Allergian periytyvyys/eläinallergioista tilastoa

Minnie

Minua kiinnostaisi allergian periytyvyys.
Olen henkeen ja vereen eläinihminen ja koiria löytyy kotoota ja olen ns. elämäntapa koiraharrastaja.
Luonnollisesti haluaisin joskus lapsiakin, mutta en tiedä uskallanko hankkia =( Asia harmittaa ja pelottaa todenteolla, koska se olisi katastrofeista pahin, jos saisin lapsen, jolla olisi koira allergia. Tarkoitan ihan kirjaimellisesti. Enemmän, kuin surullista on kuitenkin myös se, jos lapset jäävät hankkimatta tämän vuoksi =(
Kiinnostaisikin tietää, kuinka yleisiä eläinallergiat ovat, miten ne periytyvät jne ja onko täällä monia kenen lapsilla on eläinallergia tms. Kaikki aiheeseen liittyvä kiinnostaa tai, jos on jotain vinkkejä.
Itse en ole allerginen, mieheni on ilmeisesti kaislalle ja viljanpölylle tms, mutta ei eläimille, hänen veljellään on hyvin lievä astma, mutta koirista ja kissoista ei ainakaan saa oireita?! Heillä on aina ollut eläimiä paljon kotona. Oma pikkusiskoni oli nuorena todella allerginen joillekin ruoka-aineille...Allergioita siis löytyy suht läheltäkin, joskin ei eläinallergioita, mutta kuitenkin =(

10

2536

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kutina

      Vain atooppinen ihottoma on periytyvää ( nykyisten tietojen mukaan). Atooppisten vanhempien lapsista yli puolet on atooppisia. Lapsilla on usein pienenä ohimeneviä allergioita mutta harvoin mitään todella suurta. Jos perheessä on ollut eläimiä koko ajan allergiaa ei yleensä esiinny ainakaan kovin pahana. Itselläni on atooppinen iho jonka kutina jatkuu vielä näin vanhempanakin. Voisin silti pitää eläimiä sillä ovathan ne niin ihania ettei pienestä kutinasta väliä. Että siitä vain lapsia hankkimaan! Ongelmat ratkee sitten kun niitä syntyy...

      • maailman surullisin

        mulla itselläni on ollut paha astma& allergia nyt 13 vuotta ja olen nyt 16- vuotias..
        mulla on myös atooppinen iho joka vaivaa mua ympärivuoden ja iho kutisee niin paljon että paikat on ihan verillä, mutta onhan niitä hyviäkin aikoja jolloin kutina ei vaivaa niin paljoa.
        meillä oli kissa kun olin pieni, mutta se jouduttiin lopettamaan koska se oli niin vanha ja myös osittain senkin takia kun sairauteni vain paheni kokoajan.
        meidän perheessä (siis äidillä, isällä, siskolla)
        mun isällä on vain jotain siitepölyallergiaa joka ei oo mikään kovin paha.
        äitillä ja siskolla ei ole mitään allergioita.
        ainoastaan mun mummulla (äidinäidillä) oli astma & allergiaa joka tuli hänelle vanhemmiten (nykyisin hän on kuollut)
        itse en voi ikinä tulla saamaan lemmikkejä joten siksipä sanon sen kaikille teille joilla on lemmikkejä: kohdelkaa eläimiä hyvin koska te ette ole niille allerginen.. me allergiset ei voida saada omia lemmikkejä koskaan ja huolehtia niistä! se on todella epäreilua esim. minä joka rakastan eläimiä ylikaiken en voi koskaan sellaista saada!!
        elämä on niin epäreilua!!
        toivottavasti tästä oli jotakin hyötyä :)

        hyvää loppuvuotta kaikille!!


      • tinttarainenn
        maailman surullisin kirjoitti:

        mulla itselläni on ollut paha astma& allergia nyt 13 vuotta ja olen nyt 16- vuotias..
        mulla on myös atooppinen iho joka vaivaa mua ympärivuoden ja iho kutisee niin paljon että paikat on ihan verillä, mutta onhan niitä hyviäkin aikoja jolloin kutina ei vaivaa niin paljoa.
        meillä oli kissa kun olin pieni, mutta se jouduttiin lopettamaan koska se oli niin vanha ja myös osittain senkin takia kun sairauteni vain paheni kokoajan.
        meidän perheessä (siis äidillä, isällä, siskolla)
        mun isällä on vain jotain siitepölyallergiaa joka ei oo mikään kovin paha.
        äitillä ja siskolla ei ole mitään allergioita.
        ainoastaan mun mummulla (äidinäidillä) oli astma & allergiaa joka tuli hänelle vanhemmiten (nykyisin hän on kuollut)
        itse en voi ikinä tulla saamaan lemmikkejä joten siksipä sanon sen kaikille teille joilla on lemmikkejä: kohdelkaa eläimiä hyvin koska te ette ole niille allerginen.. me allergiset ei voida saada omia lemmikkejä koskaan ja huolehtia niistä! se on todella epäreilua esim. minä joka rakastan eläimiä ylikaiken en voi koskaan sellaista saada!!
        elämä on niin epäreilua!!
        toivottavasti tästä oli jotakin hyötyä :)

        hyvää loppuvuotta kaikille!!

        jos molemmilla vanhemmilla on astma, myös jälkikasvu tulee sitä sairastamaan. jos vain toisella vanhemmalla on astma, lapsen mahdollisuus sairastua siihen on 50%.


      • varma kans?
        tinttarainenn kirjoitti:

        jos molemmilla vanhemmilla on astma, myös jälkikasvu tulee sitä sairastamaan. jos vain toisella vanhemmalla on astma, lapsen mahdollisuus sairastua siihen on 50%.

        Onko Pastori Silli itse varmasti ollut kuuluttamassa asian vai koe tehty banaanikärpäsillä?

        Ihan oikeasti kiinnostaa ja kun suomalainen tyhmä olen niin epäilyttää myös.

        T:Stupid


      • Hajusteintolerantti
        maailman surullisin kirjoitti:

        mulla itselläni on ollut paha astma& allergia nyt 13 vuotta ja olen nyt 16- vuotias..
        mulla on myös atooppinen iho joka vaivaa mua ympärivuoden ja iho kutisee niin paljon että paikat on ihan verillä, mutta onhan niitä hyviäkin aikoja jolloin kutina ei vaivaa niin paljoa.
        meillä oli kissa kun olin pieni, mutta se jouduttiin lopettamaan koska se oli niin vanha ja myös osittain senkin takia kun sairauteni vain paheni kokoajan.
        meidän perheessä (siis äidillä, isällä, siskolla)
        mun isällä on vain jotain siitepölyallergiaa joka ei oo mikään kovin paha.
        äitillä ja siskolla ei ole mitään allergioita.
        ainoastaan mun mummulla (äidinäidillä) oli astma & allergiaa joka tuli hänelle vanhemmiten (nykyisin hän on kuollut)
        itse en voi ikinä tulla saamaan lemmikkejä joten siksipä sanon sen kaikille teille joilla on lemmikkejä: kohdelkaa eläimiä hyvin koska te ette ole niille allerginen.. me allergiset ei voida saada omia lemmikkejä koskaan ja huolehtia niistä! se on todella epäreilua esim. minä joka rakastan eläimiä ylikaiken en voi koskaan sellaista saada!!
        elämä on niin epäreilua!!
        toivottavasti tästä oli jotakin hyötyä :)

        hyvää loppuvuotta kaikille!!

        Olen myös atoopikko, maatalossa syntynyt, opiskelin ja asuin 40 vuotta pääkaupunkiseudulla.
        Varsinaisia proteiiniallergioita (koira, kissa, siitepöly, pölypunkki) minulla ei ole, mutta olen hyvin allerginen valkosipulille, ihoallerginen hajusteille, epoksihartsille, luonnonhartsille, yms.

        Iho-oireet helpottivat iän myötä, luonnollisesti koko ajan on tiedettävä mitä syö ja mistä voi tulla ihottumaa (sitrushedelmät, suklaa, kala, ja moni, moni muu liikaa tai liian usein syötynä). Tilalle tulivat hengitystieoireet, vaikkakaan varsinaista astmaa ei ole todettu (olin eräässä vaiheessa ns. viittä vaille astmaatikko - työpaikan altistus syynä). Voisin sanoa, että onneksi kävin epikutaanitestissä ja ihon hajusteallergia todettiin, vaikka koskaan en ollut kestänyt voimakkaita tuoksuja tuotteissa. Lääkäri ohjeisti jättämään kaikki hajustetut tuotteet pois käytöstä, käymään myös siivouskaapin läpi. Niin tein.

        Tuossa vaiheessa oireilin jo voimakkaille hajusteille ilmassa, myöhemmin tilani paheni.
        Tässä elämänvaiheessa otimme aikuisen koiran, joka ehti olla meillä 2 vuorokautta - olin valmis happitelttaan. Koira piti palauttaa.
        Myöhemmin lapseni, muutettuaan jo kotoa, otti koiranpennun, sain hoitaa sitä. Olen koiraihminen, kotona oli koira ja kissoja, kun olin lapsi.
        Kerran koira oli minulla yökylässä. Huomasin, että saan koirasta oireita, hengitys vinkui ja vapisin seuraavana päivänä. Odotin vain, että se haetaan. Olin niin katkera!
        Seuraavana kesänä minun piti hoitaa koiraa 2 viikkoa, piti rakentaa sille koppi mökille (lapsi ohjeisti! LOL).
        Koiran koirakaveri oli pahasti allerginen ja söi allergeenivapaata koiranruokaa. Meidänkin koira alkoi saamaan sitä (ei lisä-, väri- ja säilöntäaineita). Hoidin koiraa nuo 2 viikkoa mökillä, nukuimme samassa mökissä, en saanut mitään oireita! Myöhemmin koira vietti kesiä mökillämme, mieheni kuoltua se muutti luokseni.

        En käytä hajusteita, en käytä voimakkaita siivousaineita, sisäilma on hyvää hengittää, ei ärsytä.
        En ollut koirille allerginen, mutta sain pahoja oireita ja saan vieläkin vieraista koirista, jos niiden turkki on hajustettu - hajusteet tarttuvat kaikkeen! Kestän hyvin vanhempieni koiraa, kahden sisareni koiria. Kissat ovat kysymysmerkki, olen saanut niistä nuhaa ja nenäntukkoisuutta.
        Atoopikkona en ole vieläkään allergisoitunut koiran hilseelle, vaikka yhteiseloa jossain muodossa on takana 10,5 vuotta. Koira on iso, Hovawart-poika.

        Toivoa siis on, mutta karsi elinympäristöstäsi kaikki hengitysteitä ärsyttävä!
        Kukaan ei voi antaa takeita siitä, allergisoituuko joku vai ei. Itse en uskaltanut ottaa omaa koiraa, koska pelkäsin, että joudun luopumaan siitä.
        Ikää minulla on nyt 60 vuotta.


    • Mari

      heipä hei!
      Tuollaista periytyvyyttä on ihan oikeasti todella vaikea ennustaa, teilä ei nyt näyttäisi hirveän suurta pelkoa olevan, mutta mutta... Allergia on niin kimurantti tauti, sitä ei koskaan voi tietää tuleeko se jollekin vai ei. Ymmärrän täysin tilanteesi, koska olin samassa tilanteessa 6 vuotta sitten, kun mietin jälkikasvun hankkimista. Itselläni on astma ja joitakin allergioita (myös koira-allergia, oireeton kylläkin) ja miehelläni atooppinen iho. Perheeseen on silti kuulunut koirat. Esikoiseni täyttää kohta 5 vuotta ja on täysin terve. Toinen lapseni on 8 kk, ja yllätys yllätys, allergikko. Allergiat alkoivat ihan muutaman kuukauden ikäisenä ja niitähän riitti: lehmänmaito, maissi, bataatti jne. Valitettavasti sitten poika herkistyi myös koiran syljelle, eli nuolaisun kotiin nousi älytön tulipalonpunainen ihottuma. Ratkaisu luopua koirista oli tehtävä, vaikka vieläkin 3 kk siitä ottaa päähän ja itkettää. Nyt kuitenkin alkaa meillä päivä paistaa risukasaan ja lähes kaikki allergiat ovat voitettuja (kuten lähes kaikki pienillä lapsilla olevat allergiat paranevat) ja jopa lehmänmaitoakin sietää (ette voi edes arvata mikä helpotus, sitä kun löytyy lähes kaikkialta). Nyt toiveissa siintää koiran ottaminen joskus tulevaisuudessa.

      Itse henkilökohtaisesti tein selvän suunnitelma kakkosen ennen kuin aloin edes harkitsemaan lapsen "tekemistä". Koska se mahdollisuus on aina olemassa että lapsi on sairas, on hyvä miettiä jo etukäteen mitä sitten tapahtuu. Meidän tapauksessa koirat saivat uudet kodit, toinen sukulaiselta ja toinen kasvattajan kautta. Molempiin pidän yhteyttä ahkerasti. Ymmärrän hyvin murheesi eikä ole helppoa tehdä ratkaisua. Mutta muista mistä jäät paitsi jos et hankikaan lapsia, jotka mitä todennäköisemmin ovat kuitenkin terveitä, vain koska murehdit etukäteen sellaista mihin et voi vaikuttaa. Oman lapseni sairastumiseen vaikutti osaltaan todennäköisesti oman astmani huono hoitotasapaino raskauden lopussa, olin itse tosi huonossa kunnossa.

      Haluan vain sanoa, että kannattaa nauttia jokaisesta hetkestä murehtimatta turhaan. Kun niitä ongelmia ilmaantuu, löytyy niihin myös ratkaisu.

      • en tajua

        Ja tyhmä kun olen niin kysyn tietysti asiaa väärin ja loukkaavasti, mutta aidosti minua kiinnostaa tuo suunnaton koirarakkaus.

        Ymmärrän, kyllä että eläimiä, elämää ja luontoa rakastaa
        mutta, miten voisin oppia ymmärtämään että juuri koiria tai lemmikeitä rakastaa enemmän kuin ihmisiä. Ts. kuinka
        lapsentekoa voi harkita ja sitten koiralle taas on ihan jalat vetelänä.

        En tosiaan rehellisesti voi tajuta, sitä asiaa miksi tarpeen tullen koirasta luopuminen voi olla suuri päätös? Miksi ylipäätään kiintyy alunperin luontokappaleeseen joka on täysin oman tossun alla? En tajua kuulkaas tätä.

        Tajuan että se laskee stressitasoa kun on mukava
        koira,mutta vieläkään en tajua että kuinka voi
        kiintymys olla niin valtavan syvää ja mantereet yhdistävää.

        Olenko tunnevammainen? Kun en välitä niinkään koiraystävän nuolaisusta.

        Miksi olen näin tyhmä ja inhottava vai onko ajatukseni sallittuja?


      • Koiraihminen.
        en tajua kirjoitti:

        Ja tyhmä kun olen niin kysyn tietysti asiaa väärin ja loukkaavasti, mutta aidosti minua kiinnostaa tuo suunnaton koirarakkaus.

        Ymmärrän, kyllä että eläimiä, elämää ja luontoa rakastaa
        mutta, miten voisin oppia ymmärtämään että juuri koiria tai lemmikeitä rakastaa enemmän kuin ihmisiä. Ts. kuinka
        lapsentekoa voi harkita ja sitten koiralle taas on ihan jalat vetelänä.

        En tosiaan rehellisesti voi tajuta, sitä asiaa miksi tarpeen tullen koirasta luopuminen voi olla suuri päätös? Miksi ylipäätään kiintyy alunperin luontokappaleeseen joka on täysin oman tossun alla? En tajua kuulkaas tätä.

        Tajuan että se laskee stressitasoa kun on mukava
        koira,mutta vieläkään en tajua että kuinka voi
        kiintymys olla niin valtavan syvää ja mantereet yhdistävää.

        Olenko tunnevammainen? Kun en välitä niinkään koiraystävän nuolaisusta.

        Miksi olen näin tyhmä ja inhottava vai onko ajatukseni sallittuja?

        Onko ajatukseni sallittuja kun mietin, miksi ihmeessä aihetta kommentoit, kun en ilmeisesti kertakaikkiaan aiheesta ole kiinnostunut. Miten ylipäänsä eksyit kyseiseen keskusteluun???

        Kaikilla meillä ei ole tulenpalavaa hinkua hankkia (tai ehkä miestä?) lasta ja koiran esim. minä olen halunnut elämääni kauan kauan sitten. En tiedä KUINKA tyhmä todella olet kun et asiaa PYSTY ymmärtämään, mutta minulle koira ainakin on perheenjäsen. Joten tottakai olisi kurjaa jos ystävästäni/perheenjäsenestäni joutuisin luopumaan siksi, että lapseni olisi sille allerginen.

        Väitätkö ettei lapsesi ole täysin tossusi alla, kunnes alkaa varttua ja muodostamaan omia vahvoja mielipiteitään, jolla pystyy omasi kumoamaan. Siihen mennessä koira olisi jo kuollut, ihan luonnollisesti.

        Joskus olisi vaan parempi pitää turpa tukossa. Etenkin kun aihe ei selvästikään sinua kiinnosta.

        Minulle ainakin tärkeä ja erittäin ajankohtainen kysymys.

        Nainen 27


    • Voi periytyä

      Itselläni on heinänuhan lisäksi eläinallergiaa eli koskaan ei voi ottaa mitään karvaista elukkaa nurkkiinsa. Kissa on pahin minulla. Miehelläni on allergista taipumusta lähinnä iho-oireina, ei eläimille. Molemmilla lapsilla on allergista perimää lähinnä iho-oireina eli ovat herkkäihoisia. Eläinallergiaa ei ole todettu. Allerginen taipumus periytyy tavalla tai toisella, mutta allerginen ei tarvitse välttämättä olla samoille asioille. Kyllä lapsia uskaltaa hankkia allergiasta huolimatta. Nykyään on tosi tehokkaita hoitoja olemassa ja jos eläinallergia todetaan, niin sitten on vain parempi unohtaa kotieläimet ellei halua menettää terveyttään ja saada esim. astmaa.

    • Sylkiasiaa

      Syljelle allerginen... onko siitä jotain haittaa? Taidan olla vähän tyhmä, mutta jos lapsi on kissan syljelle allerginen niin tarvitseeko kissasta luopua? Kissat kun ei välttämättä edes nuole ihmisiä. JOS siis ainoastaan nuolaisusta tulee ihottumaa. Hengitysongelmat ovat sitten asia erikseen. Koirasta luopumisen ymmärrän, koska koirilla on tapana nuolla. Tiedän paljon ihmisiä joille kissan sylki nostattaa ihottuman, mutta silti heillä on kissoja. Ilman mitään ongelmia. Myös omalle pojalleni nousee kissan nuolaisusta ihottuma, mutta lääkärit eivät ole noteeranneet sitä mitenkään. Kuulemma tyypillistä herkälle ja atooppiselle iholle. Meillä kaksi kissaa.

      Entäs siedättyminen? Nykyään lääkärit suosittelevat pitämään eläimet kotona, vaikka lapsi olisikin allerginen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenna teen sen

      Se on nyt päätetty. Pääsen pois tästä epätietosuudesta.
      Ikävä
      81
      3434
    2. Hakkarainen: persut Venäjän ja Pohjois-Korean tiellä

      Hakkarainen entisenä persujen kärkipoliitikkona tietää, mitä puhuu. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010422614.html
      Maailman menoa
      200
      2002
    3. Ilouutinen! Anniina Valtonen heitti jymy-yllätyksen - Tämä ei jätä kylmäksi!

      Ohhoh, tämäpä ylläri! Anniina Valtonen sai puolisonsa kanssa lapsen viime vuoden lopulla. Lue lisää: https://www.suomi2
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1921
    4. Fuengirola.fi: Kohuissa rypenyt Jari Sillanpää, 58, harvinaisessa haastattelussa: "Minä haluan..."

      Ex-tangokuningas on kertonut kuulumisiaan Espanjan Aurinkorannikolta. Että ei muuta kuin elämässä etiäpäin, Jari Sillanp
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1568
    5. Ootko muuten vieläkään hiffannut

      Että en kuulu sinun maailmaasi? On meissä samaa, ja samaa aaltopituutta oli, mutta tunsin oloni usein hyvin vaivautuneek
      Ikävä
      166
      1405
    6. Miten nyt sanoisin

      tämän sinulle. Oletko mielessäni päivittäin, kysyin itseltäni ja vastaus oli, kyllä olet. Yllätyin, päädyin oudoille tei
      Ikävä
      88
      1405
    7. Susta on tullut

      Ihana nainen. ❤️
      Ikävä
      52
      1109
    8. Mistä vuodesta

      lähtien olet ikävöinyt kaivattuasi?
      Ikävä
      97
      1058
    9. Tämä ei voi jatkua

      Näin. Eilisen jälkeen tulin siihen tulokseen.
      Ikävä
      55
      854
    10. Voitko vain unohtaa

      Minut. En ole sinun arvoisesi
      Ikävä
      59
      850
    Aihe