Vituttaa

vanha ämmä

Tässä sitä ollaan, nelikymppisenä ämmänä eroamassa, koska mies on kyllästynyt. Hienoa, jaetaan velat ja kehitysvammaisen lapsen huolto. Biologisesti mulla olisi ehkä vielä toisen 40 vuotta edessä tätä paskaa, vaikka en toisaalta usko että joudun niin kauan täällä kitumaan. Koska elämästä tuli tällaista hevonpaskaa? Ja tuo perseläpi ajattelee vaan surffaavansa auringonlaskuun luultavasti joku typykkä kainalossa ilman huolen häivää. Kun on niiiin tylsää ja arkista - ihan ruokaa täytyy laittaa ja siivota, puhumattakaan kaikesta siitä työstä mitä tuo lapsi teettää. Musta on tullut miesvihaaja ja varsinkin parisuhdevihaaja!

43

2197

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jaksamisiin

      Et ole vanha, etkä ämmä.
      Pääset yli kun jaksat uskoa. Jos sinulla on yksikin ystävä, pyydä hänet luoksesi ja juttele ulos pahaa mieltäsi, oikea ystävä osaa kuunnella, mitään yks ja kaks parantavaa ei ole.

      Ja toiseksi, kyllä ex:si siitä vanhenee ja kurpistuu, vaikka olisi nyt minkälainen typykkä mukana, kuten se typykkäkin.
      Ei ukko leijaile kauaa, luonnonlait iskevät varmasti, Katsopa vaikka viisikymppistä miestä, kaikki lurpottaa. Pidä huoli, että lasta hoitaa eli ottaa sitä vastuuta, jota nyt on pakoon lähtenyt.

      Nosta pääsi pystyyn ja olet vielä nuori.

      • Teinitohtori

        Kyllä nelikymppinen nainen, varsinkin suomalainen, on ikäloppu. Eihän se äijäkään olisi muuten jättänyt.


      • eimuutamulla
        Teinitohtori kirjoitti:

        Kyllä nelikymppinen nainen, varsinkin suomalainen, on ikäloppu. Eihän se äijäkään olisi muuten jättänyt.

        Pyh.


      • Naisasialooseri1

        40 v nainen on vanha haaska ilman mitään seksuaaliarvoa, ei ihme että mies lähti nuoremman matkaan. Naisen seksuaalinen käyttöikä ajoittuu vuosiin 16-25


      • arvostaihmistä

        Onneks ei tartte viiskymppisenä tai rutkasti nuorempanakaan ajatella olevansa käyttöesine, jotta se siitä käyttöiästä. Hah.


    • kevätjakukkaset

      Minut jätettiin, kun itse odotin lasta, ja yhdessä vain hetkeä aikaisemmin suunnittelimme ääneen häitä ja naimisiinmenoa. Niitä ei tullut. Ero tuli ennen.

      Siitä on 15 vuotta. Elän yksin. En seurustele. Ei, ei ole yhden yön suhteita, ei seksiä.

      Olen muuttunut eri ihmiseksi.
      Olen nöyrä, varovainen, viisas naisen katse silmissäni. Näin sellaisia joskus nuorempana, en ymmärtänyt. Elämä on hionut minua.

      Väsyttää. Kivistää fyysisesti ja vähän psyykkisestikin. Olen vähän surumielinen.

      Tänään on lauantai, lapsi on viikonlopun isänsä kanssa. Lauantai-illan huumaa, istun netin ääressä yöllä. Juhlaa on se, että aamulla saan nukkua pitkään.

      Näinkö tämän elämäni piti sitten mennä ? Olen alkanut vanheta. Vaihdevuodet ja kaikki.

      Sellainen tarina.

      • mekkk

        Älä jää sinne kotiin jos on lapsivapaa vkl loppu vaan paanalle miehiä iskemään ja ei mitään puolisoa ettimään vaan hauskaa pitäämään niin helpottaa ja paljon kun sekiäkin sattuu saamaan ja se siitä.


      • voimiatoivon

        Kaikki ei ehkä tykkää paanalle lähteä miehiä iskemään eikä innostu tunteettomista yhden illan seksijutuista. Mutta tsemppiä aloittajalle.


      • yksinnn

        olit 35 - 40v. lapsi 15v. ja vaihdevuodet


      • Anonyymi

        Jokin liikunnallinen harrastus sopisi sinulle, kun on aikaa, juoksu, sali, sauvakävely, pyöräily, sienestäminen.
        Liikuntaharrastus auttaa unohtamaan arjen, kun on huonompi vaihe elämässä.


    • AnneliTempakka

      tuosta kirjoitustyylistäsi paljastuu aika paljon luonteestasi ja suhtautumisestasi elämään sekä mieheesi. En ihmettele että miehesi nostaa kytkintä - onnittelut hänelle hyvästä ratkaisusta. Kuka jaksaa loppuelämänsä noin ankeasti elämään suhtautuvan ihmisen kanssa...

    • veket

      Jos tuo on keskustelun taso kotona, niin ymmärrän että väsyttää,, apua et saa kotoa.. tai siis tukea. Ystävät jab ammattilaiset kirkon perheneuvottelukeskus tilaa aika -yksin.

    • Vammaisten lasten vanhemmilla on ilmeisesti suurempi todennäköisyys erota, kuin ns normilasten.

      Se ero voi loppupeleissä olla ihan hyväkin. Molemmille tulee myös sitä omaa aikaa. Sikäli tuossa edellä oleva vastaus oli ihan hyvä luonnonlait ja arki iskee varmasti.

      Ei ole helppo olla se miehen uusi typy, kun mies maksaa elatusmaksua ja vammainen lapsi on säännöllisesti miehen luona.

      • Anonyymi

        Ei tule kaikille omaa aikaa eikä viikkosyteemiä eikä edes vkl systeemiä. Jotku vanhemmat hoitavat lapsensa ihan itse ja laittavat lapsen edun oman edun edelle. Ja kyllä voi elää ihan onnellista elämää. Oma aika on sitten kun lapset ovat isot.


    • pakenevamunaton

      Niin elämän tosiasioitahan voi hetkeksi yrittää unohtaa. Jos teillä on tosiaan kehitysvammainen lapsi niin eipä ne tunteet ja velvollisuudet häviä mielestä kuin hetkeksi vaikka surffaisi minkälaisen dollarmimmin kanssa.
      Jos on vähänkin järkimies niin palaa surffailultaan kuitenkin maan pinnalle.

    • enemmän_hyvää

      siitä vaan 50/50 periaatteella pistätte kehitysvammaisen lapsen yhteishuoltajuuden voimaan. Mies huomaa hyvin äkkiä ettei sitä niin vain purjehditakaan iltaruskoon uuden typyn kanssa. Ja kas sinulle jää 2 viikkoa aikaa kuukaudesta huolehtia toimeentulosta ja itsestäsi. Joten jotain hyvääkin siitä erosta seuraa.
      Riittää kun päästät lapsestasi irti ja luotat siihen että kyllä se isä osaa hoitaa yhtä hyvin kuin äitikin.

      • Anonyymi

        Huoltajuushan 50/50 ei tarkoita lapsen kansaa olemista, elämistä tai tapaamista 50/50. Voi olla että etää ei lapsen tapaaminen kiinnosta ja sitähän ei mikään laki tai paperi takaa.


    • miehetsikoja

      Sa olet viellä nuori nainen ja löydät viellä hyvän miehen. Ei nykymiehet kestää oikestaan mitään. Älä jää kotiin istumaan kun joku viikkonloppu on vapaa, vaan menee johonkin vaikka baari.
      Ei itsekään usko enää ketään miestä eikkä ole halukaan kenenkään tutustua.
      Sulla elämää edessä niin että menoksi vaan, älä jää kotiin tuijottamaan.

      • turhaukko

        Olen miehenä samaa mieltä, että nykymiehet eivät kestä enää mtään. Tosin nykynaiset eivät tunnu kestävän sitäkään vähää. Ihmiset ovat aivan sekaisin nykyään.


    • pesesuusihyvänainen

      Minäkin onnittelen entistä miestäsi, että vihdoinkin ymmärsi pakata laukkunsa ja lähteä.
      Todellakin jos syljet suustasi samanlaista moskaa, kun kirjoitat, niin kukapa ei kyllästyisi ja lähtisi.

      • gnngh

        Joo, elämän suuretkin asiat ratkeaa sillä ettei ainakaan kiroile... :-D Jaskasta ei silti saa karamelliä vaikka sen kuinka kuorruttaisi ja paketoisi. Itse asia jää jäljelle vaikka sen sanoisi kuinka korulausein. Jännä siis nähdä miten siihen asian ytimeen eli aloittajan elämäntilanteeseen ja harmistumiseen jotkut asennoituu? Jos nyt samalle linjalle lähdetään niin aika paljon siitä vastaajienkin luonteesta voi sitten parista lauseesta päätellä. En tiedä sitten päteekö se ihan pohjia myöten varsinkaan näin päin kun ne eräiden sanakaramellit pitää ensin aukoa,tutkia ja miettiä tarkkaan ennenkuin sisältö selviää. Asiathan voi aina olla niin tai näin jos niitä ei kerran voi suoraan sanoa. Jopa suorastaan myrkkykarkkia verrattuna pariin suoraan ärräpäähän. Mutta se on miten kukin asioita arvottaa...


    • eipämullamuuta

      otan kantaa tähän vanhaan ketjuun, vaikka yritin olla ottamatta.
      Ap haukkuu itseään vanhaksi ämmäksi, mies on perseläpi, elämä on paskaa ja aptä vituttaa. Luulisi että noin suoraan puhuva ihminen olisi saanut hoidettua kehitysvammaisen lapsen tukiasiat terveysviranomaisten kanssa kuntoon. Lapsi olisi jossain hyvässä päivähoitolaitoksessa tms. niin että vanhemmat olisivat saaneet levätä ja heillä olisi ollut mahdollisuus hoitaa parisuhdettaan tai käydä vaikka kerran viikossa ulkona syömässä.

      • YmmärränAloittajaa

        Et taida tietää mtn vammaisen lapsen kanssa elämisestä. Yhteiskunnalta ei yleensä riittävää apua/tukea tule, vaikka tappelisi kaikissa oikeusasteissa. Lakisääteisiäkään palveluita ei kaikilla paikkakunnilla saa ilman sosiaaliasiamiehen apua. Joka asiasta täytyy tapella hallinto-oikeuteen, jopa KHO asti. Omaishoitaja saa,jos saa 3vrk vapaata kuukaudessa. Kaikki eivät saa sitäkään, jos lapselle ei löydy hoitopaikkaa omalta paikkakunnalta, eikä raaski lähettää häntä kauas jopa 200km päähän.

        Valitettavasti miehet harvoin hoitavat eron jälk erityislasta. Koko hoitovastuu jää äidille. Näin on käynyt sekä itselleni että kaikille tuntemilleni erityislasten äideille eron jälk. Sukulaiset ja tuttavat kieltäytyvät ottamasta vaikeahoitoista vammaista hoitoon edes muutamaksi tunniksi.

        Uudesta parisuhteesta on turha haaveilla. Itse erosin kun lapsi oli 4v, koska mies ei jaksanut sitä raskasta arkea vammaisen lapsen kanssa, vaikka oli ns tavallinen raitis työssäkäyvä suomimies. En ole uutta miestä löytänyt, kukapa haluaisi vammaisen lapsen äidin kumppaniksi, kun terveiden lasten yksinhuoltajiakin kartetaan.

        Lapseni on jo aikuinen ja muuttanut palveluasuntoon. Aivan kuin ap.kirjoittaja, koen elämäni olevan ohi ja tätä paskaa yksinäisyyttä joutuu kestämään vielä jopa 40v. Rankka elämä erityislapsen kanssa karkoitti kaikki ns ystävät, vei terveyden, putosin työelämästä omaishoitajuuden vuoksi, ja nyt olen liian vanha ja työtön luuseri miesten mielestä parisuhteeseen. Ystäviä en ole löytänyt enää, kaikilla on jo omat miehensä, terveet muksunsa ja työnsä. Olen etsinyt miestä pari vuotta, vaan enpä enää kelpaa kuin alkoholisteille hoivaajaksi tai lievästi heikkolahjaisille juuri ja juuri apukoulun läpäisseille.

        Nykymiehet etsivät 10-20v nuorempaa naista, siis aivan tavalliset duunaritkin. Olen siis ikäisilleni liian vanha. En halua itseäni 10-20v vanhempaa miestä vaivoineen ja kolotuksineen, päätyä taas omaishoitajaksi.


      • eipämullamuuta
        YmmärränAloittajaa kirjoitti:

        Et taida tietää mtn vammaisen lapsen kanssa elämisestä. Yhteiskunnalta ei yleensä riittävää apua/tukea tule, vaikka tappelisi kaikissa oikeusasteissa. Lakisääteisiäkään palveluita ei kaikilla paikkakunnilla saa ilman sosiaaliasiamiehen apua. Joka asiasta täytyy tapella hallinto-oikeuteen, jopa KHO asti. Omaishoitaja saa,jos saa 3vrk vapaata kuukaudessa. Kaikki eivät saa sitäkään, jos lapselle ei löydy hoitopaikkaa omalta paikkakunnalta, eikä raaski lähettää häntä kauas jopa 200km päähän.

        Valitettavasti miehet harvoin hoitavat eron jälk erityislasta. Koko hoitovastuu jää äidille. Näin on käynyt sekä itselleni että kaikille tuntemilleni erityislasten äideille eron jälk. Sukulaiset ja tuttavat kieltäytyvät ottamasta vaikeahoitoista vammaista hoitoon edes muutamaksi tunniksi.

        Uudesta parisuhteesta on turha haaveilla. Itse erosin kun lapsi oli 4v, koska mies ei jaksanut sitä raskasta arkea vammaisen lapsen kanssa, vaikka oli ns tavallinen raitis työssäkäyvä suomimies. En ole uutta miestä löytänyt, kukapa haluaisi vammaisen lapsen äidin kumppaniksi, kun terveiden lasten yksinhuoltajiakin kartetaan.

        Lapseni on jo aikuinen ja muuttanut palveluasuntoon. Aivan kuin ap.kirjoittaja, koen elämäni olevan ohi ja tätä paskaa yksinäisyyttä joutuu kestämään vielä jopa 40v. Rankka elämä erityislapsen kanssa karkoitti kaikki ns ystävät, vei terveyden, putosin työelämästä omaishoitajuuden vuoksi, ja nyt olen liian vanha ja työtön luuseri miesten mielestä parisuhteeseen. Ystäviä en ole löytänyt enää, kaikilla on jo omat miehensä, terveet muksunsa ja työnsä. Olen etsinyt miestä pari vuotta, vaan enpä enää kelpaa kuin alkoholisteille hoivaajaksi tai lievästi heikkolahjaisille juuri ja juuri apukoulun läpäisseille.

        Nykymiehet etsivät 10-20v nuorempaa naista, siis aivan tavalliset duunaritkin. Olen siis ikäisilleni liian vanha. En halua itseäni 10-20v vanhempaa miestä vaivoineen ja kolotuksineen, päätyä taas omaishoitajaksi.

        minusta vammainen lapsi on pelkkä tekosyy, kohdallesi ei ole kertaakaan osunut sellaista miestä, joka olisi ihastunut sinuun naisena ja ihmisenä.
        Et ole etsinyt riittävästi, tai voihan olla ettei ole edes olemassa sellaista miestä joka ihastuisi sinuun täyttäisi mieskriteerisi olisi vielä samalla fyysisellä aaltopituudellakin.

        Nääs, silloin kun kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa ja kemiat kohtaavat oikeasti, ei siinä yksi vammainen lapsi merkkaa mitään. Sanotaanhan sitä että siinä vaiheessa mennään vaikka läpi harmaan kiven että saadaan olla yhdessä. Kakkoseksi jää vaikka kuinka ja hyvä entinen avioliitto ja ne terveetkin lapset silloin kun tosissaan rakastutaan.


      • hohhoijjaavaan
        eipämullamuuta kirjoitti:

        minusta vammainen lapsi on pelkkä tekosyy, kohdallesi ei ole kertaakaan osunut sellaista miestä, joka olisi ihastunut sinuun naisena ja ihmisenä.
        Et ole etsinyt riittävästi, tai voihan olla ettei ole edes olemassa sellaista miestä joka ihastuisi sinuun täyttäisi mieskriteerisi olisi vielä samalla fyysisellä aaltopituudellakin.

        Nääs, silloin kun kaksi ihmistä rakastuu toisiinsa ja kemiat kohtaavat oikeasti, ei siinä yksi vammainen lapsi merkkaa mitään. Sanotaanhan sitä että siinä vaiheessa mennään vaikka läpi harmaan kiven että saadaan olla yhdessä. Kakkoseksi jää vaikka kuinka ja hyvä entinen avioliitto ja ne terveetkin lapset silloin kun tosissaan rakastutaan.

        Et ole nähnyt mitä arki vammaisen lapsen kanssa on. 24/7 hoitamista, päivystämistä. 3vrk vapaata kuukaudessa. Kuinka siinä deittailet kun on vain 3 vapaata? Kerro ihmeessä miten saat siinä ajassa jonkun miehen rakastumaan itseesi niin tulenpalavasti, että hän haluaa jakaa heti tuon 24/7 omaishoitajuuden kanssani? Muuta mahdollisuutta kun tapailemiseen ei ole kuin ne 3 vapaata kuukaudessa ja se että mies tulee kotiini jossa vammainen lapsi vaatii tauotta huomiota.

        Mistäköhän sitten johtuu, että nettideittaillessa kaikki miehet liukenivat ennen ekaa tapaamista kun kerroin olevani omaishoitaja...? En saanut yhtään miestä houkuteltua treffeille saakka, että olisin voinut tavatessa hurmata hänet niin että hän rakastuu minuun heti eikä välitä vammaisesta lapsestani. Kaupan kassalla, apteekissa, lapsen kuntoutuspaikoissa en ole valaisuun miehiin törmännyt. Ja koska jouduin valvomaan paljon öitä, en ainoalla viikonloppuvapaallani jaksanut lähteä baariin.

        Kerro siis mistä 27 vrk/ kk kotona vammaisen kanssa oleva henkilö löytää miehen joka rakastuu heti niin paljon että haluaa jakaa hoitovastuun vammaisesta, joka ei ole hänen lapsensa??


      • kysyterkkarilta
        hohhoijjaavaan kirjoitti:

        Et ole nähnyt mitä arki vammaisen lapsen kanssa on. 24/7 hoitamista, päivystämistä. 3vrk vapaata kuukaudessa. Kuinka siinä deittailet kun on vain 3 vapaata? Kerro ihmeessä miten saat siinä ajassa jonkun miehen rakastumaan itseesi niin tulenpalavasti, että hän haluaa jakaa heti tuon 24/7 omaishoitajuuden kanssani? Muuta mahdollisuutta kun tapailemiseen ei ole kuin ne 3 vapaata kuukaudessa ja se että mies tulee kotiini jossa vammainen lapsi vaatii tauotta huomiota.

        Mistäköhän sitten johtuu, että nettideittaillessa kaikki miehet liukenivat ennen ekaa tapaamista kun kerroin olevani omaishoitaja...? En saanut yhtään miestä houkuteltua treffeille saakka, että olisin voinut tavatessa hurmata hänet niin että hän rakastuu minuun heti eikä välitä vammaisesta lapsestani. Kaupan kassalla, apteekissa, lapsen kuntoutuspaikoissa en ole valaisuun miehiin törmännyt. Ja koska jouduin valvomaan paljon öitä, en ainoalla viikonloppuvapaallani jaksanut lähteä baariin.

        Kerro siis mistä 27 vrk/ kk kotona vammaisen kanssa oleva henkilö löytää miehen joka rakastuu heti niin paljon että haluaa jakaa hoitovastuun vammaisesta, joka ei ole hänen lapsensa??

        Eli sä haluat vain rinnallesi jonkun, joka jakaa sun kanssa hoitovastuun? Eikö sellaista löydy terveydenhuollon puolelta?


      • hohhoijaavaan

        EN HALUA, vaan sitä käytännössä eläminen vammaisen lapsen omaishoitajaäidin kanssa on, ja SEN TAKIA MIEHET EI HALUA EDES TUTUSTUA tällaisessa elämäntilanteessa olevaan naiseen. Tuo edellä vastannut väitti että kun mies rakastuu, hän menee vaikka läpi kallion. Eikä tajua, että se rakastuminen tapahtuu sen verran hitaasti että ehtii lyödä jarrut päälle kun kuulee että naisella on vaikeavammainen lapsi.

        Aina, jos deittailijoilla on lapsia ennestään, joutuu väkisinkin ajan myötä hoitamaan toisen lapsia. Ei siitä vaan pääse karkuun kun lapsi on läsnä.


      • VilleVattu
        hohhoijjaavaan kirjoitti:

        Et ole nähnyt mitä arki vammaisen lapsen kanssa on. 24/7 hoitamista, päivystämistä. 3vrk vapaata kuukaudessa. Kuinka siinä deittailet kun on vain 3 vapaata? Kerro ihmeessä miten saat siinä ajassa jonkun miehen rakastumaan itseesi niin tulenpalavasti, että hän haluaa jakaa heti tuon 24/7 omaishoitajuuden kanssani? Muuta mahdollisuutta kun tapailemiseen ei ole kuin ne 3 vapaata kuukaudessa ja se että mies tulee kotiini jossa vammainen lapsi vaatii tauotta huomiota.

        Mistäköhän sitten johtuu, että nettideittaillessa kaikki miehet liukenivat ennen ekaa tapaamista kun kerroin olevani omaishoitaja...? En saanut yhtään miestä houkuteltua treffeille saakka, että olisin voinut tavatessa hurmata hänet niin että hän rakastuu minuun heti eikä välitä vammaisesta lapsestani. Kaupan kassalla, apteekissa, lapsen kuntoutuspaikoissa en ole valaisuun miehiin törmännyt. Ja koska jouduin valvomaan paljon öitä, en ainoalla viikonloppuvapaallani jaksanut lähteä baariin.

        Kerro siis mistä 27 vrk/ kk kotona vammaisen kanssa oleva henkilö löytää miehen joka rakastuu heti niin paljon että haluaa jakaa hoitovastuun vammaisesta, joka ei ole hänen lapsensa??

        Eihän tuossa ole mitään mikäli näytät missiltä, tililläsi on miljoona euroa ja olet luonteeltasi kuin äiti Teresa - varmasti miehet rakastuu vaikka olisi krokotiili lemmikkinä..


    • Vanhempi

      Opettele puhumaan ilman kirosanoja. Hyvä kun pääsit siitä miehestä eroon.

    • lsjflsfjlsfjslfjs

      Älä nyt ainakaan lastasi ala vihata. Kehitysvammaiset ovat mielestäni ihmisistä parhaita, olen heidän kanssaan paljon tekemisissä. Miestäsi ei kannata surra, menköön....kun on huono mies, niin mitäs sitä sellaista suremaan. Olet vielä hyvässä iässä. Ala nauttia elämästäsi nyt ilman tuota tylsää, typerää miestä...maailma on miehiä täynnä ja varmasti tulet paremman vielä löytämään ja lapset ovat ilomme, vaikka olisivat kehitysvammaisia, sitäkin enemmän. Sitä paitsi, kyllä oman lapsen tulee aina olla edellä ketään miestä. Jos ei joskus se tuleva mies hyväksy sinua niinsanotusti koko pakettina, ei ole oikea sinulle. Monilla miehilläkin on kehitysvammaisia lapsia ja ovat jopa yksinhuoltajia. Miten aloittaja on nyt tehnyt tuosta lapsestaan niin suuren esteen...se on sääli, sillä lapsen vika se ei ole, että typerä isäukko lähtee kävelemään...Elämä on mitä on, kelläkin...eräät kuolevat jo kolmekymppisenä ja jää lapset tähän maailmaan ilman äitiä, sellaisenkin tiedän...omat ongelmat on lähes jokaisella. Minusta ei yksikään mes maan päällä korvaa omia lapsia!

    • Niinpä-niinmpä

      Jaahas no niin mies on sitä ja mies on tuota ja tätä ja kaikee aknssa..kyllä ne naisetkin osaavat vaikka salailla rha asiat ja touhuta asiat siihen malliin että pakrotti edessä ja alituinen puhelimen vahtiminen ja mökötys ja jos jotakin puhuu niin tiuskimalla ja kiukutelee jos kysyy ja alkaa äreenä huutaan että hänen yksityisyytensä on viety ja hän ei saa mennä minne haluaa jne.. ja oikeessa elämässä juurikin vain hän ajelee ihan minne huvittaa ja käy yksin ulkomailla ja meikäläinen ei missään kun ei rahat riitä, kerta kaikkiaan ja aina saa varoa mitä hänelle uskalaa sanoa ja jos ottaa miehekkäämmän linjan niin silloin alkaa semoinen ryöppy ja kova huuto kuin sikaa pistettääs ja syyllistäminen ikään kuin minä olisin syypää hänen ihmeellisiin tekoihin hän on oikea draama kunigatar ja onnistuu näyttelemisellää yli puhuun ja vakuuttaa kenet tahansa suoranainen mestari.

      Lähtisin heti nosteleen mutta kun ei niitä rahojakaan ole koska nainen on ne hoidellut veks ja ei kerro mitään ja velkaakin on ja mun pitäsi ne kuulemma maksaa pois ja en edes tiedä miksi velkaa on ja mihin se raha on mennyt.kumpikaan ei juo alkoholia eikä muutakaan huimaavaa käytä.

      eukkolla on taustana köyhä ja kurja elämä ja silloinen aviorikos eli oli jättänyt pienet lapsensa lasten isälle ja työpaiklaan tutustunut vanhaan alkoholistiin jolla ei hampaita suussa ja ulosotto päälä no tekivät hätäpäisään lapsenkin ulos oton takia ja äijä sai perinnön ja ryyyppäs rahat ja osti käyteyn fiitain eukolle. ja sit akka otti loprait ja jäi omais hoitajaksi ja tää holisti kuoli. sitten eukko saalisti uutta ja meikä ei oikein ollu syttyäkseen mutta syttyn kumminkin enhän tiennyt noista asioista mitään ja nainsen tarinat uppos minuunkin ja koitin aluksi auttaa ja laatia budjettia mut silloin hän räjähti..lähes totaalisesti. eli voisn sanoa mitäs läksin ja nyt olisi sunniteltava kunnon eukko ja uusi elämä jne. mutta mistä.?

      Aina liksa päivänä mun tarvii siirtää kaikki fyrkat hänelle ja siksi en ole kolmeen vuoteen edes nähnyt käteistäkään rahaa joten hiukan hankalaa tästä het on häippästä. mikähän sitä mahtaa vaivata? en muute ole tommosta pokkaa ikinä uskonu ihmisellä olevan ja luonne on kovinkin tuuliviirimäinen yks kaks.

    • Mitäs-NYt

      Jatkoa sain myöskin luulla että oli aikuisilta lapsiltaan pyytänyt ja saanut rahoja usiieta tuhansia euroja koko tän kolmen vuoden aikan ja aikuisten lastensa ihmtellessä eikikö äiteensä pärjää uuden ukon kanssa oli eukko vastaillut että tolla uudel ukolla on ne omat menonsa ja ei se auta häntä yhtään.. eli valehtee jopa omille lapsileenkin sekin jälkeen kun heidät oli pikku lapsina hylännyt.. nyt mua alkoi hiukan korpeemaan ja jokin keino ulos päsyyn olisi keksittävä..

      eukko ei ole kovin nuorikaan kohta seitemän kymmpinen ja aina tukaansa ja kynsiään laittelmassa ja sitä rataa.. ei me kumpikaan olla enää nuoria..ja kumminkin pokkana kertoo haluavansa yhteis eloomme. muta täs nyt taittaa katto päältä lähtee kun ne raha asiat on päin mäntyä.

    • hihitellään

      Ukkos on ns. panomies omasta mielestään ja haluaa nyt päästä kuin koira veräjästä. Hänen haaveena on, että pääse joka ilta panemaan tätä uutta pimppiään ja korkaamaan oluen siinä sivussa sitten miehekkäästi.

    • seksijees

      Älkää nyt nassikat puhuko vasten parempaa ..ainakin mulla 46 on ihan hyvää seksi elämää ... siementä vakoon ...

    • Rltä.lähin.ja.kotiMeni

      Mä 33vm ja mut jätti puhelin soitolla nainen 40v j oka mut sinne vei ja lupasi olla mun rinnalla nyt ja aina, me selvitään kaikesta hän sanoi. Käski mun vaan keskittyä itseeni muutaman viikon ja sit kun olen valmis 1kk,2kk hakee mut ja halaa mua,suutelee mua ja kertoo kuinka ikävöi mua niin helvetisti! Mulla 1,5 viikkoa 1 soitto aika päivässä ja en päivään tai 2 hänelle soittanut kun oli niin paha olla. Ja sitten soitan hän kertoo mulle et en mä häntä ajattele/kaipaa ja ikävöi ja BUM mä jätän sut. Eikä mulla ollut voimia alkaa (taistelee siellä paikassa kaikkien kuullen) sanoin et selvä ja muutama päivä hain auton hänen talon luota ja ajoin takas ja sanoin et mä olen ihan ok et voisin nyt lähteä ja lähdin. Ja elämä on taas kovaa mutta niin kuin aina pohjalta ei voi kuin nousta ylös ☝ei hän tainnut mua enään rakastaakaan 💔

    • Rltä.lähin.ja.koti.meni

      Ja yhdessä oltiin 6v 4 lasta ei minun yhtään kaikki hänen mutta 2 pienimmästä varsinkin nuorintä nyt 9v pidin kuin omani olisi ollut ja kaikki oli ihania 💓

    • Anonyymi

      Mitäs läksit.

    • Mitähän mahtaa ap:lle kuulua nykyisin?

      • Anonyymi

        Jahas piti ottaa sitten 9 vuotta vanha aloitus uudelleen käsittelyyn.


    • Anonyymi

      nainen kasaa ittes.. vaikka elämä potkii päähän sun tyyli kirjoittaa lapsestasi on todella luokaton. lähtisin itsekin jos oman kumppani suoltas yhtä ruokotonta valitusvirttä.

    • Anonyymi

      Sama arki se on sun miehellä edessä ihan kenenkä kanssa tahansa noilta osin jos tuohon puolison vaihdon perustaa ni noi 2-5 vuoden välein joutunee vaihtaan puolisoa kuinka pitkään luuli saavansa nuorempia nuoremman joka vaihdossa ja veikkaan että moni nainen taas päättää suhteen kun heille selviää että hänellä on kehityshäiriöinen lapsi ennestään ellei onnistu paneen uutta naista paksuksi ennen kun tälle selviää

    • Anonyymi

      Täällä toinen nelikymppinen. Mies jätti mut reilu viikko sitten ja koko elämä meni pirstaleiksi. Hän liihottelee menemään vailla mietintöä huomisesta ja minä kerään itseäni lasten kanssa. Maanantaina täytyy soitella apuja, jotta saan uuden asunnon.
      Olen niin rikki enkä koskaan uskonut tuon miehen satuttavan meitä näin pahasti. Anelin, pyysin anteeksi ja hän vaan on kylmempi ja kylmempi, joten en enää..
      Mulla meni elämältä kaikki.

    • Anonyymi

      Se on rankkaa. Ja varsinkin jos on tottunut elelemään miehen rahoilla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      134
      10022
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      53
      2914
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      183
      2715
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      24
      2087
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      16
      1852
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1669
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      17
      1570
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      17
      1530
    9. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      13
      1528
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1348
    Aihe