Alan vaihto

erhe..

Osaiskohan joku täällä auttaa.

Olen valmistumassa AMK:sta alaan, joka ei loppujen lopuksi kiinnostakkaan. Mieli halajaa yliopistoon, erityisesti alaan, joka on laajudeltaan 180op (amk siis 210op). Voinko saada tuohon uuteen opintotukea enää uusien säädöksien myötä?

16

536

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Koko ajan muutetaan

      Uutiskirjoitusten mukaan opintotukea ei enää 1.8.2016 alkaen saisi toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Asiasta on vasta esitys, mutta jos laki hyväksytään, amk-tutkinnon suorittanut ei saisi tukea toisen amk-tutkinnon tai kanditutkinnon suorittamiseen (ja päinvastoin). Maisteritutkinnon suorittanut ei saisi tukea toiseen maisteritutkintoon/ ylempään amk-tutkintoon (ja päinvastoin).

      Mutta siis ymmärtäisin niin, että esimerkiksi amk-tutkinnon suorittanut voisi saada tukea maisteriohjelman suorittamiseen. Esimerkiksi tradenomi voisi jatkossakin opiskella kauppatieteen maisteriohjelmassa/-opinnot ja saada opintotukea tai insinööri diplomi-insinööriksi, muotoilija taiteen maisteriksi ja niin poispäin.

      Muutos koskisi opintoja, jotka aloitetaan 1.8.2016 tai sen jälkeen. Jos siis saat opiskeluoikeuden toiseen tutkintoon ennen sitä, sinun pitäisi saada opintotukea nykyisten sääntöjen mukaisesti. Homma siis esitysasteella, mutta toteutunee melko varmasti.

      • Loukussa

        Onko tämän poliittisen suuntauksen tarkoitus säästää valtion menoissa vai merkittävästi vaikeuttaa uusiin opintoihin hakeutumista? Koulutuksellinen tasa-arvo on vaarassa.


      • Rakennepaketteja
        Loukussa kirjoitti:

        Onko tämän poliittisen suuntauksen tarkoitus säästää valtion menoissa vai merkittävästi vaikeuttaa uusiin opintoihin hakeutumista? Koulutuksellinen tasa-arvo on vaarassa.

        Tarkoitus on leikata menoja. Saa sitä halutessaan nimittää myös säästämiseksi.


    • Nuorissa tulevaisuus

      Menee hieman aiheen ulkopuolelle, mutta esitys ei ole ihan loppuun asti harkittu. Opintotukioikeutta ollaan nyt valitettavasti huomattavasti kaventamassa. Mikäli esitys menee eduskunnassa läpi, nousee ihmisten kynnys vaihtaa alaa tulevaisuudessa huomattavasti.

      Miten käy esimerkiksi ammattikorkeakoulusta valmistuneen, joka haluaisi opiskella yliopistossa sellaisella alalla, johon ei ole mitään mahdollisuutta hakeutua suoraan maisteriopintoihin (oikeustiede, lääketiede...)? Jatkaako hän a) työssä, jossa hän ei voi esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksien takia edetä tai b) pysyy työttömänä, mikäli ei ole töitä ensinnäkään saanut?

      Säästöjä on tehtävä. Ymmärrän sen. Mutta miksi juuri opiskelijoiden ja nuorten kustannuksella? Saa jatkaa aiheesta jos kiinnostaa.

      • Tarkkaan mietittävä

        Huono juttu, että opiskelijoiden kustannuksella. Uskon kuitenkin siihen, että ei tämänkään kertainen murheen alho ja heikko työllisyystilanne tule kestämään ikuisuuksia. Työssäolevat tulevat todennäköisesti tekemään opintoja työn ohessa, työttömät korkeakoulututkinnon suorittaneet joutuvat hakemaan hanttihommia ja opiskelemaan samoin työn ohessa, ehkä ensin avoimessa yliopistossa ja sitten myöhemmin varsinaisena opiskelijana.

        Toisaalta, sekin tiedetään jo, että yliopistoon halutaan jatkossa nimenomaan niin sanottuja ensikertalaisia, joita jo korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät ole. Muidenkaan tie ei tule kokonaan katkeamaan, mutta kivisemmäksi se voi tulla.

        Opintotukikuukausien enimmäismäärää pudotettiin jo tänä vuonna. Sen olisi minun mielestäni pitänyt riittää, mutta eipä vaan riittänyt.


    • Muutoksia liikaa?

      Opintotukea on systemaattisesti muutettu vuodesta toiseen ilman, että entisten muutoksien vaikutuksia on edes ehditty arvioida. Mitä järkeä on tehdä lähinnä negatiivisia muutoksia opiskelijan perusturvaan todella lyhyellä aikavälillä?

      Sitä paitsi, eivät kaikki lukiosta tai ammattikoulusta valmistuneet tiedä heti, mitä tarkalleen haluavat lopun ikäänsä tehdä. Kun he tunnollisesti kuitenkin suorittavat aloittamansa tutkinnon loppuun - ovat ehkä jopa alallaan töissäkin joitakin vuosia, ei heillä kuitenkaan ole paljon opintotukikuukausia jäljellä. Tämä lakimuutos opiskelupaikkojen kiintiöimisen kanssa saattaa passivoida nuoria viettämään aiempaa enemmän välivuosia sekä keskeyttämään jopa loppusuoralla olevat opintonsa.

      • erhe...

        Mä komppaan sua ihan täysin! Mä tässä olen juurikin valmistumassa alalle, jota en todellakaa jaksa loppuelämääni tehdä, mutta näiden muutoksien myötä näyttää, että alan vaihdon joutuu hylkäämään tai lykkäämään vuosien päähän. Harmittaa ja masentaa. -Ap


      • Älä luovuta
        erhe... kirjoitti:

        Mä komppaan sua ihan täysin! Mä tässä olen juurikin valmistumassa alalle, jota en todellakaa jaksa loppuelämääni tehdä, mutta näiden muutoksien myötä näyttää, että alan vaihdon joutuu hylkäämään tai lykkäämään vuosien päähän. Harmittaa ja masentaa. -Ap

        Älä missään nimessä hylkää suunnitelmiasi. Uskon, että asiat saa kyllä järjestymään tavalla tai toisella, mikäli mieleisen opiskelupaikan saa. Meillä on sitä paitsi perustuslaki, joka takaa kansalaisille sivistykselliset oikeudet. On kuitenkin loppuviimein valtion etu, että ihminen on motivoitunut ja jaksaa työssään. Tsemppiä!


      • etuoå
        Älä luovuta kirjoitti:

        Älä missään nimessä hylkää suunnitelmiasi. Uskon, että asiat saa kyllä järjestymään tavalla tai toisella, mikäli mieleisen opiskelupaikan saa. Meillä on sitä paitsi perustuslaki, joka takaa kansalaisille sivistykselliset oikeudet. On kuitenkin loppuviimein valtion etu, että ihminen on motivoitunut ja jaksaa työssään. Tsemppiä!

        "On kuitenkin loppuviimein valtion etu, että ihminen on motivoitunut ja jaksaa työssään."

        Mutta kuinka monta tutkintoa pitää olla oikeus suorittaa ja kuinka monta alaa kokeilla, että motivoituu työhön ja jaksaa työssään?

        Minusta valtion etu on, että valtion kouluttama ihminen menee töihin ja tekee työnsä hyödyttäen yhteiskuntaa ja itseään. Toisen opiskeluoikeuden saamiseksi pitäisi olla ensin ainakin 15 vuotta töissä. Poikkeuksena jotkut terveyden muutokset tms., jotka voivat johtaa soveltumattomuuteen ammattiin.


    • opsipopsi

      Niin. Nythän meillä on paljon turhaa kouluttautumista. Kustannuksissa ei ole kyse vain opintotuista, vaan myös koulutuksen järjestäminen maksaa valtavasti. Valtiolta on suurta tuhlausta kouluttaa nuori moneen kertaan. Myös nuorelta itseltään on suurta ajan ja rahan sekä voimien tuhlausta kouluttautua moneen kertaan.

      Joillakin on pari kolme tutkintoa ja lisäksi pari kolme aloitettua mutta keskeytettyä koulutusta jo alle kolmikymppisenä. Se on valtavaa tuhlausta, jota on hillittävä.

      Joku vastuu valinnoistaan pitää nuorella itselläänkin olla. Moni ei valitse ensimmäisellä kerralla täysin väärin, sen verran on tietoa saatavilla. Mielikuvituksesta ovat väitteet, että "tää ei o se mun juttu".

      • Pitkällä aikavälillä

        "Kustannuksissa ei ole kyse vain opintotuista, vaan myös koulutuksen järjestäminen maksaa valtavasti. Valtiolta on suurta tuhlausta kouluttaa nuori moneen kertaan. Myös nuorelta itseltään on suurta ajan ja rahan sekä voimien tuhlausta kouluttautua moneen kertaan."

        En allekirjoita edellä mainittua. Mitäpä esimerkiksi jos on aikoinaan suorittanut korkeakoulututkinnon, joka on taannut hyvät työllisyysnäkymät, mutta myöhemmin tilanne on kääntynyt päinvastaiseen suuntaan? Ei mikään hypoteettinen skenaario nykyään, vaan totisinta totta. Eikö siis ole sekä hänen sekä valtion etu, että hän opiskelee uuden työllistävän tutkinnon, eikä syrjäydy yhteiskunnasta? Puhumattakaan verotuloista valtiolle.


      • Karmea tilanne
        Pitkällä aikavälillä kirjoitti:

        "Kustannuksissa ei ole kyse vain opintotuista, vaan myös koulutuksen järjestäminen maksaa valtavasti. Valtiolta on suurta tuhlausta kouluttaa nuori moneen kertaan. Myös nuorelta itseltään on suurta ajan ja rahan sekä voimien tuhlausta kouluttautua moneen kertaan."

        En allekirjoita edellä mainittua. Mitäpä esimerkiksi jos on aikoinaan suorittanut korkeakoulututkinnon, joka on taannut hyvät työllisyysnäkymät, mutta myöhemmin tilanne on kääntynyt päinvastaiseen suuntaan? Ei mikään hypoteettinen skenaario nykyään, vaan totisinta totta. Eikö siis ole sekä hänen sekä valtion etu, että hän opiskelee uuden työllistävän tutkinnon, eikä syrjäydy yhteiskunnasta? Puhumattakaan verotuloista valtiolle.

        Jos heittäydytään oikein raadollisiksi, veisit joltain nuorelta tuon työllistävän (vaikka lääkärin juristin, proviisorin tai sairaanhoitajan) koulutuspaikan. Yhteiskunnan kannalta ei ole kovin järkevää kouluttaa ihmisille monia korkeakoulututkintoja. Se on selvä, että yksilö ajattelee asian toisin. Yhteiskunnan kannalta tuo nuori kuitenkin maksaa aikanaan ne verotulot, jotka sinulta mahdollisesti uudistuksen takia jäävät maksamatta.

        Raadollisesti, sinun pitäisi opiskella joku työllistävä ammatillinen tutkinto eikä enää toista korkeakoulututkintoa. Tai täydentää entistä korkeakoulututkintoasi paremmin työllistäväksi vaikka avoimessa yliopistossa.


      • Individualist
        Karmea tilanne kirjoitti:

        Jos heittäydytään oikein raadollisiksi, veisit joltain nuorelta tuon työllistävän (vaikka lääkärin juristin, proviisorin tai sairaanhoitajan) koulutuspaikan. Yhteiskunnan kannalta ei ole kovin järkevää kouluttaa ihmisille monia korkeakoulututkintoja. Se on selvä, että yksilö ajattelee asian toisin. Yhteiskunnan kannalta tuo nuori kuitenkin maksaa aikanaan ne verotulot, jotka sinulta mahdollisesti uudistuksen takia jäävät maksamatta.

        Raadollisesti, sinun pitäisi opiskella joku työllistävä ammatillinen tutkinto eikä enää toista korkeakoulututkintoa. Tai täydentää entistä korkeakoulututkintoasi paremmin työllistäväksi vaikka avoimessa yliopistossa.

        Asian voi toki nähdä myös näin kollektivisimin näkökulmasta. Toisaalta mikäänhän ei periaatteessa estä yksilöä rahoittamaan uutta korkeakouluutkintoa itse. Kyse on tässä tilanteessa yksilön arvomaailmasta sekä ennen kaikkea priorisointi- ja organisointikyvystä.


    • kiinnost

      "Olen valmistumassa AMK:sta alaan, joka ei loppujen lopuksi kiinnostakkaan. Mieli halajaa yliopistoon, erityisesti alaan, joka on laajudeltaan 180op (amk siis 210op)."

      Taitaa olla kyse saman tasoisista korkeakoulutukinnoista, joten tukea toiseen tutkintoon ei heruisi.

      Toisaalta olen aika varma, että se toinenkaan ala ei valmistumisen jälkeen kiinnostaisi. Työ on aina työtä, kiinnostus loppuu nopeasti, kun työn on oppinut. Hanki työn oheen harrastus, joka kiinnostaa aikansa ja sitten uusi harrastus.

    • Vain ihminen

      Minä ymmärrän kyllä aloittajaa. "Oikean" valinnan tehneet luonnollisesti ymmärtävät huonommin.

    • nixjanaxrixrax

      Se pikkusen hämmentää, että aloittaja kirjoittaa kyllästyneensä alaan, vaikka ei ole vielä edes valmistunut. Se on aika vauhdikasta menoa.

      Mikäs auttaisi lääkkeeksi. Tieto ei ilmeisesti auta, sitähän on maailma nykyään täynnä ja periaatteessa aina voisi selvittää etukäteen, mitä mikäkin ala pitää sisällään.

      Entäs moniko korkeakoulututkinto valmistaa vain yhteen tehtävään? Tosi harva, jos mikään. Hammasteknikko?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      321
      7635
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      177
      1856
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1392
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1261
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      57
      1186
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1029
    Aihe