaan käsi- ja sähköpumput vähintään kerran vuodessa pilssin pesun yhteydessä todetakseni, että ne todella imevät. Olen nimittänyt pilssistä vettä imeviä tyhjennyspumppujani pilssipumpuiksi (ruotsiksi länspumpar, engl. bilge pumps). Vessan, septi- tai harmaavesitankin tyhjennyspumppujani en nimitä "pissipumpuiksi".

Lue lisää

Katson mallin, kun käyn veneellä.

Me vain ollaan niin valovuosien päässä tässä asiassa, että tuskin uskot, vaikka näkisit omin silmin.

joojoo pajoo kirjoitti:

Katson mallin, kun käyn veneellä.

Me vain ollaan niin valovuosien päässä tässä asiassa, että tuskin uskot, vaikka näkisit omin silmin.

Kysyin tiedon halusta, koska en tunne sakkakupillisia pilssipumppuja enkä pohjasiivilöiden suhinoita pumppujen testausmetodina. Tuntuu hiukan oudolta, ettet tiedä minkä tyyppiset pumput omassa veneessäsi on, vaikka vähättelit muiden purjehtijoiden pumpputyyppejä (Johnsonin tehokkainta uppopumppua ja Whalen isointa kaksikalvoista käsipumppua).

Ei uskon asia! kirjoitti:

Kysyin tiedon halusta, koska en tunne sakkakupillisia pilssipumppuja enkä pohjasiivilöiden suhinoita pumppujen testausmetodina. Tuntuu hiukan oudolta, ettet tiedä minkä tyyppiset pumput omassa veneessäsi on, vaikka vähättelit muiden purjehtijoiden pumpputyyppejä (Johnsonin tehokkainta uppopumppua ja Whalen isointa kaksikalvoista käsipumppua).

Lue lisää

Miten vaan :)

Ei uskon asia! kirjoitti:

Kysyin tiedon halusta, koska en tunne sakkakupillisia pilssipumppuja enkä pohjasiivilöiden suhinoita pumppujen testausmetodina. Tuntuu hiukan oudolta, ettet tiedä minkä tyyppiset pumput omassa veneessäsi on, vaikka vähättelit muiden purjehtijoiden pumpputyyppejä (Johnsonin tehokkainta uppopumppua ja Whalen isointa kaksikalvoista käsipumppua).

Lue lisää

On tosiaan hauska kuulla, mitkä pumput ovat merkittävästi varmempia kuin nämä yleisesti arvostetuimmat merkit. Miksiköhän ne eivät ole yleisesti tiedossa?

Bossu kirjoitti:

On tosiaan hauska kuulla, mitkä pumput ovat merkittävästi varmempia kuin nämä yleisesti arvostetuimmat merkit. Miksiköhän ne eivät ole yleisesti tiedossa?

Tämä vain paranee odottaessa

Ei vieläkään kiire kirjoitti:

Tämä vain paranee odottaessa

Totta. On mahdollista, että nettipumput alkavat kohta jodlaamaan tuttua säveltä :-)

joojoo pajoo kirjoitti:

Katson mallin, kun käyn veneellä.

Me vain ollaan niin valovuosien päässä tässä asiassa, että tuskin uskot, vaikka näkisit omin silmin.

Tällaista tämä on.

Miielipiteet ilman kokemusta tai asiantuntemusta esitetään usein painokkaimmin.

Ehkä myös päinvastoin: itse olen aika paljon perehtynyt veneen pumppuihin, mutta enpä osaa mitään ylettömän varmaa totuutta niistä esittää.

Sen toki osaan sanoa, että minkään turvavarusteen tai -toiminnon laskeminen huviveneessä pelkän sähkön varaan on väärä ratkaisu. Mutta tämän tajuaminen ei toisaalta suurta osaamista tai tietämystä vaadi.

Paitsi tietysti taas netissä, joka on kuin se Liisan Peilimaa: viehättävä ja kiehtova, mutta täydellisen absurdi. Täällä kokenutkin on kokematon. :-)

Peilimaa kirjoitti:

Tällaista tämä on.

Miielipiteet ilman kokemusta tai asiantuntemusta esitetään usein painokkaimmin.

Ehkä myös päinvastoin: itse olen aika paljon perehtynyt veneen pumppuihin, mutta enpä osaa mitään ylettömän varmaa totuutta niistä esittää.

Sen toki osaan sanoa, että minkään turvavarusteen tai -toiminnon laskeminen huviveneessä pelkän sähkön varaan on väärä ratkaisu. Mutta tämän tajuaminen ei toisaalta suurta osaamista tai tietämystä vaadi.

Paitsi tietysti taas netissä, joka on kuin se Liisan Peilimaa: viehättävä ja kiehtova, mutta täydellisen absurdi. Täällä kokenutkin on kokematon. :-)

Lue lisää

Ylevä periaate, mutta olisi kiva kuulla, mitä parempia vaihtoehtoja on olemassa. Minulla suurin osa turvavälineistä on jollain tavalla riippuvaisia sähköstä. Näitä on :
- tutka
- plotteri
- gps-paikannus
- VHF
- epirb
- puhelin
- valot
- moottori (käynnistys)
- pumppuja
ja varmaan muutakin

Fiksuja näkemyksiä on esitetty eri suuntiin, mutta minua kiinnostaa yksi kysymys:
Jos veneeseen tulee vuoto, jonka saa juuri ja juuri käsipumpulla pidettyä kurissa, niin missä on pumpun hyöty?
- Kun lopettaa pumppaamisen, vene uppoaa.
- Kun on pumppaamassa, ei pysty tekemään mitään muuta.
Ainoa, mitä tapahtuu, on että päätyy lautalle väsyneenä sen sijaan, että olisi ollut aikaa hälyttää apua ja evakuoida itsensä hallitusti.

Käsipumppu on kiva, jos ajan voi käyttää vuodon korjaamiseen tai muuhun hyödylliseen. Muussa tapauksessa siitä ei ole iloa.

but why? kirjoitti:

Ylevä periaate, mutta olisi kiva kuulla, mitä parempia vaihtoehtoja on olemassa. Minulla suurin osa turvavälineistä on jollain tavalla riippuvaisia sähköstä. Näitä on :
- tutka
- plotteri
- gps-paikannus
- VHF
- epirb
- puhelin
- valot
- moottori (käynnistys)
- pumppuja
ja varmaan muutakin

Fiksuja näkemyksiä on esitetty eri suuntiin, mutta minua kiinnostaa yksi kysymys:
Jos veneeseen tulee vuoto, jonka saa juuri ja juuri käsipumpulla pidettyä kurissa, niin missä on pumpun hyöty?
- Kun lopettaa pumppaamisen, vene uppoaa.
- Kun on pumppaamassa, ei pysty tekemään mitään muuta.
Ainoa, mitä tapahtuu, on että päätyy lautalle väsyneenä sen sijaan, että olisi ollut aikaa hälyttää apua ja evakuoida itsensä hallitusti.

Käsipumppu on kiva, jos ajan voi käyttää vuodon korjaamiseen tai muuhun hyödylliseen. Muussa tapauksessa siitä ei ole iloa.

Lue lisää

Näinkö oikeasti ymmärsit asian? Mikä panee ajettelemaan, että veneessä pitäisi olla pelkästään sähköpumppuja tai pelkästään käsikäyttöisiä tyhjennyspumppuja? Tai pelkästään ämpäreitä tai pelkästään moottorikäyttöinen tyhjennyspumppu?
Luepa viestiketjun uudelleen, vaikka uskotkin veneesi sähköjärjestelmän toimintavarmuuteen ja käsipumppujen tarpeettomuuteen. Katso myös opetusvideo vuodon tukkimisesta .

for dummies kirjoitti:

Näinkö oikeasti ymmärsit asian? Mikä panee ajettelemaan, että veneessä pitäisi olla pelkästään sähköpumppuja tai pelkästään käsikäyttöisiä tyhjennyspumppuja? Tai pelkästään ämpäreitä tai pelkästään moottorikäyttöinen tyhjennyspumppu?
Luepa viestiketjun uudelleen, vaikka uskotkin veneesi sähköjärjestelmän toimintavarmuuteen ja käsipumppujen tarpeettomuuteen. Katso myös opetusvideo vuodon tukkimisesta .

Lue lisää

Katsoin videon.
Jäi epäselväksi kuka oli käsipumpussa ja jos siinä ei ollut ketään, min mitä hyötyä siitä oli?
Mitä hyötyä on käsipumpusta silloin, kun kukaan ei sillä pumppaa?

but why? kirjoitti:

Ylevä periaate, mutta olisi kiva kuulla, mitä parempia vaihtoehtoja on olemassa. Minulla suurin osa turvavälineistä on jollain tavalla riippuvaisia sähköstä. Näitä on :
- tutka
- plotteri
- gps-paikannus
- VHF
- epirb
- puhelin
- valot
- moottori (käynnistys)
- pumppuja
ja varmaan muutakin

Fiksuja näkemyksiä on esitetty eri suuntiin, mutta minua kiinnostaa yksi kysymys:
Jos veneeseen tulee vuoto, jonka saa juuri ja juuri käsipumpulla pidettyä kurissa, niin missä on pumpun hyöty?
- Kun lopettaa pumppaamisen, vene uppoaa.
- Kun on pumppaamassa, ei pysty tekemään mitään muuta.
Ainoa, mitä tapahtuu, on että päätyy lautalle väsyneenä sen sijaan, että olisi ollut aikaa hälyttää apua ja evakuoida itsensä hallitusti.

Käsipumppu on kiva, jos ajan voi käyttää vuodon korjaamiseen tai muuhun hyödylliseen. Muussa tapauksessa siitä ei ole iloa.

Lue lisää

Totanoin...

Eipä hyvin menisikään, jos nuo luettelemasi turvavälineet olisivat riippuvaisia veneen sähköjärjestelmän toiminnasta, kuten siis sähköinen pilssipumppu on.

Luettelemistasi seuraavat ovat ainakin minulla myös paristokäyttöisinä versioina tai omilla akuillaan, joten veneen akkujen meneminen esimerkiksi suolaveden alla oikosulkuun tai pääsulakkeen laukeaminen eivät niiden toimintaa haittaa:
- plotteri
- gps-paikannus
- VHF
- EPIRB
- puhelin (gsm ja satelliitti)
- valot (useita akku- ja paristokäyttöisiä taskulamppuja ja valonheittimiä)

Moottoria ei tietystikään ilman käynnistysakkua käyntiin saa, mutta siihen varalle pidän yhtä 100 ampeeritunnin starttiakkua, joka on ladattu, mutta ei mihinkään kytketty.

Tutkalla ei hätätilanteessa ole paljonkaan käyttöä.

Pumppuja tosiaan on isoja käsikäyttöisiä kaksikin, ja ämpäreitä varmaan puoli tusinaa.

samaa samaa kirjoitti:

Katsoin videon.
Jäi epäselväksi kuka oli käsipumpussa ja jos siinä ei ollut ketään, min mitä hyötyä siitä oli?
Mitä hyötyä on käsipumpusta silloin, kun kukaan ei sillä pumppaa?

Lue lisää

Videon sanoma oli vuodon tukkiminen. Mistään pumpusta ei ole hyötyä jos pumppu ei toimi tai jos sitä ei käytetä. Jos veneesi alkaa vuotaa, kaikkia keinoja kannattaa käyttää vuodon tukkimiseen ja veneen tyhjentämiseen. Jos pilssiin on ehtinyt tulla runsaasti vettä, vuodon paikantaminen voi olla vaikeaa/mahdotonta, ellei pilssiveden pintaa saa alemmaksi.
Toivon, että viimein tulin nyt ymmärretyksi.

Itselläni on kokemus tositilanteesta 70-luvun lopulta kovatuulisen "karvalakki-kisan" aikana. Olin gastina veneessä, joka oli uppoamisvaarassa. Kun lähestyimme kasuunilta Harmajaa kohti, vettä oli jo punkkien korkeudella (kaikki patjat likomärät, vesi loiskui sisällä ja vene ui syvällä). Yksi meistä styyrasi, kaksi tyhjensi ämpäreillä tauotta. Tehtäviä vaihdettiin väsymisen mukaan. Pilssipumppu ei toiminut. Päästiin satamaan, jossa vuodon syy selvisi. Se johtui sitloodan luukuista, joissa ei ollut tivisteitä (kovan kelin takia sitloodassa oli koko ajan enemmän tai vähemmän vettä).

Palataanpa alkuperäiseen aiheeseen, eli läpivienteihin.

Suunnitelmissa on vaihtaa läpiviennit talven aikana ja ajattelin laittaa laipalliset grocot.

Mistähän löytyisi valmista lasikuitulevyä tms. venttiilin tukilevyksi?

Takaisin aiheeseen kirjoitti:

Palataanpa alkuperäiseen aiheeseen, eli läpivienteihin.

Suunnitelmissa on vaihtaa läpiviennit talven aikana ja ajattelin laittaa laipalliset grocot.

Mistähän löytyisi valmista lasikuitulevyä tms. venttiilin tukilevyksi?

Lue lisää

Yleensä kuitu laminoidaan paikan päällä. Sitä ei osteta levyinä.
Osta kangasta ja hartsia ja ala tekemään. Ei ole kovin vaikeaa ja tulee juuri sellainen kuin haluat.

Takaisin aiheeseen kirjoitti:

Palataanpa alkuperäiseen aiheeseen, eli läpivienteihin.

Suunnitelmissa on vaihtaa läpiviennit talven aikana ja ajattelin laittaa laipalliset grocot.

Mistähän löytyisi valmista lasikuitulevyä tms. venttiilin tukilevyksi?

Lue lisää

Groco on varmasti hyvä valinta.
Mikset käyttäisi asennuksessa modernia hiilikuitulevyä? PIeni levy ei ole kovin kallis. Esim 4mm paksuinen 11x11 cm voisi olla sopiva koko. Sen hinta näkyy olevan 7,20 eur tuolla:
http://multikopterit.mycashflow.fi/category/38/4-mm

hiilikuitulevy? kirjoitti:

Groco on varmasti hyvä valinta.
Mikset käyttäisi asennuksessa modernia hiilikuitulevyä? PIeni levy ei ole kovin kallis. Esim 4mm paksuinen 11x11 cm voisi olla sopiva koko. Sen hinta näkyy olevan 7,20 eur tuolla:
http://multikopterit.mycashflow.fi/category/38/4-mm

Lue lisää

Siksi, että ohuen hiilikuitulevyn kiinnittäminen vaatii laminointia. Kun sitten on sitä hartsia ja kangasta, ei tarvitse hiilikuitulevyä mihinkään.

Muutenkin tuo on ihan turhanaikainen paikka hiilikuidulle. Sillä ei ole tuossa paikassa mitään etua lasikuituun nähden.

Ei kai sentään? kirjoitti:

Siksi, että ohuen hiilikuitulevyn kiinnittäminen vaatii laminointia. Kun sitten on sitä hartsia ja kangasta, ei tarvitse hiilikuitulevyä mihinkään.

Muutenkin tuo on ihan turhanaikainen paikka hiilikuidulle. Sillä ei ole tuossa paikassa mitään etua lasikuituun nähden.

Lue lisää

Pohjaventtiilin aluslevyn kiinnittäminen ei edellytä laminointia hartsilla ja kankaalla:
http://www.youtube.com/watch?v=rZRhbOG6dl4

Tietenkään hiilikuitulevy ei ole tarpeen kuin kenties hiilikuiturungossa, mutta ei kai siitä haittaa ole muuta kuin lasikuitulevyä kalliimassa hinnassa (tässä tapauksessa peräti n. 7 euroa/levy).

Jos rupeaa laminoimaan kankaalla ja hartsilla, valmista lasikuitulevyä (tai hiilikuitulevyä) ei tietenkään tarvitse ostaa. Grocon hankkinut kuitenkin kyseli valmista levyä eikä laminointia!

miksi laminointi? kirjoitti:

Pohjaventtiilin aluslevyn kiinnittäminen ei edellytä laminointia hartsilla ja kankaalla:
http://www.youtube.com/watch?v=rZRhbOG6dl4

Tietenkään hiilikuitulevy ei ole tarpeen kuin kenties hiilikuiturungossa, mutta ei kai siitä haittaa ole muuta kuin lasikuitulevyä kalliimassa hinnassa (tässä tapauksessa peräti n. 7 euroa/levy).

Jos rupeaa laminoimaan kankaalla ja hartsilla, valmista lasikuitulevyä (tai hiilikuitulevyä) ei tietenkään tarvitse ostaa. Grocon hankkinut kuitenkin kyseli valmista levyä eikä laminointia!

Lue lisää

Niin kyseli, mutta entä sitten?
Laminoinnilla saadaan aikaan yhtenäinen kiinteä rakenne, joka jakaa kuormaa paremmin kuin levy. Kangasta on helppo leikata ja muotoilla tilaan sopivaksi.

Että sanonko mihin voit työntää huutomerkkisi :D

huutomerkin työntö kirjoitti:

Niin kyseli, mutta entä sitten?
Laminoinnilla saadaan aikaan yhtenäinen kiinteä rakenne, joka jakaa kuormaa paremmin kuin levy. Kangasta on helppo leikata ja muotoilla tilaan sopivaksi.

Että sanonko mihin voit työntää huutomerkkisi :D

Lue lisää

Tuohtumisesi oli tarpeeton reaktio. Riippuu varmaankin veneen rakenteesta onko runkoläpivientien kohdat vahvistettava laminoimalla. Grocon venttiilissä on kierteet, joihin rungon ulkopuolelta ruuvataan holkki.
Se ero laminoitavalla asennuksella Sikaflex-liitoksella kiinnitettävään asennuslevyyn verrattuna on, että tartunta-alueen kohdalta runko on hiottava paljaaksi lasikuituun asti. Laminointityö on lämpötilan suhteen vaativampi kuin Sikaflex-liitos. Tietenkin lasikuitukangasta on helppo leikata eikä laminointityö sisänsä ole vaikeaa.
Kun kysymys on vanhasta veneestä eikä uudisrakenteesta, läpivientien asennuspaikat voivat olla hionta- ja laminointitöitä ajatellen ahtaassa paikassa. Jos vene on ulkosäilytyksessä, pitää tietysti järjestää lämmityskin.

huutomerkin työntö kirjoitti:

Niin kyseli, mutta entä sitten?
Laminoinnilla saadaan aikaan yhtenäinen kiinteä rakenne, joka jakaa kuormaa paremmin kuin levy. Kangasta on helppo leikata ja muotoilla tilaan sopivaksi.

Että sanonko mihin voit työntää huutomerkkisi :D

Lue lisää

Valmistajan asennusohjeet tässä:
http://www.groco.net/SVC-MAN-07/Sec4/PDF/IBV-FBV-TB.pdf

Groco installation kirjoitti:

Valmistajan asennusohjeet tässä:
http://www.groco.net/SVC-MAN-07/Sec4/PDF/IBV-FBV-TB.pdf

Lue lisää

Valmista levyä ajattelin, koska siinä on tasainen pinta venttiilin laippaa vasten. Possumassa väliin ja sillä selvä siis. Tilasin uudet Grocot vanhojen mikälie läpivientien tilalle.

Nyt onkin hyvä aika repiä vanhat läpiviennit irti ja asentaa uudet

Palataan aiheeseen kirjoitti:

Valmista levyä ajattelin, koska siinä on tasainen pinta venttiilin laippaa vasten. Possumassa väliin ja sillä selvä siis. Tilasin uudet Grocot vanhojen mikälie läpivientien tilalle.

Nyt onkin hyvä aika repiä vanhat läpiviennit irti ja asentaa uudet

Lue lisää

Hyvä päätös, et tule katumaan. En ymmärrä, miksi ihmiset säästää näissä, kun vaihdon aika tulee. Kerralla homma kuntoon, eikä sen jälkeen tarvitse asiaa miettiä.

tarvitaanko oikeasti kirjoitti:

Tuohtumisesi oli tarpeeton reaktio. Riippuu varmaankin veneen rakenteesta onko runkoläpivientien kohdat vahvistettava laminoimalla. Grocon venttiilissä on kierteet, joihin rungon ulkopuolelta ruuvataan holkki.
Se ero laminoitavalla asennuksella Sikaflex-liitoksella kiinnitettävään asennuslevyyn verrattuna on, että tartunta-alueen kohdalta runko on hiottava paljaaksi lasikuituun asti. Laminointityö on lämpötilan suhteen vaativampi kuin Sikaflex-liitos. Tietenkin lasikuitukangasta on helppo leikata eikä laminointityö sisänsä ole vaikeaa.
Kun kysymys on vanhasta veneestä eikä uudisrakenteesta, läpivientien asennuspaikat voivat olla hionta- ja laminointitöitä ajatellen ahtaassa paikassa. Jos vene on ulkosäilytyksessä, pitää tietysti järjestää lämmityskin.

Lue lisää

Huutaminen oli tarpeeton reaktio

entä sitten? kirjoitti:

Huutaminen oli tarpeeton reaktio

Ahaa, reaktioisi johtuikin väärin ymmärryksestä! Vastaisen varalle kerron, ettei huutomerkki tarkoita huutamista. Se on typografinen välimerkki ja kuuluu isoihin välimerkkeihin eli se päättää virkkeen. Tavallisesti se kirjoitetaan huudahdusten, käskyjen, komentojen, kehotusten, kieltojen, toivomusten, vetoomusten, itkun ja naurun perään. Huutomerkkiä käytetään myös moniin erikoistarkoituksiin. (Lähde: wikipedia).