Röyhkeät kielivähemistön pakkoruotsittajat palstalla

Eläkeläinen seuraa t

Olen seurannut palstoja ja tämäkin seniorien keskustelu on ruotsinkielisten terroristien saastuttama heidän molotuksillaan. Pitäisin jo suotavana että suomenkielisetkin saisivat oikeuden omaan palstaan ilman Rkp:läisten puuttumista keskuskusteluihin häiritsijöinä?

4

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hurrit saa mitä pyyt

      Seuraan edelleenkin tätä senioreitten mukavaa keskustelua ja kyl vaan hurreil on löysät kintuil ku oikein sanotaas.

    • anja koivistoinen

      Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on eläkeläisiä koskevaa lainsäädäntö täysin uusittu. Sen seuraukset kuten kansaneläkkeen pohja-osan poisto, taitettu indeksi, palkannauttijoita korkeampi verotus heikentävät vakavasti eläkeläisten taloudellista toimeentuloa.

      Murheellista kuultavaa on myös fyysiset ja henkiset turvallisuutta kuohuttavat laiminlyönnit ikäihmisten sairauden- ja terveydenhoidossa, Myös vanhuksiin kohdistuvat pahoinpitelyt ja ryöstöt heikentävät turvallisuutta.

      Kaikesta tästä huolimatta eläkeläiset ovat olosuhteisiin nähden varsin tyytyväistä joukkoa. Mitä nyt "turpakäräjillä" ihmetellään tätä nykyistä maailman menoa.

    • Kohtuuttomuus ja RKP

      Minä eläkeläinen ukko olen asunut 65 vuotta Imatralla, enkä ole kertaakaan tarvinnut ruotsin taitoa enkä edes kuullut kenenkään puhuvan ruotsia yhtä ainoata kertaakaan.
      Voin sanoa suoraan pakkoruotsitus on vain RKP:n tuki ja turva millä se pitää ikuisia hallituspaikkojaan muuten koko pierupuolue on täysin kuollut.
      Ruotsinkielisten palvelut eivät saa kohdistua pääväestöön mikä on jo täysjärkisellekin päivänselväasia. Noin 95% suomenkielisistä joutuu pänttäämään pakkoruotsia vain sen takia että ne muutamat ummikkoruotsalaiset eivät ole oppineet maamme pääkieltä vaikka ovat asustaneet täällä ikänsä?

    • Jaa kyllä tätä

      Näin sanoo Carl Haglund,

      "När jag nu en gång är i farten vill jag ännu tillägga att jag tycker att sannfinnarnas eviga tjat om Freudenthal som någotslags ideal för SFP är lika förlegat som om man skulle indela finländare i röda och vita.
      Bägge är historiska begrepp med i stort sett hundra år på nacken och saknar helt relevans i dagens samhälle!

      Däremot tycker jag att man kunde återinföra den svenska tiden i undervisningen av Finlands historia och också minska glorifieringen av tiden under Ryssland".

      Jaa kyllä tätä yheistähistoriaa ruotsinvallanajasta pitäisi opettaa jo peruskoulussa.

      124 vuotta sotia – vajaat 9 vuotta rauhaa

      Ruotsille kunnia ?


      Näin aluksi suomenruotsalaisten näkemys Ruotsin
      suurvalta-ajasta sellaisena kuin he sen haluavat meille kertoa:

      "1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
      osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
      muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
      Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
      silloisessa Euroopassa."

      Svenska Finlands Folkting:
      http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf# page=11



      Seuraavaksi sitä historian todellista tapahtumaketjua, josta he tyystin vaikenevat:

      _______________________________

      1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
      yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
      _______________________________


      1600-1611 sota Puolaa vastaa

      1609-1617 sota Venäjän vastaan

      1610 sota Luoteis-Venäjällä

      1611-1613 Tanskan sota

      1615-1617 Venäjän sota

      1621- valloitussodat Liivinmaalla ...

      1629 ... ja Preussissa

      1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota

      1644 sodankäyntiä Saksassa

      1645 Tanskan sota, Brömsebro

      1648 Saksan sota, Westfalen

      1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat

      1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan

      1657-1658 Tanskan sota, Roskilde

      1660 Puola, Venäjä, Brandenburg

      1665-1666 Bremenin sota

      1674-1679 Brandenburgin sota

      1675-1679 Tanskan sota

      1680 Brandenburg

      1700-1721 Suuri Pohjan sota

      _____________________________________


      Sodista raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.

      Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.

      1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695 ennen suuria kuolonvuosia, 400 000.
      Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa vähintään kolminkertaistunut.

      _____________________________________


      1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja

      1630 rutto

      1631-1635 katovuosia

      1649-1650 katovuosia

      1657 rutto

      1664 katovuosi

      1668-1670 Laurin hallavuodet

      1680 kato

      1690 kato

      1693 kato

      1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.

      Vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän kuin sen alkaessa.


      Suomen väkiluku 1600 - 1850

      1600......350 000

      1695......400 000

      1700......270 000

      1750......421 000

      1800......832 700

      1850...1 636 900 - väkiluku nelinkertaistui vuodesta 1750

      http://en.wikipedia.org/wiki/Finland
      _____________________________________


      Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko sodissa tai kuolleet niihin.

      Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.

      Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
      olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?

      Kysymys, jonka vastaus on meiltä myöskin salattu:
      Olisiko suurvalta Ruotsia milloinkaan kyetty luomaan ja
      ylläpitämään ilman Ruotsin sotakoneen voitelemiseksi
      loputtomasti tarvittavaa alamaiskansan verotusta ja verta?

      ______________________

      http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600 -lsodat.pdf
      http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuo siluvut.htm

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1623
    2. 44
      983
    3. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      62
      938
    4. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      71
      919
    5. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      158
      869
    6. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      58
      864
    7. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      43
      816
    8. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      182
      775
    9. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      34
      752
    10. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      58
      748
    Aihe