Filosofia ei ole tiedettä: Se on epätiedettä. Se ei ainoastaan ole hyödytöntä, se on erittäin haitallista. Kaikki hulluimmat ismit, kuten kommunismi ja natsismi, ovat löytäneet oikeutuksensa filosofiasta. Jos haluamme, ettei tälläisiä haitallisia ismejä pääse syntymään tulevaisuudessa, on filosofian opetus kiellettävä yliopistoissa lailla.
Jokainen voi jauhaa omaa epätieteellistä mutuansa vapaa-ajalla esim. kirjoittamalla tälle sivustolle, mutta yliopistomaailmaan sellainen ei mielestäni sovi.
Filosofian oppiaine lakkautettava yliopistossa
Zarathustra
65
1006
Vastaukset
- firdawsi
Filosofian historia tulee säilyttää myös yliopistossa siinä kuin muutkin historialliset aineet, mutta filosofian opettaminen totena on silkkaa stiignafuulia, jolla nuorten selkeä ajattelu sotketaan.
Sama koskee tietysti myös uskonnonhistoriaa. Kyllä se on tarpeellinen historia-aineiden joukossa, mutta koska teologian opiskelu palvelee etupäässä kirkkoa, se tahtoo lipsua uskonnon opettamisen puolelle.
Sekä uskonto että filosofia ovat olleet vaiheita kohti tieteellistä ajattelua. Emme voi ummistaa silmiämme menneelle, mutta olisi jo aika saada tieteelliselle ajattelulle suurempi sija.
Lainsäädännöllisiä kieltoja ei voi ajatella. Silloin ollaan jo rakentamassa totalitaarista valtiota. Yliopistojen täytyy vain vähitellen luopua humpuukista ja siirtyä nykyaikaan.
Oppiarvojakin tulisi jo entrata. Siinä missä on historiallisista syistä ollut filosofian kandidaatti, tohtori, voisi nykyisin olla tiedon maisteri tai tohtori, englanniksi master tai doctor of knowledge. - Xenia Onatop
Äärikristittyjen mielestä huippuluokan teologian emeritusprofessori Heikki Räisänen on lähes ateisti. Hän antaa kyytiä uskonnollisille fundamesteille.
- lopetetaan ajattelu
Kyllä, itsenäinen ajattelukyky on yliopistoissa lopetettava. Totuuden sana olkoon auktoriteettien sana.
- BumtsiBumBum
Miten se itsenäinen ajattelukyky nimenomaan filosofiaan liittyisi?
- vapaa mieli
BumtsiBumBum kirjoitti:
Miten se itsenäinen ajattelukyky nimenomaan filosofiaan liittyisi?
Kysymyksesi kertookin jo kaiken. Tuliko kysyttyä edes lupaa auktoriteetilta?
Itsenäisesti ajattelevat ovat kaikkina aikoina osanneet tehdä kysymyksiä.
Auktoriteettiuskoiset eivät uskalla edes esittää kriittisiä kysymyksiä. Eihän nyt auktoriteettia sovi horjuttaa millään tavalla. - Unknown Entity
vapaa mieli kirjoitti:
Kysymyksesi kertookin jo kaiken. Tuliko kysyttyä edes lupaa auktoriteetilta?
Itsenäisesti ajattelevat ovat kaikkina aikoina osanneet tehdä kysymyksiä.
Auktoriteettiuskoiset eivät uskalla edes esittää kriittisiä kysymyksiä. Eihän nyt auktoriteettia sovi horjuttaa millään tavalla.Filosofiassa on nimenomaan tapana vedota mitä Platon, Aristoteles etc. ovat joskus historian saatossa sanoneet - tällainen auktoriteettiusko puuttuu kovista tieteistä, jossa tutkimus nojautuu havaintoihin ja mittauksiin.
- PePeP
Unknown Entity kirjoitti:
Filosofiassa on nimenomaan tapana vedota mitä Platon, Aristoteles etc. ovat joskus historian saatossa sanoneet - tällainen auktoriteettiusko puuttuu kovista tieteistä, jossa tutkimus nojautuu havaintoihin ja mittauksiin.
Tuo on mielestäni aina vain kunnianosoitus sille henkilölle, joka kyseisen ajatuksen on keksinyt. Se ei ole auktoriteetteihin vetoamista.
Ja kyllä esimerkiksi fysiikassa ja matematiikassa on Newtonin lait, Möbiuksen silmukat, Schröderin kissat yms. Aina nimetty ajatuksen keksijän mukaan.
- Ajatus tämäkin
Hohhoijaa...
Positivismi on niin so last season :P
Ihan vakavissaan, miksi ajattelu pitäisi kieltää tai sitä pitäisi rajata? Änkyräskientistejäkö tämä maailma tarvitsee? Entä ihmistieteet? Ovatko nekin huuhaata?- MikäMahtaaOllaIn
Väitätkö, että insinööritieteet ovat passe - ne nimittäin nojaavat positivistiseen traditioon ...
- Edistyykö?
1) Luonnontieteet edistyvät, joten niitä kannattaa tukea.
2) Filosofian historiaa kuitenkin tarvitaan osana yleistä historiaa. Historian tuntemusta tarvitaan, jotta voidaan välttää aiempia virheitä, liittyen esimerkiksi useimpien mielestä epäviisaiden ismien syntyyn.
3) Jos filosofia edistyy, niin se voi myös olla hyödyllinen yleisenä oppiaineena, riippumatta siitä, onko filosofian sisältöjä käytetty historiassa oikeutuksina epäviisaille ideologioille, sillä melkein mitä tahansahan voidaan käyttää epäviisailla tavoilla, ilman että kaikkea kuitenkaan kannattaa kieltää. Tosin spekulatiivisiin filosofisiin mietelmiin ehkä voisi olla hyvä lisätä jonkinlainen varoitusmerkintä koskien niiden suhdetta käytännön todellisuuteen. Tiedäpä sitä silti, olisiko tuollainen varoitusmerkintä hidastanut Hitlerin ja Stalinin menoa. Nietzschen ajattelun natsit ainakin väänsivät ihan omien tarkoitusperiensä mukaiseksi. Nietzschehän ei ilmeisesti edes erityisemmin arvostanut saksalaisia ja yli-ihminen ei käsitteenä liittynyt rotuun vaan lähinnä Shakespearen, Sokrateen tai Napoleonin kaltaiseen tai vieläkin parempaan uutta luovaan ihmiseen jonkinlaisena pitkän tähtäyksen tavoitteena. Mitä taas Marxiin tulee, niin kyllähän hänen taloustieteellinen havainnointinsa oli sinällään paikkansapitävää. Häntäkin on tulkittu sangen mielikuvituksellisilla tavoilla ja ehkä Marx ei siis itse edes olisi pitänyt itseään ns. marxilaisena.
4) Filosofia olisi käsittääkseni turha oppiaine, jos se ei edistyisi. Mutta edistyykö se? Metafysiikka ilmeisesti ainakaan ei edisty, vaikka aikoinaan sitä pidettiin tärkeänä osana filosofiaa. Ilmeisesti jotain edistystä on saatu aikaan mm. rajaamalla epäjärkeviä asioita pois filosofian piiristä. Perinteisesti kai riittävän järkevät ja kypsät filosofian osa-alueet ovat lohkoutuneet siitä vähitellen irti omiksi tieteiksensä. Mikä on kriteeri filosofian edistymiselle? Millainen olisi esimerkiksi filosofinen vallankumous jonkinlaisena analogiana tieteelliselle vallankumoukselle?- edestakaisin
Filosofia velloo edestakaisin niinkuin meren laineet. Filosofia ei ole ratkaissut YHTÄÄN AINOATA kysymystä, ei niin yhden yhtä, vaikka sitä on harrastettu jo tuhansia vuosia. Sen sijaan tiede on ratkaissut lukuisia seikkoja.
- PePeP
edestakaisin kirjoitti:
Filosofia velloo edestakaisin niinkuin meren laineet. Filosofia ei ole ratkaissut YHTÄÄN AINOATA kysymystä, ei niin yhden yhtä, vaikka sitä on harrastettu jo tuhansia vuosia. Sen sijaan tiede on ratkaissut lukuisia seikkoja.
Mitä mieltä olet sitten tieteen filosofiasta? Kyseinen filosofian haara pohtii sitä, mikä on oikeaa tiedettä?
- edestakaisin
PePeP kirjoitti:
Mitä mieltä olet sitten tieteen filosofiasta? Kyseinen filosofian haara pohtii sitä, mikä on oikeaa tiedettä?
Filosofiaa, mikä filosofiaa. Humpuukia. Ei tarvitse enää pohtia, mikä on oikeaa tiedettä.
Oikeaa tiedettä on harjoitettu jo kauan, eikä sitä oikeuteta jollakin filosofisella suunnalla. Tiede ei millään tavalla riipu filosofiasta, vaikka filosofit niin mielellään näkevät. - PePeP
edestakaisin kirjoitti:
Filosofiaa, mikä filosofiaa. Humpuukia. Ei tarvitse enää pohtia, mikä on oikeaa tiedettä.
Oikeaa tiedettä on harjoitettu jo kauan, eikä sitä oikeuteta jollakin filosofisella suunnalla. Tiede ei millään tavalla riipu filosofiasta, vaikka filosofit niin mielellään näkevät.Ilman tieteen filosofiaa, ei olisi keinoja tunnistaa epätiedettä tieteestä, joka olisi hyvin ongelmallista, että tuollaisia kysymyksiä filosofia on ainakin ratkaissut.
Sitten sanoisin vielä yleisesti, että filosofian ehkä suurimpana ansiona on saada ihminen ajattelemaan. - ugigiu
PePeP kirjoitti:
Ilman tieteen filosofiaa, ei olisi keinoja tunnistaa epätiedettä tieteestä, joka olisi hyvin ongelmallista, että tuollaisia kysymyksiä filosofia on ainakin ratkaissut.
Sitten sanoisin vielä yleisesti, että filosofian ehkä suurimpana ansiona on saada ihminen ajattelemaan.Kaikki ajattelee elämän kysymyksiä, jotkut huomattavasti enemmän kuin toiset, mutta sitä kautta ei mitään löydy, mitä ei jo aikaisemmin. Eikä tieteilijä koskaan ajattele, että mitäkähön mieltä filosofit on jostain asiasta.
- uhiuhhl
PePeP kirjoitti:
Ilman tieteen filosofiaa, ei olisi keinoja tunnistaa epätiedettä tieteestä, joka olisi hyvin ongelmallista, että tuollaisia kysymyksiä filosofia on ainakin ratkaissut.
Sitten sanoisin vielä yleisesti, että filosofian ehkä suurimpana ansiona on saada ihminen ajattelemaan.Epätiede ja tiede.. Muilla keinoilla erotetaan, ilman paikallisen filosofin kuumaalinjaa.
- dtyrth
PePeP kirjoitti:
Ilman tieteen filosofiaa, ei olisi keinoja tunnistaa epätiedettä tieteestä, joka olisi hyvin ongelmallista, että tuollaisia kysymyksiä filosofia on ainakin ratkaissut.
Sitten sanoisin vielä yleisesti, että filosofian ehkä suurimpana ansiona on saada ihminen ajattelemaan.Ajatteliko ihminen ennen filosofiaa? Pähkäilijöille annettiin nimitys.
- PePeP
uhiuhhl kirjoitti:
Epätiede ja tiede.. Muilla keinoilla erotetaan, ilman paikallisen filosofin kuumaalinjaa.
Ilman filosofiaa ei tiedettäisi niiden eroa.
- PePeP
ugigiu kirjoitti:
Kaikki ajattelee elämän kysymyksiä, jotkut huomattavasti enemmän kuin toiset, mutta sitä kautta ei mitään löydy, mitä ei jo aikaisemmin. Eikä tieteilijä koskaan ajattele, että mitäkähön mieltä filosofit on jostain asiasta.
Hyvä elämä saattaa löytyä.
- PePeP
dtyrth kirjoitti:
Ajatteliko ihminen ennen filosofiaa? Pähkäilijöille annettiin nimitys.
Tämän kanssa voisin ehkä jopa olla hyvissä olosuhteissa samaa mieltä.
- Anonyymi
edestakaisin kirjoitti:
Filosofiaa, mikä filosofiaa. Humpuukia. Ei tarvitse enää pohtia, mikä on oikeaa tiedettä.
Oikeaa tiedettä on harjoitettu jo kauan, eikä sitä oikeuteta jollakin filosofisella suunnalla. Tiede ei millään tavalla riipu filosofiasta, vaikka filosofit niin mielellään näkevät.Olet vaan yksinkertainen käytännön ihminen.
- Ihan vaan tiedoksi
"Tieteen ja filosofian suhde on kaksisuuntainen: toisaalta tieteen kehitys synnyttää usein uusia filosofisia ongelmia tai muuttaa vanhojen ongelmien luonnetta. Toisaalta filosofien taipumus kyseenalaistaa asiat ja spekuloida niillä on usein avannut uusia tutkimuskohteita tieteelle tai johtanut mullistuksiin tieteellisissä teorioissa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
"Metafysiikka on kuitenkin perinteisesti ollut ontologiaa laajempi käsite, ja ontologiset väitteet muodostavat tällöin metafysiikan ytimen, niin sanotun yleisen metafysiikan. Lisäksi on erotettu erityinen metafysiikka, joka tutkii perinteisen metafysiikan erityiskysymyksiä ja eri filosofian aloista nousevia metafyysisiä kysymyksiä, kuten ajan luonnetta; mielen luonnetta ja mielen ja aineen dualismia; tahdonvapautta tai Jumalan olemassaoloa.[3][5] Useita perinteisen erityisen metafysiikan kysymyksiä tutkitaan nykyisin omilla tieteenaloilla – esimerkkinä kosmologia eli tutkimus kaikkeuden kehityksestä ja rakenteesta, josta on tullut osa fysiikkaa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Metafysiikka- edestakaisin
Filosofiassa tutkitaan ja tutkitaan, mutta mitään ei ole koskaan selvitetty.
- Ihan vaan tiedoksi
"Filosofiassa tutkitaan ja tutkitaan, mutta mitään ei ole koskaan selvitetty. "
Jos lähdetään siitä oletuksesta että kaikki ajattelu on filosofiaa niin tieteessä filosofoidaan jatkuvasti. Ei se tiede toimi sillä tavalla että mennään vaan mittaamaan jotain ja sitten lasketaan. Hypoteesin ja teorian muodostus on tietyssä mielessä aina filosofiaa ja metafysiikkaa ja välttämätön edellytys tieteelle samoin kuin tekniikkakin.
Atomistiikka oli tunnettu metafysiikan suuntaus jo antiikin aikoina. Sitten kun filosofiset ja metafyysiset ajatukset lähinnä tekniikan kehittyessä muuttuvat sellaisiksi että niitä voidaan testata puhutaan tieteestä eli ts. ne kaikki filosofian ratkaisemat saavutukset lasketaan tieteeksi siinä vaiheessa kun ne ovat testattavissa eikä enää filosofiaksi vaikka niiden pohjustus on tehty usein paljon aikaisemmin filosofien toimesta tai filosofisen ja metafyysisen pohdinnan kautta.
Voisi sanoa että filosofia esittää kysymyksiä ja tiede pyrkii vastaamaan niihin. Sama tutkija voi olla ja usein on sekä filosofi että tieteilijä.- gfthfh
>>Jos lähdetään siitä oletuksesta että kaikki ajattelu on filosofiaa niin tieteessä filosofoidaan jatkuvasti.
- edestakaisin
Juuri niin, kuin tiedotushenkilö sanoi. Niin kauan, kuin asiaa tutkitaan filosofin menetelmin, ei saada tuloksia, vaikka jo antiikin aikana olisi filosofoitu.
Kun ruvetaan tutkimaan tieteellisin menetelmin, johan ratkeavat kysymykset, joita filosofit ovat setvineet iät ja ajat.
- Ihan vaan tiedoksi
"Kun ruvetaan tutkimaan tieteellisin menetelmin, johan ratkeavat kysymykset, joita filosofit ovat setvineet iät ja ajat. "
Tieteellisellä teorianmuodostuksella ja filosofisella ajattelulla ei ole olemassa mitään selkeää eroa. Filosofia on nimenomaan ajattelun tutkimista. Sellainen filosofian alalaji on olemassa kuin tieteen filosofia jotka tutkii tieteen taustaoletuksia ja tulkintoja kuten tietoteoriaa ja ontologiaa.
Akateeminen yliopistofilosofia on viimeisen sadan vuoden aikana lähinnä keskittynyt logiikan ja kielellisten leksikaalisten määritelmien tutkimiseen ts. sen tarkoituksena ei ole ollut enää pitkään aikaan tuottaa mitään tieteellisiä läpimurtoja. Ehkä kiinnostavinta filosofiaa ja metafysikkaa ovat tehneet teoreettiset fyysikot viimeisen sadan vuoden aikana (Heisenberg, Bohm, Schrödinger, Smolin yms.)
"Kun ruvetaan tutkimaan tieteellisin menetelmin, johan ratkeavat kysymykset, joita filosofit ovat setvineet iät ja ajat. "
Ei se tieteellinen menetelmä ole mikään uusi keksintö vaan sitä harjoitettiin filosofia-nimellä jo antiikin Kreikassa. On hyvin kyseenalaista ovatko useimmat filosofien setvimät ongelmat vieläkään ratkaistu - mielestäni eivät ole. Useita mahdollisia selitysmalleja on esitetty tieteessä mutta niistä ei vallitse yksimielisyys ja useimmissa näistä teorioissa omat puutteensa ja heikkoutensa.
Epäilen vahvasti että tämä filosofian vähättely juontaa juurensa siitä että filosofia ja filosofinen pohdiskelu on ilmeisesti liian vaikeata useimmille ihmisille. Se mitä ei ymmärretä halutaan torjua pois mielestä koska ihmiset sietävät huonosti epävarmuutta ja anomalioita. - edestakaisin
En sanonut, että KAIKKI ongelmat olisivat ratkenneet tieteellisellä menetelmällä, vaan vain OSA on. En pidä siitä, että ajatuksiani kuvataan tavalla, joka muuttaa niiden merkityksen. Joka tapauksessa, filosofisella ajattelulla ei ole ratkaistu YHTÄÄN mitään.
Jos entiseen aikaan jotakin saatiin ratkaistuksi, se ei tapahtunut filosofisesti vaan tieteellisesti, vaikka kielen eriytymättömyyden takia puhuttiin filosofiasta. Eivät siis sanat, vaan menetelmät ratkaisevat.
Filosofia ja uskonto ansaitsevat arvonsa inhimillisen ajatuksen erään vaiheen ilmentymänä, mutta olemme jo sivuuttaneet sen vaiheen.
Filosofinen pohdinta ei ole vaikeata vaan virheellistä. Henkilö jonka looginen kyky on vajaa, ei voi nousta tieteellisen ajattelun tasolle, mutta voi filosofoida paremman puutteessa.
Jotta asia kävisi konkreettisemmaksi, maininnet yhden asian, jota tiede ei olisi saanut selville, mutta filosofia on. - Ihan vaan tiedoksi
"Joka tapauksessa, filosofisella ajattelulla ei ole ratkaistu YHTÄÄN mitään."
Miten määrittelet filosofisen ajattelun niin että se erottuu selkeästi tieteellisestä ajattelusta tai edes "tavallisesta" ajattelusta?- .-.-.-.
Eli olemme kaikki filosofeja ensimmäisestä ajatuksestamme lähtien.
- edestakaisin
"Ihan vaan tiedoksi", filosofinen ja common sense -ajattelu uskoo että ajattelun kautta voi saada tietoa olevasta, tieteellinen ajattelu ei usko. Tässä on pyytämäsi ero.
Miksi edelleen sivuutat kysymyksen, kun pyysin sinua esittämään yhden asian, joka on saanut ratkaisunsa filosofisesti, mutta ei tieteellisesti? - Ihan vaan tiedoksi
edestakaisin kirjoitti:
"Ihan vaan tiedoksi", filosofinen ja common sense -ajattelu uskoo että ajattelun kautta voi saada tietoa olevasta, tieteellinen ajattelu ei usko. Tässä on pyytämäsi ero.
Miksi edelleen sivuutat kysymyksen, kun pyysin sinua esittämään yhden asian, joka on saanut ratkaisunsa filosofisesti, mutta ei tieteellisesti?""Ihan vaan tiedoksi", filosofinen ja common sense -ajattelu uskoo että ajattelun kautta voi saada tietoa olevasta, tieteellinen ajattelu ei usko. Tässä on pyytämäsi ero."
Kyllä ajattelun kautta voidaan saada tietoa olevasta. Oletko koskaan kuullut ajatuskokeista? Einstein harrasti niitä paljonkin samoin monet muut fyysikot.
Esim. Schrödinger ei oikeasti tappanut kissoja vaan kyseessä oli ajatuskoe. Ero on nyt oikeastaan vaan että pelkästään ajattelemalla ilman sitä täydentävää havainnoimista ei voida saada tietoa todellisuudesta.
Matematiikan kehittäminen on myös filosofiaa Pelkkä kaavojen soveltaminen tai mekaaninen laskeminen taas ei ole ajattelua vaan se on mekaanista toimintaa.
Tieteellinen hypoteesi kehitetään aina lähes yksinomaan ajattelemalla ja vasta sitten kun siihen liitetään falsifioitavuus eli testattavuus voi sitä kutsua tieteeksi. Esim. säie-teoria on puhtaasti ajattelun tulosta eikä sille ole toistaiseksi mitään koejärjestelyä jonka avulla sen voisi todentaa. Tottakai siihen ajatteluun aina vaikuttavat aikaisemmat havainnot ja varsinkin aikaisemmat teoriat.
Lyhyemmin sanottuna kun ajattelu tai filosofinen pohdiskelu saa vahvistuksen havainnosta tai mittauksesta sen jälkeen sitä kutsutaan aina tieteeksi eikä enää filosofiaksi. Tiede vie aina kunnian vaikka pohjatyö on aina tehty ajattelun tai filosofisen pohdiskelun kautta. - edestakaisin
Ihan vaan tiedoksi kirjoitti:
""Ihan vaan tiedoksi", filosofinen ja common sense -ajattelu uskoo että ajattelun kautta voi saada tietoa olevasta, tieteellinen ajattelu ei usko. Tässä on pyytämäsi ero."
Kyllä ajattelun kautta voidaan saada tietoa olevasta. Oletko koskaan kuullut ajatuskokeista? Einstein harrasti niitä paljonkin samoin monet muut fyysikot.
Esim. Schrödinger ei oikeasti tappanut kissoja vaan kyseessä oli ajatuskoe. Ero on nyt oikeastaan vaan että pelkästään ajattelemalla ilman sitä täydentävää havainnoimista ei voida saada tietoa todellisuudesta.
Matematiikan kehittäminen on myös filosofiaa Pelkkä kaavojen soveltaminen tai mekaaninen laskeminen taas ei ole ajattelua vaan se on mekaanista toimintaa.
Tieteellinen hypoteesi kehitetään aina lähes yksinomaan ajattelemalla ja vasta sitten kun siihen liitetään falsifioitavuus eli testattavuus voi sitä kutsua tieteeksi. Esim. säie-teoria on puhtaasti ajattelun tulosta eikä sille ole toistaiseksi mitään koejärjestelyä jonka avulla sen voisi todentaa. Tottakai siihen ajatteluun aina vaikuttavat aikaisemmat havainnot ja varsinkin aikaisemmat teoriat.
Lyhyemmin sanottuna kun ajattelu tai filosofinen pohdiskelu saa vahvistuksen havainnosta tai mittauksesta sen jälkeen sitä kutsutaan aina tieteeksi eikä enää filosofiaksi. Tiede vie aina kunnian vaikka pohjatyö on aina tehty ajattelun tai filosofisen pohdiskelun kautta.Tässäpä se ongelma onkin. Silloin kun selität filosofian saaneen aikaan jotakin, käytät implisiittisesti ja huomaamattasi filosofialle sellaista määrittelyä, että se onkin luonnontieteen mukaista toimintaa.
Muuten taas hyökkäät luonnontieteitä vastaan filosofian nimissä. Käsityksesi venyy ja paukkuu niinkuin purukumi tarpeen mukaan.
Valitse, ja pysy siinä.
Edelleen olet vastauksen velkaa kysymykseen, mikä olisi ratkaistu filosofisesti, muttei tieteellisesti. - Ihan vaan tiedoksi
edestakaisin kirjoitti:
Tässäpä se ongelma onkin. Silloin kun selität filosofian saaneen aikaan jotakin, käytät implisiittisesti ja huomaamattasi filosofialle sellaista määrittelyä, että se onkin luonnontieteen mukaista toimintaa.
Muuten taas hyökkäät luonnontieteitä vastaan filosofian nimissä. Käsityksesi venyy ja paukkuu niinkuin purukumi tarpeen mukaan.
Valitse, ja pysy siinä.
Edelleen olet vastauksen velkaa kysymykseen, mikä olisi ratkaistu filosofisesti, muttei tieteellisesti."Silloin kun selität filosofian saaneen aikaan jotakin, käytät implisiittisesti ja huomaamattasi filosofialle sellaista määrittelyä, että se onkin luonnontieteen mukaista toimintaa."
No kun ei se filosofia ei eroa tieteestä muuta kuin sinun mielikuvituksessasi. Kyse on sinun omista määritelmistäsi jotka lähteävät siitä oletuksesta että filosofia on tyhmää ja tiede fiksua. Jos et ymmärrä niin multa loppui rautalanka tämän aiheen suhteen ja sinun suhteesi varsinkin.
"Muuten taas hyökkäät luonnontieteitä vastaan filosofian nimissä. Käsityksesi venyy ja paukkuu niinkuin purukumi tarpeen mukaan."
Ei filosofia ole mikään tieteen vastakohta vaan lähinnä olennainen osa kaikkea tiedettä.
"Edelleen olet vastauksen velkaa kysymykseen, mikä olisi ratkaistu filosofisesti, muttei tieteellisesti. "
Vastasin jo:
"kun ajattelu tai filosofinen pohdiskelu saa vahvistuksen havainnosta tai mittauksesta sen jälkeen sitä kutsutaan aina tieteeksi eikä enää filosofiaksi." - edestakaisin
Ihan vaan tiedoksi kirjoitti:
"Silloin kun selität filosofian saaneen aikaan jotakin, käytät implisiittisesti ja huomaamattasi filosofialle sellaista määrittelyä, että se onkin luonnontieteen mukaista toimintaa."
No kun ei se filosofia ei eroa tieteestä muuta kuin sinun mielikuvituksessasi. Kyse on sinun omista määritelmistäsi jotka lähteävät siitä oletuksesta että filosofia on tyhmää ja tiede fiksua. Jos et ymmärrä niin multa loppui rautalanka tämän aiheen suhteen ja sinun suhteesi varsinkin.
"Muuten taas hyökkäät luonnontieteitä vastaan filosofian nimissä. Käsityksesi venyy ja paukkuu niinkuin purukumi tarpeen mukaan."
Ei filosofia ole mikään tieteen vastakohta vaan lähinnä olennainen osa kaikkea tiedettä.
"Edelleen olet vastauksen velkaa kysymykseen, mikä olisi ratkaistu filosofisesti, muttei tieteellisesti. "
Vastasin jo:
"kun ajattelu tai filosofinen pohdiskelu saa vahvistuksen havainnosta tai mittauksesta sen jälkeen sitä kutsutaan aina tieteeksi eikä enää filosofiaksi."Ei kysymys ole vain sanoista vaan merkittävästä menetelmäerosta.
Kun asia saa tieteellisen ratkaisun, se tapahtuu VAIN havaintojen perusteella ja loogismatemaattista teoriaa testaten. Silloin ei käytetä filosofista kuvitelmaa, että todellisuudesta olisi saatavissa jotakin tietoa ajatusteitse.
Tiede ei todellakaan toimi filosofian säännöillä. - Ihan vaan tiedoksi
edestakaisin kirjoitti:
Ei kysymys ole vain sanoista vaan merkittävästä menetelmäerosta.
Kun asia saa tieteellisen ratkaisun, se tapahtuu VAIN havaintojen perusteella ja loogismatemaattista teoriaa testaten. Silloin ei käytetä filosofista kuvitelmaa, että todellisuudesta olisi saatavissa jotakin tietoa ajatusteitse.
Tiede ei todellakaan toimi filosofian säännöillä."Kun asia saa tieteellisen ratkaisun, se tapahtuu VAIN havaintojen perusteella ja loogismatemaattista teoriaa testaten."
Loogismatemaattiset teoriat käsittelevät vain havaittavissa ja mitattavissa olevien säännönmukaisuuksien suhdetta toisiinsa. Esim. biologiassa, psykologiassa ja yhteiskuntatieteissä ei ole niin selkeästi havaittavissa ja varsinkaan mitattavissa olevia säännönmukaisuuksia joten puhdas matemaattis-looginen malli ei sovellu niille todellisuuden tasoille kattavasti.Ennusteita on vaikea tai mahdoton saada joko eettisistä syistä tai ihan pelkästään sen takia että historia ei ole toistettavissa eikä tapahtumia voida eristää laboratorioon.
Tiede on paljon muutakin kuin jokin koejärjestely ja mittaus jolla testataan teorian ennusteita. Se sinun määrittelemän tieteellinen ratkaisu on loppujen lopuksi se mekaanisin osa tiedettä ja suurin osa työstä on tehty jo ennen sitä. Koejärjestelyjen suunnittelu ja ylipäätänsä sen teorian tai mallin kehittely on ajatustyötä eli oikeastaan filosofiaa. Jos kokeen tulos ei vastaa ennustettua niin palataan takaisin siihen puhtaaseen ajatustyöhön.
"Tiede ei todellakaan toimi filosofian säännöillä. "
Miten sinä määrittelet ne filosofian säännöt?
Sinulla taitaa olla vahva mutta täysin väärä mutu sekä tieteen että filosofian suhteen. - edestakaisin
Ihan vaan tiedoksi kirjoitti:
"Kun asia saa tieteellisen ratkaisun, se tapahtuu VAIN havaintojen perusteella ja loogismatemaattista teoriaa testaten."
Loogismatemaattiset teoriat käsittelevät vain havaittavissa ja mitattavissa olevien säännönmukaisuuksien suhdetta toisiinsa. Esim. biologiassa, psykologiassa ja yhteiskuntatieteissä ei ole niin selkeästi havaittavissa ja varsinkaan mitattavissa olevia säännönmukaisuuksia joten puhdas matemaattis-looginen malli ei sovellu niille todellisuuden tasoille kattavasti.Ennusteita on vaikea tai mahdoton saada joko eettisistä syistä tai ihan pelkästään sen takia että historia ei ole toistettavissa eikä tapahtumia voida eristää laboratorioon.
Tiede on paljon muutakin kuin jokin koejärjestely ja mittaus jolla testataan teorian ennusteita. Se sinun määrittelemän tieteellinen ratkaisu on loppujen lopuksi se mekaanisin osa tiedettä ja suurin osa työstä on tehty jo ennen sitä. Koejärjestelyjen suunnittelu ja ylipäätänsä sen teorian tai mallin kehittely on ajatustyötä eli oikeastaan filosofiaa. Jos kokeen tulos ei vastaa ennustettua niin palataan takaisin siihen puhtaaseen ajatustyöhön.
"Tiede ei todellakaan toimi filosofian säännöillä. "
Miten sinä määrittelet ne filosofian säännöt?
Sinulla taitaa olla vahva mutta täysin väärä mutu sekä tieteen että filosofian suhteen.Filosofian sääntöihin kuuluu, että todellisuudesta voisi saada jotakin tietoa ajatusteitse. Luonnontieteen mukaan ei. Tässä on ero.
- .-.-.-.
Ihan vaan tiedoksi kirjoitti:
"Kun asia saa tieteellisen ratkaisun, se tapahtuu VAIN havaintojen perusteella ja loogismatemaattista teoriaa testaten."
Loogismatemaattiset teoriat käsittelevät vain havaittavissa ja mitattavissa olevien säännönmukaisuuksien suhdetta toisiinsa. Esim. biologiassa, psykologiassa ja yhteiskuntatieteissä ei ole niin selkeästi havaittavissa ja varsinkaan mitattavissa olevia säännönmukaisuuksia joten puhdas matemaattis-looginen malli ei sovellu niille todellisuuden tasoille kattavasti.Ennusteita on vaikea tai mahdoton saada joko eettisistä syistä tai ihan pelkästään sen takia että historia ei ole toistettavissa eikä tapahtumia voida eristää laboratorioon.
Tiede on paljon muutakin kuin jokin koejärjestely ja mittaus jolla testataan teorian ennusteita. Se sinun määrittelemän tieteellinen ratkaisu on loppujen lopuksi se mekaanisin osa tiedettä ja suurin osa työstä on tehty jo ennen sitä. Koejärjestelyjen suunnittelu ja ylipäätänsä sen teorian tai mallin kehittely on ajatustyötä eli oikeastaan filosofiaa. Jos kokeen tulos ei vastaa ennustettua niin palataan takaisin siihen puhtaaseen ajatustyöhön.
"Tiede ei todellakaan toimi filosofian säännöillä. "
Miten sinä määrittelet ne filosofian säännöt?
Sinulla taitaa olla vahva mutta täysin väärä mutu sekä tieteen että filosofian suhteen.>>> Koejärjestelyjen suunnittelu ja ylipäätänsä sen teorian tai mallin kehittely on ajatustyötä eli oikeastaan filosofiaa. Jos kokeen tulos ei vastaa ennustettua niin palataan takaisin siihen puhtaaseen ajatustyöhön.
- .-.-.-.
Ihan vaan tiedoksi kirjoitti:
"Silloin kun selität filosofian saaneen aikaan jotakin, käytät implisiittisesti ja huomaamattasi filosofialle sellaista määrittelyä, että se onkin luonnontieteen mukaista toimintaa."
No kun ei se filosofia ei eroa tieteestä muuta kuin sinun mielikuvituksessasi. Kyse on sinun omista määritelmistäsi jotka lähteävät siitä oletuksesta että filosofia on tyhmää ja tiede fiksua. Jos et ymmärrä niin multa loppui rautalanka tämän aiheen suhteen ja sinun suhteesi varsinkin.
"Muuten taas hyökkäät luonnontieteitä vastaan filosofian nimissä. Käsityksesi venyy ja paukkuu niinkuin purukumi tarpeen mukaan."
Ei filosofia ole mikään tieteen vastakohta vaan lähinnä olennainen osa kaikkea tiedettä.
"Edelleen olet vastauksen velkaa kysymykseen, mikä olisi ratkaistu filosofisesti, muttei tieteellisesti. "
Vastasin jo:
"kun ajattelu tai filosofinen pohdiskelu saa vahvistuksen havainnosta tai mittauksesta sen jälkeen sitä kutsutaan aina tieteeksi eikä enää filosofiaksi.">>>"kun ajattelu tai filosofinen pohdiskelu saa vahvistuksen havainnosta tai mittauksesta sen jälkeen sitä kutsutaan aina tieteeksi eikä enää filosofiaksi."
- Ihan vaan tiedoksi
"Eli olemme kaikki filosofeja ensimmäisestä ajatuksestamme lähtien. "
Periaatteessa kyllä vaikka riippuu vähän siitä miten määritellään ajattelu. Pienet lapset ovat opittuaan puhumaan luonnostaan aika filosofisia. Tämä ominaisuus yleensä karsitaan tai karsiutuu pois viimeistään peruskoulussa.
Itsellä on muistikuva ekalta luokalta koulussa n. 6 v jolloin jatkuvasti kyselin opettajalta asioista historiasta ja tieteestä yleisesti kunnes opettaja hermostui ja käski minun olla hiljaa koska häiritsin kuulemma opetusta.
Tästä jountaa kenties juurensa syvä epäluuloisuuteni kaikkia vallitsevia tieteen auktoriteetteja ja ns. "virallisia" totuuksia kohtaan. Lapsena luin paljon tietokirjallisuutta - tähtitiede oli silloin yksi mieliaiheitani mutta sitä ei opetettu vielä edes oppikoulussa. Kiinnostukseni lopahti aika pian kouluun ja ns. tiedon pakkouploadaukseen siellä joka perustui lähinnä muistamiseen. Lukiossa en muistaakseni juuri koskaan tehnyt läksyjä vaan pelkästään sitten vähän ennen kokeita tuli luettua jonkin verran. Minulle ainakin koulu tappoi kaiken kiinnostuksen tieteeseen koko tuon aivopesuprosessin ajaksi.
Sitten aika välittömästi yo-tutkinnon jälkeen aloin systemaattisesti omin päin lukemaan varsinkin filosofiaa ja tieteellistä kirjallisuutta ja tein muistiinpanoja lähes jokaisesta lukemastani kirjasta. Ne muistiinpanot ovat vieläkin tallella (n. 5 isoa mappia täynnä A4 konekirjoitustekstiä). Jossain vaiheessa tuli sitten käytyä yliopistollakin töiden ohella jonkun aikaa mutta en käynyt juuri millään luennoilla vaan pelkästään tenteissä. Sain kyllä sitten jossain vaiheessa tarpeekseni leksikaalisista määritelmistä filosofian laitoksella ja jätin yliopistomaailman lopullisesti. Siitä on nyt melkein 40 vuotta.
Ihan maallikko ja amatööri minä olen suhteessa tieteeseen ja filosofiaan mutta ei se toistaiseksi ole mitenkään haitannut eikä rajoittanut omaa ajatteluani - pikemminkin päinvastoin.... :-)
Tuosta ylläolevasta henkilöhistoriastani voi sitten kukin kehitellä ad hominem argumentteja jos sellainen jostain syystä lämmitää jonkun keskustelijan mieltä.
Turha sitten on kyllä olettaa että viitsisin vastata sellaisiin kommentteihin.- edestakaisin
"...ei se toistaiseksi ole mitenkään haitannut eikä rajoittanut omaa ajatteluani..."
Kuten kommenteistasikin näkyy, ajattelusi on todella vapaata.
- Ajatus tämäkin
"Ihan vaan tiedoksi" kirjoittaa viisaasti ja on sisäistänyt filosofiaan kuuluvan laaja-alaisuuden. Itsekin vähän hölmistyneenä harhailen lipaston käytäviä miettien, ettei se viisaus ainakaan täällä asu. Ja itseäni kiinnostaa enemmän viisaus kuin luonnontieteellinen tieto sitä kuitenkaan väheksymättä. Joillekin se tosin tuntuu olevan sekulaari uskonto. Ihminen, joka julistaa olevansa eläin, kiistää moraalitodellisuuden ja pitää kaikkea sattumana, edustaa minulle enemmän rappiota kuin edistystä. Muunmuassa tällaisia mielettömyyksiä tahtoisin (ei-akateemisten) filosofien haastavan. Esimerkiksi Eero Ojanen on filosofina aliarvostettu.
Filosofian hyötyjä on myös monitulkintaisuuden havaitseminen ja ymmärtäminen, mikä suojelee mm. naiivilta skientismiltä mutta myös muilta dogmaattisilta ismeiltä. Toisaalta Kierkegaardia mukaillen hienot ajatusrakennelmat jäävät hyödyttömiksi, jos niissä ei asu.- .-.-.-.
Sitä lipastoa on 100miljardia ihmistä jo tutkinut.
- Ihan vaan tiedoksi
.-.-.-. kirjoitti:
Sitä lipastoa on 100miljardia ihmistä jo tutkinut.
"Sitä lipastoa on 100miljardia ihmistä jo tutkinut. "
Ei se määrä mutta se laatu. Maailmassa on todennäköisesti yhtäaikaa kunakin aikana vain kourallinen aidosti uutta kehittäviä ja luovia omaperäisiä tieteilijöitä ja filosofeja jotka usein ovat hieman syrjässä tieteen konsensus valtavirrasta.
Suomalaisista ei nyt tule mieleen kuin Teuvo Kohonen. Enqvist ja Valtaoja ovat lähinnä Michio Kakun ja Stephen Hawkingin perässähiihtäjiä. Tietääkseni kumpikaan näistä suomalaisten tiedefanien sankareista ei ole koskaan itse kehittänyt mitään uutta ja mullistavaa - lähinnä he ovat melko taitavia progandan levittäjiä ja heikkoja filosofeja ja varsinkin Enqvist suhtautuu hyvin kielteisesti filosofiaan vaikka harrastaa itse sitä koko ajan. Näillä palstoilla liikkuvat tiedefanit ovat sitten lähinnä huonoja kopioita Dawkinsista ja Enqvististä ja heitä mahtuu ainakin 14 tusinaan... - ottaako aivoon?
Ihan vaan tiedoksi kirjoitti:
"Sitä lipastoa on 100miljardia ihmistä jo tutkinut. "
Ei se määrä mutta se laatu. Maailmassa on todennäköisesti yhtäaikaa kunakin aikana vain kourallinen aidosti uutta kehittäviä ja luovia omaperäisiä tieteilijöitä ja filosofeja jotka usein ovat hieman syrjässä tieteen konsensus valtavirrasta.
Suomalaisista ei nyt tule mieleen kuin Teuvo Kohonen. Enqvist ja Valtaoja ovat lähinnä Michio Kakun ja Stephen Hawkingin perässähiihtäjiä. Tietääkseni kumpikaan näistä suomalaisten tiedefanien sankareista ei ole koskaan itse kehittänyt mitään uutta ja mullistavaa - lähinnä he ovat melko taitavia progandan levittäjiä ja heikkoja filosofeja ja varsinkin Enqvist suhtautuu hyvin kielteisesti filosofiaan vaikka harrastaa itse sitä koko ajan. Näillä palstoilla liikkuvat tiedefanit ovat sitten lähinnä huonoja kopioita Dawkinsista ja Enqvististä ja heitä mahtuu ainakin 14 tusinaan...Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
- edestakaisin
Ihan vaan tiedoksi kirjoitti:
"Sitä lipastoa on 100miljardia ihmistä jo tutkinut. "
Ei se määrä mutta se laatu. Maailmassa on todennäköisesti yhtäaikaa kunakin aikana vain kourallinen aidosti uutta kehittäviä ja luovia omaperäisiä tieteilijöitä ja filosofeja jotka usein ovat hieman syrjässä tieteen konsensus valtavirrasta.
Suomalaisista ei nyt tule mieleen kuin Teuvo Kohonen. Enqvist ja Valtaoja ovat lähinnä Michio Kakun ja Stephen Hawkingin perässähiihtäjiä. Tietääkseni kumpikaan näistä suomalaisten tiedefanien sankareista ei ole koskaan itse kehittänyt mitään uutta ja mullistavaa - lähinnä he ovat melko taitavia progandan levittäjiä ja heikkoja filosofeja ja varsinkin Enqvist suhtautuu hyvin kielteisesti filosofiaan vaikka harrastaa itse sitä koko ajan. Näillä palstoilla liikkuvat tiedefanit ovat sitten lähinnä huonoja kopioita Dawkinsista ja Enqvististä ja heitä mahtuu ainakin 14 tusinaan..."Ihan vaan tiedoksi", koko Euroopassa ei juuri tehdä merkittävää tutkimusta kosmologian eikä fysiikankaan alalla. Nobelistitkin tuppaavat olemaan Usalaisia.
Silti alan opetus on ihan validia ja professorit alaansa perehtyneitä, vaikka eivät uuden keksijöitä. Kyllä Euroopassa tiedetään, missä mennään. Enqvistkin hylkää filosofian juuri siksi, että se ei kirveelläkään puhu yhtä tieteellisen tutkimuksen kanssa.
Dawkins on aikoinaan esittänyt hypoteesin, että valinnan kohde olisi geeni. Aikaisemmin valinnan kohteena nähtiin laji tai yksilö. Kumpikaan hypoteesi ei liene oikeassa, sillä valinnan kohde vaihdellee siinä suhteessa, miten eri lajit ovat orientoituneet sosiaaliseen ja yksilöelämään. Asia on biologiassa edelleen epäselvä.
Joka tapauksessa Dawkins on priimabiologi. Sinun filosofinen kompetenssisi tuskin riittää hänen arvioimiseen, eikä riitä muidenkaan tiedemiesten.
Mutta se täytyy sanoa, että ainakin itseluottamusta sinulle on siunautunut monen edestä. Vähin tiedoin ja vajain loogisin ajattelukyvyin olet kykenevä arvioimaan parhaimpia tiedemiehiä, Tosin et pysty selvittämään, miksi he olisivat väärässä, mutta pystyt toteamaan, että ovat.
- Ihan vaan tiedoksi
"koko Euroopassa ei juuri tehdä merkittävää tutkimusta kosmologian eikä fysiikankaan alalla."
Niin koko maailma on jenkkijohtoista poliittisesti, sotilaallisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti, filosofisesti ja tieteellisesti. Varmasti Euroopassakin tehdään merkittävää tutkimusta mutta sitä ei uutisoida varsinkin jos se on ristiriidassa jenkkiparadigmojen kanssa.
"Enqvistkin hylkää filosofian juuri siksi, että se ei kirveelläkään puhu yhtä tieteellisen tutkimuksen kanssa."
Ei kun Enqvist nimenomaan harrastaa filosofiaa mutta hänen taktiikkansa on väheksyä muunlaista filosofiaa kuin omaansa.
"Dawkins on aikoinaan esittänyt hypoteesin, että valinnan kohde olisi geeni. "
Itse asiassa luonnonvalinnan merkitys on vähäinen. Se vain karsii pois kaikkein heikoimmat yksilöt eikä todellakaan valitse parhaita jatkamaan sukua. Epigenetiikka ja horisontaalinen geeninsiirto mm. bakteereista monimutkaistaa Dawkinsin ylisimppeliä mallia evoluutiosta.
Ad hominemit jätän sitten omaan olemattomaan arvoonsa. Tämä nyt ei ole mikään egojen taistelu. Minua kiinnostavat vain asiat ja ideat - eivät ihmiset tässä yhteydessä. Vain asiaan liittyvillä argumenteilla on merkitystä ei sillä kuka niitä esittää. Sinun suhteesi minua ei ole edes olemassa eikä sinua minulle - kumpikin meistä on toisilleen vain tekstiä kuvaruudulla.
Ei tämä ole mikään kilpa siitä kuka kusee pisimmille .... :-)- edestakaisin
Et harrasta muka ad hominen lausuntoja, mutta haukut tiedemiehiä kuin vierasta sikaa, mm. perässähiihtäjiksi. Onpa sinulla lyhyt muisti.
- ihan vaan tiedoksi
"Et harrasta muka ad hominen lausuntoja, mutta haukut tiedemiehiä kuin vierasta sikaa, mm. perässähiihtäjiksi."
Tietääkseni en nyt keskustele heidän kanssaan vaan sinun kanssasi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem
Näköjään et tuotakaan käsitettä ymmärrä. - ihan vaan tiedoksi
Perässähiihtäminen ei muuten ole tarkoitettu miksikään haukkumiseksi vaan kuvaa tieteen kehittymistä aika hyvin. Uutta latua on työlästä tehdä lumeen mutta kun se on tehty niin suksi luistaa hyvin.
Jotenkin tuntuu vähän omituiselta että Enqvist ja hänen kannattajansa saavat haukkua filosofeja ja filosofiaa mielin määrin mutta kun aletaan vaatia perusteluita niin johan menee tyypit hiljaiseksi.
"Filosofian sääntöihin kuuluu, että todellisuudesta voisi saada jotakin tietoa ajatusteitse. Luonnontieteen mukaan ei. Tässä on ero. "
En ole tuollaisesta säännöstä kuullut eli olet sen joko itse keksinyt tai omaksunut joltain joka ei ymmärrä filosofiaa.
Ilman ajattelua ei ole tiedettä eli ei niitä voi erottaa toisistaan ja perusteet olen esittänyt jo aikaisemmin tässä ketjussa.
En ole mikään suuri SeanCarroll fani mutta tässä asiassa hän on oikeassa:
"Roughly speaking, physicists tend to have three different kinds of lazy critiques of philosophy: one that is totally dopey, one that is frustratingly annoying, and one that is deeply depressing."
“Philosophy tries to understand the universe by pure thought, without collecting experimental data.”
This is the totally dopey criticism. Yes, most philosophers do not actually go out and collect data (although there are exceptions). But it makes no sense to jump right from there to the accusation that philosophy completely ignores the empirical information we have collected about the world. When science (or common-sense observation) reveals something interesting and important about the world, philosophers obviously take it into account. (Aside: of course there are bad philosophers, who do all sorts of stupid things, just as there are bad practitioners of every field. Let’s concentrate on the good ones, of whom there are plenty.)
Philosophers do, indeed, tend to think a lot. This is not a bad thing. All of scientific practice involves some degree of “pure thought.” Philosophers are, by their nature, more interested in foundational questions where the latest wrinkle in the data is of less importance than it would be to a model-building phenomenologist. But at its best, the practice of philosophy of physics is continuous with the practice of physics itself. Many of the best philosophers of physics were trained as physicists, and eventually realized that the problems they cared most about weren’t valued in physics departments, so they switched to philosophy. But those problems — the basic nature of the ultimate architecture of reality at its deepest levels — are just physics problems, really. And some amount of rigorous thought is necessary to make any progress on them. Shutting up and calculating isn’t good enough.
http://www.preposterousuniverse.com/blog/2014/06/23/physicists-should-stop-saying-silly-things-about-philosophy/
Fyysikkojen ei kannattaisi höpistä typeriä filosofiasta. He nolaavat pelkästään itsensä ja oman tieteenalansa. Niin ja Sean Carroll on fyysikko.- .-.-.-.
>>>Ilman ajattelua ei ole tiedettä eli ei niitä voi erottaa toisistaan ja perusteet olen esittänyt jo aikaisemmin tässä ketjussa.
- ihan vaan tiedoksi
"Mutta mitään tieteellistä saavutusta et pysty nimeämään nimenomaan FILOSOFIN tekemäksi."
Tuo nyt alkaa olla jo oljenkorteen takertumista..
Jos on kyse tieteellisestä saavutuksesta niin kyse on aina tieteestä jo määritelmän mukaan. Esim. Einstein oli kuitenkin myös filosofi fyysikon uransa ohella samoin monet muut fyysikot. Enqvist yrittää olla myös filosofi vaikka ei suostu varmaan myöntämään sitä ainakaan julkisesti.
Leibniz aikoinaan kehitti diffrentiaali ja integraalilaskentaa ja hänet lasketaan filosofiksi koska siihen aikaan luonnontieteet eivät olleet vielä erityneet filosofiasta. Kyse on ihan siitä miten kukin haluaa määritellä filosofian ja tieteen ja niiden välisen suhteen.- .-.-.-.
>>>Jos on kyse tieteellisestä saavutuksesta niin kyse on aina tieteestä jo määritelmän mukaan. Esim. Einstein oli kuitenkin myös filosofi fyysikon uransa ohella samoin monet muut fyysikot.
- ihan vaan tiedoksi
.-.-.-. kirjoitti:
>>>Jos on kyse tieteellisestä saavutuksesta niin kyse on aina tieteestä jo määritelmän mukaan. Esim. Einstein oli kuitenkin myös filosofi fyysikon uransa ohella samoin monet muut fyysikot.
"Minäkin olen filosofi omassa mittakaavassani hanttihommieni ohella, eikä se osa määritä työni tuloksia pätkääkään. "
Sean Carrollilla on tuohonkin vastaus:
“Philosophy is completely useless to the everyday job of a working physicist.”
Now we have the frustratingly annoying critique. Because: duh. If your criterion for “being interesting or important” comes down to “is useful to me in my work,” you’re going to be leading a fairly intellectually impoverished existence. Nobody denies that the vast majority of physics gets by perfectly well without any input from philosophy at all. (“We need to calculate this loop integral! Quick, get me a philosopher!”) But it also gets by without input from biology, and history, and literature. Philosophy is interesting because of its intrinsic interest, not because it’s a handmaiden to physics. I think that philosophers themselves sometimes get too defensive about this, trying to come up with reasons why philosophy is useful to physics. Who cares?
Nevertheless, there are some physics questions where philosophical input actually is useful. Foundational questions, such as the quantum measurement problem, the arrow of time, the nature of probability, and so on. Again, a huge majority of working physicists don’t ever worry about these problems. But some of us do! And frankly, if more physicists who wrote in these areas would make the effort to talk to philosophers, they would save themselves from making a lot of simple mistakes.
http://www.preposterousuniverse.com/blog/2014/06/23/physicists-should-stop-saying-silly-things-about-philosophy/
- ihan vaan tiedoksi
Jotta tätä samaa ei nyt veivattaisi loppumattomiin niin:
Jos filosofi määritellään sellaiseksi henkilöksi joka päätoimisesti työskentelee jonkun yliopiston filosofian laitoksella niin sellainen henkilö tuskin viimeisen sadan vuoden on saanut aikaan mitään tieteellistä saavutusta eli ts. tällaiselle henkilölle ei ole myönnetty esim. Nobelin palkintoa fysiikasta vaikka mikään sulje pois sitä etteikö sellaisen henkilön ajatukset ja ideat olisi vaikuttaneet ja mahdollistaneet epäsuorasti jonkun tieteellisen läpimurron.
Riittääkö?- .-.-.-.
Riittää.
- ihan vaan tiedoksi
Kiitos.
- edestakaisin
"Ihan vain tiedoksi", looginen ajattelukyky lienee lahjakkuuden oleellinen osa. Tämä kyky ilmenee myös matematiikassa.
Ilmiö on sikäli veikeä, että puutteellisella kyvyllä varustettu ei voi ymmärtää, mitä hänelta puuttuu ja mitä hän ymmärtää väärin, mutta älykkäämpi taas näkee heti, missä vippaa, muttei voi sitä toisen puutteen vuoksi saada toiselle ymmärrettäväksi.
Otetaan esimerkki. Erittäin tarkasti alaansa suhtautuva psykologian tutkija joutuu keskusteluun hiukan alakanttiin varustetun keittiöpsykologin kanssa. Tarkka tutkija yrittää saada lahjattomalle ymmärretyksi, mitä periaatteita tutkimuksessa on noudatettava.
Lahjaton ei ymmärrä tuon taivaallista, mutta päästelee vapautuneesti keittiöpsykologisia viisauksiaan, uskoen niiden olevan korkeatasoisia. Hän ei suinkaan pidä kiinni edes sanojen merkityksestä, vaan muuttaa niitä tarpeen mukaan.
Hän ei koskaan ymmärrä, mutta uskoo ymmärtävänsä. Toinen näkee, ettei toinen ymmärrä, toinen luulee, ettei toinen ymmärrä. Tilanne on toispuoleinen.
Luonnontieteen teoriasta voi päästä selvyyteen vain matemaattisesti lahjakas. Muu henkilö voi paneutua vain yksityiskohtaan. Filosofiaa voi kuitenkin harrastaa lahjattomampikin ihan kuin keittiöpsykologiaa, sillä se venyy tarpeitten mukaan, eikä sanojen muuntelusta ole niin väliä. Eikä ole niin väliä jos näkee rippuvuuksia siellä, missä niitä ei ole, mutta ei näe niitä siellä, missä niitä on.
Kerroit toisaalla, että koulu otti sinua aivoon, koska se näytti sinusta indoktrinoinnilta. Näyttää paremminkin siltä, ettet tajunnut, että koulu opetti asioita, joita et oikein käsittänyt, ja siksi ne tuntuivat sinusta ulkoa opettelulta.
Minä myöskin inhosin koulua sydämeni pohjasta, mutta sekä fysiikan, kemian että biologian opiskelu tuotti suurta iloa, kun pala palalta asiat loksahtivat paikoilleen ja se jatkui vielä yliopistossa ja elämässä. Syntyi kokonaisuus, joka on linjassa vielä luonnontieteellisen tutkimuksen eri alojen kanssa.
Olen erittäin hyvin(!) perehtynyt myös filosofiaan, mutta sillä on nykyisin vain historiallista ja kuriositeettiarvoa.
Kaunista talvea sinulle ja iloa elämässä! :) - Ihan vaan tiedoksi
"Kaunista talvea sinulle ja iloa elämässä! :) "
Sitä samaa sinulle!
En nyt jaksa muuta kommentoida kun tämä video kertoo sen olennaisimman:
https://www.youtube.com/watch?v=wvVPdyYeaQU - PePeP
Tässä: http://nyt.fi/a1305903382131 on ainakin yksi sovellus filosofialle. Filosofiasta on paljon hyötyä!
- mmmmihtttttttttttttt
Opi ihmisajattelun historia ja tulevaisuus vain tässä kirjassa.
https://kirja.elisa.fi/ekirja/elaman-synty- PePeP
Itse olet ilmeisesti kirjoittanut, kun pitää mainostaa jokatoisessa keskustelussa.
- pekka ja antonio...,
Vain tyhmät keskustelevat suomi24:ssa. Viisaat vain kirjoittavat ja mainostavat.
- Anonyymi
Ollin keskusteluja seuranneena olen nykyisin samaa mieltä. Filosofia on lähinnä vaarallinen aine.
- Anonyymi
Filosofian opettamista ja harrastamista pitäisi moninkertaistaa yliopistoissa ja muissakin opinahjoissa.
Kaikki nykyiset ongelmat ilmastonmuutoksista terrorismiin jne johtuvat huonosta filosofiasta. Pitäisi löytää uusia tapoja ajatella ja kehittää vanhoja paremmiksi. Muuten hukka perii!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305045- 323177
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161827Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221790Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191655Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711501Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111275Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111266Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191257Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161247