KAHVIPIRTTI 98 / 2014

Huomenta SkillaN!

Kirjoitan minäkin muutaman sanan tännekin. Oli aika jolloin oli van palsta kirjoittajineen. Törkeät henkilökohtaiset loukkaukset sävyttivät keskusteluja ja ilmoittaudun jopa sheriffiksi kun sellaista haettiin.

"Homman sain ja harmit". Ei toista näiin vihattua palstahistoria tuntenekaan.

Tämän Kahvipirtin kirjoittaja en ole juuri ollutkaan. Pidän palstaa erilaisten yksilöiden keskustelupaikkana, johon ei klikkiytyminen istu!

Pirtistä on tullut yllättävä laajan joukon "rauhallinen kirjoitussija" jossa ei vieraita juuri siedetä. Minäkin täällä joskus sain ihan turpiini kun jotain kritiikkiä esitin.

Muutama pirttiläinen astuu joskus palstankin puolelle ja se on hyvä se.

En minä pirtti halua hävittää, sen hyvät kirjoittajat voisivat vaan osallistua avauksineen ja aiheineen yleiseenkin kirjoitteluun.

Hyviä lyheneviä päiviä ja piteneviä öitä ihan jokaiselle!

Eikö tuo Ruune pikemminkin klikkiytymisestä pirttiä moittinut. Saahan siellä pirtissä kuka vaan käydä kirjoittamassa ja emäntä ainakin muodon vuoksi toivottelee tervetulleeksi. Mutta totuus on että klikit on pirtissä ei siellä nimiltä mainiten kaipailla ja huomioida kuin muutamia. Vähät miehet on arvossaan, niitten sanomiset kyllä noteerataan aina. Ja niin on koko palstalla.

no jaaaa:ll, oikeassa olit, palsta sana kääntyi minulle pirtiksi, siksi meni kehumiseksi.

Vähän tuunaan nyt tuota poistamaani viestiä, kun on aikaa näperrellä. Sopu sijan saakoon.
Illalla siirsin kaikki kuusi kelloani normaaliaikaan, kaksi kelloa siirsivät itse itsensä.
Samaan aikaan heräsin kuin ennenkin, mutta kello näytti vaan tuntia vähemmän. Näin kun työhön lähtö ei enää kahlitse voi antaa sisäisen kellonsa olla päällä kesät sekä talvet.
Ajatella yhdeksän asteta lämmintä tämähän sopii, mutta sen kylkiäisenä on armaa ja kostea meri-ilma joka on nyt vallalla.

Ruuneperi, eikös ole kuitenkin kotoisaa kun meitä vanhoja tuttuja on palstalla tavattavissa. Outoa olisi jos sinäkin pois liukenisit. Nahka täällä on itsekullakin paksuuntunut ja rypistynyt.
Mutta melko pinttynyt tapa tämä palstallakäynti on meille monelle. Omalla tavallaan kiinnostavaa kuitenkin.

Huomenta,vaikka johan se on päivä puolessa.

Minulla nuo unirytmit tuppaa olemaan sekaisin.¨

Harmaa on päivä ja vettä lorisee.

Semmonen pikku pakkanen olisi parempi,siitä tuo selkäkin tykkäis enemmän.

Kiitos Skillanille uudesta pirtistä,niin on lämpimäm oloista.

Kyllä Ruuneperi ihan mukavia kirjoitteli jopa runojakin,Että lisää vain.

Alakertaan menen kohta taas "räpättämään";)

Se on tosi hyvä henkiriekä minulle.

Kun ei ole sukulaisia lähimailla ja lapsetkin kaukana.

Yksin opin jo lapsena olemaan,kun ei ollut siskoja eikä veljiä.

Kellot käänsin jo illalla.

Voikaahan hyvin.
näkyillään...

Harmaata sunnuntaita täältäkin kirkonkylältä,loska on täälläkin. Kaksi päivää lumi
pysyi,mut ei vielä ollutkaan pysyvää. Valoisampaa olisi,kun lumi tulee talvella jäädäkseen muutamaksi kuukaudeksi.
Kiva olikin ikkunasta katsella ,kun puut valkoisena huurteessa oli.,liukkaalla ei
paljon uskaltanut liikkeelle lähteä ettei liukastu ja menetä huonoja kannattimiaan.

Kaikki sanoo,kun olt pieni et korkeelta putoa, eihän siinä kuinkaan käy vaikka
kaatuilisitkin. Käsityöt edistyvät,kun ei malta nostaa takapuolta tuolista,kun neulaa pitää suitsuttaa reiästä toiseen. Otin kuvia taas niistä pohjista ja laitoin tuonne missä eniten käyn viuhahtelemassa..Kehuja tuli todella paljon. Täällä ei kuvi laiteta,eikä se ehkä tuolla salin puolella onnistuiskaan. Siellä rohkeat voisivat innostua liikaa,se näimme muutama vuosi eräällä vanhusten vapaalla sivustolla.
Kyllä varmaan on tärkeä tuo naama näkyy,sekä kuka sinä olet täys rehellisyys.
Nyky-kansa tarttee tietynlaisen varmuuden missä ja miten käyttäydytään...
Taas kiitän seurasta ja toivon teille viihtyisää joulun odotusta ja meille näppi tautisille vilkasta puikkojen kilinää.

Täällä pirtissä siivotaan niin, että viuh ja vauh. Verhoja sun muita tekstiilejä vaihdetaan myötäänsä. Ettei vaan joku siivous/organisointi/mööpleeraus ole ihan addiktioasteelle päässyt. Ei ehkä aina tiedä, istuuko pirtissä vai jossain tavaratalossa?
No, ei se mitään. Ohikulkija vain olen. Ikkunoista silloin tällöin kurkkaan. Mukavan näköisiä mummeleita siellä istuksii, jokunen pappakin välistä kupposen ääressä. Kuljen ohitsenne tuonne Rustinki-baariin, siellä kokoontuu mm. monenkirjavainen ja kansainvälinen porina/kuntoilu/kirjallisuus/taide/konekirjoitus/ATK/askartelu/- ja ADHDkerho. Itse ohjaan siellä kuperkeikkakerhoa.
Iloista siivousta ja mööpleerausta sekä kahvittelua putipuhtoisessa pirtissänne!

Sadepäivän iltaa!

Kupperkapper kiinnitti huomioita Pirtin siivousintoon. Voi pitää paikkansa. Pitäähän Pirtin olla sisäsiivottu, että tulijat voin hyvin mielin tulla turisemaan. Järeämpää siivousta varten kaulin roikkuu ovenpielessä. Ei kannata säikkyä. En ole edes kuullut, että kaulin olisi ollut tositoimissa. Taitaakin olla enempi symboolinen muistutus.

no jaaaa ilmaisi itsensä turhankin persoonallisella nimellä. Moitti kuitenkin, että kävijöitä ei huomioida riittävästi, eikä nimellä kaipailla. Huuteleppa tuota: no jaa aa! Klikkiytymissyytös tuli myös ja hyvin tunnettu miehien suosiminen.
No niin...edellisessä Pirtissähän todistuskin seisoo.
Hyvä humoristi Puskasuleima valisti toista kirjoittajapersoonaa, että kyllä ynnämuu on sen verta älykäs mies, että erottaa sen kun y.m, y,m, ym muotoa käyttää kirjoituksessa, ei se häntä tarkoita.
Yllätys, yllätys, ymmärränhän sen. Ensin tärkeät asiat tai henkilöt luetellaan ja toisarvoisina ynnämuu.
Enpä ole edes ajatellut klikkiytymisiä tai sukupuolista sortoa. Ihmisethän Pirtissä kirjoittelee tai ovat kirjoittamatta. En ole esteitä asetettavan. Jos ei satuta heti huomioimaan, ei se tyrmäystäkään tarkoita.

Ruuneperi toivoi, että Pirttiläiset osallistuisivat enemmänkin "yleiseen kirjoitteluun." Ensiksi Kahvipirtti on 70 palstalla, yksi joukosta. Toiseksi, en tunnista joukkoa "kahvipirttiläiset." On ihmisiä jotka kirjoittelevat Pirtissä, on lähtijöitä, tulijoita, pistäytyviä - en tiedä mistään jäsenyyksistä. Jokainen tekee omat päätöksensä.
Henk. kohtaisesti vastaan, että viimekädessä kirjoitan siellä ja sinne, miten milloinkin haluan tai näen jotain järkikultaa osallistumisestani. Kahvipirtti on ollut hyvä paikka osallistua. En välttämättä odota täälläkään, että minut huomataan. Kirjoitan ja saatan toivoa, että joku lukee. Jos ei lue, ei sekään maailmaani kaada. ---Voi olla, että turhaan jaakasin Ruuneperin viestistä, sehän on SkillaNille osoitettu.

Kaikista suurista tai mitättömistä huolista huolimatta eteenpäin!

Huomenta pirtin väki, Ruuneperi, kaikki kuperkeikkaa heittävät miehet ja naiset.
Pimeetä on, sanon vaikka kaikki kohdaltaan sen näkevätkin, mutta eipä kaikki minun maisemissa kumminkaan elele.
Sataakin ja pakosti ei joka paikassa niinkään tee, siksi nämä joka aamuiset sää tiedotukset ovat ihan paikallaan,, tietenkin jos tätä tietoa halaa;)

Mukava Ruuneperi, että pirttiin kirjoitit.
Sinulta kysyn noista kaipaamistasi "keskusteluista", onko palstalla keskustelua?
Sinä jatkuvasti sellaista peräät, mutta kinasteluksi joka ketju päättyy.
Se varsinainen keskusteleminen on aika vaikeaa siinä mielessä mitä luulen sinun tarkoittavan.
Ensikksi emme tiedä kuka kirjoittaa, huutoja tulee eri puskasta tiuhaan tahtiin, mistä tietää kelle vastaa, varsinkin kun ei tiedä kelle kysymys on esitetty.
Oksapuu takaisin.
Keskustelu mielestäni käydään vuoropuheluna ja sepä ei onnistu täällä, kysymyksiä voi sataa, kaikkiin ei ehdi vastata.
Pitäisi istua koneen ääressä koko päivä, pystyäkseen "keskustelemaan".
Pirtissä joka päivä näkee kävijät, tietää ketä he ovat ja voi vastailla, jos löytyy vastauksia.
Tietenkin täälläkin ongelma eteen tulee nimimerkittömien kanssa, vaikka haluaisi vastailla, ei tiedä tuleeko sama nimimerkitön enää pirttiin voidakseen jatkaa keskustelua, kuin tutun kanssa.

Se väite ettei täällä vastata ja klikkiytyneitä muka ollaan, ei pidä paikkaansa, yritys on vastata kaikille, mutta ynnämuu juuri sanoi osuvasti tähänkin asiaan, onko seuraavan kerran kirjoittelija juuri sama "no jaaaa".
Joku vakinikki ja vastailuja tulee,,, se on tutustumisen tae;)
Näennäisesti en tervetulo toivotuksia anna, ihan vilpittömin mielin tässäkin toivon uusia pirttiin kirjoittajia tulevan, mielellään, vaikka kuperkeikka jatkuvana nimimerkkinä, sen opimme pian tuntemaan.

Mitä taas tuohon siivoukseen tulee, enhän ussia tavaroita ostele juurikaan pirttiin, verhoja vaihtelen, koska se piristää mieltä ja silmää ja pitäähän siistiä olla.
Näitä tämmöisiä on tekemiset täällä livenä, siivousta ja sotkemista, miksi se poikkeaisi pirtissäkään, arkinen ja tavanomainen on pirtin anti.
Jos joku jotakin muuta hakee, täytyy käydä palstan runsaan ketjuston kimppuun, sieltä löytyy keskustelua ja mielipiteiden vaihtamista, joskin en koivin tasokkaana sitä sielläkään pidä.
Jokainen toimii omista lähtökohdistaan, taidoistaan, tiedoistaan, minä omasta puolestani tätä siivousta ja höpötystä arjen elämästä pulputan.
Kun lukee otsikon Kahvipirtti ja kun kerran täällä käy, tulee toiste jos mieli tekee, älkää luulkokaan, että muuksi elämä täällä muuttuu, loppuu sitten aikanaan.
Turhaa on energiaa tuhlata pirtin moittimiseen.

Nyt jätän pirtin teidän toisten hoitoon, muutaman päivän olen poissa, arvosteluihin saa joku muu vastailla;)
Puhvelin nahkan olen henkisessä mielessä kasvattanut, mutta en todella omaa itseäni ole kadottanut, sama höppänä kuin ennenkin;)
Voikaa hyvin joka ikinen, hymyillen eteenpäin;)

Nautin mielikuvissani pirtin väriharmoniasta., jonka Skillan varmalla maulla loihtii viihtyisyydeksemme. Juhlaan virittävät minutkin syvänsininen ja kulta, ja talven juhlakausi onkin jo alkamassa, pyhäinpäivä ja isänpäivä, hätäisimmät varmaan jo pikkujoulujakin viettävät. Vuosikaudet olen minäkin omia puuhastelujani täällä kertoillut, en tosin muista maidon ostostani raportoineeni, vaikka pullan leipomiseenhan sitä tarvitaan . Pulla on näkyvä osa kahvilan toimintaa ja kodeissakin se maistuu etenkin miespuolisille, ainakin poikapuoliset kasvavat lapsenlapset ovat mummin pullien suurkuluttajia. Mielikuvissa ollaan toisiamme pirtissä hemmoteltu lämpimäisillä , ja lämpimät ajatukset ovat mukana seuranneet.

Minäkin olen tauolle lähdössä, lauantaina nousen koneeseen kohti Teneriffan aurinkoa kahdeksi viikoksi, meressä uinti mieluisinta siellä. Itse en ole mihinkään palstaklikkeihin sitoutunut, kirjoitan juuri sinne minne mieli tekee, ja silloin kun sattuu huvittamaan. Laskin, että taitaa olla kohta kahdeksan vuotta, kun pirtin löysin ja sitä kautta koko palstan. Miesten huomioimiseen sanoisin, että vähemmistöjä täytyykin tukea, mutta eipä täällä akka- ja ukkovalta -asetelmia olekaan.

Edellisessä pirtissä oli sukellusveneistä puhe, mitä kaikkea Itämerellä pinnan alla sukkuloikaan, enää ei Rauhan Merestä voi puhua. Olen käynyt Suomenlinnassa sijaitsevassa Vesikossa parikin kertaa, sehän on ainut Sumessa sälynyt sukellusvene. Ne piti Pariisin rauhansopimuksen mukaan romuttaa, mitenkähän tämä Vesikko jäi. Valtavan ahdistava tunne siellä ahtaudessa tulee, miehistön liikkuma-ja nukkumatilat minimaaliset, alus täynnä tekniikkaa ja torpedotkin siellä. Vesikko on hiljattain kunnostettu, siellä on simulaationa sodan ajan äänimaailma, esimerkikisi miehistön käskyt ja torpedohyökkäys.
Suomenlahden vesi on jo puhdistumaan päin, sitä työtä pitää jatkaa. Viikonloppu oli tuulinen, ja kävimme katsomassa Porkkalanniemen kärjessä tyrskyjä, jotkut siellä jo vavoilla siian tyrskykalastusta kokeilivat.

Kalenterissa alkoi talviaika, eipä tuo paljon unirytmiä sekoittanut.
Hellin terveisin näin Hellin ja Hellinin päivänä !

Kirjoitin tämän päivän avaukseni vahingossa tuohon vanhaan pirttiin mihin Venlastiinakin oli tänään kirjoittanut.
Ihmettelin että minne ne sunnuntain viestit olivat hävinneet. Tulipa sitten mieleen vilkaista josko ylempänä olisikin uusi Kahvipirtti. Siispä uusi alku otettava.
Näistä omista touhuista taas tapani mukaan. Pojanpojan pienet tytöt 2 ja 4 vuotiaat vietiin päiväkotiin elokuussa. Yhtä päätä saavat sieltä jonkun pöpön ja sairastavat. Tartuttavat myös isin ja äidin. Ihan säälittää. Siksi tarjouduinkin kaksi vuotta täyttävän tyttelin synttärit valmistamaan luonani, jotta saavat jotan helpotusta. Kun juhlatkin pidetään kahdelle eri porukalle, niin minä laitan sille toisell vanhemmalle porukalle. Eikä tarvitse minunkaan tästä mihinkään lähteä.
On taas jotain suunnittelemista, leipominenhan on minulle rutiinia.

Ramoonalle virkistävää lomamatkaa sinne aurinkoon. Puerto de la Gruziin kai menet. Sinne on minunkin mieli, tosin en enää yläkaupunkiin majoittuisi on sinne niin pitkät portaat.

Viime perjantaina nautimme lumisateesta, kolaamisesta, ojaanajoista ja kaikista ihmeellisyyksistä, mitä valkoinen, puhdas lumi antaa.
Nyt poissa on valkoisuus, liukkauskin, ojien pohjilta autot hinattu koteihinsa.
On kirkasvalolampun aika, lumi tulee taas, kun on tullakseen.

Aamupuuron lisäke marja-aronia, karpalo, puolukka pikaisesti kuumennettuna ja chian siemeniä soseutettuun lisäten pitävät vastustuskyvyn hengissä oppilaiden kuumeillessa ja pärskiessä.

Ostin luettavakseni Lauri Järvilehdon Monenkirjavia kuvitelmia kirjan. On mielenkiintoista, että "oikea todellisuus" ei ole kuin osasta todellisuutta rakentamamme uusi versio. Niinhän se on, kukin omien seulojensa mukaan vastaanottaa tietoja/ärsykkeitä aivoihinsa. (L.J. oli aamutv:ssä lauantaina, katsoitteko?)

Pirttiläisille paljon virkeyttä ja pienistä iloista nauttimista toivottelee ph!

Nimim. pelkkää hyvää on hyvällä asialla todetessaan että pienistä iloista, se elämään tyytyväisyys rakentuu - niitä isoja ei vaan osu kohdalle.
Saimme uudelleen lauhoja syyssäitä näinkin alkutalven kynnyksellä. Puuhailin pihalla lämpimästi päällä ilman käsineitä, eikä palellut.

Huomiseksi on hämärän lisäksi luvattu myös sateita jonnekin päin Suomea vai liekö saderintama, joka niittää koko Suomen yli. Sama se me kestetään.

Satakoon vain, kuuluuhan se syyssäihin kunhan ei keskiviikkona, jolloin saan pihatalkoisiin porukkaa. talviaikaanhan nyt laskeudutaan, marraskuu jo tulossa. Sen jälkeen on jo joulukuu, ja kuinka nopeasti nämä kuukaudet menevätkään.

Toin murokakun tuliaisiksi pöydälle, olkaa hyvät ja ottakaa kahvin kanssa!

Minut on vallannut leipomisinto, ja yleensä uuniruokien valmistus, huomiseksi teen uunijuustoa, sekin on niin hyvää sokerin ja kanelin kanssa. Joululahjoiksi aion leipoa kaikille läheisilleni taatelikakun, enkä osta mitään lahjoja. Kyllä niitä kakkuja saakin leipoa monta ja hyvissä ajoin. Säilyviä ne kyllä onkin.

Tuosta klikkiytymisestä mihinkään loosiin, en koe olevani lukkiutunut mihinkään, kirjoitan juuri sinne minne mieleni tekee. Kahvipirttiin on niin huoletonta kirjata ajatuksiaan, ilman että kukaan moittii. Hyväntahtoisuus täällä leijuu ilmapiirissä ihan jo perinteisesti, viihtynyt seurassanne olen minäkin.

Heippa taas, ja oikein kotoista iltaa!

Hämärää ja pientä tihkusadetta on ollut väliin. Eipä tuo ulkoistumistani ole estänyt, eikä pahemmin kastellutkaan. Työhommistani ei ole kertomista, välttämättömät hoituu säistä riippumatta ja harrastelua riittää työtä säästävälle sisätöissäkin.

Pienistähän ja aivan mitättömistäkin asioista ja tekemisistähän se sisältö on kokoiltava. Joskus mielessäni välähtelee, että pitäisikö aloittaa hienosti sanottuna joku uusi projekti, johon alkaisin keskittymään. Alun suunnittelu asteellehan ne yleensä jäävät. Hyvältähän tuntuu antaa mennä losotella entiseen malliin, koska suoranaiset velvoitteet eivät rasita.
Niin se menee kuin tämäkin kirjoitteluni. Kunhan jotakin epämääräistä naputtelen. Jos nyt mieleni ei läiky suuresta ilosta, niin eipä murhekaan murtele.
Onhan tasapainoa sekin. Hyvää jatkoa teille!

Huomenta!
Pimeyden keskeltä tervehtivät tuikkivat katuvalot, jotka enemmänkin ovat valopisteitä kuin valaisemassa ympäristöä.

Sanon kuin poikani, kun joku oli sanonut hänestä jotakin tulkinnanvaraista - En tiedä pitäisikö minun olla otettu vai nokkaan otettu.
Olen nimittäin tänään herännyt puoli neljältä ehtiäkseni omalääkärin vastaanotolle, joka on klo 8.30.
Olen minä varsinainen Matami Aika, kun en osaa nukkua normaalisti, jos on jotakin erikoisempaa menoa. Oikeastaan en uskalla että en myöhästy. Omalääkärini ei ole Rovaniemellä vaan vajaan kilometrin kävelymatkan päässä.

Mummoonihan minä tulen:
Hän oli yhtenä kesänä meillä kutomassa mattoja puolelle sukua, ja kun urakka oli ohi, mummo suunnisti puolilta päivin maantien toiselle puolelle odottamaan linja-autoa.
Isäni yritti saada anoppinsa uskomaan, että linjuri tulee vasta iltaviideltä. mutta mummo haluasi ihan varmasti ehtiä siihen, kun se oli päivän toiseksi ainoa linja-auto. Ensimmäinen meni aamulla.
Isä keitti kahvit, pakkasi mukit, kermat. sokerit ja pullat koriin, ja lähti tien toiselle puolelle tarjoamaan päiväkahvit anopilleen.. Siellä metsänreunassa he sitten istuivat turinoimassa muutaman tunnin ja viihtyivät erinomaisesti.
Mummolla oli muutama muukin vävypoika, mutta isästäni oli tullut ehdoton ykkönen. Mummo jaksoi kaikille kertoa miten hieno mies hänen Ove-vävynsä on. Ei ole kukaan toisista vävyistä tuonut hänelle kahvia bussipysäkille.

Kello on puoli kahdeksan. Tässä täytyy alkaa pikkuhiljaa pukeutua. Meidän äidinkin lempivävy on jo herännyt ja kävi jo hoputtamassa...

Saa nähdä, passittaako omalääkäri meikäläisen Kellokoskelle tai Nikkilään. Onneksi serkkuni ei enää ole hoiturina vaan eläkkeellä.

Laitan Kahvipirttiin kortin, jos joudun jompaan kumpaan.
(Tämä masiina sekosi jo valmiiksi: veti punaisen viivan jompaan- sanan alle.)

Huomenta. kauan istuin vanhan pirtin portailla ja pähkäilin mihin väki on häipynyt; onks jokin lakko menneillään vai ??? Viimein aivotoiminta palasi ja hoksasin ..ahaa. emäntä on koonnut kampsunsa ja muutanut uuteen pirttiin. Niinkuin näkyy niin tyhmyys vaan tiivistyy koko ajan. Kun noita 100 vuotiaita on jo noin paljon, ei vähäinenkään järki enää toimi silloin, -- sinne on nääs vielä matkaa hoi kotvasen..........

Punakynää ohjelma käyttää ahkerasti mutta ei se haittaa. Ei ymmärrä tätä meikäläisen mongerrusta tämäkään aparaatti. Eikä sillä ole kuitenkaan parempaakaan sanaa tarjota vaihtoehdoksi, joten olkoon !
Mitäpä pienistä.

Huonosti nukutuista öistä mutisin entisen pirtin portailla. Joskus sitten nukun kuin hako . Siispä valvon tunteja kun valvottaa yöllä. Teen sudokuita,luen lukematomat lehdet, syön ,siinä se aika menee ja unikin ehkä tulee.

Ajat sitten olisivat laittaneet syömään uni- tai nukahtamispillereitä. En ole huolinut niitä -enkä vähässä kummassa huolikaan.

Nyt on ilmoittautuminen pirttiin hoidettu. Luin että täällä oli "arvostelu lautakunta"
kokoontunut. Kaikkia asioita nykyään "päivitetään", näköjään tätäkin.
Mutta kaikella ystävyydellä: hyvää päivän jatkoa kaikille , aurinkokin paistaa kun oikein tarkasti katsoo.

Huomenta! Ei hyvää. Kone juutas temppuili ja jumittui, en ehtinyt säätietoja onkia. Näytti selvinneen kun tein pakkosammutuksen.

Kerrankos sitä sattuu, että väärään osoitteeseen harhautuu. Minulla oli työkaveri, huomattavan iäkäs joukossa. Hänelle sattui parikin kertaa, että työkohteen muututtua meni entiseen paikkaan. Eipä hän peitellyt, vaan myöhästyneenä noitui railakkaasti. Tällä nyt ei ole mitään tekemistä M-K harhautumisen kanssa. Tuli vain mieleeni tositapaus tosielämästä.

M-K :n maininta "arvostelulautakunnan" kokoontumisesta, mitäpä tuohon sanoisi. Minulla on niin lyhyt ja hatara käsitys lautakuntatyöstä, että siitä ei ole vertailussa apua. Joskus pistivät varajäseneksi ja eihän mitä, melkein aina oli varsinaisella este. Sielläpähän muutaman kerran istuin ja tuntui että turhan panttina sekin aika meni. Se oli vain valmiiden asioiden kirjaamista pika vauhdilla. Tulipahan muodollinen demokratia hoidettua. Tähän verrattuna voisi kyllä mielestäni Pirtin keskustelua jopa pitää asioiden selvittämisenäkin, tosin ei nyt mahtavin tuloksin.

Niinhän vanha kansa asiansa hoiti, että oltiin aikanaan varmuuden vuoksi odottelemassa. Meillä oli oikopolkua linja-autolle vain 7 km. Siinä ei voinut polkupyörää käyttää, vaikka olisi ollutkin. Polkukoneella olisi jotenkin pääsyyt ajelemaan, mutta matkaa oli tullut reilu 25 km. Eipä auttanut myöhästyä bussipysäkiltä. Kyllä ihmiset ottivat varatunnin käyttöön ja tietysti kahvipullo villasukassa jotta lämpimänä pysyy ja ilman muuta evästä mukana. Eipä sieltä nakki- tai jätskikioskilla juoksenneltukaan. Eikä sellaisia tainnut edes kylilläkään olla.

Tällainen ilmoittautumiseni. Säätutkan sain katsottua, sehän vaikuttaa reitin valintaan.

Säästä puheenollen- täällä on niin sakea hämärä sumu ettei läpi näe, pitää ihan tiirata tosisaan.
Ei minullakaan ole mitään lautakunta kokemusta. Onpahan semmoinen sanonta olemassa jos jokin raati tekee arvioivan kierroksen.... noin niinkuin leikkimielessä tuo sanonta. Eiköhän lie totuus että monet asiat keskustellaan etukäteen tai ideoidaan vaikkapa saunareissulla (miehet) , sitten äkkiä kopautetaan kokouksessa nuijalla pöytään ja päätös on valmis. hitaampi ei ehdi edes kunnolla ajatella asiaa.... Sen verran työaikana kokouksissä kävin että noin se meni.
Mutta taakse jäänyttä elämää, niin mitäpä niistä.
Eihän ne eläkeläisen elämää miksikään muuta, siellähän heiluvat nuijineen.......

Helppohan pirtissä on oleilla kun neuvoa tulee pyytämättä mitä pitäisi tehdä/keskustella ja mitä ei ! Ei meillä hätäpäivää.
Muualle harvoin tulee mentyä edes lukemaan. Joskus yritin jotain kirjoitella . Niin monet kerrat olin väärässä paikassa niin mitäpä sitä suotta. Voihan se olla että ryhdyn ihan urakalla kirjoittelemaan joskus uudestaan.....muuallekin.
Edelleen sitä mukavaa päivää kaikille.

Nyt hyvää iltaa!

Sumuista ja tihkuista oli tänäkin päivänä, mutta ei pahempaa saderyöppyä. Siltä varaltahan aamusta koneen aukaisin, että tutkasta tutkailen pilvenrakosia. Kun koneen jumittuminen korjaantui, vilkaisin Pirttiä ja samalla kokeilin pelaako peli.

Kyllä ymmärsin M-K:n leikinlaskun, siitä vain kuitenkin laajentelin. Tulipa sitten jo kiirekin!

Kiire...olen aika mestari tekemään itselleni kiireitä, vaikka siihen ei minkäänlaista tarvetta olisikaan. Johtuukohan se siitä, kun isot päättäjät puhuvat jatkuvasti tehokkuuden lisäämisestä, työn laadun korjaamisesta ja nopeuden lisäämisestä. Vauhtia lisää, joustoja lisää työn arvoon, työntekijöiden saneerauksia...johan se taitaa myrkyttää eläkeläisenkin mukaan kilvoitteluun, vilkkaammin ainakin peukaloitaan pyörittämään. Eipä taida vauhtisokeus auttaa, ainahan on sekin mahdollisuus, että tunarointi lisääntyy. Jätänpä kuitenkin esimerkit sorvaamatta.

Kirjoittelusta ja tekstien lukemisesta, vähäisessä määrin, ehkä yhden viestin viikossa kirjoittelen esim. Ylen keskustelupalstalla, luen enemmänkin. Niinhän sanotaan, että vaihtelu virkistää, mutta harvoinpa mielestäni mitään kovin erikoista näistäkään irtoaa.
Voihan vika olla lähelläkin, ymmärryksessäni.

Vaan nytpä iltaa viettelemään, nokoset välillä ja kas, taas on uusi päivä tuhlattavaksi.

Eipä ole turhan paljon Pirtin ovi aukeillut. Nostan kuitenkin Pirtin näkyville, vaikka olenkin niitä nuorempia nörttejä täällä.
Kuitenkin en nyt täysin yksinpuhelua viitsi harrastella.
Niinpä jätän lyhyeksi pistäytymiseni. Katsellaan... hyvää jatkoa teille!

Tuttu mies tuumasi päivällä, ettei hän ehkä koe enää elämässään näin lämpimiä myöhäisysksyn päiviä. Juhannuksena oli kylmempää.
Mutta silloin ei ollut näitä kovia tuuli. Nyt joutuu hupulla tai korvaläpillä suojaamaan kosvansa. Niitä käy särkemään, ne myös helposti tulehtuvat. Kumma juttu.

Juice laulo eräässä biisissääni; käy tuuli läpi pääni etelästä pohjoiseen.
Ei ennen ollut tuollaista riesaa. Ja paleleekin herkemmin kuin ennen.
Sentään nukkuminen on meikällä ollut ongelmatonta. Ja helppoa kuten aina.

Tälläisenä lama-aikana voi sanoa, että ollaan me eläkeläiset etuoikeutetussa asemassa. Nyt on lomautettuja ja pitempään työttömänä olleita ihmisiä niin paljon.
Mutta on sitä resuttukin aikamme. Saimme elää korkea työllisyysasteen aikaa.

Niin kaksin aina kaunihimpi, minäkin pistän lusikan tähän soppaan.
Skillan taitaa nyt koetella miten tämä pirtti menestyy ilman pirtin pihalla käyskentelevää emäntää.
Luulen kuitenkin Skillanin ilmestyvän jostakin, Eihän täällä noita kolhuja kovinpaljon ole tullut,
Kymmenvutias pirtti in säilynyt hyvin, mielestäni tämä on ainutkertaista tällaisessa vapaasti mukaan pääsevissä palstoissa, tässä on monia pitkäaikaisia mukanaolijoita, sekä aina uusiakin tulee mukaan.
On luonnollista, että ei tämä kaikkia miellytä, kuitenkin täällä voi sanoa oman mielipiteensä asiasta kuin asiasta.
Toisten tölviminen on ihan eri asia.
Harvoin täällä kukaan toisia moittii, en tiedä, joskus joku kokeilee kepillä jäätä, mutta en usko sen tehoavan pirtin mukavan avoimen ilmapiirin.
Kun emäntä jälleen avaa pirtin jonain aamuna, otetaan avaus riemulla vastaan.
Vähän vanhempi "nörtti" Late.Vaan.

Huomenta, tässä taas koneen ääressä istun ja yritän jotakin kirjoitusta aikaan saada;)
Monen moista oppia olen poissa olo päivissäni saanut, käden taito kursseilla olin.
On se aivan mahtavaa mitä kaikkea ihmiset osaavatkin, yksin oluttölkkien nipsuista mitä hienompia tekeleitä.
Monia ideoita sieltä mukaan lähti meidänkin kerhon tarpeisiin, helmistä ja kankaista tehtävää.
Brodeeraus koneenkin ääressä istuin ja ihmettelin miten nopsaan ja taitavasti kone jäljensi kuvion kankaalle, ohjelma vaan päälle ja kone työskenteli.
Varmaan käsin kirjonta kuitenkin vielä paikkaansa puolustaa, kone ei varmaan joka kodin kalustoon kuulu ainakaan noilla hinnoilla, useita tuhansia euroja maksaa.
Sateessa lähdimme ja sateessa palasimme, onnellinen matka, jäljet peittyivät;)

Kivasti olette pirtissä piipahtaneet ja juttua on syntynyt.
Tuo yö nukkuminen on todella katkonaista, jos on jonnekin lähtö edessä, mikä sitten lienee syy, ei nyt jännittämistä kumminkaan.
Samalla tapaa kuin Venlastiinakin kertoi, minä olen aina valmiina lähtemään hyvissä ajoin, minua ei tarvitse odottaa.

Kyllä se niin on, että noita pirtissä pyörimisiä ei tarvitse vuosien mukaan laskea, sillä tuntuu, että kaikki yhtä kauan olemme jaksaneet, niin hyvin on joukkomme sopeutunut ja tutuiksi olemme tulleet.
Aina uusia sopisi kirjoittelemaan, mutta mukavaa, että pitkänkin ajan jälkeen pistäydytte, kuten nytkin "pelkkää hyvää " teki.
Aikoihin et ole käynytkään, ei ole täällä päin vielä kolaus hommia tehty, en tiedä onko flunsakaan tullut riehumaan
Pidä itsesi kunnossa ja pistäydy useammin terveisiä sieltä lumisemmista maisemista kertomassa;)

Ramoona nyt sitten lämpimästä nauttimassa, toivotaan lämmintä riittävän;)
Huolimattomuuttani anteeksi pyydän, unohdin jättää viestiä vanhaan pirttiin, kun uuden pystyyn laitoin, reippaina ihmisinä jaksoitte uusia kirjoituksenne vanhaan pirttiin erehtyneet.

Sini-sirkun leipomus into pitäisi päälle saada, kun pakkasessa ei mitään kahvin kanssa nautittavaa ole, ei liioin muutakaan ruuaksi sopivaa, marjoja kyllä.
Kauppaan tässä on lähdettävä täydennystä hakemaan.

Arvostelu lautakunnissa en ole istunut, muissa kyllä jonkun vuoden, enpä enää haluaisi mihinkään istumaan, en jaksaisi niitä lukuhommia harrastaa, mitä se edellyttäisi.
Onhan meistä mummoista muuhunkin tärkeään, kuten Katleija kertoi, vaikka juhlien järjestäjiksi;)
Sää on ollut vielä niin lämmintä, että avopäin olen kulkenut, mutta eiköhän se kohta ala olla se myssyjen pito aika käsillä.
On se niin hyvä, että ei pirtti katoa nurkan taakse, siitä huolen pidätte vaikka minä pois olenkin, hyvin hyvillä mielin aina pirtin täältä löydän.
Kiitos vaan Late sanoistasi, riemuiten yhdessä taivallamme, surut pois ja kukka rintaan;)

Nyt alan katselemaan, mitä evästä sitä kaupasta hakisikaan ja muutenkin näihin päivän touhuihin aloitusta teen, mukavaa päivää meille kaikille.

Heippa hei, täällä turkulainen.
Päivä palasi taas tuttuun kuvioon, Skillanin juttu. Sinäpä sait uutta puhtia ja mukavaa virikettä itsellesi. Ahkerille käsille jotka tekemistä rakastavat tuli taas uutta tekemistä.
Foreca näyttää auringonpaistetta sinne sekä tänne, turkulaiselle vain hieman lämpösempää. Jatketaan...

Iltapäivää! Hyvä kun tuli tuttu aamun avaus. Selvisi sekin, miksi SkillaN ei ehtinyt Pirttiin (sä). Hyvä se on uusia oppeja hankkia. Sittenpähän kun vanhaksi tulee, on lisää opittuja taitoja, mitä aikansa kuluksi voi hyödyntää.

Navigaattoria en ole hankkinut. Kuvittelen tietäväni ja tuntevani ne reitit, joita tarvitsen. Metsässäkin pärjään ilman vekotinta. On kyllä kompassi, mutta harvoin olen kaulaani ripustanut. Hyvähän se silloin on, jos tuntemattomaan korpeen lähtee. Aurinko on kyllä luotettava kompassi, mutta entäs jos pilvet hämärän järjestää. Toki on sattunut muutamia pieniä harharetkiä, olenpahan noista selvinnyt.

Kyllä e-presepti on hyvä. Ei tarvitse taskussa rutistuneita papereita esitellä. Viimeisestä lääkepakkauksestahan tilanteen näkee.

Puuhastelin harrastushommissani, niinpä ajatukseni meinaa väkisin palata niihin. Näköjään olen niin yksitotinen, että pystyn vain yhteen asiaan kerrallaan. Katson nyt hoitaneeni ilmoittautumiseni.
Palaan joskus...

Ilmottautuminen jatkuu.........
Noin on, hyväthän ne e-reseptit ovat. Jos vielä hoksaa katsoa sen uusimisajan, elikä milloin resepti vanhaksi menee. Olen aina vienyt viikkoa ennen vanhaksi menevän uusittavaksi. saa sitten kerralla hakea,kun muutkin lääkkeet ottaa.
Ensin kaikki oli vähän eri aikaan haettavissa. elikkä sen kuutena päivänä olisi pitänyt rampata apteekin väliä. Sitten järkkäilin ne siten että nyt pääsen yhdellä kertaa ottamaan kaikki lääkkeet. Paitsi uusittavaksi on tosin vietävä nekin on aika samaan aikaan. Vuoden kun resepti on voimassa.
Viesti aina ilmoittaa kun valmista on. Kuten kaikki lääkärinajat ja monet muut, muistutus kännyyn aina tulee.

Ihan kuin nuo e- laskutkin näppäriä ovat. Maksajan ja tilinumeron vai vaihtaa tarvittaessa jälkikäteen vaikka olisi automaattisessa maksussa. Tosi toimivaa ja helppoa.
Hyvähän se navigaattori on jos joutuu liikkumaan uusilla tuntemattomilla
seuduilla. Pitää vaan päivittää riittävän usein. Kun uusia teitä ja reittejä tulee.
Eniten sekaisin oli "navis" meillä kun ajeltiin Kuopiossa uudella asuntomessu alueella jokin vuosi sitten. Se puhui ihan sekavia ja ohjasi minne sattui ja yhtenään olisi pitänyt kääntyä jonnekin.... ei oltu päivitetty uuteen- kaikki tiet ja kadut siellä olikin upouusia ja jopa keskeneräisiä.
Kuluuhan se aika kivasti kun väittelee navigaattorin kanssa ,käskee vaikenemaan. ellei ole parempaa sanottavaa...........

Nyt taas tuli höpinöitä enemmän kuin pitikään. Voikin jättää omaan arvoonsa.
Unohtuukohan sitä vaan höpöttämään kaikenlaista..........
Mukavaa ehtoota kaikille. Moi !

Olisimpa minäkin huumekoira, mieluummin kuitenkin rahanhaistamiseen erikoistunut värillinen noutaja. Haistaisin rahakätköjen puutteessa huumenyyttejäkin.
Kehumisia ja taputuksia saisin ja työajan jälkeen hyvää ruokaa. Tuntisin nimen Jerkku, näin meidän kesken Jere, poliisikoira.

Huomenta valkenevaan päivään, lämpöä hieman yli kolme astetta.
Arto, Artturi ja Arttu, heille nimipäivä onnittelut.
Tuossa rakennuksella kaivuri kaivaa ja peittää, mitenkähän monta kertaa onkaan kaivanut samoilta kohdin, kai se tarpeen on, välillä on kulkureitit kuntoon saatava, milloin mitäkin putkiloa sinne maan uumeniin pistävät.
Kyllä tuo talon rakentaminen monia taitoja tarvitsee, helpotuksia on matkan varrella niidenkin tekoon tullut.
Eilen koko päivän jotakin letkulla talon vinttikerrokseen työnsivät, olisiko jotakin eristettä?
Kellon siirto noita rakennus miehiä auttoi, valoisampaa on töiden alkaessa.

Vai huumekoirana olosta hurskainen haaveilee, no hyvä ammatti koiralla on, miten onkaan moiseen hommaan opin saanut?
Saakohan herkkuja palkakseen?
Navigaattori oli meilläkin päällä, kun tuonne kurssi paikkaan mentiin, reitti oli kyllä tuttu, mutta hauskaa pidettiin laitteen kanssa.
Ei se laite mitenkään takuu varma ole, ajattaa joskus kovinkin pitkän reitin mukaan.
Kaikki nuo tietokoneelle laitetut palvelut ovat tervetulleita, miten paljon säästääkään askeleita, kun koneen ääressä voi toimintoja tehdä.
Ehkäpä asialla on toinenkin puoli, se pakollinen liikkuminen vähenee ja tälläinen laiskan sutjakka ihminen vaan koneen ääreen istahtaa, ei sitä vähääkään liikkumista tapahdu.

Onhan näitä tuntemattomaksi heittäytyviä monen sorttisia, minullakin tuttu, joka nuorena paikkakunnalle muuttaneena tuli luoksemme ruokailemaan, tänä päivänä ei päivää sano.
Mies puolinen on, joten odottaisin hänen edes moikkaavan, mutta voihan olla, että olen muuttunut niin paljon, ettei tunne. ( en usko)
Ei minua moinen häiritse, ehkä vähän nololta vaan tuntuu kohdatessa.

Minulla ei ole valittamista noiden terveyspalveluiden kanssa ole ollut, hyvin on ajat pitäneet ja aina olen pyytämäni avun ja tiedon saanut.
Viime kerralla lääkäri kaikki reseptini uusi mitä vailla olin ja säästin sen kaksi eurosen minkä apteekki uusimisesta olisi ottanut.
Voisi olla jos paljon olisi erilaisia lääkkeitä, ongelmiakin tulisi.

Nyt aloitan lokakuun viimeisen päivän vieton ja seurakunta vaaleissa aion tänään ääneni antaa.
Paljon en seurakunnan asiain hoitoon ole perehtynyt, mutta valitsen äänestys kohteeni sen mukaan, että uskon hänen puolestani asioihin kantaa oikein ottavan.
Kohtuullisen mukavan syksyisen päivän viettoon mukavia tunnelmia kaikille;)

Huomenta, selkeäpää on ja mittari nollassa.

Olen huomannut, että minulla on huononlainen nimimuisti. Johtuukohan siitä, että olen niin tuhottoman paljon ihmisiä nähnyt, siitä syntyneitä pikatuttavuuksia on tullut, joita pääkovalevyni ei ole jaksanut tallennella. Aika usein joku kopsauttaa olkapäähäni ja sanoo, etkö muista? Selkeneehän se siitä, kun hetken muistellaan.

Siellä maalaismaisemissahan olen vuosikymmeniä pistäytynyt. Nyt ikäryhmäni on huventunut pieniin tai eivät ole enää jalkeilla. Aiemmin kyllä muistuttajia löytyi ja mustinhan jotain minäkin. Oli joukossa sellaisiakin, joita kyllä vanhastaan muistin, mutta eivät enää halunneet tuntea. Yleensä he olivat ns. vanhan ajan "parempaa väkeä", jotka halusivat vältellä.

Sinuttelua olen melko väljästi käytellyt. Kieliopistani on jäänyt mieleen, kun puhutaan yhdestä, se on yksikössä, ja useammat ovat monikossa. Ja sillä siisti, jos teennäisen muodon käyttäminen lieneekin pahasta, rangaistava teko se ei sentään ole.

Kyllä hurskainen asialla on, varmaan huumekoira saa hyvän hoidon ja taputuksiakin. Tosin jos taipumukset ovat sohvalle löhöilijäksi, sitä ei varmaan huumekoiralle sallita. Vireyttä on yllä pidettävä ja vainu oltava ihmistä paremmassa kunnossa. Ehkä sittenkin kannattaisi haaveilla sylikoiraksi ryhtymistä, pieneksi karvakeräksi, joka saa hellyyttä ja hoitoa viimeisen päälle.

Olin joskus pojanvintiönä lintukoirana ja oravanakin.
Täytyi nostaa korkealle puunlatvaan teerenkuvia. Sitten vaan juoksemaan laajaa erämaata ja hätyytellä teeriä lentoon jotta ne hakeutuisivat kuvien luokse. Siellä puskaan piiloutuneena sitten odotti pyssymies. Alkuun homma tuntui mukavalta, mutta niin vain sekin alkoi kyllästyttää. Taisin olla sen ajan nuori, jolle ei työ kelvannut.

Nytpä jo tämä riittänee ja muihin hommiini. Nähdään, vaikka ei nähdäkään!

31.10- Hyvää pyhäin päivää kaikille ryhmäläisille!.
Tulin juhlan kunniaksi myös tänne,jossa muutamat vuodet olen seilannut.
Elämä kulkee polkujaan ,mielet muuttuu ja ihmiset myös-osa joukosta pilvien päälle
joutunut. Mikään ei ole muuttumatonta ja näin on elämä elettevä.
Pientä pakkasta ja aurinko pilkistää,täältä Höytiäisen reunamilta ihan oikea keli ajanjaksoon nähden.
Kituen meistä monikin varmaan pyhät kotosalla viettää,koska oma sänky on paras tässä iässä..
Elämä opettaa hidastamaan vauhtia.Vanheneminen ei ole yksin minun eikä sinun se on kaikkien kohdalla tulevaisuudessa,.
Hyvää vointia kaikille heta.

Pistänpä minäkin tämänhetkisen päälimmäisenä olevan aatteeni Kahvipirttiin, ihan kuin muutkin. Eipä enää ole tullut kuusissa kiipeiltyä. Tuli vaan tuosta mieleen tapaus kun olin jotain neljäntoista, mieheni sitä joskus naureskellen muisteli.
Tämä naapurin poika oli minua neljä vuotta vanhempi ja kulki jo kylillä kun minä vielä kilttinä kotityttönä ja koululaisena leikkiä löin ja puissa kiipeilin.
Lauantai-iltana hyppelimme pituutta ja korkeutta meidän valtavan ison kuusen alla. Minä olin kiivennyt alaoksalle ja roikuin polvitaipeistani pää alaspäin kun ohitse porhalsi Cresentillään naapurin poika niin että Hornborgin hiusveden tuoksu vaan ilmoille lemahti. Minä en ehtinyt harmistuksissani muuta kuin hihkaista sieltä puusta, että "punatukkaiset ei pääse taivaaseen". Mistä minä sellaisenkin olin kuullut.

Tänään leivon tällaisen täytekakun huomisiin 2-vuotis synttäreille.
Toivon siitä tulevan hyvän. Tarvikkeet on jokasassa.
http://www.dansukker.fi/fi/resepteja/appelsiini-suklaakakku.aspx

Osuipa silmään vanhasta ketjusta Skillanin viesti. Kopsasin osan, koska edelleenkin ihmettelen miksi Skillan katsoi tehtäväkseen kirjoittaa tuon viimeisen lausejakson?
Oman nikin kovin suuren suosiollisuuden hän mainitsee, mutta onko takoituskin kertoa, että tuon toisen mainitsemansa nikki ei ole suosittu?
tästä alkaa kopsattu pätkänen.

En varmaan onnistu monessakaan asiassa, niin että kaikki olisivat tyytyväisiä, mutta olen sitä mieltä että pirtissä kaikki toisetkin huomioivat tulijat ja en pidäkkään sitä yksin omana tehtävänäni.
Yritän parhaani mukaan toimia niin, että kaikilla olisi mahdollisuus käyttää meille kaikille annettua oikeutta, kirjoitella sinne minne kukakin haluaa.

Arvostelua koetan kestää ja aikani sitä kestänkin.
Hyvää kesää Sinullekin TV, ennen kirjar, muistan kyllä pirtissä kirjoittelusi.
Samoin, puskasta en huutele, teen sen omalla tällä hetkellä kovin suositulla nikilläni.

Skillan on ihan oikeasti suosittu ja todella huomaavainen kaikkia kohtaan. Hän ei voi ottaa kontolleen niitä jotka klikin kahvipirissä muodostaa, kyllä sielläkin selvä sisäpiiri on.
Ehkä sana "suosittu" sen takia, että välillä pirtti ja Skillan on ollut muun palstan hampaissa. Mikä kumma tuota Ruuneakin vaivaa , kateus varmaan kun jollain on noin paljon suosiota. Outoa on sekin, kun jotkut on julistaneet, ettei koskaan kirjoita kahvipirtissä. Mutta kuka näistä tietää, soraääniä silloin tällöin tulee juuri nikittömiltä. Eikös Ruune ole sitäkään huomannut että esim. Katleija kirjoittaa kaikkialla.

Olipa herkullisen oloinen täytekakku Katleijalla tulossa. Nam, nam.
Itsekin tein muutama päivä sellaista mitä en koskaan ennen ollut tehnyt,
nimittäin punajuuri kakkua. Jostain lehdestä otin ohjeen ja yllätäs yllätys sehän oli yllättävän hyvää. Ei tietäisi ellei olisi itse tehnyt. 1 dl kaakaota häivytti niin hyvin tuon punajuuren (hienonnetun). Terveellistä ja hyvää.
Täytekakun aattelin tehdä vasta isänpäivänä. Lauma perillisiä lapsineen ilmestyy taan onnittelemaan isää, ukkia, isoukkia ,kaikki yhdellä rytinällä.

Kyllä meikäkin hallitsi kaikki poikien konnuudet, neljän veljen keskimäisenä kun puoliaan piti. Vieraat käydessään aina säälivät ,mutta vanhemmat sanoivat että kyllä se likka puolensa pitää.......

Vielä sen verran reseptien uusimisesta ettei se maksa mitään kun on "vakioasiakas". Ei minulta ainakaan ole mennyt koskaan senttiäkään,, viidet kuudet uusimiset- sehän tulisi kalliiksikin. Eikä liittyminen mitään maksa. Yleensä lähimmässä apteekissa kuitenkin asioidaan.
Niin huomenna Hyvää pyhäinpäivää kaikille. Pitääkin viedä haudalle kynttilöitä !
Juhlallisuus vähän kärsii kun kaupat saavat olla avoina huomennakin muutaman tunnin iltapäivällä.
Heippa !

Huomenta Pyhäinpäivän aamuun, haudoille monikin tänään kiirehtii, niin tekisin minäkin linja-autot ei vaan sinne kuljeta ja reissun päällä on muut kuljettajat.
Sytytän kynttilät täällä kotona ja muistoja virittelen, kyllä ne mielessä pysyy muulloinkin, harva se päivä etteikö jotakin jonkun asian yhteydessä mieleen tule.
Perinteinen tapa, kauniskin tämäkin haudoilla käynti, joskin siitäkin monta mielipidettä löytyy.

Huomioitsijana Y en osaa sanoa muuta kuin, että ehkä tuo sanontani nikkini suosiosta on enemmän käänteisesti ajateltu, ehkä sitä kielteistä palautetta olen kokenut.
En tosissaan milloinkaan ole suosion perässä kulkenut, sitä kerjännyt, ihan tälläisenä keskiverto ihmisenä kirjoittelen.
Hyvilläni olen, jos joillekin jotakin kivaa mieltä tuon, riidellä en halua, tuo toisen nikin "arvioiminen" ei mielestäni kirjoituksissani näy, en ainakaan sellaista tarkoita, väärin ymmärryksiä voi kaikille sattua.
En osaa mitään kunnolla ja ihastelenkin heitä joilla kaikki taidot hallinnassa.
Pahoillani olen, jos noin olet kokenut sanomiseni.

Kiitoa myös sinulle "eräs huomio" sanoistasi, mieltä lämmitti.
En kuitenkaan voi yhtyä tuon klikkiytymisen sanontaan, en sellaista ole kokenut,
tänne vaan kirjottaa paljolti samat ihmiset, ehkä siitä johtuu tuollainen arvio.
En oikein tykkää sanojani puolustella, tiedän että useinkin voin kirjoittaa sillä tapaa, että kaikki ei tarkoitus periä ymmärrä, virheitä tulee sanonnoissa, kun paljon ehtii esille tuoda.
Ehkäpä jätämme nämä ja kirjoitellaan ainakin yrityksenä ystävällisyys;)
Mitä syytä on olla katkera ja pahaa mieltä aikaan saada, rivien välistä ei kannata etsiä riitaa aikaan saavia sanoja;)

Tuota sinuttelua olen harrastanut, ehkä joskus olen vähän hämmästyneen ilmeen vasta pelurilta huomannut, mutta eipä haittaa;)
Ande1, samaa mieltä ynnämuusta sanomisessa.

Lapsuus muistoista olette puhuneet, minä olin kai silloin jo niin arka ja ujo, että en millään keinolla esiin päässyt, enemmän sellainen sivusta seuraaja olin.
Nyt vanhemmiten olen hieman rohkeammaksi tullut ja itse kritiikki on melkein kokonaan kadonnut, näkee sen näissä viesteissänikin.
Tehdas kaupungissa, missä vielä oli paljon ruotsinkielisiä, huomasi kyllä mihin sakkiin kuului, mutta ei se haitannut, kavereita löytyi saman suuntaisista.
Noin varmaan on meri-kukka, kun kuuluu vakio asiakkaisiin, asioin niin harvoin apteekissa, en tiedä voisinko lukeutua vakio asiakkaaksi, ei ainakaan ole mainittu.
Tuo on huomattu merihuisku, matkan teko hidastuu, mutta mihinkäs meillä kiirettä, aikanaan vauhti kokonaan hiipuu.

Neljä vuotta vanhempi oli minunkin mies ja minua ärsytti hänen nokkeluus eri tilanteissa, kunnes hän huomasi, että pikkuisesta oli tullut iso ja alkoi katselemaan minua" sillä silmällä", muuttuipa käsitykset minullakin;)

Nyt pitää älytä lopettaa, tätä vaan tulee ja tulee, toivottavasti kaikki ihan luettavaksi kelpaavaa;)
Haukka liitelee tuolla korkealla, ehkä katselee ruokaa sekin, löytyykö sitä kaupungin keskeltä?
Hyvää Pyhäin päivän viettoa kaikille ja marraskuun alkua sitä jo eletään, Pyrylle ja Lylylle onnittelut.

Tällä iällä voi jo ottaa erinäisiä vapauksia, sinuttelussakin ja monessa muussa asiassa.. Voi vaikka vieraan ihmisen kanssa sanan ja hymyn vaihtaa. Eilen citymarketin kahvittelupaikan jonossa käänsin pääni oikealle katsoakseni mitä kahvin kanssa valitsisin siitä hyllystä.
Näkökentässäni vilahti jotain ylhäällä siellä takanani.
Piti ihan kääntyä ja katsoa mikä siellä on. Siellähän takanani seisoi piiiitkä nuori mies. Siinä naurahdin ja sanoin että 'piti oikein tarkistaa mikä siellä yläilmoissa vilahti, mutta täällähän onkin kaksikerroksinen poika' :))

Tässä synttärivalmistelujen välillä oli koneelle vilkaistava, sitten menen koristamaan sen kakun. Lyhyeksi jäi yöuni, ei tarvitse siihen kuin 2v syntymäpäivät.

Päivää että pätkähtää.

Niin meni aamu lukiessani pirtin kuulumisia.

En ole muutamaan päivään kerennyt käymään.

Mitä lie kiireitä ollut.;)

Tinntti kävi äsken peilailemassa tuossa partsun kaiteella,luulee että siellä on kaveri,kun lasista oman kuvansa näkee.

Puluista meillä on riesa.Tuolla siivous parvekkeella.
Laittoivat sinne pöllön ja haukan kuvat roikkumaan,mutta ei ne ruojat niitä näy pelkäävän,sotkevat vain.

Vaikka täällä on naakkoja paljon ,niin ne ei tule parvekkeelle.

Ilta hämärässä niitä näkee isoja laumoja lentämässä.

On oikein hienon näköinen ilma,lähden pienlle lenkille.
näkyillään...

Tervehdys!

Kahvipirtistähän on ollut puhetta. SkillaN jo vastasikin hyvin. Yritän olla kertaamatta

Ei tässä ketjussa ole mielestäni mitään, joka aiheuttaisi mielen pahoittumista. Keskustelua, esityksiä, mielipiteitä, ehkä opastustakin. Mitäpä pahaa niissä. Jos siltä näyttää, voihan niihin ottaa kantaa tai ottaa opikseen. Tai ohittaa pienin äänin, kukin harkintansa mukaan.

Olen mielestäni sopivan riittävästi "esiintynyt" 70 palstalla myös Kahvipirtin ulkopuolella. Se on kiinni siitä, mihin mielenkiintoni ja aikani riittää.

Se on mielestäni paikkakuntakohtaista, mitenkä nuorena on kaveripiirin kokenut. Kotini oli harvaan asutussa, huutomatkan ulkopuolella sijainneessa korpikylässä, jos sitä kymmentä tönöä voi kyläksi nimittää. Sieltä kun lähti kirkonkylälle, tuli kuin toiseen maailmaan, oli paljon muutakin kuin sähkövalot. Jos sattui torilla puhumaan Työväentalosta tantsupaikkana tai Oma-Apu kaupasta, tuli piankin vastaus, että ne ovat rupusakin paikkoja, jotka kyllä sulle sopivatkin. Niin puhuivat "paremman väen vesat." Toki kotiopetus oli mennyt perille, arvokasta tasoa täytyi vaalia. No... olin kyllä nuorena mielestäni aika vilkas ja vastaus löytyi. En tosin ole nyt vakuuttunut, oliko se silloin järkevää. Tulihan sitä suukapelia, mutta en joutunut tappeluun. Jopa joku halveksijoista alkoi muuttaa tyyliäänkin. Kun kuluneina vuosikymmeninä kävin paikallisella torilla, saatoin kysyä joltakin puolitutulta, että onko hän nähnyt jotakin tuttuani, töksähti joiltakin vastaus: "En ole! Enkä halua edes tuttujasi nähdä." Eipähän se nyt paljonkaan järkyttänyt, mutta oli malttia tyytyä vastaukseen.

Tottahan minullakin oli ja on kotivaikutteita. Kyllä kahden minua vanhemman sukupolven ajatus oli, että kun on hyvä työmies, se riittää. Enempää ei tarvitse haihatella. Niin... ehkä he olivat oikeassa. Onhan tuo riittänyt jotenkin tähän asti. Puolustettava sitä on työmiehen kunniaakin.

Lintukoira lähti siitä, että setäni pyysi tällä nimityksellä apuriksi. Eipä se loukkaavalta tuntunut. Kyllästyin lintukoirana oloon, kun halusin vaihtaa paikkaa ja mennä pyssyn kanssa puskaan. Setäni ei suostunut - näin jälkeenpäin, oikeinhan hän teki.

Nyt tämä tekemiseni riittää. Hyvää jatkoa Teille!

Hieno ulkoilusää todella kun oli oikein pukeutunut- siis sopivasti vaatteita.
Haudalle tuli vietyä kynttilä, oikein monen vrk:den palava. Kotona ei muunlaistakaan ollut.
Iltapäivä meni sairaalassa vierailessa. Minun äitipuoleni jonka aikuisena sain, ,joutui sairaalaan. Ikää hänelle tulisi tammikuussa 94 v.
Tähän saakka tullut kotona toimeen ruoka - sekä muiden palvelujen turvin.
Suomessa on yli 600 yli sata vuotiasta. Niin vain ihmisten ikä jatkuu. Kaikesta huolimatta.
Skillanille: Jokin kortti pitää täyttää apteekissa, pankkikortin kokoinen. Silloin on vakio asiakas ja se näkyy aina koneella vaikkei korttia näyttäisi.
Miksi alkaa turhaa maksamaan esim. reseptien uusimisesta. Ainakin minulla on niitä lukuisia uusittavia vuosittain, on rahan menoa muutenkin tarpeeksi.

Kyllä nykynuoriso tosiaan kasvaa "kaksikerroksiseksi" (mukava sana )))
Meidänkin kuopus (tytön poika) ,on vähää vaille 2m.
Jos joku on tuon lukenut jo kuudesti voi harpata yli. Tai mennä ali.
Juhlallista Pyhänpäivää kaikille !

Hyvänen aika tuota ihimisten huolimattomuutta. No lentokenttien matkustajaterminaaleihin jätetään vuosittain satoja matkalaukkuja.
Sellaisia, joille ei löydy omistajaa. Tietyn ajan päästä ne huutokaupataan eniten tarjoavalle. Tv-kuvassa meneillään tuollainen huutokauppa.

Saatta olla Nelosen paketti, näitä lisämaksullisia kanavia. Tuontapaiset ja luontodokumentit kiinnostavat, ei salkkarien tapaset.

Huomenta lumisateisesta Savosta, mittari juuri ja juuri pakkasen puolella.
Pimeää on ja hiljaista, omiin ajatuksiin on tyydyttävä;)
Luvattu on nyt oikein markkina kelin tyyliä, räntää ja vettä, ainakin alkuviikoksi.
Meillä on marrasmarkkinat tulevalla viikolla, kahdet markkinat vuoteen, maaliskuussa sitten toiset.
Ei tule markkinoillakaan käytyä, vaikka tuossa melko läheisellä torilla ovat.

Luonto ohjelmat ovat hyviä, harmi että niitäkin usein samoja.
Aika ihmeellistä, että matkalaukun joku unohtaa, sinne jää sitten mahdolliset tuliaisetkin, olisiko kiire jonnekin.
Pitääkin kysyä apteekista minunkin tuota asiakkaaksi pääsyä.
Meillä kerhossa aiotaan tehdä sata vuotta täyttäneille tilkkupeitto virkaten. ei taida tungokseen asti peiton tarvitsijoita olla.

Näin se on, työmiehet kunniaan, miten tämä maailma pullistelisikaan, jos ei olisi kuin kouluja käyneitä maistereita ja tohtoreita, jotka eivät arjen touhuista mitään tietäisi.
En ikinä ole kunnioittanut titteliä, vaan ihmistä, joskus sitä tittelin omistavaakin;
Tänä päivänä onneksi nuo erot eivät vaikuta sillä tapaa, enää ei niiailla papeille ei lääkäreille, heiltä odotetaan ihmisyyttä ja tekoja myös.
Todella kunnioitusta herättää sellainen ihminen, joka ei anna paremmuutensa näkyä, vaan on ihminen ihmiselle ja heitäkin paljon löytyy.
Äitini oli vanhan ajan työläisnainen, mutta omalla aidolla käyttäytymisellään sai ystävikseen myös niitä "ylempi" arvoisia, tosin myös heiltä löytyi se sydämen hyvyys ja aito meininki.
Niinhän vanha sanonta kuuluu,niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
Isäni oli jäyhempi, mutta ylpeä työläismies, omilla toimeen tuleva ja perheensä elättäjä.
Heidän arvomaailma on mukanani kulkenut, tosin maailma on muuttunut ja kovaa vauhtia muuttuu, sen mukana on elettävä, yritettävä mukana pysyä.
Toivoisin, että olisin pystynyt lapseni myös opettamaan tämän kaltaisia arvoja arvossa pitämään, olkoonpa tulevaisuus minkälainen tahansa, juurensa ja lähtökohtansa on hyvä mielessä pitää, ne kantavat.

No jopa nyt taas vauhtiin pääsin, näin käy, kun häiriö tekijöitä ei ympärillä ole.
Saunassa kävin eilen, vaikka pyhä olikin, lauantai se saunapäivä minulla on.
Tarjouduin kyllä perjantaina saunomaan, mutta eipä ollut saunan ovet auki.
Mitään ilmoitusta ei ollut, olivatko jossakin näin sopineet, minulta ohi mennen, no ei tuosta suurta harmia ollut, hyvältä löylyt pyhänäkin maistui.;)
Ilma ei houkuta ulos, lunta sataa tiuhaan ja tuuli on kovaa, mukava tuota on ikkunasta katsella.
Miten lienee muualla Suomessa?
Hyvää ja leppoisaa päivää kaikesta huolimatta toivottelen;)

Sunnuntai Huomenta ! Taas kerran pitää todeta etteivät ole päivät veljiä keskenään.
Eilen mitä upein syystalven aurinkopäivä, tänään ikävän näköisiä riekaleita viskoo taivaan täydeltä. Harmaata ja tuulista ,maa tosin valkoinen.
Edellisen tavoin, paras suunitella "siistiä sisätyötä". Vähän samalla kulmalla Skillanin kanssa olemmekin, joten usein samanoloisista säistäkin nautimme. Jos nyt tästäkään räntäsateesta nauttia voi ???

Kuten käy ilmi mitään suurempia asioita ei ole kunhan ilmoittaudun joutessani.
Suunittelin ryhtyväni leipomaan ja sen teenkin- Ensiviikkolla on monenmoista ylimääräistä. Teatterissa on "mielensäpahoittajan miniä" se käydään katsomassa. Kai Hyttinen pääosassa.
Lauantaina "Turuun veljesten " konsertti sinnekin on liput. Sitten nuo normaalit
viikkoharrastukset, siinähän se viikko taas katoaa- paras vaan pullaa vääntää nyt . Mummon mustikkapiirakkaa tulee samalla ja ties mitä rusinakorvareita.

Noin arkiset sunnuntai asiat. Nyt pitää ryhtyä tuumasta toimeen , eikä meinata.
Viettäkää te muut lokoisa lepopäivä. Räntäsade antaa siihen kivat puitteet.
Heippa.

Kaksivuotispäivät on juhlittu, tänään tytön kotona on toiset juhlat, mihin tulee myös viisi muuta lasta vanhempineen. Hyvä kun sai rauhassa eilen juhlia täällä eikä tarvinnut itse lähteä mihinkään. Kiitollisia vanhemmat olivat isomamman avusta.
Nyt menen Naantaliin haudoilla käymään ja kynttilät sytyttämään.
Täällä Turun alueella on luotu julkisessa liikenteessä yhteistyösopimus, jossa liikutaan monen kunnan alueella samoilla korteilla ja taksoilla. Aivan uskomattoman hieno uudistus.
Minäkin voin nyt käyttää seniorilippua Naantalin matkalla, joka ennen maksoi 5 € yhteen suuntaan ja nyt maksu putosi tällä systeemillä 1,70: een, keskipäivällä hinta on vain 1,45. Ihmeellistä ihan. En tiedä paljonko tuet ovat, tokko tuotto kattaa niitä.

Olipahan hämärä, sadetihkuinen päivä. Pääsin kyllä melko pienillä kosteusvaurioilla lenkin ulkona heittämään.

Niin...onhan maailmakin muuttunut, kuten SkillaN kirjoitti. Jotenkin vain tuntuu, että sekavammaksi vain menee. Vaikka ennen myös oli vaikeuksia ja puolensa pitämisessä työläisillä riitti työtä ja ajattelemistakin, jotenkin asiat tuntuivat selkeämmiltä kuin nykyään.

Mielensä pahoittajan kävin elokuvana katsomassa. Kun kuvan päähenkilö purnasi uudenajan meiningeistä, tuntui että samaan tapaanhan minäkin ajoittain olen purnaillut. Olihan se ihan katsottava elokuva, mutta enempää kuitenkin odottelin.

Täällä on kaupunkikohtaisia paikallislippuja liikenteessä. On myös vyöhykelippuja yli kuntarajojen. Ei täällä katleijan mainitsemilla hinnoilla matkustella. Hyvä kuitenkin että tuetaan. Tuskinpa ne lippujen hinnat kustannuksia kattavat, mutta voihan halvemmat liput houkutella enemmän joukkoliikenteen käyttöön.

Jätänpä tällä kertaa jutusteluni tähän. Jatkoja!

Huomenet pimeästä ja kostean näköisestä maailmasta, täältä Savon puolilta.
Viikko aluillaan ja perjantaihin asti melkoista lentoa, tänään tulee pitkä päivä monen laista talkoo hommaa tiedossa.

Vaivasen luut olen nuoruudessani hankkinut ja nyt niistä riittävästi kiusaa on, oli kapeat kärjet ja ohuet korot, vaikka uskonkin myös perinnöllistä olevan tämä vaiva.
Äidilläni ei varmasti mitään muodin sanelemia kenkiä ollut, mutta vaivasen luut kylläkin.
Eipä ole täälläkään mitään etuja linja-autolla kulkiessa, 3,30 kerta maksu, aika loven pussiin tekisi, jos paljon joutuisi käyttämään, no on niitä joitakin lippukirjoja edullisemmin.
Onneksi en tarvitse muulloin kuin sairaalassa käydessä.

Meri-kukka melkoinen kulttuurien harrastaja, milloin missäkin riennossa käytte, Minulta on melkein unohtunut teatterikin, kai siitä aikoinaan sai tarpeekseen.
Tulevana perjantaina kyllä on aikomus teatteriinkin mennä, kunhan ensin palvelutalolla vierailemme.
Pieni ohjelma tuokio isän päivän merkeissä ja sitten myyjäiset, kiirettä teettää sekin homma.
Yhdistys teatteri lipusta kivan summan maksaa.
Olisi minulla mahdollista teatteri kerhon puitteissa myös edullisesti katsoa ohjelmisto.

Tänään lantut talkoilla kuorimme ja keitämme survoksena pakkaseen, samoin porkkanat, joulumyyjäisiä varten ne tehdään, yksi emäntä etelän lämpöön karkaa, siksi ennakoimme.
Torstaina piirakka talkoot, 500 piirakkaa on aikomus tehdä, siinä saa pulikka heilua.
Kivaahan se on, että touhua riittää, siinä välissä iltaa istuen puikkoja ja koukkua heilutan.
Joskus tuppaa ruuhkaksi asti tätä hommaa, ei valitusta, itse olen näin halunnut.
Iso kassillinen on lämmintä tarjottavana.

Nyt on lähtöä alettava tekemään, jouluisia liinoja menemme ennen varsinaista kerhoa painamaan yhden jäsen kanssa, sitten jatkamme normaali kerhon merkeissä.
Nyt en ehdi leipomaan, kaupan kautta kierrän, täällä saa piirakoita 0,29 senttiä kappale ja ovat juuri uunista otettu, niitä nyt aion kahvin kyytipojaksi hankkia.
Miten käyneen meidän piirakoinen kanssa, kun vähän hinnakkaamipia ovat?

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa ja tätä maanantai päivää, Terhoille onnea!

No voi sentään, tuotakaan en tiennyt. Totta lie, kun tytön poika pienenä tokaisi: kyllä sie oot tupera. (typerä). Mistä lie kuullut mukavalta kuulostavan sanan....

Jouduin vaatesulkeisiin -kuin armeijassa ikään. Piti heti alkaa tarkastaa miten on tuon pomon laita..sukkikset pois ja varpaat tarkkaan mittaukkseen. ja voi harmi vaikka miten yritin venytellä sitä "toista varvasta" pidemmäksi ei sitten millään venynyt, siinä ja siinä että pärjäsi ukkovarpaalle. Ja niin olisin toivonut... viimeinkin olisi ollut kaikki valttikortit käsisäni mutta kun ei. Tyydyn kohtaloon.

Kyllä on taas kovat leipomistavoitteet pirtin emännällä.
Mutta teinpä minäkin sitä mustikkapiirakkaa ja korvareita eilen, tuonkin pirttiin halukkaille kahvin seuraksi.

Tällä kulmalla on taannoin yksi ilmainen päivä paikallisbussin liikentteessä. Vaikka päivän olisi kyytiä ottanut. Parempi kuitenkin tuo jatkuva alennus kuka joutuu bussejä käyttämään.
Nyt hyvää päivän jatkoa. pitää lähteä ennen kiirettä.

Sateista päivää edelleen, ei ole aurinko kehdannut nousta.

Varpaista olette puhuneet. Minulla on leveä jalkaterän lotnikka. Myös niin rintava, että kengät on taiten valittava: korkea, leveä ja ehdottomasti nauhoilla, että saa sopivaksi säätää. Muutoin varpaani menevät järjestyksessä isosta pieneen.

Luonnon muotoilemat jalkani ovat, olipa hyö sitten geeneistä tai darwilaisen kehitysjärjestelmän mukaisesti kehittyneet, tarve kutenkin on sanellut suunnan. Leveä, tukeva jalkaterä on hyvä suolla, metsässä ja umpihagessa kahlatessa. Sitähän esivanhempani ovat tehneet keräilytaloudessa työhommissa metsissä. Aina se jalkaterän muoto hieman jelppii. Tosin nyt taitaa se kehitys loppua, koska sille on vähemmän käyttöä. Se mitä ei tarvita, se surkastuu. Käy kuin trutsille, siiville ei ole käyttöä, mutta jalat ovat maailman vikkelimpiä ja vahvoja. Minun kaltaisteni jalkaterät joutavat kapenemaan, sitä en tiedä millaiset "siivet" tulevat. Johan pitkäkorkoiset, kapeakärkiset kengät ovat valmiina kurkottamaan ylöspäin, nouseeko sitten muutakin kuin pää pilviin.

Sitä olen aprikoinut monesti, miksi ukkovarpaani kynsi kiipeää liikaa pystyyn. Syöhän se sukkiini reijät vaikka kuinka hyvin kynnet tyveisi ja viilaisi. Senhän tiedän, että ennen oli tallukkaissa ja nahkakengissä kippurat kärjet. Olihan ne kätevät pidikkeet suksien mäystimiin. Samalla jäi ilmatilaa varpaille ja kynsille kasvaa ylöskin päin. Myös tuohivirsuja ylöspäin kurkottavat kynnet pidättelivät löttösiä jalassa. Pitemmälle en ole päässyt luonnonmukaista selitystä hakiessani.

Hattujanikin olen tarkastellut. Ei niihin ole ilmestynyt reikiä, joten teräväpäisyydestäni ei ole pieniäkään luonnollisia merkkejä. Tosin vaalea hikinauha aika pian likaantuu. Tosin sekin paremmin todistaa sekapäisyyttäni ja hämäriä ajatuksiani. Niin sitä tulee tarkasteltua todistusaineistoa aivan tieteelliseltä pohjalta. Ja siihenhän on sitten tyytyminen.

Tähän lopetan tämän tiukan asiallisen juttuni. Hyvää jatkoa teille kaikille sellaisina kuin olette!

Päivä pulkassa, sanonta ! Ihan tulin hyvälle tuulelle, vaikkei entisessäkään mitään vikaa ollut! Nimittäin kun luin tuon kivan analyysin nauratti kyllä. Pitää todeta ettei täälläkään hatut ole puhki menneet... liian teräväpäisyyden takia.
Jalkineiden lisäksi perintötekijät vaikuttavat vaivaisen luun kehittymiseen. Millaisen luun rakenteen ja muodon perintönä saat. Väärän laiset jalkineet sitten edes auttavat vaivaisenluun kehittymiseen.
Itse olen saanut kaikki muut haitalliset perimässä paitsi en niitä. jalkaterä on vielä suora ja ok. paitsi kengän numeroa on saanut suurentaa , mutta niin käy kaikille kun ikääntyy. Eikä enää katso tarpeelliseksi piinata itseään sopimattomilla kengillä.
Mutta ne siivet. Olishan se kivaa lennellä mitenkähän kauan niitä pitäis odotella ???????? No,, viimeistään ensipääsiäisenä kuitenkin
Nyt alkaa kaunarit...

Liekö yleistäkin, että tosisyksyn tultua liikkuminen vähenee. Pimeä lisääntyy ja niin unentarvekin. On kai alettava säännöstelemään syömisiään kun paino on lähtenyt vääjäämättä noususuuntaan.

En kärsi tästä etelän leikkikaamoksesta. Oikean kaamoksen ihmiset, alueilla jossa aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle viikkoihin, sanovat kaamosta jopa mukavaksi.
Se pitäisi käydä selkeän sään aikana oikein katsomassa.

Mielestäni ei täällä nyt mikään leikkikaamos ole, sataa tihuttanut koko päivän, kyllä se harmaalta näyttää.
Tottahan se on tuo lapin kaamos, mutta näin eteläisessä suomessa tämäkin riittää.
Lapissa käynyt parikymmentä kertaa, aina kuitenkin siinä valoisimpana aikana, on se yötön yökin nähty monasti.

Taas jäänyt nämä pirtin käynnit aika harvaksi, tuntuu niin kiireisiltä nämä päivät.
Muutto mielessä, eikä vain mielessä täytyy katsella mitä mukaan otetaan keskiviikkona tulee muuttolaatikot, sitten lauantai aamuna aletaan kuormaaminen.
Saamme kolme apulaista muuttoon, auto vie, lisäksi on peräkärrykin jos tarvitaan, ilmasta vähän riippuu.
Omaa väkeä kaikki. Eihän se muutto niin mukavaa ole, mutta luulen sen onnistuvan omalla porukallakin. Marka ei ole kuin reilu satametriä.

Enpähän nyt ala jalkojani kovinpaljon selittelemään, rintavat ova,t joten nauhakenkiä etupäässä ostsnut, jos muita erehtyy täytyy niitä kuminauhoja vähän saksia.
Oikeeta hattua ei minulla ole ollut kuin joskus 75 luvulla, silloin jätin viimeisen hatun Berliiniin raitiovaunuun. Pipo ja joitakin lätsiä,on toki oikea karvalakki, mutten muista koska viimeksi käytin.
Tähän taidan lopettaa, ja toivotelen hyvää yötä.
Minä Late Vaan.

Tosi harmaa päivä on ollut ja tihkusateinen. Tämä lounainen nurkka maassamme on alue, jossa maahan saadaan viimeisenä lunta. Eipä ole sitä vielä satanut kertaakaan.
Lumi valaisisi maisemat, joten sitä alkaa jo kaipailemaan tässä kaamoksessa. Mittari näytti tänään kymmentä lämpöastetta ja näyttää vielä lämmintä riittävän jatkossakin.

Kävin iltapäivällä opistolla kuuntelemassa luentoa ikoneista. Odotin paljon kuvia näytettävän, mutta se ei toteutunut. Luennoitsija oli venäläissyntyinen nainen, jonka suomenkieli oli aika puutteellista. Hän luki suoraan paperista kaiken sanottavansa ja koska aihe oli aika vieras alkoi tasaisella äänellä tapahtunut luenta nukuttaa. Huomasin vieressä istuvallakin olevan silmät kiinni ja pää oli pudonnut rinnalle. Emmekä me muut olleet ainoat uniset.
Vielä on tätä luentosarjaa yksi kerta jäljellä ja kun sama luennoitsija on tulossa, jään takuulla kotiin.
Oli aiheessa paljon ihmeteltävää mm. ihmeitätekevät ikonit. Ja kävi ilmi kuinka tärkeässä asemassa Jumalan synnytäjän äiti, neitsyt Maria on ortodoksisuudessa.

Harmaa taivas ei taida tästään paljon valeta, oikea markkina ilma.
Muistini mukaan, aina on syysmarkkinoilla sateista ollut, silti siellä uskolliset toisiaan tapaavat.
Kerhossa moni kertoi rinkelin käyvän aina vaan ostamassa, minä en edes tykkää tästä herkusta.
Juho Pullin rinkelit kuulemma parhaita, liekö kaikki Pullit samastaa suvusta, paljon saman nimisiä kauppaajia on.
Itse en vuosiin ole markkinoilla käynyt, mutta muistini kertoo, että paljon näitä saman nimisiä rinkelin kauppiaita oli.

Itse kehuen pitää kertoa, että liinat onnistuivat hyvin, jouluiset kynttilät koristavat ison pellavaliinan reunoja ja muutama saunapyyhe ja kaitaliina myös pellavaisia tuli painettua.
Onhan vielä kuviot silitettävä, mutta siinäpä sekin tulee tehtyä, töitä jakaen.
Huomenissa olisi vielä tyynyliinojen seula painamista, sitten sen homman jätämme.

Kengistä ja jaloista olette kirjoitelleet, piti minunkin tarkistaa oliko se ison varpaan viereinen pidempi, oikeassa jalassa on, kun vaivasen luu varpaita vääntää.
Hattuja en juurikaan pidä, pipoja sen enemmän, milloin minkin värinen päätä koristaa, paljon myös paljain päin kuljen.
Oma tekemiä ovat päähineeni, voi vaihtaa tyyliä myssyjenkin kanssa, kun uusi malli eteen tulee.
Noista miesten hatuista muistan miten mieheni kaivoi vanhan vilttihatun ja rupesi kulkemaan se päässä, eipä kovin kauan mennytkään, kun hatut yleistyivät, miehiä vilsa päässä kulki raitilla melkoisesti.
Mieheni tykkäsi erota "massasta", oli rohkeutta olla erilainen, ensimmäinen pyöränsäkin oli sellainen kippura sarvinen, ei näillä kulmilla moista oltu montakaan nähty, nyt kai kilpaurheilijat sellaisilla ajelee.
Eihän se miesten hattumalli korvia suojannut, mutta oli ennen hyvinkin suosittu hattu, olihan ne eden ja lättähattu mallitkin, korvalappujakin paljon käyttivät.
No se kuului nuoruuteen, muistan minullakin olleen angoralangalla päällystetyt korvalaput.

Kyllähän tämä "kaamos" on kestettävä, mutta kyllä se jaksetaan, kun odotettavissa on valkeat hanget ja pakkaset;)
Tuo painon nousu on uhkaavaa, ihan jo pelolla ajattelen sinne Haapsaluun menoa, siellä kun valmiiseen pöytään saa istahtaa.

Lantut ja porkkanat survoksena, sitten vaan joulumyyjäisiä edeltävänä päivä paistetaan.
Porukalla tehden sekin homma hoitui ja sitten vielä saunottiin, kiva rupeama kaikkiaan.

Nyt kuitenkin kaikkine jalkavaivoineni yritän taas rientää, laulaminen tämän päivän ohjelmana ja sitten viimeistely töitä illan mittaan.
Puuhakasta päivän viettoa teille toisillekin, Latella se muutto urakka edessä.

Harmaata on ja sataa. Lääkärissäkäyntini Hyksissä oli sillä tavalla rasittava, kun bussimatkat vielä kaiken päälle oli kestettävä, ja sitten oli oltava sen lääkärin katsastettavana virtsan ponnistusten aikana karkailun takia. Jos aivastan, niin lusikallinen pissaa tirahtaa aina pöksyyn. Mutta kamalinta on joutua jonkun nuoren kaverin synäämäxi, tämä hänen mukaansa olikin vain alkua, eli uudestaan taas on myöhemmin sinne mentävä.
Ja tänään sinne kehotettiin tulemaan virtsarakko täytenä. Olikin kiva istua bussissa ja ratikassa aivan rakko täynnä pissaa.
Katotaan nyt, miten sopii tuo uusi annettu aika muuhun joulun lähestymisohjelmaani.

En nyt laita nikkiäni tähän, suonette anteeksi.

Hyvää harmaata marraskuunalun tiistai-iltapäivää!

Skotlantilaisen lääkärin David Livinstonen elämää olen viime aikoina lukenut ja pohtinut.
Samoin myös Henry Morton Stanleyn elämää
Hänhän oli se mies, joka löysi David Livingstonen Kongosta.

"Livingstone syntyi Blantyren kylässä, Etelä-Lanarkshiressa, Skotlannissa, hänen itsensä kutsumaan ”jumalaiseen köyhälistöön”. Livingstone oli jo kymmenvuotiaana töissä puuvillakehräämössä rahoittaakseen tulevia opintojansa."

"Stanleyn (joka oli vielä tuolloin nimeltään John Rowlands) vanhemmat eivät olleet naimisissa, ja hänen isänsä kuoli varhain.
Hän varttui köyhäintalossa 15-vuotiaaksi saakka.
Vuonna 1859, 18-vuotiaana, hän matkusti Yhdysvaltoihin New Orleansiin, missä hän sai töitä varakkaan kauppiaan Henry Morton Stanleyn sihteerinä. Stanleystä tuli käytännössä Rowlandsin isä, ja hän antoi tälle oman nimensä." Wp

"Hänestä tuli Stanleyn (joka oli vielä tuolloin nimeltään John Rowlands) vanhemmat eivät olleet naimisissa, ja hänen isänsä kuoli varhain. Hän varttui köyhäintalossa 15-vuotiaaksi saakka. Vuonna 1859, 18-vuotiaana, hän matkusti Yhdysvaltoihin New Orleansiin, missä hän sai töitä varakkaan kauppiaan Henry Morton Stanleyn sihteerinä. Stanleystä tuli käytännössä Rowlandsin isä, ja hän antoi tälle oman nimensä.

Henry Stanleysta tuli sitten tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko.
ja juuri hän löysi kadonneen tohtori David Livingstonen viidakosta ja sanoi nuo kuuluisat sanat, jotka ovat lentäväksi lauseeksi myöhemmin tulleet: "Doctor Livingstone, I presume!" ("Tohtori Livingstone, oletan!")
Sir Henry M. Stanley tunnetaan erityisesti Kongo-joen kartoituksesta.

Ihmeellisiä elämänteitä täällä maan päällä kuljetaan. Minunlaisellani tavallisilla tallaajilla ei onneksi ole ollut ihan noin jännittävää.

Olen kirjoittanut äsken myös tuonne "Jos eroaa ev.lut..."-ketjuunkin sen viestin ' Tietääkseni ',
johon laitoin sen Kari Rydmanin "Niin kaunis on maa"-laulun, mutta en ole varma siitä asiasta.

Siksi nikikseni laitoinkin tuon ' Tietääkseni'.

Kuulun ja olen aina samoinkuin vanhempanikin kuulunut kirkkoon, joten varma en voi olla,
en ole ottanut selvää.
Minullahan on aina (vapaaehtoisia) kiireitäkin, varsinkin lastenlasten kanssa on mukava olla.

Ellin boksiin aikanaan kutsuttiin-
Toin erään meilin tuohon ruuneperin ketjuun kun näkyy jatkuvan UHITTELU
ja väärien tietojen kertominen kun joku vanha kävi äskettäin tervehtimässä pirtissä.
Toivoin aikanaan ja edelleen, että väärät lausumat korjattaiasiin mahdollisimman pian iinä keskustelussa jossa ne on esitetty.
Laitan meiliin usein /luettu

Myöhäisiltaa, ainakin mielestäni!

Tulin vilkaisemaan Pirttiä. Huonosti olen perehtynyt päivän kirjoitteluihin. Niin se on päiväni mennä hurahtanut. Tuossa mainittiin v. 2003 asioista. Niitä en tunne, eikä kiinnostukseni riitä niitä penkomaan, koska oletan ettei niissä mitään kovin tähdellistä ja merkittävää.
Nyt painun pehkuihin, koska haluan pitää rytmeistäni kiinni. Hyvää yötä!

Huomenta hyvin pimeään ja tuuliseen säähän, luntakin vähän viskoo.
Ei vielä kumminkaan pakkasen puolella olla, maa aivan sula ja vesi lätäköitä tien reunoilla.
Reiman päivä, onnittelut!
Eipä anna aihetta tonkia noin vanhoja juttuja, kun asia ei varmaan kovinkaan tärkeä ollut.
En muista mitä korjattavaa olisikaan, ei tämönen mummo nyt ihmeisiin ole pystynyt, eikä jaksa kymmenen vuoden takaisia muistella.

Noissa kokeissa käyminen on kyllä aika tavalla rasittavaa, kun usein syömättä saa mennä jonottamaan.
Voihan nykyisin ajan varata myös labraan.
Tuo vaiva mistä kerroit -oOo- on aika yleinen iän karttuessa ja kuulemma aika tuskallinen tutkimuksissa, en onneksi niihin ole joutunut.

Mielenkiintoisia asioita olet tutkinut Merilii ja ihmeellisiä tarinoita ihmiskohtaloihin mahtuu.
Sinnikkyyttä tarvitsee, kun noista olosuhteista ponnistaa, mutta myös älykkyyttä, jota ei kaikille ole annettu.
Kirkkoon kuulun minäkin, mutta en ihmeemmin ole niitä asioita pohtinut, uskon kylläkin johonkin, mutta omin ajatuksin.
Verot menee, niitä ei paljon huomaakaan, kun asiaan on tottunut, sen käteen jäävän kanssa yrittää vaan pärjätä.
Kyllähän noita palkka tietoja on taas lehdissä näkynyt ja todettava on, että tasan ei käy onnen lahjat.
Miten taitava ja osaava pitääkään olla, että noihin isompiin lukuihin pääsisi.
Ihmetelen kovasti, miten konkurssiin ajautuu hyvin pärjänneet yritykset, tai niin ainakin on kuvitellut.
Onko kysymys huonosta johtajuudesta, vai puitteetko tehdään niin vaikeiksi.
Lakien ja säännöksistä vastaavat eivät ole tilanteiden tasolla.
Viimeisin lähi maailmassani konkurssiin ajautunut leipomoliike toimi näin minun tasoltani katsottuna hyvin, asiakkaita aina liikkeessä, mutta nurinpa meni.
Surettaa nuo työpaikkojen väheneminen ja sitten toisaalla isoja ansioita kerätään, jotakin mätää täytyy olla.

Jätänpä taas pohtimiset, ei taida näistä purinoista apua löytyä, pitää vaan taiteilla pienen budjetin avuin eteenpäin.
Onneksi tuota touhua on, ei tarvitse katkeroitua noita asioita mietiskellen;)
Hyvä osaisia on aina ollut ja tulee olemaan, kun tyhmyyttään ei asioitaan saa paremmaksi, on vain tyytyminen olevaan.
Varmasti vaikeuksia elämässä on paljon ja apua tarvitsevia löytyy myös meidän maasta, kun vain tarpeet kohtaisivat.

Tämänlaisia mietteitä tänään, päivä tästä käynnistyy, mitä tuokaan tullessaan, hyvillä mielin kaikesta huolimatta sitä aloittelen, voihan olla iloisia yllätyksiä täysi;)
Niitä iloja toivottelen teille kaikille.

Ehtoo päivää.

Ai että oli taas kiva kun jalkhoitaja kävi hoitelemassa koivet kuntoon;)

Olisi ollut markkinapäivä tänään,mutta mikä lie lorvikatarri iskenyt.
Ei ollut intoa lähteä sinne.

Alakerrassa olin kortilla ja kahveella.

Se alkaa olla kaks pimeetå vastakkain;)

Eipä oikein ilman valoja tahdo nähdää mitään touhuta,niin kun minä muka touhuasin;))

näkyillään...

Iltaan taas on päivä pyörähtänyt. Kuivempi päivä oli kuitenkin.
Hyvin varmaan Laten muutto sujuu kun on luotettava taustajoukkokin mukana. Eipä se nyt ihme ole, jos kirjoittelu jää vähemmälle. Onhan niillä asioillakin tärkeysjärjestys.

Minua ei muutto ole aikaa viemässä. Tuhraan kuitenkin kaikkea pientä mukamas ahkerasti. Parempi kuitenkin sekin, ikävystyttävä peukaloiden pyöritys. Sittenkin, vaikka vaikea sitä hyötykäytöksi kaikkia puuhiani nimitellä.

Katselin Eduskunnan välikysymyskeskustelua. Olihan siinä railakkaakin sananvaihtoa. Tosin ei mielestäni sittenkään ratkaisevasti uutta. Se tuli esille oikealta, että kilpailukykykeinona pitää työntekijöiden joustaa palkoissa, työajan järjestelyissä, tehokkuutta lisättävä...muka kaikkien on osallistuttava. Vanha lauluhan se on. Silti suuripalkkaisten tulot lihovat ja pääomatulot kasvavat.
Tulihan yrityksille runsas veronalennus työllistämisen merkeissä, mutta irtisanomiset ovat kiihtyneet, firmat pakenevat ulos. Turhaapa näitä ajattelen, mutta kun ei hyvältä näytä jatkokaan. Jotenkin ajattelen, että jotain suurempaa on tekeillä, jonka tavoitteita peitellään. Olkoonpa se vaikka tavallista suurempi tulonjakojärjestelmä, jonka hallitsemiseksi tarvitaan melkoinen joukko todella hyvätuloisia ja suurin osa roikkuu juuri ja juuri elämässä kiinni ja kilpailisi keskenään vähistä työmahdollisuuksista "joustavan" käytännön vallitessa, sillä alullahan jo ollaan menossa. Ehkä olisi parempi olla suuria miettimättä. Mennä lösötellä vaan rennosti ja olettaa, että ei eläkettä kuivateta koivin paljon laihemmaksi. Varmasti eläkkeenkin ostoarvo on laskenut ja laskee edelleenkin. Joten tinkimistalkoissakin ollaan.

Tässä niitä näitä juttuni tällä kertaa. Eiköhän sitä pärjäillä, tottakai!

Huomenta, kaksi pimeetä vastakkain, kuten muorikin mainitsi,)
Vajaa aste pakkasta, nyt kuivalta näyttää, hyvä onkin, on tästä taas taipaleelle lähdettävä, nyt vuorossa piirakka talkoot.

Varmasti asiaa puhut ynnämuu, niin kuin aina.
On se jotenkin harmittavaa, kun aikoinaan työelämässä joitakin parannuksia aikaan saatiin, nyt on kaikki kadonneet.
Kellä nyt työtä on, joutuvat tekemään ilman ylityö korvauksia, saanevatko edes kaikki vapaa päiviä korvaukseksi.
Ennen ammattiliitto jo puutui tälläiseen, nyt taitaa voimaton olla ja työntekijät ei puoliaan uskalla pitää työpaikan menetyksen pelossa.
Mitähän pitäisi tehdä, no taitaa teot olla meikä ihmisiltä tehty, vaikka aihetta myös eläkeläisillä olisi hieman karvojaan nostatella.
Pien eläkeläisiä on runsaasti, toimeentulo nippa nappa, kuuntele ja lueskele sitten satumoisiin ylettyviä tuloja, meinaa kenkuttaa.

Ymmärrettävää on Laten porukan kiireet, on sitä laittamista uudessa kodissa ja vanhan tyhjennyksessä, mutta kyllä se varmasti palkitsee uuden uutukaiseen kotiin pääsy.
Enpä enää edes haaveile uudesta asunnosta, hakijoita on valtavasti.

Kundi5, yrittänyttä ei laiteta, uusiksi vaan yritys.
Mistähän tuollainenkin sanonta on syntynyt?

Taitaa tulla kiirus, kello kulkee luvattoman nopeaan, nyt minäkin sanon heipsutatakukkuu;)

Lukemassa olen joka päivä käynyt, mutta pari päivää on jäänyt väliin. Kun kerran kahvilla käy onhan se kohteliasta sentään tervehtiä ja todeta vaikka ilmoista jotain. Niin ja kohta keleistäkin, mutta meillä ei ole vielä valkoista maan pinnalla näkynyt kertaakaan.

Kaupunki on järjestänyt minulle katseltavaa ikkunasta, kun keittiön pöydän vieressä istun. Toissa-aamuna hurahti kadulle kaivinkone, kauhatraktori ja kuorma-auto nostureineen. Hiekkakasa ilmestyi ja jalkakäytävän laatat irroitettiin ja kasattiin. Sinisiä muoviputkia paikalle tuotiin ja sitä rataa myös liuta keltavihreäpukuisia kypäräpäisiä miehiäkin. Niitä on aina paljon tämmöisissä kapungin hommissa, enemmän kuin mummojen hoidossa vuodeosastoilla.

Minä tässä mietin mitä niissä putkissa kulkee ja tulin siihen tulokseen että noitten katuvalojen kanssa ovat jossain tekemisissä. En ole vielä käynyt kysymässä, mutta onhan se asia selville saatava. Utelias muori :))
Että tämmöistä tällä kertaa.

ps. tsemppiä Latelle ja kumppanilleen muuttotouhujen keskellä.

Lunta ehti täälläkin näyttäytyä sen verran, että maa hiukan valkeni. Ei tullut talvivaaraa. Eiköhän se Talvivaara ole nimensäkin saanut livakoista huonoista keleistä.

Talvivaara on nyt totta jos tarkoitetaan sitä kaivosrepellystä. Nyt kompurointi on päättynyt konkurssiin. Veronmaksajien piikkiin menee valtion monesta luukusta antamat 200 miljoonaa. Kaivosrepellyksen "sairaskuluihin" menee saman verran lisää. Ihan virallisiksi luokiteltavien arvioiden mukaan. Mistähän nekin rahat leikataan?

Muistan kuinka Perä osti tämän kaivosvaltauksen Outokumpu Oy;ltä yhdellä eurolla. Tämä valtaus oli tutkittu ja todettu kannattamattomaksi. Perä oli viimisen päälle rohkea yrittäjä ja käynnisti kaivostoiminnan uusilla menetelmillä. Hän oli maineensa kukkuloilla esimerkillinen mies. Olihan hän vaatimattomalla hankinnalla käynnistänyt yrityksen, joka nosti hänet tulotilastojen kärkeen, monikymmen miljonääriksi, kun "työstään" korvausta otti.

Vauhti oli niin kova, että persuuksilleenhan se homma meni. Uudet menetelmät eivät toimineet, laskelmat eivät pitäneet ja myrkkyvedet tuhosivat lähiympäristöä. Oliko tunarit asialla, olisiko yleensäkään tällä toiminnalla ollut menestymisen mahdollisuuksia? Kalliiksi tulee tämäkin oppiraha, mutta eihän se mitään. Kyllä kansa maksaa, vaikka jotkut saattavat purnata. Nehän voi johtajat kuitata sanomalla," on se kumma kun mikään ei miellytä, vaikka parhaammehan olemme aina tehneet."

Talvivaara on ajankohtainen. Monin paikoin olisi jo hyvä olla nappulat kenkien pohjissa jarruina. Jatkoja teille!

Huomenet, nyt niin puhtaan valkoisista maisemista, lunta on niin paljon, että koko maailma valoisalta näyttää ja lisää sataa.
Pakkasta ei ole yhtäkään astetta, kuinka sitten lumet pysyneekään.
Tuo Talvivaara on yksi monista yrityksistä joita on yllä pidetty ja uskottu, tai ovat uskoneet sen kannattavuuteen, näin siinä sitten kävi.
Luonto on lähiympäristöstä pilattu, mitä vaikutuksia sitten lisää tulekaan.
Yksi kohde jonne veroeurot matkasivat, sen suuremmin kansan tahtoa kysymättä, miten lienee, joutuuko nämä johtajat mihinkään vastuuseen?

Hyvä hurskainen, että ne kumit tuli vaihdettua, voi olla että tarpeeseen ovat, tiedä vaikka liukkaaksi keli muuttuu.
Sohjoa ainakin tulee, jos nyt tuo määrä alkaa sulamaan, näin ainakin meidän kulmilla.

Mielenkiintoisia kysymyksiä sitä ilmaantuu, kun noita rakennus hommeleita katselee, en ole kumminkaan vielä mennyt kysymään, mitä putkea ja vylliä mihinkin laittavat
Kyllä täälläkin katuja auotaan ja kierto teitä neuvotaan, kai se parannuksiin kuuluu, kehityksen myötä uusia keksintöjä toteutetaan.

Pitkilleen ei kirjoitukseni ole kesken kaiken kadonneet, tietysti se nyt alkaa, kun mainitsen.
Kyllä siinä ärräpäitä meinaa lentää, ainakin jos kiire sattuu olemaan.
Nyt pientä kiirettä on, olisi ihan kohta oltava taas valmiina lähtöön.
Viimeinen ponnistus tällä viikolla, ne myyjäiset ja pieni ohjelma tuokio palvelutalolla.
Teatteri sitten iltapäivällä ja sitten tarpeeseen tullut kaksi päivää ihan vain omaan käyttöön.

Mukavaa että voimat on riittäneet, eilenkin ihan pitkä päivä piirakoiden kanssa, 550 kappaletta niitä syntyi, eka sata jo meni tilauksiin.
Minulla ei tänään piirakoiden kanssa mitään tekemistä, mutta kaksi korillista kaikenlaista käsityötä olisi kaupan, saa nähdä hupeneeko korit yhtään, aina se sellainen pieni jännitys momentti on.

Oikein hauskaa päivää ja nautitaan näistä puhtaista maisemista, jospa ne vaikka pysyväisiksi jääkin.

Kahvipryyiin tulee uninen ystävä Hessa Hippiäistä ja Mikuku&Maukua sekä SkillaNia ja muita pirttiläisiä tapaamaan. Iloa päiväämme!

http://vivas.fi/pieni-kissanpentu-ei-meinaa-pysya-hereilla/

Huomenia ;)

Vakosia jalkarättiä näkyy viskovan .
Mittari nollassa.

Aikomukseni oli lähteä kaupoille.
Vaan en lähdekään,kun en välttämättä tarvitse mitään.

Illemmalla sitten saunaan.
näkyillään...

Iloapa hyvinkin! Jo puolivuotta sitten terveyskeskuksen lekuri kuunteli pumppuni räpsytystä, vaikka en valittanutkaan. Jotain oli kuulevinaan ja pisti lähetteen kardiologille ei kiireellisenä.
Tänään kipaisin sairaalassa. Tarkkaan konevempaimilla tutkittiin. Ei aiheuttanut mitään toimenpiteitä. Pientä kalkkeutumista läpässä, hyvin toimii. Matka saa jatkua ennallaan ilman mitään rajoituksia tai pidättelyjä. Tottahan olen tyytyväinen, nythän on tutkittu!

Vähäisetkin lumenrippeet ovat kadonneet. Nurmikot ovat ihan terveen vihreinä. Puut ovat riisuuntuneet, ihmiset sitä vastoin ovat pukeutuneet. Sumuista ja hämärää on, sitä normaalia.

Menon vilskettä tuntuu SkillaNillakin olevan. Siinähän hyötyliikuntakin tulee mukana, ei tarvitse turhaa taputella katua.

Taidanpa nyt lopettaa tämän koneeni taputtelun. Vähäistähän tämä on edes hyötyliikuntana, näppäimen tähtäys, että sattuisi oikeaan paikkaan. Ehkä ulkoistan itseni, kunhan ilmaa tarkkailen.

Ihan selvää lisäpotkua saa (ainakin meikä) tuosta kirkasvalolampun valosta. Kuulemma ei vaikuta joihinkin ihmisiin mitenkään.
Katsoin googlesta haulla, kirkasvalohoito. Sivulla kerrotaan että ainakin 3% ihmisistä hyötyy tuosta "hoidosta".

Ainakin ajankohta nyt tuohon on oikea. Otan kyllä purkista vitamiinilisiä kun syön vähän kuin lintu.
Sentään klo 9-15 on valoisampaa aikaa. Iltapäivällä jo pitää ottaa huomioon kun liikkeelle lähtee, että mukana on valoa heijastavia vaatteita mukana.
Tullessa voi olla jo turhan hämärää. Se huomioliivi on tarpeen nyt ja monia kuukausia vielä eteenkin päin.

Lauantai aamua tässä lumisen maan peittämänä hieman valoisempana aloittamassa.
Todella lunta tuli ja "valohoitoa" sekin antaa;)
Ehkä kymmenisen senttiä, pakkasta vajaa aste, eipä taida kauankaan nuo lumet maassa pysyä
Liukasta kertoivat enemmän liikkuneet olevan, itse selvisin pystyssä tuon pienen matkan teatteriin.
Kappale oli hauska paikoittain, Hervanto tietenkin selvisi laulamisistaan hyvin ja hyvin lauloivat oman teatterin henkilötkin.
Pientä kömpelyyttä esittäjissä havaitsin, vähän sellaista harrastus pohjaista paikka paikoin, mutta kokonaisuus katsottava ja nyt sitten tuli muistutus siitä, mistä rakkaus alkaa.
En oikein vakuuttunut siitä alkamisesta;)

Myyjäiset, no ei ihan nappiin menneet nekään, kato ostajista oli lumisateen johdosta varmaan pienentynyt, mutta ohjelma oli taattu ja yleisö eli mukana.
Oli herttaisen tuntuista katsoa, kun laulun tahdissa yleisö eli kukin omalla tavallaan, joillakin kädet tahtia antoi ja toisilla jalka vipatti, varmaan kokivat vaihteluna siellä käymisemme.

Hellyttävä tuo pieni unen voittama kissanpentu, oli päättänyt istua, mutta lopulta pakko lepoasentoon mennä.
Samanlaista torkkumista joskus minullakin, kun telkkaria katselen;)
Tänään sitten Laten väellä se tavaroiden kuljetus uuteen kotiin, siinä sitä sitten miettii mihin mikäkin huonekalu ja tavara paikkansa löytää.
Jaksamista sinne teille, hyvä on muistaa, että aikaa riittää niiden paikkojen etsimisiin, pakko ei ole kiireellä touhuta, tutut apuvoimat hyvänä apuna.

Myönnettävä on, että hyötyliikuntaa on tullut ja alkaa jo vähän kääntymään rasituksen puolelle, mutta nyt kuitenkin vähän jo helpottaa.
Miesten sukat meni eilen kaikki, niitä on nyt seuraavana urakkana jouduttaa.
Loppukuusta taas myyjäiset.
Joulukorttien teko myös ajan kohtaista, niillä on ollut menekkiä.

Olipa varmasti kiva kuulla, että kaikki hyvin ynnämuu, ainahan ne pienet vaivat pistää aprikoimaan onko kaikki reilassa.
Nyt vaan tossua toisen eteen, sen kummempia miettimättä.
Nenäpäivä oli ja meni, varmasti potti kertyi, en jaksanut seurata, on mielestäni liian "riemukasta"
Hyvä asia on kohteena kuitenkin.
Näitä hyvä asia pyyntöjä tippuu postilaatikosta yhtenään, kai pitäisi jättää huomiomatta, lopettaisivat lähettelyt, kaikilla kuitenkin on tarvetta näille euroille.
Joskus tulee ajatus, eikö jo minun osaltani riittäisi, vaikka pienesti vaan osallistunkin.

Minun päiväni on tänään sellaista "en tee mitään " meininkiä, sauna illalla kohokohtana;)
Joka viikkoinen juhla hetki tuo sauna, ihan kuin muorillakin, päivän touhuihin iloa kaikille.

Mieleeni välähti lauanta-aamu ja kahvipirtti. Täällä on valkoinen maa ja ihmetellään
paikallislehdessäkin Suomi on Euroopan Älykkäämpiä maita, mut miks ihmeessä jo toinen poliisitalo homeinen. Taas parakissa jälleen työntekijät töitä puurtaa.

Onkohan aitoa älykkyyttä suotu muuta,kuin suunsoitto. Tehkää vapaaehtois työtä
saadaan herroille rahaa. Kilahtiko Skillalle-teet niin valtavasti vapaaehtois työtä,
minun käsitys näistä meidän rupattelu tuokiosta päättelen...
Latelle Onnea uuteen kotiin vaimollekin...heippa.heta...

Illan hämärä on tullut, siinä se on mennyt tämäkin päivä. Oli sentään sadetihkussa aukkojakin, jotta pääsin ulkona pyörähtämään kuivin nahoin.

Normaalia syksyähän tämä. Johan näihin on ehtinyt tutustua ja varautua. Pienissä puuhissani on aika mennyt ja tulokset yhtä tyhjän kanssa. Välipä tuolla, kunhan ajankuluksi jotakin.

Kyllähän nenäpäivä yhdeltä melskaamiselta tutui ja jo viikkoja aiemmin ennakkomainonta. Sinänsä kyllä ainakin hyvään tarkoitettu keräys. Vapaehtoistahan on niihin osallistuminen. Niin se on myös vapaa ehtoistöihin osallistuminenkin. Tosin joissain tapauksissa saattaa tulla sellaisia paineita ulkopuoleltakin, että on hankala kieltäytyä vaikkapa moraalisista syistä. Koska se asettuu niin, että jonkunhan ne on kuitenkin yritettävä tehdä. En kyllä ole enää kovin paljon riippuvainen tällaisista velvoitteista. Kyllähän joskus teen jonkun sellaisen homman, jos pyydetään ja satun sen osaamaan.

Latella ei varmaan tänään ole ollut työn puutetta, jos suunniteltu kamojen siirto on ollut edessä. Tosin hyvällä talkooporukalla voihan se mennä niinkin, että "pomotus" on tärkein toimi)). Sitähän tietysti tarvitaankin.

Tässäpä ilmoittautumiseni. Eikun jatkoja!

"Illan tullen, yön pimeten, painoi päänsä mättähälle"

Latelle ja vaimolle onnea uuteen kotiin ! Kun muutto on saatu tehtyä, niin siitä alkaa se mieluisampi vaihe, kaiken laittaminen paikoilleen. Ja sitten tutustumaan ympäristöön ja kaikkeen ! Uuden alku on aina innostavaa.

Täällä ei nyt olekaan sadellut tänään, aivan hyvä ulkoilupäivä on ollut, vaikkakin viileämpi kuin eilinen. "Valohoitoa" kylläkin meilläkin tarvittaisiin, sillä ei se torstain räntäsade maassa tietenkään pysynyt, vaikka todella lunta tuli! Ei onneksi kuitenkaan tupaan eikä porstuaankaan.

Siivous on ohi, ja luja päätökseni pitää tässä ilmeessä asunto seuraavan viikon ajan on myös tehty. Vaikka eihän se pidä, se on nähty. Ensin jää yksi avattu lehti sohvapöydälle, kun se mielenkiintoinen juttu siinä jäi hiukan kesken puhelimen soidessa, pian se saa kaverikseen toisen ja jo keskiviikon paikkeilla siinä on lukemattomia lukemattomia lehtiä.
Aika vain ei riitä eläkeläisellä kaikkeen mielenkiintoiseen.
Miten ehdin joskus käydä töissä, tuoda kaupasta ruokatavarat, hoitaa lapset, tehdä ruokaa perheelle, pihatyötkin, pestä pyykit, silittää, siivota... auttoikohan mieheni niin paljon?
Tekihän hänkin kyllä paljon. En tiedä vastauksia.

Onainakin vuosi siitä kun viimeksi täällä kävin. Kuinka aika onkin vierähtänyt.
Kesä oli ihana ja vietin maalla kolme ja puoli kuukautta. Kaupunkiin oli haikea lähteä, ajattelin että tulen vielä kauneiksi syyspäiviksi takaisin mutta eipä tullut mentyä. Siellä yöt olivat jo niin pimeitä, ikkunastakaan ei valonpilkkua näy missään .
Liiketunnistin pihalla sytyttää valon aina kun jokin eläin kulkee. Silloin aina tulee mieleen, kuka pihalla liikkuu.
Kyllähän tänne kaupunkiinkin on taas kotiutunut. Ainakin on valoisaa, sellaisen valoisaa kuin näin marraskuussa on, pussipimeää ei ole yölläkään.
Täällä on piristeenä erilaiset kerhot joissa olen taas alkanut käymään, joinakin viikkoina pitää oikeinkiirettä menojen kanssa.
Uutisvuoto kuuluu alkavan, täytyypä mennä katsomaan.
Hyvää Isänpäivää kaikille isille ja muillekin.

Onnea kaikille isille ja meille toisille hyvää sunnuntai päivää, pilvessä on, mutta haitanneeko;)
Monessa kodissa on pienet ja isommatkin lapset isää juhlistaneet, kortein ja lahjoin.
Minun isän eläessä ei näitä juhlia vielä pidetty, jos nyt oikein muistan, eikös aika nuori ole tämä isänpäivän vietto?
Eilinen päivä meni pieniä puuhia tehden, ei mitään merkittävää tullut, mutta niinhän sanoinkin, ei mitään;)

Merihuisku sinulle kerron, että en varsinaisesti vapaa ehtoista työtä tee, harrastuksen piiriin kuuluu ja yhdistykselle kaikki hyöty ja sitä tehden meidän jäsenille, ei siis herroille;)
Vasta nautimme teatterista, siihenkin mm. yhdistys maksoi osan ja kaikkea muuta sitten vuoden aikana, seuraavana jouluruokailu, josta yhdistys maksaa liki puolet.
Pienelle porukalle se jää tämä uurastaminen, mutta kivaa on yhdessä toimia, menköön hyötyä heillekin, jotka ei tätä kivaksi koe.
Ei ne taida elämässä yleensäkään aina nuo puntit tasan mennä, rahaa tulee toisille vaikka ei mitään sen eteen tarvitse tehdäkään, toisille ei sitten kovasti työtä tekemälläkään.
Kyllä noita autettavien kohteita löytyisi, kun vaan auttajia olisi, nyt taas joulun alla tarpeet huomataan, meilläkin kohteita etsitään minne voisimme kättemme töitä antaa.

Säästöähän se olisi, kun maa lumettomana pysyisi ja näin lämmintä ilmaa riittäisi, sähkölaskut ja auraus kulut säästyisi, mutta jostakin niitä maksuja kertyy vaikka kuinka luonto helpotuksia antaisi.
Tuo luonto se elää omilla ehdoillaan, sille ei mahda mitään, tyydyttävä vain on.

Hieno tulos nenäpäivästä ja partakin lähti vedon lyöjältä, ihan uuden näköiseksi mies muuttui.
Näitä hyvän tekevyys asioita vaan väliin tuntuu tulevan joka päivä, ei meinaa eläkeläismummon rahat riittää, vaikka pieniä summia vaan laittaisikin, tarvitsijoita on paljon..

Sitäpä sitä joskus muistelee, että kaikkeen ehti ennen, nyt yhden ihmisen sotkujakaan ei meinaa jaksaa siivota.
Tämä yksi ihminen on niin huono tapainen, että ei osaa jälkiään korjata;)
Olipa kiva kuulla Heinäaika sinustakin, niin se aika kuluu, mieheni kuolemasta tänään jo neljätoista vuotta, uskomatonta.
Kesä maalla, niin sitä olen minäkin harrastanut ja kyllä se kaupunki olot voittaa, tuleva on hämärän peitossa, voi olla, että jo ensi kesänä totuttelen kesään kaupungissa.
Kyllä sitä vaan sopeudutaan kaikkeen, onhan kaupungeissa myös luontoa lähellä, minullakin puisto ikkunan edessä.
Latella eka yö uudessa kodissa, nukuttikohan?
Siellä sitä nyt tavaroille paikkaa etsitään ja totutellaan paikkoihin, onnea vaan vieläkin.

Tänään taidan noita rästihommia tehdä, pikkuliinojen painantaa myös yritän, kun jäi noita pellava paloja muista ompeluksista, tarkkaan on hyödynnettävä.
Oikein viihtyisää ja mukavaa päivää kaikille, isät olkoon kohokohtina tänään;)

Hyvää päivää!

Onhan se liputuspäivä tänään. Taitaa olla 27. vuosi isänpäivän merkeissä. Isäni kuolemasta on 42 vuotta. Ei silloin ollut tietoakaan tällaisesta juhlapäivästä.

Vähän skeptisesti suhtaudun tähän päivään. Kauppiaiden toivomuksestahan isänpäivää haluttiin.
Se tuli hiljaisen syksyn täytteeksi joulumarkkinoita odotellessa. Eipä minulla mitään erikoista halua ole olla vastaankaan. Kukin viettää ja antaa arvon tapojensa mukaan. En mitenkään ole erikoisesti valmistautunut. Sen olen ilmoittanut, että lahjuksia en halua ja se toiveeni on toteutunut. Äitienpäivällä on kyllä pitkät perinteet ja sitä päivän viettoa arvostan enemmän.

Sekalaiselta sää näyttää, mutta kyllä sinne sekaan mahtuu. Täytyy kipaista pieni lenkki piristykseksi. Joten lopetankin tähän. Hyvää jatkoa ja myös juhlijoille viihtyisiä hetkiä!

Ehtoota. Vielä ehdin oven raosta huikata Hyvää isien/ukkien päivää kaikelle kansalle
Latelle ja hänen "koti hengettärelle" Onnea uuteen kotiin ! Tuon tummanpunaisia ruusuja kimpun muuton kunniaksi teille ! Niitä siksi kun kokemuksesta tiedän että voivat kaksikin viikkoa kestää, mutta vettä pitää maljakkoon lisätä päivittäin. Niin janoisia ovat ! kauniisti yleensä avautuvat ja kestävät ja kestävät.....

Kaupiaitten keksintö tuo isänpäivä tosiaan on. Nykyään voi sillä puolustella, että on tasa-arvoisempaa tuo kodin ja lasten hoito. Monet isät osallistuvat ihan eri lailla lasten hoitoon, kuljettavat neuvoloissa ja isompana harrastuksissa . Ottavat mukaan kaikenlaiseen toimintaan. Niin ja tärkein; hoitavat viikonloppuisin ja iltaisin lapsia, kun äiti ihminen on töissä. Niin oli meilläkin aikoinaan.
Siinä mielessä isätkin ovat ruusun ja muistamisen ansainneet lapsiltaan. Joskus isät ovat yksinhuoltajia , kun äidistä ei ole siihen.
Onhan se kiva vaikka sen tiimoilta saada koko katras kasaan. Kyllä ihan ilolla kakun tekee kahvin seuraksi ja isän/ukin päivän kunniaksi.
Juuri lähti viimeiset tervehtijät pois, kaikkiaan 10 aikuista ja pikku-Amanda oli yhdestoista.
Aina on hauskaa yhdessä- tarinat lentää. Nuoret kuulevat mielellään meidän vanhempien nuoruusmuistoja ja kommelluksia.

Monikin meistä tekee ns. vapaaehtoistyötä. Toisekseen mikä lasketaan vapaaehtoistyöksi.
Kun istun tuntikaupalla sairaan vuoteen vierellä, nostan istumaan tuon juomista, kohennan vuodetta haen kaupasta mitä tarve on. Onko se vapaaehtoistyötä ?
Tai käyn yksinäistä ystävää viihdyttämässä vien taas kaupasta tavaroita mitä se on ?
En koskaan osaa ajatella että teen jotain "työtä", kun se auttaminen tulee sydämestä. Vaikka aikaa menee enkä hyödy siitä mitenkään.
Joskus ajattelen , että olisin tosi kiitollinen jos itse moista apua tarvisin ja joku parempikuntoinen auttaisi ja kuuntelisi minua.
Monen asian voisi ajatella omalle kohdalleen-aina ei voi niin suoraviivaisesti asioita päätellä.

Seuraa säätiedoitus: Ropina kuuluu ikkunalautaan kun vettä sataa.Lämpöasteita muutama, pimeää kuin säkissä. Täällä oli muuten kauppa auki normaalin sunnuntai aikataulun mukaan- siis ruokakauppa. Käyty ei mutta ohikulkiessa näimme.
Hyvää isänpäivän iltaa kaikille tasapuolisesti !

M-K:n esimerkkeihin, että mikä on "työtä" ja mikä jotain muuta. Sitähän voi tulkita monella tapaa samaa asiaa.

Kaikki puuha, auttaminen, viihdyttäminen toisten hyväksi, voi sen "työksikin" nimittää, kunhan ei tee siitä turhan suurta numeroa. Vapaehtoistahan on kaikki se, mihin ei ole suoraa velvoitetta ja josta voi halutessaan kieltäytyäkin.

Kaipa se työelämän aikoihin oli selvää, että ansiotyö oli työtä, muu oli vain jotain muuta, jota en sen kummemmin noteerannut. Mutta näin eläkeläisenä sen ehkä mielessäni noteeraan, muutenhan "ansiolista" jää lyhyeksi. Kun vien roskikseen jätteitä ja samaan aikaan on puuhissa toinen, melkein ainahan tulee puheeksi, että töissähän tässä ollaan. Kyllähän jokainen, jota on vähänkin jelppinyt, kiittelee työstä tai vaivannäöstä. Niihin olen vastannut, eipä tuosta paljon vaivaa ollut ja aikanikaan ei nyt ole kortilla.

Mahtuuhan tähän turhanpäinen jahkailukin. Eikö totta?

Huomenta taas kovin pimeästä Savosta.
Lumet on häipyneet ja maa ikävän mustana paistaa, mutta lämmintä on ja eipä nyt liukastella.
Martti tänään nimipäivä sankari, paljon onnea.

Ruisleipähän ja suola ne uuteen asuntoon tullessa aina tuotiin, taitaa tuokin perinne kadota.
Minä jätän pirtin pöydälle uuteen asuntoon oma tekemäni tuikkulyhdyn.
Vanha lasipurkki päällystetty pellava kankaalla, siihen tehty reikä ja upotettu pyöreä pitsikuvio, tuikku loistaa pitsikuvion läpi kauniisti.

Kyllä tuo vapaaehtoinen työ on vähän kaksi piippuinen juttu.
Jos se saadaan jatkuvaksi toimenpiteeksi, eli palkattomaksi työksi, vie se osaltaan niitä tärkeitä työpaikkoja.
Apua noista vapaa ehtoisista käsistä olisi paljonkin, mutta kyllä yhteiskunnan on hoito ja apu annettava muuten.
Se on sitten ihan eri juttu, kun käydään silloin tällöin ja apua pyytävää auttamassa, omaksi ja etenkin apua vastaanottavan iloksi.
Talkoot esimerkkinä voisi toimia, jos joku suurempi kohde toimintaan olisi kuntoon saatava.
Nämä minun toimimiset tulee oman yhdistyksen jäsenten iloksi, itseni mukaan lukien.
Vapaaehtoinen työ on mielestäni vapaaehtoisuuteen kuuluva, halu itsestä lähtevää.

Kaupallisia nuo on äitien kuin isienkin päivät, myös ystävän päivä siihen mahtuu, se etteikö päivät itsessään olisi ihan paikallaan, mutta kun me aina sorrumme siihen osto hysteriaan, näissäkin ajatus ja läheisyys tärkein.
Toisaalta kaupankin pitäisi tuottaa, näin saisimme palveluja, mitä monikin odottaa.
Ei yhtään kivalta kuulosta tuo verkkokaupasta ostaminen, kyllä minä ainakin kassan kautta haluaisin ostokseni kuljettaa.
Mihin tämä maailma meneekään, ei kyllä meinaa kaikkea oppia hyväksymään.
Joululahjoista oli taas puhe ja ilmoitin tänä vuonna jättää vaan kirjekuoren ja jokainen toimikoon tarpeiden mukaisesti
Kylmän tuntuinen se rahalahja on, mutta ei sitä enää osaa oikeita ostoja tehdä, pakko näin toimia.
Minä olen jouluihminen ja tykkäisin laittaa kaikkea jouluun liittyen, mutta nyt sitten vähennän tätäkin toimimista.
Voisi yrittää vaikka koriin laitettuna kaikkea jouluista ruokaa, mutta se olisi sovittava etukäteen, kun jokainen kuitenkin sitä ruokaa itselle tekee.

Voi, voi, nyt sitten tuohon jouluun lipsahdin, vaikka luvannut olen, että en liian aikaisin siitä juttua pitäisi, anteeksi;)

En eilen kauppojen lähettyvillä käynyt, joten en tiedä olivatko auki.
Soisi sitä sunnuntai vapaat myyjillekin, mutta kummasti tuohon on tottunut ja joskus piipahtaa kauppaan sunnuntainakin, vaikka voisi hyvin ostoksensa tehdä arkena.
On pakkaset ja muut ruuan säilömisen mahdollisuudet, ei sen vuoksi sunnuntaina olisi välttämätöntä auki pitää.

Nyt on alettava tätä päivää toteuttamaan, pullan alustukseen ja paistoon ja sitten kerhoon, vieden lämpimät nisut kahvin kyytipojiksi;)
Aloitetaan viikko iloisin mielin ja hymyillään kaikille vastaan tuleville, voi olla että joku pitkään katsoo, mutta eipä sillä väliä;)

Päivää pirttiin!
Olen muutaman viikon jo näitä pirttin nurkkia kierrellyt, mutta nyt uskaltauduin oikein sisälle kurkkaamaan. Kauniilta näyttää.Mukavasti täällä rupatellaan päivän askareista ja sivutaan samalla myös noita päivän uutisaiheita. Joten toivottelen kaikille hyvää alkanutta viikkoa ja kirjoitelkaahan ahkerasti, että tälläinen ohikulkija saa luettavaa, sekä samalla piristystä päivään. Lämpimin ajatuksin: Kaisa

Päivää.

Aurinko yrittää kurkkia vaan pilet taitaa viedä voiton,

voi mikä puluparvi on tuolla naapuritalon katolla.
Tasakatto.Mahtaa siellä olla siivo.
Meille on muodostunut ongelma noista puluista

Sotkevat nuo siivous parvekkeet.
sinne on laitettu pöllöjen kuvia ja haukan kuvakin,ei ne välitä niistä.Kait sinne tarttee verkko laittaa.

Eipä täss mitään menoja ole.
Laiskuus on hyvä lahja kun sen vielä taidolla hallitsee)))
minä olen jo oppinut aika hyvin;)

Meillä on tänään ja huomenna päivällä noin viisi tuntia vedet pois.tekevät jotain remonttia.
Laitoin jo illalla vessaan ämpärillisen vettä
ja jääkaappiin ison kannullisen jos tarvitsen.

eipä tässä kummempia.
Ai niin onnea Latelle ja kumppanille sinne uuteen asuntoon.

näkyillään...

Karvapallolla on poseeraustaitoa,
kukahan se opetti?
http://nyt.fi/a1305896113001

Illan hämyssä!

Eipähän tänne Pirttiin tuleminen erikoista uskallusta vaadi. Tänne vaan kirjoittelemaankin, "kaisamuori."

Tänään olin työnsankarina, sain aikaan talvitöppöset kotteroni alle. Omat hommansa siinäkin, mutta jäihän päivästä aikaa muuhunkin.

Talkootöitä kotiseudullani tehtiin. Olihan joku huonokuntoinen perhe, joille tehtiin mökkiin korjauksia, pärekattoja uusittiin, yhden mökin muistan, kun rakennus "kengitettiin", vipattiin kangella ylös, pistettiin uusi, ehjä hirsikerros alle. Minun alaani oli pärekaton teko ja olla painona kangen päässä nostohommissa. Hyvinhän talkooporukkaa löytyi, vaikka avun tarvitsijat olivat kainoja pyytelemään. Joku naapuri huomasi tarpeen ja pisti toimeksi. Siinäpähän tuli seurustelut samalla. Se oli sitä aikaa ja siinä ympäristössä. Täällä kaupunkimaisemissa ovat talkoot muuttaneet muotoaan ja vähemmän osallistutaan naapureiden huoliin ja tarpeisiin. Avun pyytäminenkin on uskalluksen takana. En minäkään ihan vähällä apua pyytele, enkä onneksi ole paljon tarvinnutkaan.

Eiköhän tämä ilmoittautumisesta käyne. Hyvin menee, mutta menköön! Sitä samaa teille!

Pandoista
Tässä on lainaus linkin tekstistä:

"Nykyisin Kiina antaa pandat vain lainaan. Suomen maa- ja metsätalousministeriö tai eläintarhat eivät kommentoi pandoihin liittyviä kustannuksia, mutta kansainvälisissä tiedotusvälineissä lainan hinnaksi on kerrottu miljoona dollaria eli noin 790 000 euroa vuodessa. Laina-aika on yleensä ollut 10–15 vuotta. Jos pandat synnyttävät laina-aikana, pennut omistaa Kiina."

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1414205585169

Ei ollut tuossa jutussa mitään siitä, jos panda sattuu kuolemaan täällä. Mitäs se sitten mahtaa maksaa. Ainakin ne on vakuutettava isolla summalla tietenkin.
Bambut pitää kuljettaa Aasiasta tänne. kai ne tuoreravintoa tarvitsee.
Kaikkea ne tänne hamuavat.

Huomenta sanoisiko kaamos oloista, en sano, muuten vaan mustaa ja pimeää, meinaa viedä mielenkin mennessään.
Kaamos on kaiketi vaan pohjoisessa, se oikea sellainen, meillä täällä etelämpänä saattaa aurinko joskus näyttäytyä.
Radiossa joku ihmetteli miksi aina valitamme tästä pimeydestä, pitäisi olla jo tottunut tähänkin joka vuotiseen pimeään aikaan.
Sanojan mielestä tämä aika on tarkoitettu levon ja voimien keruun ajaksi, pimeää ei ole, kun joka paikassa valot vilkkuvat.
Totta puhui, ei kaupungeissa pimeää ole katu ja pihavalot loistavat, maalla kumminkin näkee tähti taivaan.
Muistan mökillä joskus yöllä ulos menon ja sen tähtitaivaan, oli elämys mitä en ollut ennen kokenut, tähdet niin lähellä, että olisi voinut kurkottaen ne tavoittaa ja se määrä päätä huomasi.
Pimeys kuuluu meille, jaksetaan vaan siitäkin tykätä ja hyväksyä, vaikka mieliala apeaksi meinaa muuttuakin. kyllä se päivän paiste kohta esiin tulee.

Pandan hankinta mielestäni on suuri yritys ja kallis, mistä rahat, toisiko matkailu kuitenkaan niin paljon, että edes osan maksuista kattaisi.
Olisihan se mahtavaa jos sellaisen eläimen saisi meilläkin elämään, mutta parempi sillä on elää ja mahdollisimman hyvin vielä, siellä omissa ympyröissään.
Lainaksi en toivoisi hankittavan, mutta eipä taida tämäkään asia kuulua minun päätettäviini;)
Aivan ihania pallukoita ovat, kyllähän näitä katselisi;)

Kaisamuori uskalla vaan reippaana astua sisään toistekin, ei täällä mitään pelättävää ole, ihan vaan tavan pulliaiset,( uskallan näin sanoa) täällä kertoilevat kuulumisiaan.
Ihan mukava olisi saada lisää "uutta" verta joukkoomme, ainahan meillä jokaisella omat lähtökohtamme ja olosuhteemme erilaisin mielipitein ja näin toisi jokainen uusia näkökantoja esiin.
Aika iso määrä on lukijoita, mutta vähän kirjoittelijoita, mistä se johtuu, arkuudestako?
Pirtin kohdalla voi sanoa, että toiset tykkää ja toiset ei, valinta on jokaisella itsellään.
Yksitoista vuotta on pirtti sinnitellyt, kaikesta huolimatta mukana kulkijoita on aina kivasti ollut, kiitos siitä;)

Juuri noin ennen tehtiin, miten ynnämuu asiaa selvitit, apua annettiin, kun tarvetta huomattiin.
Nykyään pidetään siivoustalkoita ja eri yhdistyksissä talkoilla jotakin puuhataan, mutta tuon tapaiset talkoot on unohtunut, vai eikö tarvetta liene.
Muistan myös sellaista, kun talkoilla perunat maasta nostettiin, useamman talon pelloilla käytiin, lieneekö samoin ollut heinän teon kanssa.
Nyt koneet vaan pelloilla häärää, yksi mies ratissa.

On se tämäkin päivä alkuun laitettava, Panua onnitellaan, ja kohta laulamaan lähden, kovaa ja korkealta;)

HUOMENTA !!!!

Piti oikein huutomerkit laittaa,että olen HEREILLÄ !!!

Siistijä tytöt tuli ja siihen heräsin,muuten varmaan kuorsaisin vieläkin;)

Vettä lotkottaa ulkona,lumet on viimeisetkin rippeet hävinneet.

Kyllähän nuo Pandat on ihania,muttei varmaan oikein meidän ilmaston eläimiä ole.Entiedä kun en ole asian tuntia.

Tänään onkin jotain ohjelmaa,tulee asukasneuvoja ja sitten
vielä lähimmäispalvelun tyttö laulattamaan ja jumppauttamaan.Sitten vielä kahvitellaan.

siinähän se päivä hurahtaakin;)

hyvää päivän jatkoa kaikille.
näkyillään...

Iltaan on päästy. Ihan ne ovat vuoden pimeimpiä hetkiä, kun lumipeitettäkään ei ole valaisemassa. Täällä tosin valoja tillottaa ikkunoista ja katuvaloista. Karhuthan ovat kehittyneet ratkaisemaan talven ongelmat, köllöttelevät pesissään horroksissa kevättä odotellen.

Enpä ole minäkään pandakarhujen asiantuntija. Olen kyllä samaa mieltä tänne kirjoittavien kanssa. Turhalta tuntuu kaikin puolin riskialtista ja kallistakin vuokrausta tehdä.

Hiljaistapa näyttää olevan Pirtin oven liike. Ehkäpä se siitä piristyy kun mietintätauot on pidetty. En kyllä minäkään nyt ole oikein vedossa. Syytä ei ole muuta kuin vetämättömyys ja aloitekyvyn puute. Olisikohan jotain geeniperimää tullut mukaan karhuilta.

Tähyilläänpä eteen päin, uusiin päiviin ja jatkellaan!

Huomenet vaan tähänkin aamuun, pimeää ja kosteaa sää on.
Keskellä viikkoa taas mennään, puolikuuta tätä loskaiseksi tuttua marraskuuta alkaa olla vietetty.
Virpi nimipäivä onnittelujen saaja tänään vuorossa.

Hiljaista on pirtin oven käynti, mutta eipä taida nyt siitä sen enempää, kirjoittaa ken kirjoittaa, väsykin välillä tulee.
Eipä näissä päivissä mitään ihmeitä tapahdukaan, ei jaksa kerrata noita median kertomiakaan, melkein samaa jauhamista sieltäkin.
Vero prosentti nousee monessa kunnassa, niin meilläkin 20,75% ensi vuonna, no se kulutus ei sitten voikaan nousta, mistä paljon myös puhutaan.
Aina kun verollisen pussilla käydään, ostovoima vähenee.
Siinä ohessa salakavalasti myös hintoihin tulee lisää, tuotteita joita harvemmin tarvitsee ylätyksiä havaitsee.
Minkäs teet, osta vaan, jos et ilman pärjää.
Eipä nämä jutut nyt mieltä ylennä, tähän pimeyteen pitäisi valoisia ajatuksia kertoilla, mutta säästäkö vai mistä johtunee ajatukset aina vaan jonnekin mielipahaan palaa.

Muorilla kuitenkin eilinen oli kiva päivä, oli jos mitä viihdykettä, puhdaskoti siistijien jäljeltä ja iloa tuova laulutuokio lisäksi, niin sitä pitää.
Teidän talossa sitä iloa ja naurua jatkuvasti, kun siellä porukalla aikaa tapatte;)
Miten todella onkaan tuo karhujen laita, nukkuvatko ne nyt luolissa ja risu läjissä, kun ei lumipeitettä löydy?
Talviunilleen varmaan menevät, ei ole tuota asiaa tullut tarkemmin seurattua, vaikka noita luonto ohjelmiakin paljon tulee.


Tänään ison kerhon pullan teko taas vuorossa, tärkeä on kokous, ensi vuoden toimijat valitaan, nyt olisi mahdollista sanoa ei kaikkeen, kun vaan sen osaisi, eipä tiedä vaikka osaisivat sivuun tyrkätä muutenkin.
Sitten sitä alkaisi kaiketi etsimään muita hommia, en varmaan osaisi kokonaan irrota noista yhteisistä talkoo hommista.

Mietiskelkää ja pohtikaa, miten olisi, kävisikö viestin pirttiin laittamassa, vai jättäisikö edelleen väliin, no toivon, että jotakin kivaa joku keksii, ei kaikki nyt ihan sanattomiksi jäädä.
Ei tuo järki kulje itsellänikään, jos sitä nyt olemassa onkaan;)
Seuraillaan, katsellaan, mukavaa päivää kumminkin ihan jokaiselle;)

Aurinkoista aamua!

Aurinko jo valaisee koivunrunkoja saaden maiseman hohtamaan kauniisti. Taivaskin niin pastellinsininen roosa kajo taivaanrannassa. Hyvä on saada valoa aamuun, näin pimeimpinä aikoina, heti se mieltä virkistää:D

Niin on syys edennyt talvivaiheeseen, joskin hyvin lämmin syksyhän on ollut. Nuo pitkät pimeät illat valaistuu lumen myötä, vaikkakaan en toivo vielä lumimyräkkää.

Illalla onkin mielekiintoinen Rosettaluotaimen laskeutuminen komeetan pinnalle näytteiden ottoa varten. Uutta tietoa maapallomme syntyvaiheista onkin odotettavissa, jahka kaikki kuopitut näytteet pääsevät tiedeihmisten tutkittaviksi.

Jaa- a kahvihetki on vietetty, on ryhdyttävä päivän vaatimiin toimiin,
hauskaa päivää itsekullekin toivotan!

Huomenta.

Alankohan oppia heräämään oikeisiin aikoihin,etten vetele unia puoleen päivään.

Minun piti päästä huomenna lekurille,mutta soittivat eilen Hän on sairastunut ja sain uuden ajan vasta 3viikon päähän.
Päivystykseen kyllä kuulema voin mennä jos kova tarve tulee ;((

Pimeää on.

Katselin illalla ykköseltä sitä Neandertalilaisten arvoitusta oli ihan mielenkiintoista juttua.

Kyllästyttää nuo ruoka ohjelmat,niitä tulee melkein jokakanavalla.

Pirteätä päivää kaikille..
näkyillään...

Eihän me Sklllan ihan vielä talvihorrokseen asti olla vaivuttu, mutta sinne suuntaan minä vääjäämättä olen liukumassa. Järjellä yritän hanttiin panna pimeyden vaikutusta käpyrauhaseeni, aivokurkiaiseen ja aivojen kuorikerrokseeni asti. Nuo kaksi viimeistä aivojen osaa otin vaan tuolta anatomiasanastostani lisäkoristeeksi höpötykseeni, sillä käpyrauhanen kuuluu näistä yksin valon vaikutusalueisiin ja vaikuttaa vireystilaan ainakin minulla.
Onneksi on tuo lyhyt kesä välillä jossa akut ladataan tätä pimeäaikaa varten.

Se on aika mystinen paikka aivoissa tuo käpyrauhanen, jonka kaikkia vaikutuksia ei ihan vielä tiedetäkään. Lukekaapas.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Käpyrauhanen


asiasta toiseen..
Ihminen on tiedonhalussaan pidättelemätön. Mistä tämä kaikki vesi Tellukselle on tullut, kun se selviää niin taas päästään hitusen enemmän selville siitä mitä alkupaukun jälkeen missäkin vaiheessa on tapahtunut.
Nerokasta on kehityksen kulku ollut, nyt kun tämä "maan tuhkasta" kehittynyt ihminen on jo tähän pisteeseen päässyt että pystyy itse itseään ja syntyään tutkimaan. Välillä rakennettiin Baabelin torni kun jo niin paljon luultin selville saadun.
Eteenpäin ollaan niistä ajoista tultu, eikä tämä tähän pysähdy.
Tänä päivänä ei tavoitella pelkästään kuuta vaan jo pyrstötähtiäkin. Ei järki käsitä enää, että luotaimen ohjaamiseen on käytetty eri planeettojen vetovoimia, jotta ollaan päästy komeetan radalle, jarrujkin käytetty siinä vaiheessa ja nyt sitten laskeutumista seurataan.
Täytyy sanoa vain että kaikki pyörii, pääkin pyörii ja vetovoimat jyllää.
On kahvipirtissäkin oma vetovoimakenttä ja pyörii sittenkin.
(niinhän Galileo Galilei sanoi maapallostakin)

ps. oli kummallista seisoa tuon tähtitieteilijän hautamuistomerkin edessä Basilica di Santa Crocessä Firenzessä -87. Muisteluja moititan, siis palaa pahvi tähän päivään.
Jutuista huomaan itsekin eksyneeni ihmeelisille poluille, mutta nyt kiitän kahvista ja seurasta johon tunnen kuuluvani ja alan valmistautua yhtökokoukseen.

Moi pitkästä aikaa

Olipa taas juttuja, joihin livenä olisin osallistunut, mutta kun ovat jo päivien/viikkojen vanhoja, niin olettaisitte, että olen hidas hämäläinen.:))

Nuo puissa kiipeilyt kuitenkin toi mieleeni lapsuudesta omat kiipeilyni ja ns. kingerkoukuista roikkumiset. Isän kanssa kerran huijattiin minua nuorempaa veljeäni, että olen kiivennyt siloon honkaan. Tosiasiassa meillä oli ensin tikapuut jotka isä vei piiloon. Oli siinä velipojalla ihmettelemistä! Helppo sieltä oli alas tulla, kuten jokainen arvaa.

Koulumme pihalla oli mahtava kuusiaita, johon varsinkin pojat kiipesivät välitunneilla ja kellon soidessa he laskivat oksien varassa vauhdilla alas. Sitä en itse uskaltanut tehdä.

Sepä niistä ajoista, kun olin nuori ja notkea. Tuli sekin aika, kun selkä reistaili ja jopa leikattiin. Ortonin luennoitsija vakuutti, että kun ikää tulee, niin vaivat vähenee ja sekös meitä 40 lohdutti? Mutta niin vain väheni.

Jotenkin olen ollut iloinen, että ei koske (10v) mihinkään, ...paitsi..paitsi nyt, kun menin kirjoittamaan eräälle, joka valitti niska-ja takaraivo särkyä, niin enkös vetäissyt vitsinä, että ole vähemmän aikaa tietsikalla! Hyi minä, mutta mielessäni perustelin asian, että pääte työntekijät kärsivät usein niska-hartia kivuista.

En minä mihinkään "Luojan" kostoon usko, kuten entinen(-59^^) työtoverini väitti, että olin katsonut häntä "pahalla silmällä" ja siksi häneltä putosi silitysrauta?

Siispä heräsin seuraavana aamuna 11.11 viiltävään selkäkipuun, joka oli juuri hartioiden/lapojen välissä, johon on vaikeaa enää päästä itse hieromaan, "sattuneesta" syystä. Lyhennetty "omahoito" oli aluksi Ibusalia ja Zon salvaa, mutta ei mitään apua. Aamuyöstä muistin tuon Hirudoid salvan, jota käytän, kun jalat joskus kramppaavat. Taisi auttaa? Ei enää koske.

No, jokunen "säästövinkki" kuitenkin tulee. Olin säästänyt venäläisten kurkkujen liemen. Lidlissä oli ulkomaista tuorekurkkua 1,69/kg, joka ei aina ole kovinkaan hyvän makuista, joten siivutin ne siihen kurkku liemeen, lisäsin hieman suolaa. A´vot, että ovat hyviä.

Huips´haipsi! Onko jotain kirjoituksia poistettu? Latelle vaan tsemppiä muuttopuuhissa, joka näin "aikuisiällä" voi olla jotakuinkin arpomista, mitä otan mukaan ja mistä luovutaan.

Nyt taidan sulkea koneen ja rentouttaa niskani. Hieman jotain kevyttä syön ja pötkähdän tuohon sänkyyn lukemaan kirjaa. Hitsi, että menin korjailemaan kirjoitustani, mutta enempää en "roiku" koneella, joten säätiedot, puolipilvinen päivä täällä. Perjantaiksi on odotettavissa pakkasta, kun minun täytyisi lähteä niitä lapsukaisia "hoitamaan"?

On tuo huima projekti se Rosettaluotaimen laskuyritys pienelle komeetalle. Se on ollut reissussa 10 vuotta. Hakenut vauhtia auringon ja maapallonkin ympäri.

Tänä iltana sitten tiedämme miten kävi, onko laskeutuminen onnistunut. Suomalaisiakin laitteita mukana siinä.
Joku voisi pitää projektia turhakkeena. Näytteitä saadaan ehkä jostakin, mutta ei sen kiinteästä osasta 5km murikkaa.

Nythän on juttua tullut, hyvä!
Katleija sanoo eksyneensä ihmeellisille poluille. Tulipahan historiallista katsausta ja ajankohtaistakin tieteen ihmeitä avaruus seikkailuissa.
Olen kyllä jonnii verran lueskellut ja katsellut tieteen saavutuksista. Se on kyllä jäänyt todelliseksi "hajatiedoksi" pala sieltä toinen täältä. Ihmisen syntyperäkin on aikojen kuluessa tutkimusten mukana muuttunut ja kehitysmatka saa uusia tulkintoja ja tuskinpa se on vieläkään täysin kaiveltu. Näitä voin vain väliin ihmetellä.

Hetihän se näkyy, pääseekö tutkimusvälineet Roseta -komeetalle. Mikä sen hyöty on? Enpä keksi pikaista hyötyä, ei varmaan vaikuta tämän hetken talousongelmien ratkaisuun. Onhan siinä takana uteliaisuus mitä kaikkea voi löytyä. Mistä löytyy varma merkki elämästä muualla avaruudesta. Löytyy jostain meitä kehittyneempi sivilisaatio ja mikä on sen muoto, tai löytyykö merkkejä tuhoutuneesta elämää sisältäneestä avaruuden kappaleesta. Ja mitkä ovatkaan aikajanat kehitystapahtumissa. Miljardit vuodet ovat voineet kulahtaa ihmisen mitassa hetkinä. Kyllä tutkijoille uraa riittää, eikä kaikki selviä. Oikeastaan turhahan näitä olisi meikäläisen miettiä, siitä ei tulosta tule, vaan minkäs sille uteliaisuudelleen mahtaa. Olenhan "tutkinut" kuinka muurahainen rahaa pitkiä matkoja pesätarpeitaan. Sekin on mielenkiintoista ja pieni varovainen auttelukin kovasti raatavan muurahaisen puuhissa.

Veto puissa kiipeilemiseen oli minullakin. Tästä miranda kertoi. Olisikohan sekin kiipeily perua tosi vanhasta syntyperästä?

Nyt on jo juttuni venynyt. Jatkoja teille!

Minäkin pitkästä aikaa tulen ja kirjoitan muutaman sanasen.Eläkkeelle on sitten päästy turvallisesti ja oikean ikäisenä,voi näitä ns nuorempia...vielä saavat uurastaa muutaman vuoden lisää. Onnekkaaksi olen itseni kokenut tässä kohtaa. Eihän sitä rahaa paljoa tule,mutta kummasti ovat menotkin pienentyneet kun ei ole kiire mihinkään. Ihanaa lukea noita teidän juttujanne...esim.syönnin jälkeen pienet päiväunet tai kirjan kanssa sängyn päälle pötköttämään ja hupsheijaa siihen sitten nukahtaa.
Skillan tuossa hiukan roitti sitä Joulun tuloa,minä koitan reippaasti saada sukkia aikaiseksi ja olenpahan jo muutaman jouluvalonkin vai onkohan ne noita sisutusvaloja niinkuin hienosti sanotaan. Tuovat hiukan tähän märkään kaamokseen valoa ja kynttilää aina välillä polttanut. Enemmän taitaa olla niitä eimitääntekemisen päiviä minulla ainakin, vaan haitanneeko tuo...kun ei ole kiire minnekkään. On niin paljon kaikkea taas täälläkin tapahtunut,en jaksanut ihan kaikkia lukea vaan mukana tulen vcaikka välillä onkin sellaista hiljaiseloa. Mukavaa ja lämmintä villasukkailtaa kaikille :).

Iltaa Pirttiin! Koneeni ei ole ollut oikein yhteistyökykyinen viime aikoina,
nyt kuitenkin onnistuin Pirtin oven auki saamaan, lujassa oli!

Lämmintä on vielä ja pimeää, valot pidämme päällä melkein koko päivän,
varsinkin näin pilvisenä päivänä.
Mukava olla sisällä ja nauttia siitä, ettei ulkona ole enää mitään pois korjattavaa.
SkillaN*kin voi jo olla vapaa noista hommista!

Iltateetä äsken juodessamme laitoin kyntilän vielä palamaan, olipa kaunista.
Laitan Pirtin pöydälle hunajapurkin, että sieltä voi ottaa makeutta.

Huomenta, nyt jo valoisampaan aamuun meni pitkäksi tämä koneelle pääsy, kun ei internet yhteys pelannut.
Johtoa pois seinästä ja takaisin aukaisemaan, lopulta suostui aukeamaan.
olipa kiva lukea monia viestejä, ihan taisi ennätys tulla eilisen kirjoittelussa;)

Katleija jaksaa noita viisauksia etsiä ja meillekin niistä tietoja tuoda, kieltämättä mielenkiintoista tuokin mistä vesi meille tulee ja onneksi jostakin;)
Tuo kymmenen vuotta kierrellyt aparaatti nyt sitten hienosti laskeutui, mitä tietoja sitten lähettelee.
Aivan ihmeellisiä nuo tekokuut tuolla taivaalla, melkein tuohon hurskaisen kertoman Nikin Iitan sanontaan pitää minunkin yhtyä, ei ymmärrä pieni ihminen noita viisauksia, mihin tiedemiehet pystyvät.

Noita mirandan kokeiluja on helpompi uskoa ja tarkkana (nuukana) ihmisenä voin sanoa, että monessa noita "säästöjä" voi aikaan saada, kuten tuo kurkku juttukin.
Voihan röyhistellä rintaa, jotain keksimme me hellan ääressä useasti olevat;)
Varmaan jotakin hyötyä sieltä avaruuden tutkimisesta täytyy löytyä, kun sievoiset summat siihen rahaa uhrataan, tuskin kuitenkaan talouden alamäkeen ainakaan näillä vuosilla ehdi.
Muurahaisten elämä olisi varmasti mielenkiintoinen tutkimus kohde, ainakin Havukka-ahon ajattelija sitä toteutti, ynnämuu samoilla linjoilla;)

Onnea Hiljainen rouva, nyt sitten alkoi se nautintoa tuottava aika, hissukseen siihen totuttelet ja pian saatat huomata, että jotakin menoa itsellesi haluat.
No onneksi eläkkeellä oleville ja sitä menoa haluaville kohteita löytyy, minulla jo vähän liikakin.
On se kyllä tässäkin vaiheessa mitä nyt elän, ihan ihana joskus havaita, että eipä olekaan mitään menoa tänään, ei meinaa oikein osata arvioida aikansa viettoa.
Eilinen kokous ei muutosta tuonut, sama meno jatkuu, no näin mennään niin kauan kun mieli ja kunto kestää.

Ulkohommat todella ohi, niin kuin Nealtakin, säilötyistä tuotteista nyt sitten nautitaan, kohta ne jouluiset ruuan laitot edessä, kiva on pakkasesta ottaa oma kasvattamia porkkanoita laatikkoon ja raasteeksi.
Lantut ostin tällä kertaa, nekin survottuna pakkasessa.
Nyt on sitten oikein todella puikkojen heilumisen aika, meiltäkin meni kaikki miesten sukat myyjäisissä, nyt on kiire saada uusia tilalle.
Joulukortteja tein muutaman kymmenen kappaletta ja eilen ne kerhossa kaikki meni, lisää on niitäkin ehdittävä tehdä.
Ensi viikko menee siellä Haapsalussa, pitäneekö kudin ottaa mukaan, toiset kyllä ehdottomasti sanoivat, että et ota;)

Sini-sirkku näkee taivaalla nuo värien leikit, no niinhän se taiteilija maailmaa katselee, ihana kyky tuokin, sitä tätä elämää niin monin värein voi nähdä, niistä iloa saada.
Puissa en muista kiipeilleeni, mitään erikoista en muista lapsena tehneeni, kai hyvin kiltti tyttö olin, en myöskään Luojaamme koston haluiseksi usko, sitä vaan sattuu joskus kaikkea ihmeellistä.
Raamattu kyllä taitaa puhua kostosta kolmanteen ja neljänteen polveen, on syytä jättää tämä pohtiminen toisille.

Kyllä tuo muorin heräämisaika jo pitkälle on virunut, taidat kukkua puolille öin, kun et kukon laulun aikaan herää.
Minulla se alkaa kohta neljän jälkeen kellon katsomoinen, sitten kuudelta viimeistään ylös nousen.
Kummasti nuo totut tavat pysyy ja pysyy.

Nyt alkaa taas lähtö olla mielessä, suuntana kampaaja, tukka on siistittävä, viikot niin nopsaan rientävät, taas kuusi viikkoa edellisestä leikkaamisesta.
Näyttäisi ihan kiva ilma olevan tulossa ja valoisemmaltakin näyttää, mikäs onkaan päivään siirtyessä, iloa kaikille.

Hupsista, taitaa joulu tulla kun posti toi jo punaisen korttikuoren. Eikä sekään riittänyt muistutukseksi, sillä Turun Sanomien välissä oli tänään adventtikalenteri arpanumeroineen.
Aika rientää nopeasti, olemmehan jo melkein puolessa välissä marraskuuta. Ei tässä enää perässä kerkiä, pyrstötähdetkin huimasti avaruudessa lentävät. Liekö ovat saaneett uudelleen komeetan laskeutuneeseen luotaimeen yhteyden, joka katkesi. Ellei niin hukkaan meni sekin miljardi.
Lumettomat ovat täällä maisemat ja mitä parhaimmat pyöräkelit. Nyt olisi saatava tämä mummo kangettua liikkeelle ja suuntaamaan liikuntalaitokseen. Muuta vapaata päivää ei enää tällä viikolla ole.

ps. joulukortinsaajat ovat minulla paljon vähentyneet. Enää ei ole itseä vanhempia yhtään jäljellä. Nyt voisi ostaa vaikka Punaisen ristin kuorikortit, jotka ovat valmiiksi maksetut. Yhteen aikaan tilasin aina Unisefin kortteja.
Jouluna tulee vanhat tuttavat mieleen. Hintriikalle terveisiä!

Heippan pirttiin.

Ollaapa viel jotenki tolkuissa, pimmee ilma meinaa pistää aivohetaleet eri järjestykseen.
Piski on taas hitaanlainen ulkoilija niiku ain märillä keleillä enkä miekään juoksuksi pistä. Jotenki kutenki oon tottunu yks silmäsenä oloon, tää pimmee aika lienee pahin, mut täs se männöö, ulkona kuletaan taskulamppu käessä.
Pimmeessä meinaan...tai siis iltasella...äähh..

Huomenna on oikein kiva juttu tälleen pimeen ajan kohokohta: hammaslääkärin porakone..aahh mikä ihana kitinä pprrrggg...mut mentävä on siihenki tooliin, pittää nuo kaik olla kunnos, ko sitä keinoniveltä? aletaan tammikuun lopussa laittamaan. Mie sain tännään ohjeita, mitä tehhään ennen ja oikein vattasta ruopas, ku aattelin leikkausta, vaikken siin ookkaan tolkuissani, leikkauspöydällä.
Muutamia vuosia onkin kerinny vierimään, viimeisestä leikkaus operaatiosta.
Huh miul on ain tällast kammottavaa kerrontaa. Nii ja kortisoonipiikkiä pittää hakkee toiseen lonkkaan...huomenna soitan terv.keskukseen.
No sulho on yht pirtee ku enneki, makkaa sohvalla mahallaan ja tuijottaa telkkua...niiku ruokalevoilla, mut on hää hyvä kokki, teki tännään siit k-ruokakaupan ohjeesta: makarooni/kalalaatikko ja tosi hyvää siit tul, myö piskin kanski syötiin, etten mie jaksant ees jälkkärii syyvä.

Että tällast elämää meil, syyvään ja maataan..no ulkona pittää piski käyttää, ku pakoputken tyhjennys on hälläki sillon tällön...

Hyvvää marraskuun jatkoo kaikille.
Hei hei

Ilan hämärissä taas Pirttiin tulin. En kuitenkaan hämärissä puuhissa.

Ensi viikolla siis SkillaN retki Haapsaluun. Mikäs paikassa, monta kertaa olen siellä käynyt. Joka kerran Fra Mare nimisessä kylpylässä. Onhan siellä toinenkin samantapainen paikka, Laine. Siellä olen käynyt vain kävelyretkelläni. Siltä varalta, että en sattuisi myöhemmin muistamaan, toivon hyvää, ansaittua matkaa! Varmaan hyvin menee kutimien kanssa tai ilman. Eihän sukkapuikot paljon paina, jos vaikka kaiken varalta mukanakin olisi. Olen nähnyt, että osaavilla puikkojen heiluttajilla seurustelu sujuu vaivattomasti ja voipi vaikka vahingossa tulla pitkävartisia sukkia.

Minun joulun viettoni ei juuri arkipäivistä poikkea. Kortteja kyllä kirjoitan, ehkä 5 ihan tavan vuoksi. Lahjojen hankintani ei myöskään rasita. Ehkä se pikkujoulun nimissä tapahtuu. N. 10 euron lahja yhteiseen koriin, josta saaja ratkaistaan arpomalla. Niitähän voi sitten halutessaan vaihdella, jos siten löytyy lahjalle paremmin "oma koti." Voihan tätä menettelyä sitten myöhemmin jokainen täydentää, jos välttämättömäksi näkee.

Rosetta luotain sai Pisaransa komeetalle. Joitain vaikeuksia siinä tietojen mukaan tuli. Sehän näkyy jatkossa, kuinka toimintakyky on säilynyt. Miljardi sen kustannukseksi on ilmoitettu. Eurooppalainen hankehan se on, siitä en ole nähnyt tietoa, miten se jakautuu. Ehkä suomalaisten osuudeksi tulee runsas kymmenen miljoonaa. Rahaa sekin, mutta olen väärä henkilö arvioimaan, onko se kustannusten väärtti. Eihän kaikkia arvoja voi rahassakaan mitata.

Katleija lähetti terveisiä Hintriikalle. Niin minäkin lähetän ja olisihan hyvä jos vaikka näyttäytyisi kirjoittamalla.

Pimeyttä vaan tuolla ulkona, vaikka katuvalot sitä osittain poistaa silti ei taivaalla vielä mitään valoisuutta näy.
Taitaa vähän kylmemmäksi sää muuttua ja tuuliseksi, se ei minusta yhtään kiva, merelle kun kohtsillään menen.
Voin huonosti pienessäkin aallokossa ja vielä aamiainen on laivalle tilattu, täytynee varautua ja ottaa pilleri.
Voihan se vielä tyyntyäkin.

Noista joulukorteista vielä, minäkin käytän kaikkia niitä kortteja, mistä olen euroja maksanut, siis hyväntekeväisyys sellaisia, joudun lisää vielä tilaamaankin.
Oma tekemiä kortteja ei itselle jää, kaikki mitä olen tehnyt on kaupattu ja eilen vielä värkättiin lisää ystävättären kanssa.
Siinä hommassa aika kuluu ja jollakin tapaa voi kättensä töitä jopa ihastella;)

Hyvällä tapaa elämä kulkee wiiwidear, kun ruoka maistuu ja nukuttaa hyvin on asiat;)
Vakavasti ottaen ei oikein nuo leikkaukset ja hammaslääkäri iloa anna, mutta kun ne jaksaa, voi elämä todella iloksi muuttua.
Toivotan onnea niin hammaslääkäri, kuin leikkaus kohteisiin, varmasti kaikki hyväksi kääntyy, silitykset piskille, miksikäs ei sulhollekin;)

Sama hotelli on meilläkin ynnämuu, toisesta ei kovin mairittelevia lausuntoja ole annettukaan.
Kiitos hyvän matkan toivotuksista, vastaan on otettu;)
Pikku-joulu lahjoista on meidän riennoissa luovuttu kokonaan, enemmän sitä ruokapuolta vaan harrastetaan.
Hintriikasta ei todella ole aikoihin kuulunut, taitaa hänellä niitä kirjallisia töitä paljon, ei enää pirttiä muistakaan, sellaista se on elämän kulku, tälläiset virtuaali ystävät unohtuu, sama on ylikypsän kanssa ja monen muun, jotka aikanaan pirttiin kirjoitti.
Vapaa ehtoisuuteen tämä perustuu ja haluun olla mukana, terveisiä kuitenkin molemmille mainituille.

Hyvä hurskainen, että jänistä et kinkun sijaan kaipaa, on ne niin kivoja nähdä vilaukselta täälläkin loikkimassa.
Usein aamulla aikaisin näkee pitkin katua juoksevan.
Kinkku aina vaan pienenee meikä pöydässä, kyllä jonkun minäkin aion hankkia, ehkä juhlakinkkua muutama kilo.
Tanskalaisia on täälläkin pyörinyt jo jonkin aikaa.
Pikku-joulut voi viettää niinkin, ettei kontaten kotiin tulla, ähkynä muuten vaan;)

Minulla jo matot ja vuodevaatteet parvekkeella happea haukkaamassa, pitää vielä tovi odottaa ja sitten imuri ja pesukone alkaa laulamaan.
Pitää vaatetta mukaan pestä, siinäkin vielä pohtimista, että mitä sitä mukaan ottaisikaan?
Ne sitten huomisen murheita, lämmintä kuitenkin pitää mukaan ottaa, tuuli kuulemma viimakka meren rannalla.
Iiris tänään nimipäivä sankaritar, onnea irkku, jos satut lukemaan ja taitaa samana päivänä juhlia myös Iris yhdellä iillä, onnea hänellekin.

Hyvää viikonlopun alkua kaikille.

Joskus saan itsetehdyn joulukortin niin se tuntuu saajasta kaikkein arvokkaammalta. Kerran sain työkaverilta kauniin itsetehdyn joulukortin, jossa oli pitsiäkin. Nekin Ifolorissa teetetyt joulukortit on kivoja, joissa on vaikka lapsenlapsen kuva tonttulakkeineen.

Kyllä olen paljon Tiimarin korttejakin lähettänyt, nyt ei ole enää Tiimariakaan.
Eilen johonkin ketjuun kirjoitin ydinvoimalassa käynnistä toteamuksella, että joka paikkaan sitä uteliaisuuttaan menee. Siihen kai lukeutuu tämänpäiväinenkin käynti Turun vanhaan vesilaitokseen Aurajoen Halisten putoukselle. Joku museokin siellä on.
Pitääkin kysyä siellä että vieläkö Aurajoen vettä turkulaisten juomaveteen sekoitetaan. Ainakin sen pitäisi olla Säkylän hiekkamailla suodatettua tekopohjavettä, joka on peräisin Kokemäenjoesta.

Skillanille toivottelen todella hyvää ja rentouttavaa lomaa. Ja tietenkin :tervetuloa takaisin sitten loman päätyttyä.
Tuttuja on nuo Haapsalun kylpylät, molemmat. Laineessa olin joskus viikon, Ra Maressa vähemmän aikaa. Samat hoidot siellä sai kuin muuallakin ja ruokakin oli hyvää. Iltarientoja ei niin ollut,eipä niitä niin kaivannutkaan,aika meni muutenkin. Vanha rakennus oli ,,taru kertoo että aikoinaan venäläisten sotaupseerien lomailu ja rentoutuspaikka oli tuo Laine.
Ainahan ne ajatuksen vähän tuulettuu kun välillä katselee ympärilleen.

Viikonlopun vieraita pohjoisesta odotellaan. Porsaan paisti muhii uunissa ,ainahan sitä on monen moista valmistelua ruokavieraita odotellessa useaksi päiväksi.
Onhan se kivaa tavatakin sukulaisiaan- ja onhan siinä itsekin läsnä nauttimassa tekeleistään.

Joulurieha näyttää alkaneen jo kaupoissa- se ei kyllä koske mitenkään meitä !!
Tavara vaihtaa omistajaa, samoin raha.
Hyvää ja rauhaisaa viikonloppua kaikille. Älkää tekään riehuko joulun nimiin.

Terveisiä pirttiin, senverran ilmoittaudun, että hengissä ollaan.
Muutto vielä kesken, yhteydetkin olleet poikki, mokkulan avulla nyt vielä kirjoittelen täältä uudests osoitteesta. Jokupäivä ehkä saamme paremmat yhteydet, ja eiköhän se muuttokin ennen joulua valmiiksi saada. Terveisiä myös kaveriltani.
Minä Late Vaan.

Saunaretveisiä tulin tuomaan,

Taas on viikko vierähtänyt,mihin lie mennyt.

Kyllä se muutto on rankkaa,mitä kauemmin asut jossia sen enempi sitä rojua kertyy;)

Päivä on ollut pilvinen,mutta ei satanut.

Hintriikka on tosiaan jättänyt pirtin,liekö löytänyt jonkun lapin poitsun;))

Skillanille antoisaa lomareissua.
Koska Sinä lähdet?

Meri sairaus minuakin kiusaa jopa soutuveneessä Päijäteellä tulin pahoin voivaksi.

Jossakin korvien välissä ne viisaat sanoo olevan vikaa ;)

Niimpähä mulla sitä varmaan onkin;)

Voikaa hyvin.
näkyillään..

Tervehdys taas!

Hyvä kun Late ilmoittautui ja ehkä suurin osa muuttoruljanssista on jo ohi.
Eikös niissä uusissa taloissa ole taloyhtiön yhteisliittymäkin tarjolla? Tässä taloyhtiössämme se otettiin runsas vuosi sitten. Olin kiinni entisessä sopimuksessani, joten pääsin liittymään myöhemmin. Welhohan se isäntänä toimii, käytössäni on perusnopeus 10 megaa. Kyllä se tarpeisiini riittää.

Kylläpä katleijalla uteliaisuutta riittää toteuttaa kaikenlaista, kuin ydinvoimalassa käyntiin. Varmaan mielenkiintoista, mutta tuskinpa otan sellaistakaan tavoitetta. Yhteen pätkään rohmusin erikoisia paikkoja, tuli käytyä Kolvanan uuro, Helvetinportti, Saana tunturille kipuaminen, sen tapaisia reissuja enempää luettelematta.

Hurskainen mainitsi kotiklinikan syntymäpaikkana. Niin...savusaunassa olen kuulemma syntynyt. Muistini on siltä osin heikko, joten kuulopuheisiin olen uskonut. Sama klinikka se oli nuoremmillekin ja hyvinhän tuo on toiminut, koska näinkin pitkälle on jo pötkitty.

M-K mainitsi, että ei Haapsalussa iltarientoja ollut. On kyllä ollut niillä kerroilla kun olen siellä ollut. Kiertäviä esiintymisryhmiä ja ilta tantsuja. Hakeehan ne niillä myyntiä kahvi- ja anniskelupaikalle.

Tuskinpa matkalla merikipeäksi ehtii tulla, vaikka SkillaN kertoikin herkkä heiluttelulle olevan. Aika monta kertaa olen lahden yli kulkenut, eikä mieleeni ole jäänyt pahoja "keinumatkoja." Varsinkin suuremmat paatit eivät vähää hätkähtä. (On kyllä muistissani "Estonian" uppoaminen. Reitti kyllä taisi olla eri kohdassa kuin H:ki - Tallinna). Hyvin se menee, kun vankasti luottaa.

Eiköhän tässä jo tullut tarpeeksi. Hyviä päiviä eteen päin!

Huomenta lauantaiaamuun ja puolta kuuta jo eletään.
Kaksi astetta pakkasta, ei siis paha, kuivalta tuo sää näyttääkin.
Eilinen meni tavanmukaisesti, siivoten, no kyllä sain joulu tähtösiä helmistä näprättyä, aikaa menee niissäkin, kauniita ovat.

Ensimmäinen lapsi sairaalaan syntyneenä minä olin meidän perheessä, toiset kotona syntyneitä.
Levotonta aikaa silloin oli ollut, niin kuin nytkin ja kun vuoden ikäiseksi olin päässyt sotarummut soivat.
Jonkunlainen pässi kai minäkin, kun horoskooppi merkkini on Kauris, mieheni oli Oinas, taisi siinä joskus sarvet kolista;)

Kiitos matka toivotuksista meri-kukka, toivon todella että onnistuisi reissu kaikin puolin, rentoutumaan mennään, mutta kyllä se matka omat rasitukset jättää ja aina on hyvä omaan sänkyyn taas päästä.
Minulla on niin pieni suku, että vierailuja ei tarvitse järjestää, niin kivaa kuin se olisikin.
Siinäpä sitä Laten porukka jouluksi kotia valmiiseen kuntoon laitaa, melkein kuin perusteellista joulusiivousta tekisitte;)
On se sitten mukava uudessa kodissa joulusta nauttia ja varmaan yhteydetkin löytyy.

Iltamenoja en niinkään kaipaa, tanssit on tanssittu, jos nyt jotakin kivaa joku ilta olisi, ihan hyvä sekin.
Hoitoja kaiketi riittää jo matkan hintaan ja lisää voi ostaa.
Katselin hinnastoa, samoja ovat kuin täälläkin, jospa joku pieni puoti löytyisi, mistä jotakin saisi halvemmalla.
Tarvetta ei kyllä mihinkään kerhoon jotakin työtarpeita voisi ostaa.

Surulliseksi vetää vieläkin, kun tuon Estonian tuhoa muistelee, uskomattomalta se tuntuu.
Ei sitä koskaan voi tietää mitä tapahtuu, merellä tai maalla, mikään ei varman päällä ole.
En muista oliko tuhon syy huolimattomuus, vai vahinko, joutuiko joku vastuuseen?
Kamalaa ainakin on tuollaisen tapahtuman taakkaa mielessään kantaa, olipa syy kenen tahansa.

Huomen aamulla aikaisin on lähtö ja jätän pirtin nyt teidän huolenpidon alaiseksi, tultuani on kiva lueskella viestejä joita mahdollisesti laitatte.
Oikein hyvää tulevaa viikkoa teille kaikille, palataan jos niin on sallittu.

Oikein virkistävää matkaa sinulle. Anna niiden möyhentää kaikki patit ja kipeät paikat ja selluliitit pehmeiksi. Sitten tunnet olevasi taas kuin nuori tyttö tarmoa täynnä palatessasi.
Minä en ole vielä ehtinyt tutustua kylpylöihin. Tuossa lähellä on Naantalin kylpylä ja sinne olen tuollaisia päivän hemmottelukäyntejä tehnyt, lahjakorteilla nääs.
Viimeksi 75 v täyttäessäni. Jos Luoja suo ja elän parin vuoden päästä taas lahjakortteja sinne tulossa, mutta siihen on vielä pitkä epävarma matka.
Taidat tulla sieltä kotiin pussukat täynnä joululahjoja, luulen että olet hiukan heikko vastustamaan kiusauksia.
Onnistunutta reissua SkillaNille!

Katleijahan pessimistisiä ajatuksia väläyttelee. Vai parin vuoden kestäminen olisi epävarmaa? Kirjoittelusta päätellen olet mainiossa vedossa silloin kun haluat. Näin amatöörituntijan silmin.

Kyllähän Viron reissuilta voi jotakin mukaan tarttua, sen olen huomannut. Tosin aika niukasti, koska pihistäjähän olen. Viimeksi ostin alennusmyynnistä kengät. Luultavasti pois muodista mennyt malli. Kun jalkanikin on vanhanaikainen, kengät olivat juuri kuin minulle tehdyt, leveä kärki, rintavaan jalkaani sopivat ja kärjissä myös korkeutta että eivät varpaani "pakkopaidassa" ole. Testattu on ja todella hyvät kengät. Hinta oli 10 euroa. Viina ja kaljakuormia en nykyisin rahtaa. En vain viitsi nujuta kärryjen kanssa. Käyttöni on vähäistä, sen voin Alkostakin ostaa. Parempikin ettei suuria varastoja ole käytössäni. Täällä Kahvipirtissäkin on nurkkakaappi, jonka käyttökin on tietojeni mukaan luvallista. Harvoin silti otan. Tuskinpa se kaappi tyhjänä on, vaikka sisällön hoitaja onkin tiukasti muuttopuuhissaan.

Taitaapa ilmoittautumisestani jo käydä. Hyvää jatkoa, vaikka SkillaNin aamunavaukset nähtävästi hetkeksi keskeytyvätkin.

Hyvää huomenta!

Olin näin aamusta kurkkailemassa uutisia ja tietysti päivän säätä. Mittari nollassa ja pilvipoutainen päivä on tulossa. Ei paha.

Nyt taitaapi tulla vaatimaton aamunavaus, kunhan kohottelen Pirttiä näkösälle. Jos satutte olemaan hereillä ja Pirttitien päässä, heitelkäänhän tulemaan viestejä, merkkejä olemassa olostanne. Minulla alkaa jalkapohjat kutista, on pikapuolin lähdettävä taputtelemaan kadulle nuuhkimaan raikasta ilmaa. Autoja on vähän liikenteessä, joten nekään eivät pöllyttele pakokaasujaan. Siihen nähden jalkakäytävääkin on ihan hyvä askelilla mittailla.

Hyvää jatkoa teille päivän puuhiin tai ajan kuluttamiseen!

Huomenta ! Nyt en päässyt selville joku ym. laittoi kahvia tulemaan, mutta ei hätää teen sen nyt- pullat ja piirakat pöytään ja eikun nauttimaan,, juuri tippunutta kahvia .
Siitä alkaa aamu.
Vielä haapsalun kylpylöistä. Kyllähän siellä Laineella oli ( silloinkin ) joitain ryhmiä esittämässä sikäläisiä kansantansseja.
Niin iäkästä väkeä että yksi mummeli sai sydänkohtauksen kesken esitys hyppelyn. Sinne jäi takahuoneeseen elpymään.....kun muut jatkoi.
Mutta niitä "oikeita tansseja" oli Ra Maressa kyllä joku ilta. jossa kerran kävimme. Ihmisten osanotto oli melko vähäistä. Sitä ei edes tutkittu miten muualla olisi jotain ollut, varmaan olisikin. Mutta nuo meille riitti.
Parasta oli ne edulliset hoidot jotka sai valita.

Maa on jälleen valkoinen. Pääsee taas lumet sulamaan kun lämmintä on luvassa. Ja rapaa ja loskaa.

Viehän se aikansa ennenkuin kaikki tavarat löytävät paikkansa muuton jälkeen.
Siis sen paikan missä sen on tarkoituksenmukaisinta ja kätevintä olla...
mistä voi helposti tarvittaessa ottaa esille..................
Onneksi on aikaa rauhassa tuumailla ......
Onnea vaan edelleenkin uuteen kotiin ja Paljon. Ennen sitä sanottiin että Terveyttä ja pitkää ikää........

Nyt juon ne kahvit ja poistun takavasemmalle- koska siellä on ovi ulos pirtistä.
Hyvää sunnuntai-päivää kaikelle kansalle ja pirttiläisille !

Huomenia.

Taas viime yönä valvotti.

Onhan kova sumu ulkona,vaikken ole käynyt kokeilemassa
kuinka kovaa se on vaiko olis pehmeää.

On meillä rikas tämä kieli;) kova sanallekin lötyy monta merkitystä;)

Kiitios Meri-KUkka kahvi oli hyvää,

näkyillään...

Nauttiessa tasokkaista tanssiesityksistä aukaisen samalla pirtin oven että päästään hieman näkyvämmälle paikalle.
Tulee samalla raitista ilmaa tupaan.
On kaunista katseltavaa nuo tanssiesitykset, On minullakin oma suosikki jonka luulen voittavan- vaikka kaikki ovat tosi taitavia .....
Niin äänestäjistähän se voitto riippuu aikapaljon- siis puoliksi.
Aletaanpa katsomaan.

Hyvää huomenta!

Säätila suunnilleen kuin eilenkin. Siis ei paha. Kahvit ehdin juoda jo täällä kotonani. Siinä meni kauralesepuuro mustikkasoppa kyytipoikana, kuten parikymmentä vuotta. Aina sama ohjelma.

Työelämäni aikaan oli aamulla pirunmoinen kiire. Herätyskello rämysitti ylös, vain pari kuppia kahvia ja kiireesti tien selkään. Unihalut olivat hyvät, työ rasitti ja melkein aina illasta menoa, joita voi harrastuksiksi nimittää ja kotona lisää puuhia jos aikaa jäi. Usein venähti myöhään iltaan. Kylläpä se hyvä yöuni kuitenkin pinnalla piteli.

Nythän on toisin. Voi koisia aamustakin ilman kellojen soittoa, vetää kunnon päivänokoset ja aloittaa puuhansa kunnon jahkailulla. Kyllä se kuitenkin aika säännöllinen päivärytmini on tullut, nyt vähän muuttunein muodoin.

Tein vielä toisen aamunavaukseni, jos tätä siksi voi nimittää. Voisihan sen tehdä joku toinenkin, ettei tule vaikutelmaa, että valtaan uuden tereenan.

Oikein hyvää päivää teille! Ei päivä vielä ole ehtinyt piloille mennä, ennättää vielä Pirttiinkin, jos vauhtia pitää.

Huomenta Kahvipirttiin!

On se mukavaa, kun on jotakin pysyvääkin, kuin tämä palsta ja kahvipirtti elämässä. Kotona kun tuntuu, ettei uskalla mitään elämän jälkiä jättää esille, kun huoneiston valokuvaaja tulee tänään.

Melkoisessa muutoksessa saan elää nyt kuukausia varmaan, mutta en aio stressata, kunhan selvitän mitä haluan mukaani sitten uuteen kotiin. Uutta asuntoa jo tarjottiin, mutta ei sen sijainti ollut kiva.

Paras on hörppiä kahvinsa rauhassa, ja sitten loppusiivouksessa käyttää tavarain tyhjennyspalvelua.

Mukavan valoisana näyttää päivä valkenevan, kunhan tuo valokuvaaja nyt on käynyt, voi taas elää suhteellisen normaalisti,..heippa

Kaksi viikkoa Teneriffan auringossa ja lämmössä teki terää, nyt jaksaa joulua ja vuoden vaihtumista odotella virkistyneenä . Turistien kansoittamalla tummalla laavahiekkarannalla mekin omalta osaltamme löysimme auringonottopaikkamme , tosin varjon alta viisaasti ja iltapäivällä siestaa viettäen. Mainininkien huuhtomaa rantaviivaa oli mukava tallustella edestakaisin kilometrikaupalla paljain jaloin päivittäin . Merivesi oli ihanan lämmintä, vielä 25-asteista ja loman parasta antia olikin surffailla uimasillaan mainingeilla. Ruokailumme oli kala- , vihannes- ja hedelmäpitoista, eipä enää taida olla edes muotia mässäillä possujuhlilla ja lipitellä viiniä lirtakaupalla. Venäjän kieltä kuuli Costa Adejen rannalla paljon, mutta suomalaisetkin olivat hyvin edustettuina.

Saaret ovat jo niin tutut, ettei yhteisille retkille juuri osallistuta, mutta nyt kävimme taas erikoisella Gomeran saarella, joka siinsi hiekkarannalla silmien edessä, usein korkeimmat kohdat pilvien peitossa. Huimat vuoristotiet ovat nykyisin paljon paremmassa kunnossa kuin vielä parikymmentä vuotta sitten, jolloin todella pelotti, kun bussin ikkunasta näkyi vain satojen metrien pudotus ja huterat suojakaiteet. Nytkin oli tiukkoja tilanteita, kun kaksi bussia tuli kapealla jyrkällä tiellä vastakkain ja toisen oli peruutettava johonkin tien levikkeelle, mutta pääasiassa kaksikaistaisia teitä taitava bussikuskimme kuljetti. Korkeilta vuorten harjanteilta oli upeat näkyvät karuihin rotkolaaksoihin, säihkyvälle merelle ja vastapäisen saaren tulivuori Teidelle. Vaikuttavin nähtävyys Gomeralla on mielestäni Garajonayn kansallispuisto , joka on Unescon maailmanperintökohde. Metsä on ikivanhaa subtrooppista laurisilvaa, eli pääasiassa nahkealehtistä , ikivihreä laakeripuu yleinen. Se on todellista satumetsää , kostea sumu ja tihkusade , usvat ja väliin pilkahtavat auringonsäteet saavat aikaan unenomaisen tunnelman. Kellokanervat kasvavat monimetrisinä puina mitä kummallisimpina rungon muotoina, päällysteenään sammalta ja erilaisia nihreän sävyisiä kasveja. Meillä monet huonekasveina tutut kasvavat pensaina ja puina. Helposti näkee menninkäisiä ja lohikäärmeitä vääntyneiden runkojen muodoissa ja usvan seassa keijukaisten hohtavien hameiden heilahduksia. Valitettavasti pari vuotta sitten osa metsästä tuhoutui tuhopoltossa.

Kaurapuuroaamiainen maistuu taas, kotoisen metsän mustikat höysteenään ja kuusimetsän ikivihreys tässä marraskuun harmaudessa viihdyttää mieltä. Plussan puolella muutama aste ollaan vielä täällä etelärannikolla, valju auringonvalo kajastaa alhaalta taivaalta. Mukavaa, että Ynnämuu on pirtin avaajana Skillanin poissa ollessa, kotoutumisen täydentää tämä pirtissä piipahdus. Mainiota marraskuun päivää !

Ennen puhuttiin kahden asunnon loukusta kun vanha asunto ei mennytkään sitten kaupaksi. Halavatun papat vitsailivat kahden mopon loukusta.

Ois ikuna uskonut miten vanhojen ok-talojen myyntiarvo on romahtanut osittain puoleen aikaisemmasta.
Olen kuullut, että pankit olisivat tiukentaneet luototuskäytäntöjään talojen peruskorjauksiin. Niiden hinnat taas nousseet niin ettei iäkkäät voi talojaan peruskorjata.
Kerrostalo asuntojen hinnat kai pitäneet vähintään omansa tai nousseetkin. Ei ole tullut seurattua.

Ramoonalle:Tervetuloa takaisin lomalta tänne hämärään ja kosteaan kotimaahan.
Kiva oli tuo kuvauksesi tuosta La Gomeran saaresta- juuri sellainen se oli.
Niin minustakin tuntui kuin johonkin yliluonnolliseen satumetsään olisi mennyt , pääsi ihan itse kuin satukuplan sisälle. Tuli elävästi mieleen parin vuoden takainen laivareissu sinne, Teneriffalla käynnin yhteydessä.
Jaksaa taas täällä hämärässä punnertaa joulua kohden.
Vuoden alussa pitää itseltä karistella suomen pölyt jaloistaan, kunhan joulusta eroon pääsemme. Niin,, ellei "sikasyö eväitä".
Pirtin emäntä nauttii nyt hoidoista ja hemmoittelusta ihan ansaitusti .
Liekkö ottanut sen käsityön mukaansa ??

Mukavaa iltaa kaikille tai pian yötäkin, hyvää sellaista !

Aamupäivää.

On sittenkumma,nyt kun tuo vesikatkos on niin eikös nyt lorottas alvariinsa tuolla hanan alla.

Viime viikolla oli kahtena päivänä ja samoin tällä viikolla kahtena päivänä vedet poikki.aamupäivällä.

Että nuo persimonet on sitten hyviä.Nyt kun niitä taas saa.
En muuta söiskään.

Puluilla on menossa jotkin pirskeet tuossa naapuri talon katolla,siellä keikistellään oikein kovasti.

Tänään tulee "Jermut"laulamaan meille.On hyvä mieskuoro.
Tahtovat piristää meitä Vanhoja"

näkyillään...

Päivää!

Hyvä kun Puskasuleima käytti kallista aikaansa ja pisti Pirtissä alulle tämänkin päivän.

Olihan tuossa vähän ankeuttakin, mutta kielen käyttö ainaskin on elävää. Jospa ja toivottovasti elämä vielä valkenee, kunhan kiireisimmät touhut ovat ohitse.

Kävin kyllä jo aamulla Pirtin ovella, mutta en kolistellut sen pitemmälle. Harkintani jälkeen jätin Pirtin oven reuhtomatta. Onhan se niinkin, että kun olen kirjoittajana nuoremmasta päästä, niin ryntäilyni aamunavauksiin suuren esikuvan tuuraajaksi voisi antaa "kukkoilevan" vaikutuksen. Mielelläni olen ja siihen pyrin, että pysyn nimimerkkini mukaisesti ynnämuuna. Kiitän toki, että suopeasti suhtauduitte parin aamun oven avaukseeni.

Hyvä oli Ramoonan raportti matkastaan, kuten yleensä aina. Herätti se kuitenkin kaipailuni entisten matkojeni muisteluunkin. Vieläpä senkin, että koskahan vai enkö koskaan voi lähteä "kesämatkalle" talvella. Kyllä uskon matkastani selviävän ja kyllä siihen killingitkin löytyisivät. Silti on kerääntynyt muutakin ajateltavaa, jotka voivat esteenä toimia. Niistä en ole halukas täällä kertomaan. Yhtäkaikki, saapa nähdä kun aikaa kuluu.

Aamulla vikaisin koneeltani tapani mukaan säät ja tuoreimmat uutiset. Sitten jutkahti päähäni, että nythän saa ilmaisen piikin lunssaa karkottamaan. Pistin toimeksi, odotus kesti 40 min. Ei paha. Samalla tuli ilmoitus, että nyt alkaa iso uudistus terveyshommissa. Potilastiedot kerätään yhteen suureen arkistoon. Sieltä saa itse katsella labran tulokset ja lääkärien kommentit ja muunkin tähän liittyvän henkilöhistoriansa. Tämä kaupunki on tässä kuulemma edelläkävijä. Kirjautumisenhan pääsy tietoihinsa tietysti vaatii.

Mutta nyt eikun hyvää jakoa teille!

Mitäpä ym nyt höpisee .... tottakai on kivaa kun joku ehtii pirtin avaamaan. Sehän on pelkkää plussaa ja yhteinen tila tuo pirtti, ei siellä kukaan kukkoilemaan ala, eikä kukaan niin ajattele- päinvastoin. kiitoksen paikka mieluumin. Ja saadaanpa aamukahviakin sen tiimoilti.

Piikin kävin myös äsken ottamassa. Monena vuonna olen mennyt ennen sulkemista ja odotus aikaa ei silloin juurikaan ole. Niin nytkin- olisko 5 min. juuri ehdin takiani vähän aukoa kun numeroni kutsuttiin. Nopea käynti.
Miksiköhän ihmiset ryntää aina kuin hengenhädässä heti ensiaamun hämärässä ,kun 2 viikkoa on aikaa saada piikki. Myöhemmin ja iltapäivän tunteina on vaikka miten hiljaista.

Puskasuleimalle jaksamista toivottelen, kyllä vielä aurinkoisemmat päivät koittaa- uskotaan niin. Onhan se muutto raskasta puuhaa jos vielä terveyskin remppaa. Mutta älä masennu. Me pirtin väki voitais olla talkoissa järjestelemässä paikkoja- ollaan ainakin henkisenä tukena !!

Tuntui aika oudolta kun kaupassa soi joululaulut täyttä päätä. Myyntimarkkinat ovat alkaneet. Meihin se ei pure- lahjoja emme osta. Pikkurahalla saa vaan rihkamaa, isommat asiat ja tarpeet ostetaan aina silloin kun tarve on ajankohtainen. Teini-ikäisille ja nuorille on vaikeaa ostaa mitään, vähän rahaa annamme jokaiselle. Villa sukkaa ja lapasta saavat muutenkin aina tarvittaessa pitkin talvea.

Yhdet pikkujoulut ainakin vielä edessä. Sinnekin esiintyjän ominaisuudessa.
Tulipa nyt tuo joulukin käsiteltyä hyvissä ajoin.
Laten perhe saa nauttia joulusta uudessa kodissa. Onhan se hienoa kun kaikki on uutta ja puhdasta. Laitan vielä yhdet Onnen Toivotukset uuteen kotiin.

Totta tuo: aina jonkinlainen "matkakuume" nousee kun lukee toisten matkakertomuksia. Kohta on loppumaksun aika . Tarkoin harkitut ja säästetyt killingit sijoitetaan siihen, niin jos terveys on jotenkin kohdillaan.

Hämärää pimenevää ehtoota, mutta pidetään mieli-ala sentään korkealla,
eiks, vaan !

Palaan vielä toisen kerran tänään Pirttiin. Kopsakka vastaus M-K : lta. Hyvä niin, tuleepahan selväksi minullekin. Mielellänihän joukkoon sekaannun, ihan sinne välmuastoon, vaikka eihän sekään aina onnistu.
Vähän humorimielellänihän kirjoitin, mutta en viitsinyt "tunnusmerkkejä" laittaa. Selväksi tuli, avaa päivän hän, joka ensinnä ovenripaa hamuilee. Hyvä sopuhan on Pirtissä aina ollut.

Olisihan piikittelyyn löytynyt sopivampikin ajankohta, mutta menin oman aikatauluni mukaan. Rattoisestihan siellä odotellessa jutustellen aika vierähti, ja ihme kyllä, kukaan ei hermoillut kiireissään. Ennen on ollut useampi rokottelija, mutta nyt yksi vain. Siitäkin syystä aikaa hupeni, mutta ei haitannut.

Päiväni meni kuin porapojalla. Tuttu sanonta, mutta sisältö..no jaa, ehdinhän siinäkin hommassa olla muutaman viikon. Avustelin kallion poraajia, jos sain myös vähän reikiäkin juruuttaa ja kantelin tarvikkeita panostajalle. Onhan siinä sitä ja tätä, joten kaipa se vertauksena päiväni kulkuun käy. Pärjäillään!

Huomenta pirttiin.

Vaikka päivä on jo pitkällä.

Taas oli semmonen valvottava yö ;)

Eilen oli kivaa kun Jermut oli laulamassa meille.
Siitäkin porukasta on yksi kaveri nukkunut tänä syksynä.

Toisaalta hyvä ettei tiedä sitä lähtö päiväänsä.

yöllä selailin palstaa,joku taas nostanut yli 10v vanhan ketjun,mitähän vitsiä siinäkin on;(

Sumuiselta näyttää päivä.
Kerhohuoneelle lähden,sielää aina lötyy juttukaveria.

näkyillään...

Tulinpa kurkkaamaan pienen tauon jälkeen pirttiin ja toivottamaan Ramoonan tervetulleeksi etelän lämmöstä tänne pimeään pohjoiseen. Piristyminen näkyi tuolla Ruuneperin ketjussa, jossa musiikki tulvi peräkkäisissä vieteissäsi. Selvän piristysruiskeen olet saanut matkaltasi.
Mitenkäs te eläkeläiset, käyttekö lomamatkalla, lomalla vaiko pelkällä matkalla.
Minä käyn vain matkoilla eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

keskipäivä hujahti taas kun olin muutaman tunnin tuota "tekoäitiäni" hoivailemassa.
Olin jo viidenkympin villityksen ovella kun sain "uuden äidin", ei sen ikäisenä enää oikeaksi äidiksi osaa ajatella. Mutta hoivaa sairaana hän tarvitsee kuitenkin......ja vaikka
"vakituiseksi hoitajakseen" tahtoisi ottaa.........
Kaksi pimeää on vastakkain, niin ovat hämäriä päivät ! Eihän sitä yhtenä päivänä paljon muuta ehdikkään.

Emme mekään mene lomalle. Jos useampi viikko ollaan, eletään melkein kuin kotona. Puuttuu vaan lumi, jäiset tiet, kovat kylmät tuulet ja on lämmin. Voi näppäskengissä ja pienissä kesävaatteissa liikuskella ja nauttia kesästä.
Siinä on jo kyllin jos voi tuon pahimman talven silmän viettää paremmissa olosuhteissa. Ainahan on tutuksi tulleita ystäviä samoilla matkoilla.
Nykyisin on nuo lääkäripalvelutkin hyvät. pääsee ihan heti- mennä vaan ja palvelua saa heti. Kortilla hoituu kaikki. Toisin kuin suomessa, pitää jonottaa päivien päähän- useinmiten.

Mutta miten kukakin. Itselläni on veli joka ei ikinä ole käynyt yhtään missään- eikä kuulema käy. No, se on hänen oma valinta.

Omistan varmaan tosi huonon järjestelykyvyn- kun tuntuu ettei kirjojen lukemiseen jää koskaan aikaa. Luin kyllä joskus tosi ahkerasti jopa yötä myöten.
Toisaalta sanotaan : ihmisellä on aikaa juuri siihen mihin tahtoo ja sen ajan laittaa. Viimeksi luin J:Tervon kirjan.

Nyt nautin korvarikahvit- ai niin , nurkkakaapissa pitää vilkaista mitä sinne on ilmaantunut, ettei täyttäminen olisi turhaa.
Hamekangas odottaa, ostin kaavat "hoitopaikalta" tullessa. Kohta alkaa tapahtua.... kiitos pullakafeista ja pienestä konjakkitilkasta. Nyt aivoverenkierto on tosi vilkasta. Mukavaa ehtoota kaikille !

Juu...oikeassahan on katleija. Mikäs lomamatka sellainen on kun ei tule lomakorvausrahojakaan. En ole varma, olisinko vanhasta muistista lipsauttanut olleeni tai lähteneeni eläkeläisenä lomamatkalle. Jos nyt haluaa matkan nimetä, voisihan se olla virkistys-, hupi - tai maailmankatselumatka.

En ole tutustunut Puskasuleiman mainitsemaan lähdekirjaan. Hyvä voisi olla, saapa nähdä. Tarkkaan kyllä seurasin Ruottin sukellusvene etsintää. Kyllä siitä hyvä hupiannos tuli niinkin.

Selvähän se, että Latella avustajilla muutossa aika tuhraantuu ja tärkeimmät hommathan ne on pyrittävä tekemään pois jaloista pyörimästä. Hyvä kun ehdit sentään kaiken keskellä Pirtissäkin pyörähtää. Eipähän tarvitse sitten syrjämäisen huolestua, kuinka Nurmijärvellä muutto sujuu. Hyvinhän siellä tuntuu menevän, ainahan pieniä ongelmiakin voi tulla. Sehän kuuluu asiaan ja ovat ratkaistavissa.

Kymmenkunta muuttoa olen tehnyt. Tosin tavaraa ja rojua oli onneksi vähän, ainakin alkuun. Pisin loikka oli Joensuusta Hesan keskustaan. Kiintolinjan autoon, ovelta ovelle pakattiin koko irtain omasuutemme, 360 kg, se oli rahtikirjaan punnittu. Suurin yksittäinen erä oli puolukkapytty 100 litraa. Kuinkas sitä reissuun voi lähteä, ellei evästä tule mukaan. On ne eväät jotenkin riittänyt, puolukoita tietysti uusittu, monen muun ohella.Se reissu toteutui 60- luvun alussa. Pikkasen on täälläkin siirrytty, mutta alueella kuitenkin, Hesan naapuri kaupungissa.
Jatkoja! Uutiset ja kanadalainen dekkari on tulossa.

Hyvää päivää!

Nostanpa Pittiä näkyville kun alkaa jäädä varjoon. Säistä sen verran, että entisellään jatkuu. Siis hyvät syysilmat.

Olen jo ilmoja testannut. Kipaisin marketissa ja kun hyvältä tuntui kävellä lumpsutella, kaarrellen eväskassini kotiani toin.

Niin se näyttää käyvän, että ikääntyessä monet entiset menot karsiutuvat pois. Tästä kuulen, kun usein tapaan "vertausryhmääni." Niin käy minullekin, lukuintoni hiipuu. Täytyy harkiten valita kuvittelemaansa laatua. Jonkun verran ovat myös kävelyreittinikin lyhentyneet. Pääasiahan on, että mahdollisimman myöhään matkat jäävät vain sohvalle istumiseen.

Karpalo on minusta jalo marja. Tulee nuoruus mieleen, kun raskaan työviikon päätteeksi tuli joskus vödkapullokin haettua, karpalomehu oli ärmäkkä lantrinki. Sitä on vodalla laimensi, niin avot, jopa oli jalojuomaa.

Näin ja nyt asetteudun päivän muihin hommiin. Pistäytykäänhän Pirtissä asiasta tai huulta heittämässä!

Jätkän pelasivat savotan kämpällä piittiä. Ei se rahapeli kai ollut, mutta häviävä sai räkäiset naurut. En tunne pelin sääntöjä.
Sököäkin jotkut pelasivat. Lopussa riideltiin väärin peluusta, ne huonot häviäjät. Oli -60 luvun alkua.
Kämpän emäntä keitti isolla kuparipannulla mustaa vahvaa kahviakin. Tarjoiluluukusta sai hakea.
Me nuoret sällit oltiin enemmän kuunteluoppilaita. Mettässä keitettiin römpsällä omat nokikahvit. Sotkamoa se oli kai, valtion maita.
Liekö jossain kauempana ollut onnikkatie. ja Pysäkki. Kämpässä kai aggregaatista saatu sähkö.

Minulla taas omat murheet. Kai tämäkin tähän vanhenemiseen liittyy ja siihen ettei lapsena ollut kunnon hammashoitoa, vaan aina kun hammasta särki se vedettiin pois.
Siksi on hampaiden hoitoon uponnutkin jo omaisuus aikuisiän aikana.

Hammaslääkärillä kävin tänään. Aamulla soitin hammashoitolaan kahdeksalta ja ajan sain kahdeksitoista.
Alkaneet kenkkuilla nuo porsliinietuhampaat. Ovat kyllä jo kolmekymmentä vuotta erinomaisen hyvin palvelleet. Kyllä on kelvannut niillä hymyillä.
Nehän kun paikalleen pannaan niin oma hammas hiotaan puikoksi ja siihen sitten tuo arvokas kruunu istutetaan. Nytpä on jouduttu jo kaksi kertaa sementoimaan yhden hampaan kruunu uudelleen paikoilleen.
Ei vaan pysy hammas, josta se tappi on murtunut. Nyt pitää keksia aukon täyttö, milläs menetelmällä se tehtäisi.
Yksi vaihtoehto on, että ensi tehdään juurihoito ja siihen tekohampaan istutus. Hoito alkaisi nyt, mutta seuraava käynti voisi olla vasta helmikuussa. Oho sanoin, taidan mennä yksityiselle.
Niinpä ehdotin hampaan kiinnittämistä kolmannen kerran ja varaamaan sen ajan helmikuulle. Minä katson kauanko se hammas pysyy paikallaan ja jos heti irtoaa menen yksityislääkärille ja perun tämän helmikuun ajan julkiselta puolelta. Se sopi heille.
Pitääpä nyt varoa etuhampailla pureskelua. Pitänee paloittaa leipäpalatkin valmiiksi ja maidossa liottaa, jotta hammas pysyisi kiinni.
En ole perehtynyt noihin hammasimplantteihin, investoisko niihin en tiedä. Menee mahdollisesti hukkaan koko investointi, kun en ole mitenkään pitkäikäiseen sukuun kuuluva.

Kiitos, kiitos. Rahkapiirakka on aina hyvää olkoon syys tai kevät tai joulun alus. Aina maistuu....
Olisikin helppoa vanheneminen, ellei tulisi kaikenlaisia "kylkiäisiä" mukana , kuten nuo hammas ongelmatkin. Huomaa itsestään että iän mukana kaikki rapistuu ja luutkin heikkenee. Hampaatkaan ei pysy kuten ennen.
Joten et ole Katleija yksin noiden tuttujen juttujen kanssa. Joka päivälle riittää jotain remppaa meikäläiselläkin.
Tänään kävin kahden entisen työkaverin kanssa kahvilassa. Ihan nauratti jälkikäteen millainen sairaus/terveys tietojen tasaus tilaisuus se oli. kahvin lomassa...mutta itsestämmehän me puhuimme ,omista sairauksista ja kokemuksista. Joskus on hyvin terveellistä ja ikäänkuin puhdistavaa jutella kaikki sairastetut syövät sydänjutut ja mitä kaikkea sitä nyt itsekullakin. onkaan......välillä nauratti jutut, eihän ne itkemälläkään parane.
Yksi meistä (leski) oli tavannut miesystävän. kannustimme kovasti vihille, että me kaksi muuta tulisimme morsiustytöiksi " MorsiusMummoiksi" nauruksihan sekin meni.

Joskus olo puhdistuu siitäkin kun saa nauraa oikein sielunsa kyllyydestä.
Kokeiltu on.
Taas pimeä, pilvinen päivä- vai oliko päivää laisinkaan vainko hämärää pelkästään. Niin kai se usein tähän vudenaikaan onkin !

Totta tuo että monet asiat/tekemisen jotenkin karsiintuu pikkuhiljaa, kun ikää tulee. Kai niitä ei enää pidä niin tärkeinä kuin joskus ennen. Aikaa tuhraantuu meinaamiseen ja tuumaamiseen. Niin kauan kun sitä aikaa on, eipä hätää !

Nyt nautin rahkapiirakkakahvit, hyvvee ol, kiitti vuan.
Mukavaa iltaa.

Niinhän ennen tehtiin, jos hammassärkyä tuli, se oli poisto, niin kuin katleija kertoi. Siinähän se minunkin "harvennushakkuu" alkoi.
Saattoipa lähtötilannekin olla huono. Ei ole ollut koskaan kovin hyvä ja tasainen rivi. Myös hampaiden harjaukseni oli sitä sun tätä, ihan nuorena ei ollenkaan.
Toissakesänä katkesi hammas edestä samana iltana, kun mökilleni menin. Kyllähän se jonkun verran kiusasi, mutta siinähän tuo pariviikkoa meni.
Lekuri hioi tyngän ja kiinnitti jatkoa vähän epäillen, jätti vähän lyhemmäksi, jotta enimmältä rasitukselta välttyisi. Onhan tuo kestänyt. Kaikki hampaanihan ovat hajoamisvaiheessa paikattuina. Koetan kestää, ettei aivan koko kalustoa tarvitse ämpärissä pestäväksi remontoida. En kyllä ole kovin tarkka, saanhan ikäiseltäni näyttää.

"muistoja pukkaa" kertoi kortinpeluusta savottakämpillä. Kyllähän siellä pelattiin, minäkin mukana. Sököhän se oli yleisin rahapeli. Joskus voitin tai hävisin. Tappiolle luultavasti jäin. Kyllästyin ja lopetin. Rupesi tuntumaan hullulta, että kovalla työllä hankittuja rahoja sillä tavalla kortilla jaettiin. Sökökin on jossain määrin taito ja muistipeli, joten ammattilaiset tuppasivat erottumaan. Samat säännöthän suunnilleen ovat peliautomaatissa voittojen suhteen. Erona se, että kone voittaa aina, kun pitkän päälle laskee. Hyvinhän mummotkin ovat kortit oppineet tuntemaan. Ja ovat tappiotkin kokeneet, mutta pelihimoa riittää ja murheen murtamaa naamaa näkee, kun kone on rahat vienyt.

Enpä ole pitkään aikaan pelannut mitään rahapeliä, en kortilla, automaatilla, lotolla, raveissa...joskus saatan arvan ostaa vaikka ei voitonkiilto silmissäni olekaan.

Loppusuoralla ollaan, meinaan tuossa muuttohommisa. Lähes kaikki tavarat tuotu, jotain pientä vielä viikonlopuksi jää, eli vanha asunto lähes tyhjä, uusi lähes valmis. Onhan siinä joitakin asioita mitä vielä pitää katsoa, onko kaikki tavarat paikallaan.

sini- sirkku ilmoitti aiemmin myös muuttavansa, mutta nyt hänelläkin muutto jo käynnissä.
Varoitti meitä, ottakaa rauhallisesti, niin olemme tehneetkin.
Kaikki menee hyvin kun on valmiusjoukkoja apuna.

Ei vielä ole tupaantuliaisten paikka, mutta kyllä karpalomehu votkajuoman kanssa on poikaa.

Tuo ulkoilu jäänyt vähiin, lyhyt tuo matka entisestä uuteen, mutta siinäkin täytyy käyttää autoa on aina jotain tuomista.

Tuo hammasjuttu minulla kunnossa parikymmentävuotta sitten remontoitiin, senjälkeen ei muutamaa tarkistusta lukuunottamati ole tarvinnut tehdä mitään. Voisi vaikka hymyillä.
Eihän sitä näin nettituttuja usein tapaa, parikertaa Kahvipirtin väkeä kerääntynyt yhteiseen tapaamiseen, viimeisestäkin jo muutama vuosi.Kivaa oli.
Eihän tuo Ruuneperikään saanut tapaamistaan järjestymään, se vaatii hyvää yhteistyätä tuttujen kesken.
Kaiken lisäksi me vanhenemme, tosin vain päivän kerrallaan.

Olo nyt helpottunut, kun tunnelinpäässä näkyy valoa.
Mukavaa illanjatkoa Late Vaan.

Hyvää huomenta, kansalaiset....miksei ystävät, mutta ei mitenkään tyrkyttäytymällä!

Säät johottaa enallaan, ei mitenkään huonosti. Kipaisin jo taloyhtiön "kuntosalissa" rimpuilemassa. Tuntuu hyvältä päivän alkuni. Kahvia tässä hörpin. En viitsi Pirtin automaattia latailla, enhän tiedä jos vaikka kahvi pääsee väljähtymän pannun painamalle.

Latehan tuntuu olevan jo muuttohommiensa lähes maalissa. S-s on myös innostunut samaan touhuun. Mikäpä ettei, vaihtelu virkistää, sanotaan.

Suoritin tämän vaatimattoman Pirtin avauksen, jotta paremmin löytyy syyspimiällä. Enpä muuten jatkakaan, ehkä sitten myöhemmin illalla.

Hyvää päivän jatkoa teille, jotka satutte raottelemaan Pirtin ovea, auki se jo on!

Täällä Puskasuleima vilkuttelee. Huomenta vaan!

Odottelen arvauskeskuksesta soittoa, kun pitäisi fysioterapeutin arvioitavaksi päästä selvityttämään, olenko riittävän raihnainen ansaitakseni rollaattorin.

Tarkoitus olisi ruveta liikehtimään edes sitä samaa rundia, jota tallustelimme silloin, kun tälle kulmakunnalle muutimme.

On tuo kännykkä kätevä kapine; ei tarvitse istua kotona telefoonin vieressä odottelemassa soittoa, vaan voi mennä entiseen asuntoon tarpeen vaatiessa vaikka tyyräämään.
Tuppaavat välillä makuasiat olemaan niin erilaiset, että siinä saa olla topakka, kun ainoana naisena junttaa omaa näkemystään kolmen miehen koviin kalloihin.

Hyvä, että Kahvipirtin ovi on auki. Taidan mennä lämmittelemään ja kissoja silittelemään.
Oikein mukavaa päivää kaikille pirttiin poikkeaville ja myös ohikulkijoille.

Aamupäivää ;)

Kyllä nyt on minun unet ihan sekasin;(

Taas yks valvottu yö;(

Pari astetta pakkasta näyttää olevan.

Eipä ollut Liisan liukasta,
saanähdä onko Kaisan kaljamat?

Nyt on naakat hävinneet ja pulut tulleet tilalle.

Yks tintti käy tuossa partsun kaiteella keikistelemässä.

Tänään on TAAS saunapäivä.
Nyt tuntuu että tuo aika menee semmosta vauhtia ettei perässä pysy;)¨

voikaahan hyvin.äi nii Latelle ja kumppanille onnea sinne uuteen asuntoon.

näkyillään...

Liisan liukkaat oli ja meni- mutta voi hyvät hyssykät, miten oli liukasta ulkona.
kuvittelen että omistan vielä hyvän tasapainon hallinnan, mutta nurin vaan viskasi.
Oikaisin yhdet metalliristikoista tehdyistä rappusista alemmalle kadulle. Yläpäässä oli joku jäinen hiekaton myky joka viskasi nurin. laukku sinkosi monen askelen päähän. Onneksi itse pysähdyin melkein ylimmälle rapulle. Ihan vapisutti kun ajatelin mimmoista jälkeä olisi tullut jos naamalleen olisi pitkät raput mennyt alas.
Alakadulla ohitseni käveli nuori mies. samanlainen takki , samanlainen pipo, samoin reppu,kaikki. Oletin hänen olevan tyttären poika pituuskin täsmäsi.
Sanoin nimen, hän kääntyi ja kysyi mitä ? Liekö nimikin ollut sama. Mutta eri poika .voi sentään miten samanoloinen ja näköinen voikin olla.
Kävelin salapoliisin tavoin hänen perässään- Suomalaiseen kirjakauppaan oli matkalla. Piti vielä varmistaa, ettei hän ollut sittenkin hän- ei ollut. uusia kykyjä näemmä meikäläisessä. Oli aika kummallinen päivä vai joko näen näkyjä.
Nyt Kutsu kuuluu muualle-moi.

Voi kamala M-Kukka miten sulle kävi. Olipa onni onnettomuudessa ettet pahemmin loukannut itseäsi. Nopeasti tuo tiuha lumisade maisemat muutti valkoiseksi, ensi kertaa muuten tänä syksynä.
Ensimmäiset liukkaat onkin vaarallisimmat, eikä enää pystyssä pysyminen ihan itsestään selvää ole. Silloin nuorempana kun liukastui tuli vaan tehtyä ties minkälaiset akrobatiat ilmassa ja jaloilleen ain päädyttiin.
Nyt mennään selälleen tai vatsalleen ja siltä seisomalta, eikä maha mittää.
Muistakaa taas kaivaa ne liukkuesteet esille, eikä sekään riitä vaan kenkiin ne on laitettava. Jos oikein hrvittää liukkaille lähteä eikun kävelysauvat piikeillä mukaan.
näiseon

Lunta tullut lisää ja liukkaus jää lumen alle muhimaan ja ihmisiä nurin viskomaan.
Nyt on liukuesteet -kaivettava komeron kätköistä esille ja tosi käyttöön.
Kivasti tervakset ritisisi (kiva sana ) takassa,mutta ootellessa poltellaampa muita puita. Aina elävä tuli tuo mukavaa tunnelmaa ja lämpöä pirttiin.
Niin ja ohikulkijatkin voivat käydä lämittelemässä takan loimussa. Täällä näkyy olevan jo joululögiä tarjolla - no miksikäs ei, kun kerta joululaulutkin jo kaupoissa raikaa- vaikka aikaista onkin. Viikon kuluttua eka adventti ja näillä kulmilla huomenna suuri ja mahtava joulun avaus !
Ettei vaan myöhästyttäisi mistään.......

Pitääkin puistella pirtin matot ja tuuletella ja laittaa kaikki kondikseen kohta palaavan emännän tuloa varten.Onneksi kisut ja kuistit on jo kondiksessa Ja kaulimen siisti joulunpunainen kravatti.......
Joskus on jopa nurkkakaappi järjestelty ja pyyhitty pölyistä -mikähän juhla se nyt olikaan - joskus kuitenkin !!
Nyt siirryttävä siivoamaan omia nurkkia- oikeesti.
Nappikahvia ja korvareita en tietenkään jätä väliin ,koskaan. Niillä päivä jatkuu mukavan mallisesti. Samanlaista mukavaa päivää kaikille.
(vain pieni mustelma on muistona eilisestä ja varoituksena !!) Heippa.

Etelärannikolle satoi eilen ensilumen, josta vielä tänään saamme nauttia, huomiseksi jo lämpöasteita lupaillaan. Tuon pirtin ulko-oveen kranssin oman pihan marjakuusien pehmeäneulaisista havuista tuuheaksi sidotun. Marjakuusessa on julunpunaiset marjat, ehkä me vähän aikaa pysyvät ja lisään sitten tekomarjoja, kun karisevat.

Liukkaita saakin varoa, kun lämpötila sahaa miinukselta plussalle, milloin tien pinta jäätymässä, milloin sulamassa. Minulla on mainiot vaelluskengät, joissa hiilikuitukarhenne pohjissa, en erillisiä piikkisysteemejä osaa kengissä käyttää. Kaneli tuoksuu, kahvi tuoreena höyryää kuppiin napista painamalla, nyt saa uutta puhtia kävelylle talvisen raikkaan maiseman sisään. Kaulinko miespuolinen, aina sen eräänlaiseksi Justiinaksi olen mieltänyt, jolla on samantapainen leuanalusrusetti kuin aikoinaan Kyllikki Virolaisen puseroissa. Mutta onhan vanhan ajan herrasmiehillä rusetit, synnyinpitäjäni kunnanlääkärillä joka päivä. Linnan kutsuilla näitä mirrejä miesten kaulassa näkee, nythän juhlat palaavatkin jo remontoituun linnaan. Luin että tänä vuonna olisi kutsuttu paljon veteraaneja ja lottia sekä vapaaehtoistyntekijöitä.

Viihtyisää talvipäivää !

Näinhän se menee, kuten Puskasuleima kirjoitteli. Porukallahan se on pidettävä Pirttiä pystyssä ja käyntikelpoisena. Onhan Killanin poissaolo valtava aukko, mutta eiköhän se näin tilapäisesti hoitune.

Enpä ole ajatellut, kumpaa sukupuolta kaulin kunnialla edustaa. Ramoonan ajatus, että hän olisi Justiina on kyllä hyvin todennäköinen. Tai ainakin Justiinan pikku sisko. Sateenkaaren värejä en edes veikkaile. Mikä ja kuka tahansa, hyvin on Pirtissä järjestys säilynyt.

Eipä ollut ihan pääkallokeli, sen olen jo testannut. Kävin keltsukomerosta varmuuden vuoksi kengät, joissa on kunnon hakkapelliitta kuviot pohjissa. Hyvin pitivät kun tarkoituksella kokeilin. Lunta on ihan peitteeksi asti, ihan mukava on sitäkin välistä katsella.

Tänään kävelykadulla pari tosi iäkäs pariskunta ihmettelin, kun maassa oli ihan hyvännäköinen peite.
Sanoin että voinut on joku kansanedustaja kulkea, heillä on ne kuuluisat torkkupeitot. Hyvin ymmärsivät sanomani.

Tänään pitäisi käydä "pakanalliset" pikkujoulutkin. Niihinhän soveltuu mikä aika tahansa.

Nyt yllättää tulinen kiire! Hyvää jatkoa teille!

Eilinen lumentulo muutti maisemat uusiksi, puiden oksatkin ovat edelleenkin lumen peitossa.

Liukkauskaan ei haittaa, jos on oikeita kenkiä varannut niiden ajaksi. Liukuesteitä en ole koskaan käyttänyt, sekin taito on jäänyt oppimatta. Sisällä ollessa toisaalta ei liukkaus haittaa, joten: nautitaan lumen tulosta ja maailman valostuneisuudesta, vaikka aamulla verhot avatessani ihmettelinkin, miten alastomalta ulkona nyt näyttää!


http://nyt.fi/a1305900295020

Kaunis on lumivalkoinen maisema. Pieni pakkanen pitää lumen maassa, mutta huomenissa jo plussan puolelle mittari kiipeää, kertoo Foreca Turun säästä.
Hassu juttu sattui tänäaamuna.
Sain jo aamulla yhdeltätoista tyttäreni ja poikani vierailulle. Olivat huolestuneet kun en puhelimeeni vasannut. Kävin illalla aikaisin yöpuulle ja laitoin puhelimeni äänettömälle ja niin siinä sitten kävi että se jäi aamulla avaamatta.
Tyttärellä on tapana soittaa ainakin aamulla ja illalla. Kesäinen tapaus sai tämän aikaan että huolen pitävät.
Ei se mitään, kahviteltiin ja ihailtiin hienoa talvimaisemaa.

Tuolla kävelypolulla kulkee koiraihmisiä. Koirat näyttivät olevan innoissaan lumesta. Siinä mies tuli koiran kanssa, joka juoksenteli vapaana siinä pensaitten välissä. Luvatontahan on kaupunkialueella pitää koiria kytkemättä.

Huomattiin kuinka sieltä pensaista pinkaisi rusakko juoksuun ja niin pinkaisi koirakin jäniksen perään aikamoista vauhtia. Metsään menivät. Mies ei ihan heti huomannut tapahtumaa, mutta sinne lähti koiransa perään mäkeä ylös hänkin.
Tälle paikalle eivät ainakaan palanneet, joten en tiedä kuinka siinä kävi.

Kyllä tuonne tekee mieleni lähteä raikkaaseen ilmaan. Liukuesteet kantapäihin ja sauvat ilman kumitalloja mukaan. Onhan tuntuma talvikeleihin otettava.

Missä ovat muiden viestit päivältä 23.11.2014

Minäkin olen vaihtanut asuntoa ja haluaisin siitä kertoa

Monikohan on kerinnyt kirjoittaa vielä tänään 23.11.2014
Mietitään sitä yhdessä!

Tässä teille. Sukupuoleen katsomatta!
Nauru on terveellistä.

http://vitaminl.tv/video/2962?ref=fpfv

(Toivottavasti ei ole liikaa, sillä laitoin tämän myös yhdelle muulle saitille.
Hyvää tämä teillekin tekee!)

Päivää!
Täällähän on viestejä iltamyöhästä ja aamuvarhaisesta lähtien. Ihan hyvä!

Nyt en ehdi enempää, vierailuja pukkaa. Palaan myöhemmin, kunhan aikaa liikenee. Heippa!

Sain säveltervehdyksen sähköpostissa ja haluan sen jakaa tänne pirttiinkin marraskuisen sunnuntaipäivän piristykseksi. Monta hienoa versiota tästä laulusta olen kuullut, mutta tämä 6-vuotiaan Celine Tamin vie voiton kaikista.

https://www.youtube.com/watch?v=nhKAUoF8fqQ

Ihana, kertakaikkiaan! Musikaalinen pikkutyttö todellakin! :D

Iltaa taas!
Kyllähän marja-liisan "punakirjava" viesti perille tuli. Hyvä ilmoittautuminen pitkästä aikaa ja entinen puuhakas meno tuntuu jatkuvan. Eipä siitä kirjoituksen punottamisesta kannata välittää. Pistivät talon puolesta oikeinkirjoituksen tarkastuksen päälle. Korjaa jos haluaa, jos käyttää omaperäisiä sanoja, punottaahan ne. Mutta kelpaavat kyllä, jos antaa olla.

Minulla oli pitkä seurustelu nuorison kanssa. Jututtivat ihan kunnolla lähes kaikista maailman asioista ja myönsin, että kyllä he elämää ovat pohtineet, vaikka varsinainen taival ja kokemukset ovat vasta edessäpäin.

Oikeastaan olen nyt hieman väsähtänyt saamastani krillauksesta. Enpä jatkakaan nyt pitemmälle. Eiköhän SkillaN olekin jo aamulla tuttua päivän avausta suorittamassa.
Hyvää illanjatkoa teille! Koetan nyt vain rentoutua, että jaksan kunnolla koisia.

Hu Huuuu Skillan ! Joko kohta joudat pirttiä siirtämään.... Tervetuloa Pirttiin Takaisin kuitenkin ekaksi. Toivottavasti matka oli kiva ja rentouttava.
Täällä me rivissä odotellaan,, totutulla tavalla käy sinulta tuo uuden pirtin laitto.

Mikäs se Marja-Liisan koneen on saanut punastumaan ??? Ainahan täälläkin tulee välistä tuota punakynällä alleviivausta. Se ei kuitenkaan näy lähetetyssä tekstissä eikä sähköpostissakaan. Joten eipä siitä kannata välittää.
Olenkin monesti miettinyt, onko maa nielaissut M-L kokonaan kun ei mitään kuulu ei näy.
Juu nauru pidentää ikää- hauska ja taitava oli tuo miesten tanssi Pyyhe suojana.
Ken lie sen linkin laittanut............
Ja ihana pikkutytön esitys...

Muuten oikea pari voitti tanssiesityksen. He olivat omia suosikkeja alusta saakka. Hienoa ja taitavaa esitystä, samoin Anu Sinisaloltakin hienoa tanssia.

Rauhallista yötä kaikille nukkuville ja tarpeen on työtätekevillekin rauhallinen yö.
Olkoon vaikka poliisi tai hoitotyötä tekevä. Tai kuka tahansa. Moi !

Päivää vaan vaikkei paistakkaan.
Mikäs nyt, kun kukaan ei uskalla tulla pirttiin, Skillan ei joko ole vielä tullut, tai on reissusta niin väsynyt.
Päiväkahvin aika, nappikahviia tarjolla, vielä niitä korvapuustejakin on, otin pakkasesta sulamaan jääkaappiin.
Vesikeli täällä A Kiven maisemissa, lumet saa kyytiä.
Vielä kerran käyn vanhassa asunnossa, joitakin lamppuja täytyy irrotella, ja kerätä loput tavarat, ja vähäiset roskat mitä nyt jäljellä on.
Uudessa sitten riittää pilkunviilausta, tai mitä se nyt tarkoittaakaan.
Oliko se nyt Jenkit, kun lupasivat lähteä kotiin jouluksi.
Kyllä mekin jouluksi valmkista saamme. En muista kuinka Jenkkien kävi.
Eihän tämä nyt aamun avaus ole , mutta ilmoittauduin, että mukana ollaan, kiva kun marja-liisakin kävi.
Moikka Late Vaan.

Taas kaksi pimeää ollut vastakkain, ei päivänvaloa juurikaan. Ennen puoltapäivää vankka sumu, jotain märkää tihkui ilmaan. Että sellainen talvi !
Maanantai päivän tekemiset ja menemiset ovat imaisseet ajan. Ei ole pirttiin ehtinyt , kuin vasta nyt.
Onhan se hyvä kun Laten muutto on jo viilaus vaiheessa, siinä ne pilkutkin asettuu kohdilleen, kuin itsestään, kun aikaa menee.

Vuoden lopun (ja joulun ) tiimoilti on monenmoista ylimääräistä. häslinkiä. Mutta sanontaan : kiire on itseaiheutettua. Ei ihan aina pidä paikkaansa.

Kai monikin on huomannut että ei taaskaan mitään järjellistä asiaa- no eipä olekaan. Ainoastaan ilmoittautuminen perimäinen tarkoitus.
Nyt vaan odotellaan emännän kotiutumista ja tervetulleeksi toivotellaan..
Kai Skillan tuonee säkillisen auringonpaistetta tullessaan tuliaisiksi. Siihen olemme ihan tyytyväisiä. Heippa !