Martti Lutherin uskoontulo

entä mitä Luther opettikaan avioerosta?

Ja mitä taas lestat?

Kerroppas se meille kaikille....

Luther ymmärsi niistä Paavalin kirjeistä sen, että ihminen ei voi omilla teoillaan ansaita armoa, vaan ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Ihminen ei siis tule kristityksi raamatun lukemisella (teko). Ihminen ei myöskään pelastu käymällä ry:llä joka sunnuntai.

ei teoilla kirjoitti:

Luther ymmärsi niistä Paavalin kirjeistä sen, että ihminen ei voi omilla teoillaan ansaita armoa, vaan ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Ihminen ei siis tule kristityksi raamatun lukemisella (teko). Ihminen ei myöskään pelastu käymällä ry:llä joka sunnuntai.

Lue lisää

Siellä, missä Kristus, Pyhä Henki, ei ole läsnä sanaa kirkastamassa ja sillä ihmisiä lähestymässä, ei voi syntyä elävää, vanhurskauttavaa uskoa, vaikka sydämet olisivat tulvillaan Jumala-kaipuuta, vieläpä syntejään tunnustaisivat ja anteeksi anoisivat.

Hynde kirjoitti:

Siellä, missä Kristus, Pyhä Henki, ei ole läsnä sanaa kirkastamassa ja sillä ihmisiä lähestymässä, ei voi syntyä elävää, vanhurskauttavaa uskoa, vaikka sydämet olisivat tulvillaan Jumala-kaipuuta, vieläpä syntejään tunnustaisivat ja anteeksi anoisivat.

Lue lisää

Kyllä, olet aivan oikeassa :-) Ollaan samaa mieltä asiasta. Näin Lutherin tavoin ja Lutherin esittämällä tavalla on syntynyt elävää uskoa eri puolille maailmaa. Kuinka ihana asia se onkaan.

ei teoilla kirjoitti:

Kyllä, olet aivan oikeassa :-) Ollaan samaa mieltä asiasta. Näin Lutherin tavoin ja Lutherin esittämällä tavalla on syntynyt elävää uskoa eri puolille maailmaa. Kuinka ihana asia se onkaan.

Lue lisää

Sen siis, joka tahtoo löytää Kristuksen, täytyy ensin löytää seurakunta. Sillä kuinka voisi joku tietää, missä Kristus on ellei hän tiedä, missä Hänen uskovansa ovat? Ja se, joka tahtoo tietää jotakin Kristuksesta, hän ei saa uskoa itsensä päälle, tahi omilla mielipiteillään rakentaa omat portaansa taivaaseen, vaan hänen tulee mennä seurakuntaan eli kirkkoon ja kysyä sieltä. Nyt ei kirkko ole olkia ja kiviä, vaan se on joukko kristinuskoisia ihmisiä;

Hynde kirjoitti:

Sen siis, joka tahtoo löytää Kristuksen, täytyy ensin löytää seurakunta. Sillä kuinka voisi joku tietää, missä Kristus on ellei hän tiedä, missä Hänen uskovansa ovat? Ja se, joka tahtoo tietää jotakin Kristuksesta, hän ei saa uskoa itsensä päälle, tahi omilla mielipiteillään rakentaa omat portaansa taivaaseen, vaan hänen tulee mennä seurakuntaan eli kirkkoon ja kysyä sieltä. Nyt ei kirkko ole olkia ja kiviä, vaan se on joukko kristinuskoisia ihmisiä;

Lue lisää

Näin ovat monet löytäneet uskon. Tätä varten on rakennettu kirkkoja, joissa sanaa saarnataan ja sakramentteja jaetaan. Ollaan kyllä erittäin samaa mieltä näistä uskomisen asioista Hynde :-)

ei teoilla kirjoitti:

Näin ovat monet löytäneet uskon. Tätä varten on rakennettu kirkkoja, joissa sanaa saarnataan ja sakramentteja jaetaan. Ollaan kyllä erittäin samaa mieltä näistä uskomisen asioista Hynde :-)

Lue lisää

Seitsenvuotias lapsikin tietää, Jumalan kiitos, mitä kirkko on: (Joh. 10:3) sen muodostavat pyhät uskovaiset ja "ne karitsat, jotka kuulevat paimenensa äänen". Sillä näin lapset rukoilevat: "Minä uskon yhden, pyhän, kristillisen kirkon
(Schmalkaldenin opinkohdat 12.)


--
"Täten asetettiin apostolit ja heidän jälkeläisensä hamaan maailman loppuun asti herroiksi, joille on viran puolesta annettu yhtä suuri valta ja voima kuin Kristuksella, Jumalan Pojalla itsellä oli. Koko maailman valta ja voima ei ole tämän rinnalla mitään, vaikka se ei ole maailman silmissä loistava, eikä valtana pidetä."

Hynde kirjoitti:

Seitsenvuotias lapsikin tietää, Jumalan kiitos, mitä kirkko on: (Joh. 10:3) sen muodostavat pyhät uskovaiset ja "ne karitsat, jotka kuulevat paimenensa äänen". Sillä näin lapset rukoilevat: "Minä uskon yhden, pyhän, kristillisen kirkon
(Schmalkaldenin opinkohdat 12.)


--
"Täten asetettiin apostolit ja heidän jälkeläisensä hamaan maailman loppuun asti herroiksi, joille on viran puolesta annettu yhtä suuri valta ja voima kuin Kristuksella, Jumalan Pojalla itsellä oli. Koko maailman valta ja voima ei ole tämän rinnalla mitään, vaikka se ei ole maailman silmissä loistava, eikä valtana pidetä."

Lue lisää

Ja jälleen kerran olen samaa mieltä siitä, että "sen muodostavat pyhät uskovaiset ja ne karitsat jotka kuulevat paimenensa äänen". Siitä tosin en ole, että 7-vuotias lapsi sen tietäisi. Lapsi oppii tasan tarkkaan sen, mikä hänelle kotona opetetaan.

Yksi kirkon tunnusmerkki Lutherin mukaan on sakramenttien toimittaminen. Kuinka usein vl:sten tilaisuuksissa ehtollista vietetään?

ei teoilla kirjoitti:

Ja jälleen kerran olen samaa mieltä siitä, että "sen muodostavat pyhät uskovaiset ja ne karitsat jotka kuulevat paimenensa äänen". Siitä tosin en ole, että 7-vuotias lapsi sen tietäisi. Lapsi oppii tasan tarkkaan sen, mikä hänelle kotona opetetaan.

Yksi kirkon tunnusmerkki Lutherin mukaan on sakramenttien toimittaminen. Kuinka usein vl:sten tilaisuuksissa ehtollista vietetään?

Lue lisää

joo mutta maailman ainoat oikeat kristityt tänä päivänä ovat vanhoillislestadiolaisia

oletko sinä siitäkin yhtä mieltä

ei teoilla kirjoitti:

Ja jälleen kerran olen samaa mieltä siitä, että "sen muodostavat pyhät uskovaiset ja ne karitsat jotka kuulevat paimenensa äänen". Siitä tosin en ole, että 7-vuotias lapsi sen tietäisi. Lapsi oppii tasan tarkkaan sen, mikä hänelle kotona opetetaan.

Yksi kirkon tunnusmerkki Lutherin mukaan on sakramenttien toimittaminen. Kuinka usein vl:sten tilaisuuksissa ehtollista vietetään?

Lue lisää

Kunnon saksaksi sen pitäisi kuulua näin: "ein heilige Gemeine" (pyhä yhteisö). Puhun tästä siksi, että nämä sanat ymmärrettäisiin oikein

Minä uskon, että maan päällä on pieni joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa. Puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta.

--
Ehtoolliset pidetään Ev.Lut-kirkon ehdoilla kirkossa kirkkotilaisuuksissa. Kirkko on myöntänyt luvan kesäseuratilaisuuksiin.

- - - kirjoitti:

joo mutta maailman ainoat oikeat kristityt tänä päivänä ovat vanhoillislestadiolaisia

oletko sinä siitäkin yhtä mieltä

Ja sellaisia ihmisiä (kristityitä) täytyy aina olla maan päällä, vaikka niitä olisi useampia kuin yksi tai kaksi. Sellaisia vanhoja on valitettavasti ainoastaan vähän, ja jotka eivät sitä ole, heidän ei pitäisi lukea itseään lainkaan kristityiksi, eikä heitä pitäisi lohduttaakaan, ikäänkuin he olisivat kristittyjä lörpöttelemällä paljosta syntien anteeksiantamuksesta ja Kristuksen armosta, kuten antinomistit tekevät.

Hynde kirjoitti:

Sen siis, joka tahtoo löytää Kristuksen, täytyy ensin löytää seurakunta. Sillä kuinka voisi joku tietää, missä Kristus on ellei hän tiedä, missä Hänen uskovansa ovat? Ja se, joka tahtoo tietää jotakin Kristuksesta, hän ei saa uskoa itsensä päälle, tahi omilla mielipiteillään rakentaa omat portaansa taivaaseen, vaan hänen tulee mennä seurakuntaan eli kirkkoon ja kysyä sieltä. Nyt ei kirkko ole olkia ja kiviä, vaan se on joukko kristinuskoisia ihmisiä;

Lue lisää

Jumala on siellä missä Hänen luotunsakin. Ja joka huuta avuksensa Herran nimeen pelastuu :-sanotan. Minä uskon enemmän Jumalan sanaa kuin ihmisten tulkintoja erillaisista portaista.
Ollaan yksilöinä vastaamassa itsestämme Jumalalle. Jumalan sana ja Pyhähenki tekee elävän uskon ilman välikäsiä ( ihmislihaa )

Hynde kirjoitti:

Kunnon saksaksi sen pitäisi kuulua näin: "ein heilige Gemeine" (pyhä yhteisö). Puhun tästä siksi, että nämä sanat ymmärrettäisiin oikein

Minä uskon, että maan päällä on pieni joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle. Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa. Puolueita ei siinä ole eikä hajaannusta.

--
Ehtoolliset pidetään Ev.Lut-kirkon ehdoilla kirkossa kirkkotilaisuuksissa. Kirkko on myöntänyt luvan kesäseuratilaisuuksiin.

Lue lisää

Kerrotko näistä vielä lisää? Ja eikö juuri lestadiolaisuus ole hajonnut moneen pikku kuppikuntaan?

Luther X kirjoitti:

Jumala on siellä missä Hänen luotunsakin. Ja joka huuta avuksensa Herran nimeen pelastuu :-sanotan. Minä uskon enemmän Jumalan sanaa kuin ihmisten tulkintoja erillaisista portaista.
Ollaan yksilöinä vastaamassa itsestämme Jumalalle. Jumalan sana ja Pyhähenki tekee elävän uskon ilman välikäsiä ( ihmislihaa )

Lue lisää

Iso Katekismus 3tta uskonkohtaa.

Opi sen vuoksi ymmärtämään tämä uskokohta mahdollisimman selvästi. Kun sinulta kysytään, mitä tarkoitat sanoessasi "Minä uskon Pyhään Henkeen", osaat silloin vastata: "Uskon, että Pyhä Henki - nimensä mukaisesti - pyhittää minut." Mutta millä tavalla hän sen tekee ja mitä välineitä hän siihen käyttää? Vastaat näin: "Hän käyttää siihen kristillistä kirkkoa, syntien anteeksiantamista, ruumiin ylösnousemista ja iankaikkista elämää." Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä. Tämän sanan hän ilmoittaa, ja sitä hän teroittaa. Hän valaisee ja sytyttää sydämet käsittämään sen, ottamaan sen vastaan, pitämään siitä kiinni ja siinä pysymään.

Luther X kirjoitti:

Jumala on siellä missä Hänen luotunsakin. Ja joka huuta avuksensa Herran nimeen pelastuu :-sanotan. Minä uskon enemmän Jumalan sanaa kuin ihmisten tulkintoja erillaisista portaista.
Ollaan yksilöinä vastaamassa itsestämme Jumalalle. Jumalan sana ja Pyhähenki tekee elävän uskon ilman välikäsiä ( ihmislihaa )

Lue lisää

Edellisestä jäi:

Sillä missä Kristusta ei saarnata, siellä ei ole Pyhää Henkeä, joka luo, kutsuu ja kokoaa kristillisen kirkon ja jota ilman kukaan ei voi päästä Herran Kristuksen luo

Hynde kirjoitti:

Edellisestä jäi:

Sillä missä Kristusta ei saarnata, siellä ei ole Pyhää Henkeä, joka luo, kutsuu ja kokoaa kristillisen kirkon ja jota ilman kukaan ei voi päästä Herran Kristuksen luo

Lue lisää

Siteeraat tässä Lutheria ihan urakalla ilmeisesti yrittääksesi sillä todistaa oman joukkosi olevan se oikea yhteisö, josta Lutherkin puhuu. Ei siinä mitään, saat toki niin tehdä. Mutta esimerkiksi ehtoolliskysymys tökkii teidän kohdalla ja pahasti. Siinä ei enää uskotakkaan Lutherin sanaa. Miksi näin? Tämä minua kovasti kiinnostaisi.

löytyy vl-joukosta? kirjoitti:

Kerrotko näistä vielä lisää? Ja eikö juuri lestadiolaisuus ole hajonnut moneen pikku kuppikuntaan?

Emme tunnusta eriseuroja. He eivät ole meitä. Emme siis hyväksy hajaannusta.
Sellaisessa on hajaannusta joka hyväksyy eriseuroja.


On tekopyhää puolustella uskoaan ihmeteoillaan. Armolahjoihin tukeutuminen uskonsa todistukseksi ei ole muuta kuin omien tekojen esittelyä.

. Tess. 2:9
Vääryyden ihminen tulee Saatanan vaikutuksesta suurella voimalla, tehden petollisia tunnustekoja ja ihmeitä.


Armolahjoja ei tarvita kuin yksi.

Mutta tavoitelkaa kaikkein arvokkaimpia armolahjoja! Nyt minä osoitan teille tien, joka on verrattomasti muita parempi.

Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista,

kysymys kirjoitti:

Siteeraat tässä Lutheria ihan urakalla ilmeisesti yrittääksesi sillä todistaa oman joukkosi olevan se oikea yhteisö, josta Lutherkin puhuu. Ei siinä mitään, saat toki niin tehdä. Mutta esimerkiksi ehtoolliskysymys tökkii teidän kohdalla ja pahasti. Siinä ei enää uskotakkaan Lutherin sanaa. Miksi näin? Tämä minua kovasti kiinnostaisi.

Lue lisää

Uskotaan Lutherin sanaan, tosin ei niikuin se yleisesti tulkitaan.

-Ehtoollisessa on syntien anteeksi antamus.
-Ehtoollisella käynnistä ei saa syntejä anteeksi.

Siinä sulle pähkinä purtavaksi, että tietäisit mikä on ehtollinen. Menetkö sinne vilpillisesti hakemaan syntien anteeksi antamusta eläten muuten ohi seurakunnnan, pelkällä käynnillä.
Käytätkö sitä ripin korvikkeena ja evankeliumin korvikkeeena, synninpäästön korvikkeena?
Näin on usein väärin kirkon piireissä opetettu ehtoollisen korvaavan kaikki muun evankeliumin.
Eikö jo rippisaarna opeta tunnustamaan ja pyytämään syntejä anteeksi ennen ehtoollista. Jos me ehtoollisella vahvistamme uskomme niin pilkkaajat sanovat ettemme usko saavamme siitä syntejämme anteeksi. Vahvistamme syntien anteeksi antamuksen ja ehtoollinen ei ole vain siinä tuo vaan jokapäiväinen ehtoollinen siinä yhdistyy nämä evenkeliumin osat, en osaa selittää kun ehtoollinen on nimeen omaan sakramentti ja henkilökohtaisesti ei kiinnosta opillisia saivarteluja yksityiskohdista koska ne on osa salatttuja=sakramentti.

"Siksi kristikunnassa kaikki on olemassa sitä varten, että saisimme sen keskuudessa sanan ja merkkien välityksellä joka päivä elämämme loppuun asti sulaa syntien anteeksiantamusta. Se tapahtuu omantuntomme lohduksi ja rohkaisuksi. Pyhä Henki vaikuttaa näin sen, ettei meihin jäänyt synti pysty meitä vahingoittamaan. Me elämme näet kristikunnassa, missä kaikki on syntien anteeksiantamusta, missä Jumala antaa anteeksi meille ja me annamme anteeksi toinen toisillemme, kannamme ja autamme toisiamme"

Hynde kirjoitti:

Iso Katekismus 3tta uskonkohtaa.

Opi sen vuoksi ymmärtämään tämä uskokohta mahdollisimman selvästi. Kun sinulta kysytään, mitä tarkoitat sanoessasi "Minä uskon Pyhään Henkeen", osaat silloin vastata: "Uskon, että Pyhä Henki - nimensä mukaisesti - pyhittää minut." Mutta millä tavalla hän sen tekee ja mitä välineitä hän siihen käyttää? Vastaat näin: "Hän käyttää siihen kristillistä kirkkoa, syntien anteeksiantamista, ruumiin ylösnousemista ja iankaikkista elämää." Pyhällä Hengellä on maailmassa sitä varten erityinen yhteisö, äiti, joka Jumalan sanalla synnyttää jokaisen kristityn ja kantaa häntä. Tämän sanan hän ilmoittaa, ja sitä hän teroittaa. Hän valaisee ja sytyttää sydämet käsittämään sen, ottamaan sen vastaan, pitämään siitä kiinni ja siinä pysymään.

Lue lisää

Herra tuntee kyllä omansa..)) Turhia opinkappaleita on tarpeeksi maailmassa. Ei taivaaseen ihmismassana mennä,,, vaan Jumalan valittuina.
Liiallinen seurakunta keskeisyys on monelle riippuvuus josta on tullut taakka. Hyvä ohjenuora on kulkea keskitietä ja välttää ääripäitä.
Jumala rakastaa jokaista puutteistaan huolimatta. Ja huolehtii siittä että perille pääsee jokainen joka Hänessä pysyy!!

Hynde kirjoitti:

Uskotaan Lutherin sanaan, tosin ei niikuin se yleisesti tulkitaan.

-Ehtoollisessa on syntien anteeksi antamus.
-Ehtoollisella käynnistä ei saa syntejä anteeksi.

Siinä sulle pähkinä purtavaksi, että tietäisit mikä on ehtollinen. Menetkö sinne vilpillisesti hakemaan syntien anteeksi antamusta eläten muuten ohi seurakunnnan, pelkällä käynnillä.
Käytätkö sitä ripin korvikkeena ja evankeliumin korvikkeeena, synninpäästön korvikkeena?
Näin on usein väärin kirkon piireissä opetettu ehtoollisen korvaavan kaikki muun evankeliumin.
Eikö jo rippisaarna opeta tunnustamaan ja pyytämään syntejä anteeksi ennen ehtoollista. Jos me ehtoollisella vahvistamme uskomme niin pilkkaajat sanovat ettemme usko saavamme siitä syntejämme anteeksi. Vahvistamme syntien anteeksi antamuksen ja ehtoollinen ei ole vain siinä tuo vaan jokapäiväinen ehtoollinen siinä yhdistyy nämä evenkeliumin osat, en osaa selittää kun ehtoollinen on nimeen omaan sakramentti ja henkilökohtaisesti ei kiinnosta opillisia saivarteluja yksityiskohdista koska ne on osa salatttuja=sakramentti.

"Siksi kristikunnassa kaikki on olemassa sitä varten, että saisimme sen keskuudessa sanan ja merkkien välityksellä joka päivä elämämme loppuun asti sulaa syntien anteeksiantamusta. Se tapahtuu omantuntomme lohduksi ja rohkaisuksi. Pyhä Henki vaikuttaa näin sen, ettei meihin jäänyt synti pysty meitä vahingoittamaan. Me elämme näet kristikunnassa, missä kaikki on syntien anteeksiantamusta, missä Jumala antaa anteeksi meille ja me annamme anteeksi toinen toisillemme, kannamme ja autamme toisiamme"

Lue lisää

Joa epäuskoinen menee ehtoolliselle, niin omaksi tuomiokseen ottaa sen.

Hynde kirjoitti:

Ja sellaisia ihmisiä (kristityitä) täytyy aina olla maan päällä, vaikka niitä olisi useampia kuin yksi tai kaksi. Sellaisia vanhoja on valitettavasti ainoastaan vähän, ja jotka eivät sitä ole, heidän ei pitäisi lukea itseään lainkaan kristityiksi, eikä heitä pitäisi lohduttaakaan, ikäänkuin he olisivat kristittyjä lörpöttelemällä paljosta syntien anteeksiantamuksesta ja Kristuksen armosta, kuten antinomistit tekevät.

Lue lisää

Ei oikeassa uskossa kokemukset eikä tieto auta, eikä mitkään ihmisteot. Ne on hyviä kyllä maallisissa asioissa.

se ei ole vl:ien yksinoikeus. Ja itseasiassa, se oli kirkossa käytössä jo ennen Lars Leevi Lestadiusta. Että ihan perusluterilainen käytäntö on tuo synninpäästö. Mutta edelleen, se ei ole sidottu ihmiseen (paavi), vaan SANAAN.

luetaan synninpäästö kirjoitti:

se ei ole vl:ien yksinoikeus. Ja itseasiassa, se oli kirkossa käytössä jo ennen Lars Leevi Lestadiusta. Että ihan perusluterilainen käytäntö on tuo synninpäästö. Mutta edelleen, se ei ole sidottu ihmiseen (paavi), vaan SANAAN.

Lue lisää

Pysy aiheessa, älä höpötä vierestä.

Aiheena oli Lutherin uskoon tulo.

.... kirjoitti:

Pysy aiheessa, älä höpötä vierestä.

Aiheena oli Lutherin uskoon tulo.

vaikka opettaakin synninpäästöstä kuten opettaa. Se ei muuta miksikään sitä, miten hän on tullut uskoon.

paavalin kirjeitä kirjoitti:

vaikka opettaakin synninpäästöstä kuten opettaa. Se ei muuta miksikään sitä, miten hän on tullut uskoon.

On valehtelemista väittää Lutherin tulleen uskoon vain lukemalla Paavalin kirjeitä siis toisin kuin hän itse opettaa uskoon tulosta.

Luther ei voi puhua itseään vastaan.

Mielipiteesi on jonkun tutkijan harhapäätelmä.

Tiedän erään jolle valkeni usko Lestadiuksen saarnojen luvun kautta, muttei hän tullut sitä kautta uskoon vaan piti löytää kristikunta.

Luther oli ahkera ja nuhteeton munkki, mutta koki, ettei saanut rauhaa sielulleen millään omilla teoillaan, ei lukemalla, ei millään munkin tehtävillä tai suorituksilla. Lutherin omatunto oli rauhaton ja hän etsi armollista Jumalaa siihen saakka kunnes munkki Joh. von Staupiz saarnasi hänelle synnit anteeksi Jumalan armosta jo aiemmin uskoneena. Luther käsitti, että hän oli koko aikaisemman elämänsä vihannut Jumalaa ja yrittänyt lepyttää Häntä omilla teoillaan. Vasta Staupizin julistama evankeliumi valaisi Lutherin uskon silmät ja hän käsitti armon. Siitä lähtien Luther julisti, että ihminen tulee autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

ansioton kirjoitti:

Luther oli ahkera ja nuhteeton munkki, mutta koki, ettei saanut rauhaa sielulleen millään omilla teoillaan, ei lukemalla, ei millään munkin tehtävillä tai suorituksilla. Lutherin omatunto oli rauhaton ja hän etsi armollista Jumalaa siihen saakka kunnes munkki Joh. von Staupiz saarnasi hänelle synnit anteeksi Jumalan armosta jo aiemmin uskoneena. Luther käsitti, että hän oli koko aikaisemman elämänsä vihannut Jumalaa ja yrittänyt lepyttää Häntä omilla teoillaan. Vasta Staupizin julistama evankeliumi valaisi Lutherin uskon silmät ja hän käsitti armon. Siitä lähtien Luther julisti, että ihminen tulee autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

Lue lisää

Mistä sait tämän tiedon vai onko vain kuulopuhetta? LÖytyykö netistä jotain?

ansioton kirjoitti:

Luther oli ahkera ja nuhteeton munkki, mutta koki, ettei saanut rauhaa sielulleen millään omilla teoillaan, ei lukemalla, ei millään munkin tehtävillä tai suorituksilla. Lutherin omatunto oli rauhaton ja hän etsi armollista Jumalaa siihen saakka kunnes munkki Joh. von Staupiz saarnasi hänelle synnit anteeksi Jumalan armosta jo aiemmin uskoneena. Luther käsitti, että hän oli koko aikaisemman elämänsä vihannut Jumalaa ja yrittänyt lepyttää Häntä omilla teoillaan. Vasta Staupizin julistama evankeliumi valaisi Lutherin uskon silmät ja hän käsitti armon. Siitä lähtien Luther julisti, että ihminen tulee autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

Lue lisää

Luther tarvitsi kokonaisvaltaista armahdusta. Johann von Staupitz yritti neuvoa Lutheria mystiikan tielle, antamaan itsensä Jumalan käsiin ja luopumaan omasta ponnistelusta. Kuitenkin tästä oli vain ajoittaista apua. Staupitz kehotti Lutheria katsomaan Kristukseen, mutta Luther ei nähnyt Kristusta armahtavana vapahtajana, vaan pelottavana tuomarina. Staupitz oli joka tapauksessa korvaamattomana sielunhoidollisena apuna Lutherille. Auttaakseen Lutheria ahdistuksissaan Staupitz määräsi Lutherin jatkamaan opintojaan tohtorintutkintoon asti ja ottamaan hoitoonsa raamattutiedon oppituolin Wittenbergin yliopistossa. Luther suhtautui ajatukseen hyvin vastahakoisesti, mutta suostui lopulta noudattamaan sitä. Staupitzin menettelyn pohjana oli ajatus, että Luther löytäisi sielulleen rauhan syventyessään tutkimaan Raamattua. Lokakuun 19. päivänä 1512 Luther vihittiin teologian tohtoriksi. Vuoden 1513 elokuussa Luther aloitti luentonsa psalmeista. Lukiessaan 22. Psalmin alkusanoja "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Lutherille avautui äkillisesti aivan uudenlainen käsitys Kristuksesta. Hän näki pelottavan tuomarin nyt aivan uudessa valossa. Vielä tärkeämmät olivat Lutherin luennot Roomalaiskirjeestä vuoden 1515 huhtikuusta vuoden 1516 syyskuuhun. Tutkiessaan Roomalaiskirjettä ja sanan "vanhurskaus" kreikankielisiä merkityksiä Luther löysi pelastuksen. Hänelle selvisi, että sana "vanhurskas" tarkoittaa Jumalasta puhuttaessa oikeudenmukaista, mutta ihmisestä puhuttaessa Jumalalle kelpaavaa. Tämän seurauksena Lutherille valkeni, että Jumala vanhurskauttaa ihmisen, eli lukee ihmisen Jumalalle kelpaavaksi, yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. "Sola fide, sola gratia, solus Christus." Oma kilvoittelu ei ole tarpeellista, eikä johda pelastukseen. Lutherin koki ns. tornikokemuksensa. Hän löysi evankeliumin, sai syntinsä anteeksi ja löysi sisäisen rauhan ja pelastusvarmuuden. Lutherin "uudelleen löytämää" vanhurskauttamisoppia kutsutaan reformatorikseksi löydöksi.


http://koti.mbnet.fi/~apologi/frameredir.htm?http://koti.mbnet.fi/~apologi/Artikkelit/luther.htm

Tuo tutkimus antaa kyllä hieman eri kuvaa kuin sinä tästä Von Staupitzista. Mielenkiinnosta haluaisin nähdä myös toisenlaisen tutkimuksen, ja sinulla on varmaankin sellainen esittää, koska puhut niin suurella varmuudella.

eräästä tutkimuksesta kirjoitti:

Luther tarvitsi kokonaisvaltaista armahdusta. Johann von Staupitz yritti neuvoa Lutheria mystiikan tielle, antamaan itsensä Jumalan käsiin ja luopumaan omasta ponnistelusta. Kuitenkin tästä oli vain ajoittaista apua. Staupitz kehotti Lutheria katsomaan Kristukseen, mutta Luther ei nähnyt Kristusta armahtavana vapahtajana, vaan pelottavana tuomarina. Staupitz oli joka tapauksessa korvaamattomana sielunhoidollisena apuna Lutherille. Auttaakseen Lutheria ahdistuksissaan Staupitz määräsi Lutherin jatkamaan opintojaan tohtorintutkintoon asti ja ottamaan hoitoonsa raamattutiedon oppituolin Wittenbergin yliopistossa. Luther suhtautui ajatukseen hyvin vastahakoisesti, mutta suostui lopulta noudattamaan sitä. Staupitzin menettelyn pohjana oli ajatus, että Luther löytäisi sielulleen rauhan syventyessään tutkimaan Raamattua. Lokakuun 19. päivänä 1512 Luther vihittiin teologian tohtoriksi. Vuoden 1513 elokuussa Luther aloitti luentonsa psalmeista. Lukiessaan 22. Psalmin alkusanoja "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Lutherille avautui äkillisesti aivan uudenlainen käsitys Kristuksesta. Hän näki pelottavan tuomarin nyt aivan uudessa valossa. Vielä tärkeämmät olivat Lutherin luennot Roomalaiskirjeestä vuoden 1515 huhtikuusta vuoden 1516 syyskuuhun. Tutkiessaan Roomalaiskirjettä ja sanan "vanhurskaus" kreikankielisiä merkityksiä Luther löysi pelastuksen. Hänelle selvisi, että sana "vanhurskas" tarkoittaa Jumalasta puhuttaessa oikeudenmukaista, mutta ihmisestä puhuttaessa Jumalalle kelpaavaa. Tämän seurauksena Lutherille valkeni, että Jumala vanhurskauttaa ihmisen, eli lukee ihmisen Jumalalle kelpaavaksi, yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. "Sola fide, sola gratia, solus Christus." Oma kilvoittelu ei ole tarpeellista, eikä johda pelastukseen. Lutherin koki ns. tornikokemuksensa. Hän löysi evankeliumin, sai syntinsä anteeksi ja löysi sisäisen rauhan ja pelastusvarmuuden. Lutherin "uudelleen löytämää" vanhurskauttamisoppia kutsutaan reformatorikseksi löydöksi.


http://koti.mbnet.fi/~apologi/frameredir.htm?http://koti.mbnet.fi/~apologi/Artikkelit/luther.htm

Tuo tutkimus antaa kyllä hieman eri kuvaa kuin sinä tästä Von Staupitzista. Mielenkiinnosta haluaisin nähdä myös toisenlaisen tutkimuksen, ja sinulla on varmaankin sellainen esittää, koska puhut niin suurella varmuudella.

Lue lisää

Tämä on juuri niitä uudenlaisia tutkielmia, jolla yritetään siirtää Lutherin uskoontulosta painopiste tähän lukemisjuttuun. Vähätellään tätä käytyä keskustelua toisen munkin kanssa.

Miksi historia pitää kirjoittaa uusiksi, ellei tehdä jonkin asian suhteen uusia löytöjä? Miksei kelpaa se ennen kirjoitettu teksti? Eihän historiallisia tapahtumia voi muuttaa vaikka haluaisikin.

Minulle ainakin kelpaa vanhat historiankirjoitukset tässäkin asiassa oikein hyvin, enkä näe mitään tarvetta lähteä niitä muokkaamaan ja muuttamaan.

Lutherin uskoontulosta ei olla tehty mitään uusia ”löytöjä”, ainoastaan tulkintaa muutettu. Miksi?
Miksi sinä haluat sitä muuttaa?

Sakke kirjoitti:

Tämä on juuri niitä uudenlaisia tutkielmia, jolla yritetään siirtää Lutherin uskoontulosta painopiste tähän lukemisjuttuun. Vähätellään tätä käytyä keskustelua toisen munkin kanssa.

Miksi historia pitää kirjoittaa uusiksi, ellei tehdä jonkin asian suhteen uusia löytöjä? Miksei kelpaa se ennen kirjoitettu teksti? Eihän historiallisia tapahtumia voi muuttaa vaikka haluaisikin.

Minulle ainakin kelpaa vanhat historiankirjoitukset tässäkin asiassa oikein hyvin, enkä näe mitään tarvetta lähteä niitä muokkaamaan ja muuttamaan.

Lutherin uskoontulosta ei olla tehty mitään uusia ”löytöjä”, ainoastaan tulkintaa muutettu. Miksi?
Miksi sinä haluat sitä muuttaa?

Lue lisää

...

Jos menet naapurille kertomaan jonkun tarinan, hän kertoo sen ehkä kolmannelle ja hän neljännelle jne. Kun se juttu sitten tulee takasin, se on täysin muuttunut. Onkohan siinä edes totuutta oleenkaan senjälkeen...

vanh.lest kirjoitti:

Jos menet naapurille kertomaan jonkun tarinan, hän kertoo sen ehkä kolmannelle ja hän neljännelle jne. Kun se juttu sitten tulee takasin, se on täysin muuttunut. Onkohan siinä edes totuutta oleenkaan senjälkeen...

Lue lisää

sekä huhuja ja juoruja. Niillä on huima ero.

tutkimuksia kirjoitti:

sekä huhuja ja juoruja. Niillä on huima ero.

Ja huhutkin on vaan huhuja. Usko perustuu Jumlalan Sanaan eli Raamattuun.

tutkimuksia kirjoitti:

sekä huhuja ja juoruja. Niillä on huima ero.

Lutherin opetukset ovat ristiriidassa tutkimuksen kanssa?

Lutherin on täytynyt saada uskonymmärryksen kuten opettaa tai muuten voitte pitää Lutherianne harhaoppisena. Tätä tosiseikkaa ei kumoa tieteelliset tutkimukset.

ansioton kirjoitti:

Luther oli ahkera ja nuhteeton munkki, mutta koki, ettei saanut rauhaa sielulleen millään omilla teoillaan, ei lukemalla, ei millään munkin tehtävillä tai suorituksilla. Lutherin omatunto oli rauhaton ja hän etsi armollista Jumalaa siihen saakka kunnes munkki Joh. von Staupiz saarnasi hänelle synnit anteeksi Jumalan armosta jo aiemmin uskoneena. Luther käsitti, että hän oli koko aikaisemman elämänsä vihannut Jumalaa ja yrittänyt lepyttää Häntä omilla teoillaan. Vasta Staupizin julistama evankeliumi valaisi Lutherin uskon silmät ja hän käsitti armon. Siitä lähtien Luther julisti, että ihminen tulee autuaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.

Lue lisää

Von Staupiz lienee kuitenkin katolinen, kuinkas muuten?

Olen siteerannut samaa historiaa aiemminkin, kuten tuolla ylempänä EL Kirahwi totesi. En ole osallistunut tähän keskusteluun, mutta voinen nyt ottaa sitaatin tähän. Se jotenkin täydentää edellistä puheenvuoroa.

Eli näin:

. . Työtä ei kuitenkaan oltu saatettu loppuun. Päävikaari (Staupitz) oli valmistellut sitä: Jumala säästi vähäisemmälle välikappaleelle kunnian sen täyttämisestä. Nuoren augustinolaismunkin omatunto ei ollut saanut rauhaa. Lopulta hänen ruumiinvoimansa uupuivat siitä jännityksestä, jossa hänen sielunsa oli pitkään ollut. Hän sairastui, mikä vei hänet haudan partaalle. Hän oli silloin toista vuotta luostarissa. Kaikki hänen entinen ahdistuksensa ja kauhunsa heräsivät henkiin kuoleman lähestyessä. Ajatus omasta saastaisuudesta ja Jumalan pyhyydestä valtasi uudelleen hänen sielunsa. Eräänä päivänä, kun hän oli epätoivon vallassa, astuu vanha munkki hänen selliinsä ja sanoo hänelle joitakin lohdutuksen sanoja. Luther avaa sydämensä ja kertoo hänelle pelkonsa, jotka ravistelevat hänen sisintään. Arvoisa vanhus ei ymmärtänyt -Staupitzin tavoin - seurata tätä sielua kaikissa sen epäilyksissä, mutta hän osasi uskontunnustuksensa ja oli siinä löytänyt lohdun sydämelleen. Hän käyttää siis nuorelle veljelle samaa lääkettä. Johdattaen hänet apostoliseen tunnustukseen, jonka Luther varhaislapsuudessaan oli saanut oppia Mansfeldin koulussa, luki vanha munkki hurskaalla yksinkertaisuudella kohdan: Minä uskon syntien anteeksiantamiseen. Nämä yksinkertaiset sanat, hurskaan veljen sydämellisesti lausumana tällä ratkaisevalla hetkellä, vuodattivat suuren lohdutuksen Lutherin sydämeen. “Minä uskon”, hän toisti pian itsekseen kipujen vuoteessaan, “minä uskon syntien anteeksiantamiseen”. “Ah”, sanoi munkki, “ei riitä, että uskoo, että Daavid ja Pietari ovat saaneet syntinsä anteeksi, sen uskovat perkeleetkin. Jumalan käsky on, että meidän tulee uskoa, että meidänkin syntimme on annettu meille anteeksi”. (Davidi aut Petro...Sed mandatum Dei esse, ut singuli homines nobis remitti peccata credamus [Melanchton Luther-elämänkerrassa]). Kuinka ihanalta tämä käsky kuulostikaan Luther-raukan korvissa! “Kuule, mitä Pyhä Bernhard sanoo puheessaan Marian ilmestyksestä”, lisäsi vanha veli: “Pyhän Hengen todistus sydämessäsi on: sinun synnit annetaan sinulle anteeksi”.
Tällä hetkellä lankesi totuuden valo nuoren munkin sydämeen. Armon sana oli lausuttu ja hän oli uskolla käsittänyt sen.

Tämän on kirjoittanut J.H. Merle D’Aubigné, Geneven teologisen seminaarin professori, teoksessaan Uskonpuhdistuksen historia, osa 1, kappaleessa, jonka otsikkona on Lutherin nuoruus ja kääntymys. Merle D’Aubigné oli etelä-ranskalaista sukua, joka oli paennut Sveitsiin katolisen kirkon vainoja 1700-luvulla. Jean Henri Merle D’Aubigné eli 1794-1872, ja kuten huomaamme, hän on käyttänyt lähteenään mm. Melanchtonin kirjoittamaa Luther-elämäkertaa.