KAHVIPIRTTI 99 / 2014

Lauhana, mutta lumen valkaisemana näyttäytyy marraskuun viimeisen viikonalku. Lehti kertoi, että alkuviikon sateet pyyhkäisevät lumet mennessään Etelä-Suomesta.

Meri-Lapissa tapahtui ihmishengen ja monien vakavasti loukkaantumisen vaatinut tieliikenneonnettomuus. Sattuuhan näitä kyllä hyvissäkin ajokeleissä.

Kylpyläloma tässä itse kukin mielellään käyttäisi. Sitä rähjääntyisi vähemmän kun tilaisi loman ja taksin kotipihaan tullen mennen.
Pelasin muutaman rivin eurojackpeliä. Kirjautumalla veikkauksen sivuille näkisi onko elo yhä arkisen harmaata uuperrusta vai voiko laittaa niinsanotusti haisemaan.

Hyvää päivää!

No niin...nythän Pirtti on taas palautunut normaali järjestykseen. SkillanN on jo ehtinyt kunnostaa uuden Pirtin käyttöön ja tehnyt aamun avauksen. Huumoriakin ehti tulla. Kyllä Pirtin aamunavaus on parasta pysyä yli kymmenen vuoden hyväksi todetulla, menestyksekkäällä taidolla suoritetun avaajan käsissä. Sehän on selvä!
Ehkä olin vähän tavallista aktiivimpi viikon verran, kuin tavallisesti, ei sen kummallisempaa. Yleensä 70 osaston kirjoittelutkin ovat vähentyneet. Tietysti olen nekin lukaissut. Hyvihän Pirtti käyttökunnossa säilyi, sen verran sentään ahkeria kävijöitä riitti.

Se hyvä, että Killani on todennut matkan hyväksi ja toiveet täyttäneeksi. Onhan se Fra Mare ihan hyvä, siisti kylpylä ja kaikki toiminnot sisältävä. Ehkä kaupungin tori on ollut melko hiljainen. Olihan siellä kylpylässä silloin - kun viimeksi kävin - kaksi tietokonetta yleisessä käytössä. Kävin silloin vilkaisemassa joka päivä uutiset. Jostain syystä kirjoittamista oli estetty tai vika oli koneissa. Usein olikin vain toinen kone kunnossa.

Kyllä hurskaisen kertoma lumikato on jo täällä käynnissä. Rippeitä alkavat lumet olla. Jalkakäytävillä ei enää erikoiskenkiä tarvitse. Sen totesin, kun muonatäydennykselläni jo kävin.

Hyvää päivän jatketta teille!

Hei, Skillan, sinua on ollut ikävä! Mukava välillä katkaista jokapäiväinen meno, ja samalla vielä hoidetuksi tulla.
Sitten taas oma aikataulu ja omat rutiinit tuntuvat maailman parhailta. Nimimerkki "Koettu on" eli Merilii. Heh.

Tämä syksy menee ja on mennyt niin nopeasti. Minulla on tunne, että lapsena ja nuorena yksi 45 min. koulussa oli yhtä pitkä, kuin nykyisin kuukausi. - Yks'kaks on taas uuden niminen kuukausi meneillään, joulukuuta eletään jo ensi viikolla.

Teatterissa menemme käymään vähän isommalla joukolla piakkoin, Kristo Salminen tähdittää Anton Tšehov'in Vanja-enoa Kansallisteatterissa.
" - Tšehovin ihmiset puhuvat paljaasti ja asettavat itsensä niin alttiiksi, että näin lähelle tulevina heidän seuraansa janoaa. – - Jälkikuvana Kansallisteatterin Vanja-eno elää kuin uni, muisto tai mielikuva, ajattomana ja avoimena." (Suna Vuori HS.)

Ja pikkujoulummekin runsaine joulupöytineen on aivan piakkoin ajankohtainen.

Tavarajoulua en ajattele, jo kauan sitten olen sen pannut sivuun. Äidit hankkivat jotkut hyviksi tietämänsä lelut, ja minä maksan tilille niitten hinnan. Näin ei tule eikä kerry turhaa kampetta.
Iloista päivänjatkoa meille kaikille kahvipirttiläisille!

Taisipa Latelle pieni huomioivirhe tulla. Ei se mitään. sattuuhan sitä, kun monta puuhaa päälle painaa.
SkillaN olikin kovin ryhdikkäästi jo aamusta uutta Pirttiä järjestämässä, vaikka varmaan eilisiltana aika myöhään onkin tulo Haapsalusta mennyt. No joo... löytyyhän Laten kirjoitus vanhasta pirtistä.

Ehtoota pirttiin-Skillanille TERVETULOA kottiin.

Meilä oli tänään puurojuhla.Säätiö tarjosi.
Hyvää oli rusinasopan kanssa
Torttu kahvit päälle.

Laulattivat myös.

Lumista on muisto vain.nollaa mittari näyttää.

Karmeita nuo uutiset,sotaa ja tappeluja siellä sun täällä.
Ei paljon huvita uutisia katsoa.

Järkyttäviä myös nuo lapsisurmat.

No mennään päivä kerrallaan.
näkyillään...

Lumi meni mutta SkillaN tuli, tervetuloa takaisin.
Taitaa käydä niin tällä menolla että Kahvipirtti on ainoa paikka mihin tulee kirjoiteltua, kun palsta elää hiljaiseloa.
Niin, minähän tulin uuteen pirttiin tuomaan tuon avautumassa olevan valkean orkidean. Hirmuisen pitkä kukkavana sille kasvoi, mittasin sen äsken ja pituus oli 72 cm.
Varmaan vuoden vaihtuessa on pirtin järjestysnumero 100. Eiköhän ole juhlan paikka. Ajatelkaan sitä viestien määrää, jos vaikka kerrotaan 200 viestiä x 100 se on 20 000 viestiä. Aika opuksen siitä saisi, jos kansien väliin pantaisi.
Jatketaan..

Huomenta tiistai aamuun, lämmön puolella on mittari, vielä kuitenkin maa valkoisena.
Tuosta matkasta vielä, kun jututimme siellä olevia eläkeläisiä ja talon hoitohenkilöitä, ihmettelyyn meni heidän ansioiden pienuus.
Eläkeläinen joka toimi lisä tienestiä saadakseen oppaana, sai eläkettä 350 euroa ja näillä sivu hankkeilla sai noin kolmesataa lisää, eipä naurata.
Esimerkiksi hierojat sai 400-600 sataan euroon riippuen asiakkaiden määrästä, tämä heidän kertomaa.
Hintataso on korkea, yksin lankakerän hinnassa kaksi euroa kalliimpi kuin vastaava suomessa.
Leivonnaiset halvempia, samoin taxit, muuten ei enää hintojen perässä kannata Viroon mennä.

Kulkumies k, sinunkin mukana oloa useammin toivotaan, kiva että olet tuollaisen havainnon pirtistä tehnyt.
Eihän kukaan tälläistä ketjua voi yksin vireänä pitää, talkoo voimin tässä vaan mennään;)

Katleija, tuo sata ketjun lukumäärissä on vain murto osa, aloitin numeroinnin usean vuoden jälkeen, kun pirtti silloin niin usein oli vaihdettava, oli nääs se 200:n viestin raja silloin.
Sekaannuksen vuoksi tuo juoksu numero silloin toivottiin.
Kiitos kauniista orkideasta, eräät ne saa nuokin kukat elämään ja vielä kukkimaankin, minulta ei onnistu.

Puurojuhlien aikaa aloitellaan, meillä niitä kekkereitä on joka ryhmällä ja kun monessa on mukana puuroa saa yltäkyllin;)
Minullakin nuo lahjan osto huolet on kylmästi sivuun heitetty, pienen raha määrän vaan annan.
Vanhemmat toiveita täyttäkööt, en minä osaa.
Muistissani on, että tammikuu olisi ollut aivan kamalan pitkä silloin nuorena, nyt sekin vain vilauksen kestää;)

Pidetään peukkua hurskaiselle, että voittoja veikkauksen tilille tulee, ainahan joku kuitenkin voittaa, miksikäs ei myös hurskainen;)
Tietokoneita en kylpylässä nähnyt, en kyllä etsinytkään, se puoli unohtui kokonaan.
Parit sukat siellä kyllä neuloin, olisi siis aikaa löytynyt kirjoitellakin, vaikka pätkissä se vapaa oli.
Jos ei itsellä ollut hoitoja, asuin kumppani oli hoidossa, meneminen rajoittui, kun yhdessä yritimme lomasta nauttia.

Unohdin jättää viestin vanhaan pirttiin, että uusi on pykätty, mutta eiköhän nuo polut tänne kuljeta, kun tarkkaan katsovat, tulkaa nyt Late ja meri-kukka ajan tasalla olevaan pirttiin;)

Tänään laulamaan, eipä juurikaan muuta menoa, pitänee kuitenkin lähikaupassa piipahtaa, mukavaa päivää vaan teille toisillekin;)

Huomenta! Hämyisää on ilma täällä. Lumet ovat poissa ja lämpöä 2.

Näin se työntekijöiden palkkataso kylpylän työntekijöillä suunnilleen on kuten SkillaN kertoi. Olen minäkin ollut puheissa työntekijöiden kanssa. Sama hintojen kanssa, jotain saa halvemmalla kuin täällä, mutta eipä merkittäviä eroja ole. No viina ja kalja on halvempaa, jos sopivan kaupan hakee. Silläkään ei voi paljon "hankkia", koska en sitä ryhdy rahtaamaan. Enpä vielä tiedä, lähdenkö ja koska pistäytymään kylpylässä. Ei ole kiirettä päätöksiäni tehdä.

Varmaan paikallisilla Virossa on asuminen halvempaa, eihän muuten voi millään pärjätä. Taitoja se elämä sittenkin tarvitsee. Turistille kylpylämatkat ovat kyllä edullisia. Hintakilpailuhan se siihen johtaa ja mitäs muusta se nyhjäistään kuin työtekijöiden selkänahasta.

Niistä paikallisista tietokoneista, on ne ainakin pitkään olleet toisessa kerroksessa, kirjaston tapaisessa. Tuoreita uutisiahan siellä ollessani olen jahdannut.

Siitäpä SkillaN on jo lähtenyt kylpyläkokemustensa jälkeen kotimaiseen vauhtiin. Hyvähän se, ei pääse elämäänsä pitkästymään.

Nyt vahdinottoni tapahtuu matkaan markettiin ja siinähän se aamuverryttelykin samalla hoituu.

Nyt ovat parvekkeelle päin olevien ikkunoiden ja parvekeovien vaihtajat ehtineet jo tuonne talon länsisivustalle, tällä viikolla ehtivät jo tänne itäiselle sivulle, jossa minun kotini on. Pitääkin ryhtyä toimeen ja tyhjentää parveke ja tehdä sisäpuolelle tilat miesten työskentelyyn. Kuulema pölyäkin syntyy, joten kai kalustoa on paras vaikka lakanoilla suojata.
Aamulla heti seitsämän jälkeen alkoi kolinan ja hakkuun äänet kuulua. Jos ei ole siihen mennessä herännyt niin on paras herätä ja pukeutua ettei ole enää yöpaitasillaan kun ovikello soi.

Ynnämuu, marketissa voit tavata niitä ikävellojasi, niin saatte taas parantaa tätä maailmaa. :))
Minulle poika lupasi tuoda pari kolme maitotölkkiä töistä tullessaan, jotta ei tarvitse minun markettiin lähteä. Pahinta on ettei olisi kahvimaitoa
SkillaNille luonnikasta äänen avausta laulun merkeissä.

Katleijan mainintaan: kyllä se on totta marketissa tapaan ikävellojani. Orrella istujiksi sanotaan, penkkejä riittää n. 15 takapuolelle. Jotenkin siinä on kato käynyt, mutta ainahan joku löytyy.
Kyllä maailmaakin parannetaan. Tosin muodot käsittelyihin ovat kasvaneet huumorin, ehkä ironian puolelle. Vakavaa vähemmän vakavassa muodossa.Tapa kyllä hyvin käy minullekin.

Eräs kertoi olleensa hyvissä hautajaisissa. Ennen ruokailun alkua, joku omainen oli lukenut vainajan viimeisistä toiveista: vieraille pitää olla ruokaryypyksi riittävästi konjakkia. Se tahdon täyttäminen oli toteutettu hyvin riittävästi. Oli jopa varmuudeksi hankittu lupa tarjoiluun tähän yksityistilaisuuteen.

Onhan vainajan viimeistä tahtoa noudatettava. Siitä olimme yhtä mieltä.

Huomenta, pimeää on ja taitaa sataakin, lumista ei valoa ole antamaan, pois ovat sulaneet.
Kaamos alkoi pohjoisessa, ei aurinkoa, mutta kaiketi sitäkin kirkkaampi kuu, ja revontulet, kun ilma selkiää.
Taas olisi aamutuimaan lähdettävä käppäsemään, kahdeksalta pullataikinan teko, ehkä kuuden litran taikina syntyy.
Vuorossa on vaniljaiset kehräpullat, vähän parempaa, vietämme kerhon itsenäisyys päivän merkeissä.
Viimeinen kerho ja nyt kokeilemme myyntiä kerhon alkuun, saapa nähdä syntyykö kauppoja.
Kahdessa paikassa pitäisi olla, pääemäntä hommasi apua keittiöön, näin pääsen kauppaa tekemään, kunhan ensin pullataikinan valmistan.

Ilosen tuntuisesti hautajaiset siellä etelän maissa pidetään, suomalainen kulttuuri ei varmaan koskaan sellaiseen siirry, vaikka ynnämuu kertoikin erilaisista hautajaisista.
Kyllä vainajan toivomuksia on kuultava, mitä eläessään halusi ja en usko että tuotakaan tilaisuutta voisi huonoksi sanoa.
Kyllä jää konjakki puuttumaan minun hautajaisista, hyvä jos kahvit saattajat saa, no sepä nyt siitä asiasta.

Olen samaa mieltä kanssasi Late hyviä ja kauniita silmille houkuttelevia on leivokset ja kakut Virossa ja tosi makeita.
Tuo asumiskustannus on varmaan pieni heillä, mutta ovat talot huonokuntoisiakin, ei juuri mukavuuksilla varustettuja.
Opas kertoi, että siellä ei saa purkaa taloja, vaan on kunnostettava, hitaasti etenee korjaukset, jos nuo eläke tulot tuota luokkaa on.
Jokaisen talon pihoissa oli pienet kasvinmaat ja sillä apua saavat talouteensa.
Toiseen kerrokseen hotellissa en edes ehtinyt, vaikka tarkoitus oli parvekkeelta maisemia mennä katsomaan.

Opettele juomaan kahvi mustana Katleija, minulta jää kahvi juomatta, jos siinä maitoa on seassa, olen juonut mustana melkein koko kahvinjuonti ikäni.
Kovalla tahdilla valmistuu myös tuo seniori talo tuoss tien toisella puolen, nyt jo melkein kaikki työt talon sisäpuolella, mitä vähän rappausta ja pihan tasoittelua ulkopuolen
Nyt alkaa olla valintojen aika, saapa nähdä ketä ystäviäni siihen pääsee?
Nyt on kiirehdittävä lähtemään, tossua vaan toisen eteen
Lauluasu on vielä kassiin laitettava hieman poikkeamme tavallisesta kerhosta, juhlistamme myös pukeutuen.
Hyvää ja antoisaa päivää kaikille.

Muuten tuo killani olisi parempi, mutta pitäähän saada se hienostuneempi korostus ässällä;)

Hyvää Huomenta, sainpa itsestäni irti kirjoitusta väsätä entisille paikoille.Joulun hössötykset lähestyy ja kaikilla kiire.
Me vanhemmat olemme kuitenkin rauhoittuneet,eipähän se hosumisesta parane.
Kaikki vuoden päivät alkaa olla samanlaisia,kun muistais onko nytkin keskiviikko vai perjantai. Mut väliäkö sillä mitä päivää elämme,kyllä media muistuttaa rahojen tuhlausta,kun lähestyy joulu.
Lahjat on neulottu ja muutapa kauppiaat ei minulla rikastu,kuin lankakasan minkä ostin .
Toivon kaikille hyvää joulunodotusta ja terveyttä .-

Vihdoin ehdin kahvitauolle minäkin. Aikaa vie kaikenlaiset suunnittelut, netissä tutustuminen tarjontaan asuntomarkkinoilla. Etukäteenhän on hyvä katsastaa, vaikkakaan en odota pikaista myyntiä.
Yhä enemmän alan kallistua senioritalon puoleen, ikää kun tulee lisää, saattaa olla turhaa ostaa kaksiota, samallahan voi "petata" niitä viimeisiä vanhuudenpäiviään varten.

Kaikki leivonnaiseni on tyhjentyneet pakastimessani, mutta löysin kaapista muutaman keksin sentään. Lihapiirakka-aineet otin esille lämpenemään, illaksi teen mehevän jauhelihapiirakan uunipellillä, herkkusienillä ja kermalla. Saa käydä huomisesta ateriastakin lihaliemen kanssa.

Muuta hommaa ei illaksi enää olekaan, pyykit kuivaa itsekseen telineellä, ja huomenna uudet kujeet.

Latelle ja pirttihirmulle terveiset, olkaa onnellisia uutukaisessa kodossanne!

Samoin kaikille muillekin ja Marja-Liisalle ja Merihuiskulle pitkästä aikaa :D

PS.

Elisan verkko on pätkinyt valtakunnallisesti klo 15.00 jälkeen, vikaa ei tiedetä, luulin koneeni juuttuneen!

Pientä tökkimistä ilmeni koneessani, mutta eihän Elisan katkosten pitäisi vaikuttaa. Ehkä se oli aivan kotoperäistä.

Touhukasta näyttää meno olevan kaikilla kirjoittaneilla.
Minulla on vaan entiset puuhani ja ihan hyvin riittävät aikani kuluttamiseen. Enkä usko, että joulupuuhatkaan paljoakaan tekemisiäni muuttaa. Jos nyt hieman enemmän varon, että en tempaudu mukaan ruokakaupoissa esiintyvään, lisääntyvään ostosvimmaan. Tarpeellinen kulutus ei kuitenkaan mitenkään lisäänny.

Pimeät ovat kelit. Kyllä se kuitenkin vaikuttaa vaikka kävelyintooni, vaikka sade ei haitannutkaan. Lyhyeksi jaloitteluni jäi, en ryhtynyt väkisin vääntämään.
Hyvinpä Late joukkue tuntuu muuton selvittäneen. Sisätyötähän se on jos kalusteita tarkemmin sovittelee koeistunnon jälkeen.

Enemmittä höpinöitäni - hyvää jatkoa teille itsekullekin!

Yritän taas minäkin...pitkän pätkän kirjoitin mutta sinne jäi tuuleen pyörimään ikuisiksi ajoiksi.
Huomasin kyllä uuden pirtin jouluvalot jo maanantai-iltana , en vain silloin ehtinyt sisälle saakka.

Uusi pirtti on taas niin somaksi laitettu-mukavaa kun pirtin emäntä on jälleen omalla paikallaan- kannatti meidän odotella.
Kyllä virossa/haapsalussa pitää todella tulla toimeen pienellä rahalla. Vanhaa ja ränsistynyttä Haapsalun seutukin on.
Onhan meillä moni asia ihan hyvin kotomaassa. Sosiaaliturva toimii. Kun ajatellaan että esim. yhdysvaloissa ei ole mitään vastaavanlaista sosiaaliturvaa.
Millainenhan se virossa on ??? sitä en tiedä.

Olen minäkin kerran elämässä joutunut ottamaan tuon "multaryypyn".
Ohikulkumatkalla törmäsimme puol;sukulaiseen ,joka oli hautajaisista tulossa.
Halusi ehdottomasti tarjota meille multaryypyn.
Olin silloin nuori ujo ja kokematon. Pidin erittäin pahana että vainajaa muistellaan "multaryypyllä". Mutta maailma muutuu ja tavat myös. Silloin ei kuolemasta vitsiä väännetty kuten nykyään-enempi kunnioitettiin vainajia.

Pari vuotta sitten perheeni oli länsinaapurissa hautajaisissa. Siellä vainajan tyttäret olivat värikkäissä minihameissa ja kuka mitenkin pukeutunut. Ei suruasuun kukaan . Tuntui enempi ilojuhlalta- tosin vainajakin oli paria kuukautta vaille 100 v. lieneekö kulttuuri eroja, vai onko itse niin kaavoihin ja perinteisiin takertuva ?

Nyt maistan viron leivoksia- onneksi vielä on jäljellä muutama-hyviä. Huomaiskohan kukaan jos ottaisin toisenkin niin ovat maistuvaisia- kiitos tuojalle. Mukavaa iltaa kaikille, nyt kokeilen minkä pilven reunalle tämä jää roikkumaan.........

Hellurei täällä yks mummo ja piski ja sulhokin tuolla toisaalla körnöttää tekkarin ääressä.Iltakohvit jätin tännään väliivkovniin surkea ilma, ja koiraparkakin astui koko takatassunsa oikein mojovaan patkakasaan, ihmettin kun aloin sitä pesemään, se ol nii veikeen näkönen, että arvelin jotain kummallista olevan ja selvishä se ku aloin tassu pitelemään ja vettä päästin kauan pitihä tassu puhtaaks saaha...ja kylhä mie siin räpelsin mukana.
Kyl tää pimeys vaikuttaa, piskiki nukkuu enemmän ja ulkolenkit heitetään pikaisesti, etenkin illalla. Miun tulee entistä enemmän kirjoitus virheitä, ihan sormet niiku hakeutuu väärille nappuloille.
Kävin eilen kirpparilla ku muuten ei viitti ajella, löysin halavalla kaikenlaista pientä roinaa, Kylläpä siellä käynti piristää ja sit kottiin tullessa voi alkaa selaamaan löytöjänsä.
Askartea pitäisi aloitella, mut enpä oo jaksanut, sytomyssyjenkin teko on tyystin unohtunut. Luin jostain että Martat ainakin ovat alkaneet valmistaa myssyjä, hyvä niin.
Kyl miun pittää männä maaten piskimakkaa miun jaloissa, nyt ei hääkäänlähe täst pois ilman minnuu..
Nyt pittää vaa toivottaa mukavii marraskuun viimesii päivii.
Hei hei

Huomenta torstai päivään, tämä päivähän on toivoa täynnä ja vietämme Hilkan päivää, onnittelut Hilkoille.
Sää jatkuu entisen kaltaisena, pimeänä ja harmaana päivisinkin, kuuluu tähän vuoden aikaan.
Joulun lähestyminen on näkyvissä monella tapaa, meilläkin eilen meni sukkaa ja lapasta oikein toden teolla, pehmeitä paketteja monelle, lapsillekin, vaikka eihän ne niistä tykkää.
Miesten sukkien tilauksia tuli viidet ja kun muukin sukka varasto hupeni on langan menekki kova vielä jouluun mennessä.
Onneksi tuossa omassa joulussa ei kovin suuria paineita ole, voi vaikka vaan puikkoja kilistellä ahkerammin.
Leiipomispuolella myös onnistuimme ja kesken ne loppuivat, kun kotiinkin viejiä oli paljon pyytämässä, onnistunut kerho ja myyjäiset.

Kylläpä ne piskin tassut tällä kelillä likaantuu, vaikka ei astuisikaan mihinkään sen suurempaan läjään, kuraista on.
Meilläkin kerättiin lahjapaketteja kuusi keräykseen, kertyi niitäkin kivasti, kaupassa olevan keräyspisteen kuusen alle pian viedään.
Kirppari ei minulle ole tullut oikein tutuksi, mutta varmaan kivaa sekin on käydä aarteita etsimässä.
Voihan olla että todella löytöjä tekee, kun sillä silmällä osaa katsoa.
Jaksamista vaan wiiwidear, piski ja sulho;)

Ei tullut kyseltyä tuota sosiaaliturvaa Viron puolella, jotenkin vaivautunut olo oli kyselemisestä, vaikka mielellään kyllä kertoivat ja vastaukset saatiin kyselyihin.
Kyllä sitä "nippiä" tuli jätettyä, luulen että hyvillään olivat.
Tuohon ynnämuun tapaan tässä pyritään, joulu menee menojaan, vaikka ei ihmeemmin laitakaan, mutta kyntteliköt ja kuusen valot parvekkeella adventtina sytytän.
Tilasin pienen juhlakinkun, onhan sitä jotakin syötävä jokaisen ja tulee kyllä
leivottua ja laatikot tehtyä, siitä se sitten on hyvä paisuttaa noita jouluun liittyviä juttuja, päätöksissäni ruukkaan lipsua;)

Kyllä se senioritalo olisi hyvä ratkaisu, jos sinne vaan pääsisi ja vielä mahdollisesti palveluilla oleva.
Koko ajan noita vaivoja tulee ja olisi hyvä kun voisi sellaisessa talossa asua, missä apua tarjolla.
Omaisten apua haluaisin viimeiseen asti olla käyttämättä, sillä heillä on oma elämä huolineen ja harmeineen.
Kaunista on taatusti marja-liisan maisemissa, voin sieluni silmin pihaasi kurkistaa ja kauneuden nähdä.
Ahkera ihminen saa paljon aikaan ja hyvissä ajoin kun ennakoi, ei kiirettä tule, korttien kirjoitus se on edessä, muistaako sitä sitten kaikille lähettääkään?
Joulupöytäsikin on varmasti omin käsin tehty ja paljon omista sälönnöistä kerätty.
Merihuisku hössötyksestä joulun tulossa huomannut, no eipä voi olla huomaamatta, kaupat jouluavajaisia joka liikkeessä pitävät.
Onhan sellainen kaksi piipuinen juttu tuo joulu hysteriakin, kauppaa pitäisi tehdä ja näin työtä aikaan saada, siinä vaan pitäisi aina se kotimaisuus muistaa.

Nyt päivä on jo valjennut ja tälle vapaa päivällekin on hommia tiedossa, aina tätä huusholliakin on kohennettava.
Oikein rattoisaa päivää, palaillaan......

Aamupäivää.

En eilen jaksanut pitissä käydä,kun yö meni taas ihan poskelleen ja aamulla oli arvauskeskuksessa lääkärin tapaaminen.

Tänään on mentävä verikokeisiin.

Pulut peijoonit kyttää tuolla napuri talon katolla.
Mihin lie naakat hävinneet,ei ole muutamaan päivään näkynyt.

Vettä roiskii ja pari astetta lämmön puolella mittarissa.

Hassua kun tuonne sähköpostiini tulee viestejä "vaihda autosi parempaan"eikä minulla edes ole autoa;)

Tämä koneeni kyllä seuloo nuo roskapostit aika hyvin,mutta joskus käyn katsomassa niitä ettei asiapostia ole sinne joutunut.

Hyvää jatkoa kaikille.
näkyillään...

Illan hämyssä kirjoittelen! Entistäkin pimeämmältä näyttää, kun väliin ehti maakin valoisammalta näyttää.
Eihän se nyt ole yllätyskään. Hurskainen onkin kaivanut esiin tarkan ajan, josta päivä alkaa jatkua. Eihän tuohon kovin pitkästi olekaan.

SkillaN kirjoitti, että haluaa olla omaisten apua viimeiseen asti käyttämättä. Noin se minunkin ajatukseni menee. Kun jotain hössötystä esittävät ja tarjoavat apuaan, olen ilmoittanut, että en tarvitse. Ei ole sen sortin puuhia tulossakaan. On se niinkin, että en ollut tilaisuudessa vanhemmistani huolehtimaan. Jo tietysti pitkä välimatka oli esteenä. Eipä heillä suuria ongelmia ollutkaan, ei ainakaan tietooni tullut. Tosin kyllä hekin eivät turhaan valitelleet, olivat siinä vanhakantaisia eläjiä.

Pitää ihan kehaista wiiwidearia. Kyllä on perin juurin lupsakkaa kertomista. Olen tainnut mainita aiemminkin.

Käsittelyssä on nyt homojen, lesbojen ja transujen lakimuutosesitys avioliitosta tasapuolisuuden nimissä. Eipä tuo hetkauta, tekivätpä miten päin tahansa. Voittoa en kummassakaan tapauksessa juhli. Vanha kantainenhan olen monessakin suhteessa. Muuttuuhan se maailma, tämä asia on kyllä mielestäni saanut merkitystään suuremman huomion.

Johan tässä ilmoittautuminen tulikin. Jatkellaan!

Kaikki muuttuu. Tuo sukupuolineutraali avioliitto on vaan jatkumoa kaikelle sille edeltävälle asenteiden muutoisille, jota olemme nähneet.
Monissa esiintuloissa haluttaisi lopettaa mies-nais sukupuolieroista puhuminen.
Jotkut ovat huolissaan, että vanhemmat kasvattavat poikia ja tyttöjä pienestä pitäen sukupuolirooleihin. Pojille poikien leluja, tytöille tyttön ja lasten vaatteiden väritkin ovat eri tytöille ja pojille.
Ruotsissa keksittiin sukupuolineutraali tytöttelystä ja pojittelusta vapauttava hen-pronomini.
Siellähän nainen on hon ja mies han. Sukupuoleton hän on siis hen. Siellähän saatiin kohu aikaan kun joku kustantaja käytti lastenkirjoissa tuota hen pronominia ja päiväkodissa puhuteltiin tyttöjä ja poikia hen pronominilla.
Pannaan on julistettu vielä 60-luvulla voimassa olleet opetukset kehitys- ja kasvatuspsykologiassa.
Varsinkin tyttöjen ja poikien identiteetin muodostumisessa pidettiin isään ja äitiin samaistumisella olevan tärkeä merkitys. Perhe nähtiin parhaaksi kasvupaikaksi. Tosiasiassa avioerolapset valitettavasti eivät saa miehen mallia aina, vaan kasatus tulee naisilta kdissa päiväkodissa ja koulussakin alaluokilla.
Kuinka vaikea onkaan sitten niitten ihmisten asema, jotka tuntevat elävänsä väärässä sukupuolessa.
En tiedä ovatko muut olleet näkevinään homoseksuaalien pareissa ikäänkuin mies/nais puolet.
Ilmeisesti tuo sukupuolineutraali avioliittolaki tulee säädetyksi, olkoon siitä sitten toinen puoli kansaa melkein mitä mieltä tahansa. Uskon että tuo yksi laki
ei riitä, lisää on tulossa ihmisoikeuksien ja tasa-arvon nimissä..
Ei muuta, mutta monimutkaseksi ovat menneet yksinkertaiset asiat.
Tuli ihan synkkä yksinpuhelu aiheesta. Ei minulle enää lisää harmaita hiuksia tuosta tule., mutta näettehän vanhanaikaisuuteni.Toivottavasti en loukkaa toisinajattelijoiden tunteita.Aina minä kuitenkin lapsia ajattelen ja heidän sopeutumistaan tähän maailmanaikaan.

Huomenta kovasti pimeän oloisesta Savosta.
Tästä se päivä valkenee, ainakin keskipäivällä voi valoitta olla, nimipäivä sankareina kesäisen tuntuiset Heini ja Kaisla, onnea heille.
Tuo laki mistä nyt kovastikin kiistellään, on mielestäni liian suureksi paisunut, jääpä ainakin kaikkia koskettavat asiat nurkan taakse.
Valtion talous on mitä on ja nyt sitten riidellään tämänlaisesta asiasta.
Eikö ole kautta aikain ollut homoja ja lesboja, jokainen eläköön tavoillaan ja suotakoon heille oma rauhansa, en ymmärrä ollenkaan tätä hälyä.
Vanhanaikainen olen ajatuksiltani, mutta en puutu kenenkään elämään, vaikka se poikkeaisi niin sanotusta normaalista.
Mies on mies, nainen on nainen, vaikka onhan se todeksi nähty, että sukupuoltaankin voi muuttaa, siihenkään en ota kantaa, jokaisen oma asia.
Se on kyllä huomattu, että lapset näissä asioissa on jäänyt sivuun, voisipa heidänkin mieltään kysyä, heidän hyväksi olisi myös aikuisten ajatuksiaan osoittaa.
Miten he selviävätkään kaikelta mikä edessä joskus on, kun näitä asioita vellotaan ja muutellaan.
Lapsen kohdalla on turvallinen koti ja vanhemmat tärkeintä, olkoon se sitten minkälainen tahansa.
Jääköön tämä tähän, toivon että asia nopsaan ratkaistaan, päästäisiin
kaikkien kannalta asioista huolta kantamaan, riitelyksi tuppaa kaikki mennä.

Mitäpä olisikaan mieltä olleet nämä meidän vanhemmat, ehkä heiltä ei lämpimiä ajatuksia tämän ajan touhuja kohtaan olisi.
Ynnämuu kerroit vanhempiesi olleen vaatimattomia vanhan kansan eläjiä, niin oli minunkin vanhemmat, en muista kummankaan valitusten kera elämäänsä eläneet, kai aina oli huoli toimeentulosta, ei siinä joutanut vaivojaan kuuntelemaan.
Eipä sitä tiedä tässä itsekään mitä apua joutuu vielä pyytämään, toiveena kuitenkin kuolla "saappaat" jalassa.
Minun syntymäni sattui juuri tuohon pimeimpään kohtaa, mistä hurskainen linkin antoi.
Voihan olla, että päivällä aurinko taivaanrannalta pilkisti, sillä näillä leveysasteilla ei ihan kokonaan näkymättömäksi mene, en vain muista kuinka silloin oli;)

Kyllä pirttiin kirjoittajilla on mielikuvitusta ja taitoa saada viestit onnistumaan niin, että niitä on kiva lukea, huumorilla höystettyä juttuja on myös tietoa saatavilla näinkin laiskalle tietokoneen käyttäjälle kuin minäkin olen.
Ehkä juuri tämänlainen kirjoitteli pirtin mielenkiintoisena pitää, mitä muun muassa wiiwidear aikaan saa.

Merilii, tuo keitto on kokeiltava, uskon hyvää olevan, varsinkin kun lanttu kuuluu mieli juureksiin, joskus vaan ruskistan lanttu kuutioita pannulla (keitettyjä)nam,nam.
Olen oikein urakalla siirtänyt poistettavaksi noita roskaposteja, mutta aina vaan uusia ilmaantuu, mutta ehkä joskus pääsen nolla tilanteeseen;)

Tänään ensimmäinen jouluruokailu ohjelmaryhmän kanssa ja siitä se alkaa, joka ryhmässä missä mukana olen saadaan jouluruoka, palkaksi vuoden ahertamisesta.
Yhdet sukat viitta vaille valmiit, ei kun uutta putkeen, siitä se urakka joskus loppuu.
Päivän jatkoa vaan kaikille, miten sen nyt vietättekään.

Saa nähdä, miten uuden avioliittolain äänestyksessä käy, taitaa mennä hyvin tasan äänet. Media on selvästi ollut lain muutoksen puolella ja leimannut sitä vastustavat patavanhoillisiksi ja ihmisoikeuksien polkijoiksi. Mielestäni miehen ja naisen välinen avioliitto on luonnonjärjestyksen mukainen, ei mikään tasa-arvo- tai ihmisoikeuskysymys. Isä ja äiti lapsella on mielestäni parempi kuin kaksi isää tai kaksi äitiä, vaikka he kuinka lasta rakastaisivat. Uskontoakaan ei asiaan pitäisi sekoittaa, vaikka kirkko on saanut kaiken aikaa tässä sapiskaa kannastaan.

Tänään on Älä osta mitään -teemapäivä, vastalause turhaa kulutusta vastaan. Meillä on ollut melkein koko viikko tätä kaupassa käymättömyyttä, on matkan herkuttelujen jäkeen ja ennen jouluruokailuja syöty hyvin kevyesti lähinnä pakastimen marjoja ja vihanneksia, jokunen isomman kalasaaliin file sieltä löytyi ja hirvenlihaa vaikka kuinka paljon. Näkkileipä on riittänyt ja pullaa on aina pakkasessa varsinkin lastenlapsia varten. Nykyisinhän tosin kehotetaan kuluttamaan, jotta kotimainen kysyntä lisäisi työllisyyttä. Mutta eipä nuo vaatteetkaan rei´ille tällä iällä enää kuluu eikä niistä kasva ulos, eläkeläinen tarvitsee niin vähän verrattuna vaikka kasvaviin lapsiin.

Palveluita voisi enemmän käyttää työllisyyden tueksi, kenellä vaan varaa on. Sitkeässä asuu kuitenkin meidän sukupolvella nuukailu ja itse tekeminen jopa voimien äärirajoilla, vaikka kotitalousvähennyksenkin saisi. Jaksan hyvin kotini siivota ja jopa pidän siitä, mutta tyttärille olen ostanut lahjaksi suursiivouksia, työssä käyville perheenäideille. Itse saan hemmotteluhoitoja lahjaksi ja ostankin niitä , niistä ei kerry turhaa krääsää vaan hyvää oloa . Pitempää kylpyläjaksoa en ole käynyt, mutta piipahdamme usein uimaan, hierontaan, tanssimaan , syömään ja yöpymään johonkin kotimaiseen melko lähellä olevaan kohteeseen. Niihin tehdään sisarusten kanssa treffejäkin.

Ensimmäinen adventti on viikonloppuna, osan jouluvaloista ripustamme ja seppeleet näperrän ulko-oviin , marjakuusta ainakin käytän niihin. Puiset vanhat kyntteliköt taidan jättää nyt yläkomeron perille ja laitan uudet , suuret valkeat valaistut paperitähdet kahteen ikkunaan joulua vastaanottamaan ja ostan jälleen valkean jouluruusun ensimmäiseksi joulunajan kukaksi.

Hyvää ensimmäisen adventin aikaa !

Tuohon sukupuolettomaan avioliittolakiin (hassu sanonta sinänsä) ihan kun olisi olemassakaan sukupuolettomia ihmisiä! olen ottanut kantani ajat sitten.
Avioitukoon toki, mutta en osaa, tai halua hyväksyä adoptio-oikeutta heille.

Pelkään lasten jäävän ilman luontaista isä-äiti mallia, nähdessään kahden miehen tai naisen keskinäiset hellyydenosoitukset jo pieninä. Eikö nyt Ranskassa haluta jo kumotakin tuo laki, ei media tosin kerro mitä epäkohtia se on tuonut tullessaan.
Ei voi kuin toivoa päättäjien harkintaa niinkin vastuunalaisessa asiassa.

Adventin aika katkaiseekin tämän pimeyden, valotuikkeillaan:) Marjakuusten tuuheita oksia olen katkonut minäkin kanervien kanssa pihatelineisiin talvikoristeluna. Ihmeen leutona onkin sää pysynyt näin pitkään.

Jatkan vielä rauhallista aamukahvitteluani uutisten kera, toivottaen hyvää alkavaa perjantaipäivää!

Uamupäevee tiälyä PAKSUN sumun seasta.

Eilen kun tulin apteekki reissultani niin oli outo valoilmiö,) taivaalla;)kuskin kanssa oikein ihmeteltiin,kun suoraan silmiin paistoi.
Sitä ku ei ole näkynyt moneen päivään;)

Nyt lähden tuonne Takataskuun siellä on tänään hyvää kalaruokaa.

Pikkujoulua mekin tuonne kerhohuoneelle suunnitellaan.

Eipä tässä kummempia.Hyviä vointeja kaikille.

näkyillään...

No, Nythän se tasa-arvo laki on eduskunnassa mennyt läpi. Onhan ne vaikeita asioita... Varmaan meidän ikäluokka on toisin ajattelijoita, mutta elämä menee eteenpäin uusia tuulia tulee, lakeja hyväksytään ja meidän pitää vaan sopeutua niihin.
Aikuiset tehkööt niinkuin hyvä tulee mutta tuo lasten kohta minuakin huolettaa.
Perheessä kaksi isää tai kaksi äitiä..mistä lapselle toisen vanhemman roolimalli?
Millainen maailmankatsomus ja elämän arvot muodostuu lapselle ????
Yleensä pareista toinen on hyvin naisellinen, liikkeiltään ja olemukseltaan. Usein sen huomaa selvästi. Samoin toinen on miesmäinen naispareissa.
Mutta jossain vaiheessa se laki olisi kuitenkin tullut hyväksytyksi.

Joulu tosiaan näkyy, oli suuret joulumyyjäiset yhdellä eläkeliitolla. Saadaan liikkeissä aikaiseksi selainen myllytys,ihan kuin joulu olisi jo melkein ohi- jos et kiireellä osta sitä ja tätä, myöhästyt .
Ja en vaan ostanut tavallisesta viikonlopusta poikeavaa. Vielä ehtii hössöttää tuonnempana jos on tarvetta.

Eihän niitä 1900 luvun alussa syntyneitä ihmisiä (kuten vanhempamme) voi verrata tähän aikaan. Kyllä ne kaikki työläisperheen aikuiset olivat hyvin vaatimattomia ,työteliäitä, perheensä eteen pakertavia ihmisiä. Eikä apuja ollut minkäänlaisia,kuten monesti olemme täällä todenneet. Ei liioin viihdykkeitä, olin itse jo koululainen kun eka radio"pikkumatti" ilmestyi meille.
Nuorisonkin piti osallistua kaikenlaiseen työhön mitä nyt osasi. Eikä haihatella turhuuksien perässä. Niin maailma muuttuu ja me sen mukana, joku nopeammin joku hitaammin.

Olen minäkin vielä siinä onnellisessa asemassa, ettei ole tarvinnut läheisiään vaivata..paitsi tätä ihan läheisintä- mutta sitäpä ei lasketa.
Päinvastoin joudun usein tarjoamaan monenmoisia apuja vielä huonompikuntoisille. Tokihan sitä ilolla tekee niin kauan kun oma terveys kestää.
Nyt pikkujoulun viettoon- yhdet joululögit siemaisinkin jo. Tortut pitää adventiksi tehdä ja siitä se alkaa.
Oikein hyvää adventti-aikaa kaikelle kansalle. Eritoten pirttiin Heippa.

Niinhän se "sukupuoleton" avioliittolaki eteni eduskunnassa. Kuten jo edellisessä viestissäni kirjoitin, "en juhli kävi miten päin tahansa." Meri-Kukka kirjoitti sellaisia ajatuksia, joita voin ainakin osittain mielessäni myötäillä. Tehkööt miten tahansa, se nyt ei kovin paljon elämänmenooni vaikuta.

Turhan suureksihan hässäkkä tästä on kasvanut ja kasvaa. Eihän se ole vielä päätöksessä. Lakiesitys tulee vielä seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi. Tuskinpa siltä voi välttyä, että tulee ainakin osittain vaaliteemakin "kalasteluun" eduskuntapaikasta. Siinä voi karata käsistä tärkeämmätkin asiat.

Hämärä sadetihkuinen päivä oli tänäänkin. En nähnyt auringosta vilaustakaan. Onhan se välähdys voinut mennä ohi päivänokosteni aikanakin.
Eipä muuta kuin kohti huomista!

Demokratiahan sai uuden laajennuksen nyt, kun kansalaisaloite menee lakiesitykseen. Olin lähes varma, että äänestys puolesta menee läpi, kirkolla lie nyt miettimistä miten suhtautuu. Ei minulla ollut myöskään mitään avioliittoa vastaan, vain adoptio-oikeudesta en ole vakuuttunut.

Mitäpä tässä toistelemaan, tein tosi hyvän silakkalaatikon syys-silakoista, jotka on parhaita mitä muutamaan vuoteen olen saanut markkinoilta. Rapeita siansiivuja pinnalla oli mehevöittänyt 2 tunnin aikana uunilaatikon.

Wanhan ajan nostalginen ruoka kuuluu syksyyni. Hyvää viikonloppua kaikille!

Hei vaan isoisovanhemmat! Arvostan todella teidän kahvipirttiänne ja vaikka olenkin sukupolvea nuorempi, käyn pirtin portailla välillä kuuntelemassa teidän juttujanne. :)
Tänään oli suuri Tahdon-päivä. Huomaan teidän avaramielisyytenne ja suvaitsevaisuutenne asialle. Se on tärkeää, hyväksyvä asenne "erilaisille nuorille" ei ole itsestään selvä. Emme voi vaikuttaa kaikkeen, pahinta on pelokkuus ja ennakoiva asenne, että minua ei hyväksytä tällaisena kuin olen.
Lapsisurmista. Kaikki läheiset ovat tärkeitä. Pienikin apu oikeaan aikaan voi olla ratkaiseva, jo pelkkä elämäntilanteen ymmärrys voi riittää. Isoisovanhemmilla on elämänkokemusta, pelkkä läsnäolo voi olla tarpeeksi. Miten ennen hoidettiin ihottumaa tai koliikkia, kaikki voi olla ihan pienestä kiinni. Se, että ei ole yksin, joku toinenkin on kokenut asian. Esim. että meidän suvussa on ollut tuota ja voit kokeilla kaurahaudetta.... ihan mikä vaan voi olla juuri oikealla hetkellä avuksi.
No, kaikkea ei voi tietenkään tietää ja ottaa vastuulleen.
Joulunodotus. Isoisovanhemmat ovat kunniavieraita kodeissa. Jos vain jaksatte, tulkaa mukaan. Lahjoista ei tarvitse huolehtia. Lapaset, sukat ja omasta kirjahyllystä vapautetut osuvat kirjat juuri oikeille henkilöille ovat parasta, hyvät, kannustavat sanat nuorille myös. Ettekä oikeasti ole riesana, älkää olko siellä sohvan takana nurkissa poissa toisten tieltä. Nuoret kuuntelevat teitä. On paljon asioita, joista voi puhua juuri nyt ja vain nyt. No vaikka sota-asiat, siihenkin on monta näkökulmaa, naisten, lasten, orpojen. Jokainen omaa sukua koskeva tieto vanhoista asioista on helmi.
Ja vielä tästä marraskuun synkkyydestä. Ei tarvitse olla Lapissa, tästä kärsitään etelämpänäkin. Ihan hirveätä. Jaksellaan vaan vielä muutama viiikko niin aurinko taas paistaa. :)
Anteeksi, jos painostin teitä liikaa. Olette ihania ja korvaamattomia. Suuri tuki seuraaville polville ja esikuvia siitä miten elämästä selvitään. Kiitos teille kaikille ihanille kahvipirttiläisille. Nyt lakaskaa minut pois tästä portailta! t. Ande

Huomenta, ensimmäisen adventin aatto aamuun, tänään sytytän joulu valot ikkunoille ja parvekkeella kuuseen.
Huomenna kirkoissa veisataan Hoosianna ja se saa aina vaan herkistymään, vaikka telkkarista sen kuuntelenkin, joulun odotuksen aloitus.
Olen kertonut aiemmin jo, että joulun lapsi olen, kaikkine nimipäivineni ja syntynytkin niin kovin lähellä sitä itse joulua.
Kyntteliköt tarkastin palaviksi eilen ja piti taas kerran lamppuja vaihtaa, herkkiä ovat vioittumaan.

Niin ande2, ehkä joissakin kulttuureissa vanhoista tykätään ja arvostetaankin, meillä välistä vaan se tunne esiin tulee, että tiellä olemme.
Voi olla, että muutama huonosti käyttäytyvä nuori saa tämänlaiset ajatukset syntymään, toivon että nuo kertomasi ajatukset myös maamme nuorilla on enemmistönä.
Hyväksymistä tarvitsemme kaikki, niin nuoret kuin vanhatkin, ihmisiä olemme kaikki omine perinteinemme.
Vanhoja kuunnellen on kautta aikojen oppimista saatu, muistan nuorena itsekin vähän hymyillen kuunnelleeni vanhojen puheita, elämän matkan varrella ovat aarteina mieleen palanneet ja avuksi olleet.
Ehkäpä te nuoret tänä päivänäkin niin teette ja elämisen taitoja hankitte, vakavasti näin toivon tapahtuvan, ainakin joissakin asioissa, kokemuksen varoittava sormi saattaa monessa asiassa olla paikallaan.
Ei pirtistä ketään pois käsketä, pistäydy halutessasi;)

Edellä olette kaikki asiaa puhuneet ja aika näyttää mitä jälkiä, vai jääkö mitään tämän uuden lain seuraamuksena.
Vanhan aikainen olen tunnustanut monessa asiassa olevani ja tämäkin laki pelottaa lasten osalta, mikä vaikutus heihin sillä onkaan.
Sitkeänä elää vielä kauan ajatus, että perheeseen kuuluu äiti ja isä, poikkeus tästä voi tuoda tullessaan juuri lapsille hankaluuksia.
Miten toimivat ihmiset, toiset lapset, pystyvätkö hyväksymään erilaisen mallin puuttumatta kiusaamiseen, aika näyttää.

Vanhempamme eivät uskoisi todeksi tätä päivää, kyllä siinä äitini pääkin pyörähtelisi, kun nyt maailman menoa katselisi.
Parannukset ovat olleet tervetulleita monissa kohdin, mutta nyt jo meikä ikäisen mielestäkin tahti on tosi kovaa.
Miten pysyä kehityksen, tämän menon tahdissa, uskon monen vanhemman henkilön jo lyövän rukkaset naulaan tämän edistyksen suhteen.
Tänä päivänä joka puolen kuuluu vaan, lisätietoa netistä, osaako kaikkea edes hakea ja entäpä he, keillä ei edes konetta ole lähettyvilläkään?
No tämä on tätä päivää, mitäpä siitä, jos kaikilla ei asiat ole kohdallaan, putoavat kelkasta, sillä hyvä.

Ramoona mainitsi tuon "älä osta mitään" päivän, olen oikein ihmetellyt minäkin miten vähillä ostoksilla tulee toimeen.
Tuo päivä tarkoittaa sitä "krääsän" ja muun tarpeettoman ostamista.
Kun itse valmistaa ruuan ja tekee sen suunnitellen, selviää hyvinkin vähällä ja ne säästämisen tarpeellisuudet on ja aina vaan pysyy;)
Roskikseen ei jouda muuta kuin kääreet tavaroiden ympäriltä.
Nykyisen elämän mukana tulleet hyvät pakkaset oiva apu talouden pidolle.

Harrastukset vie aikaa, sen näköjään on Paulamariakin joutunut huomaamaan, sitä teatteria kuului meidänkin perheessä parikymmentä vuotta, selvittiin sekin aika.
Minä istuin elokuva teatterin kassassa ja mies teatterissa kaiket illat, siinä sitä vaan tänne asti on päästy, nyt sitten illat yksin kotona, hyvin käy näinkin;)

Tänään menen yhteen tilaisuuteen paistamaan torttuja ja glögiä tarjoilemaan, illansuussa kotiin ja saunaan joudun.
Rauhaisaa joulun odotuksen alkua ja ensimmäisen adventin aloitusta, yksi kynttilähän se kuuluisi sytyttää, minulla syttyy monta;)

Ilmoittautua täytyy. Ei minun aikani oikein ole riittänyt kirjoittelemisiin, huilaustöikseni pelailen, siinä ei paljon tarvitse miettiä mailman menoa.

Haluan erikoisesti kiittää omia lapsiani, ja heidän muita jäseniä auttamisesta tässä muuttohommassa.
Jo kun päätimme muutosta he sanoivat auttavansa kaikessa mitä tarvitsemme.
Nyt homma lähes valmis, kaikki pahemmat hommat tehty.
Olemme onnellisia, että meillä on sellainen jälkikasvu.
Silloin kun he peruustivat perheensä me autimme heitä, ja nyt saamme aina apua heiltä jos tarvitsemme.

Tuosta avioliittolain muutoksesta, on varmaan nykyaikaa sen muuttaminen, olen huomannut sen muuttuvan muissakin maissa. Siinä lapsiasiassa voi olla ihmettelemistä meidän sukupolvellemme, me emme varmaan siitä tule tietämään mitä tapahtuu, toivoa sopii kaiken menevän parhain päin.
Mitä kirkon mielipiteeseen tulee, on meillä jälleen sellainen Arkkipiispa joka hyväksyy tällaisenkin muutoksen ja iloitsee sen etenemisestä laiksi.

Joulusta emme hössötä se tulee ja menee, varmasti pojat perheineen tulee meillä käymään, viemme haudoille kynttilät
paistamme kinkun ja ainakin joulutorttuja ja perunalaatikkoa.
Oikein mukavaa viikonloppua meiltä.

Oletko Paulamari kokeillut Pamol F imeskeltävää ja hyvänmakuista parasetamolilääkettä. Ilman reseptiä.
Minulla auttaa parhaiten kun kyytipojaksi nappaan laimennettua alkomahoolia. Niin taittuu kausilunssan oireet.
Vilustelu loppuu ja hikee tuppaa otsaan. Silloin tauti on heittämässä henkeään. Noilla tropeilla n. viikko sitten tuhosin päälle tunkevan lunssan.

Ruuneperi neuvoi eräälle kirjoittajalle ottamaan vielä päälle "ruokasuutaa". Kai se vanha kettu tiesi mitä neuvoi.

Meidän ikäisille koskettava video,jonka tehnyt ,mieheni veli joka nykyään on omaishoitaja . Harrastuksenaan sanat sävelet siis kokonaisuuden kaikki tehnyt .



http://www.youtube.com/watch?v=YnSIurtM3g0




Nyt ottakaa aikaa ja kuunelkaa ,tippa silmässä minäkin kuuntelin.Kiitos!

Presidentti Niinistöä haastateltiin Radio 1:ssä ja tietysti häneltä kysyttiin mielipidettä sukupuolineutraalista avioliitosta. Niinistö ei vastannut kumpaa hän olisi äänestänyt. Mutta minusta hänellä oli oikein hyvä ehdotus, joka ei kuitenkaan ollut kelvannut kummallekaan osapuolelle.
Ehdotus oli siirtyminen virallisessa nimessä pariliittoon, joka olisi oikeudellinen termi. Ehkä pariliitto ei loukkaisi niitä, joille avioliittö on vain miehen ja naisen välinen liitto. Sitten jokainen saisi tuntea vapaasti ja hahmottaa oman pariliittonsa joko avioliitoksi tai naimisissa olemisen käsitteeksi.
Selkeämpi termi se olisi verrattuna sukupuolineutraaliin avioliittoon tai tasa-arvoiseen avioliittoon tai eri sukupuolta olevien avioliittoon.

ps. minulle on samantekevää, satuin vain ylen sivuilta tuosta lukemaan.

Joo...minun puolestani olisi voinut olla vaikka pariliitto. Muutoin olen jo kyllästynyt asiasta jaakailemaan. Vaikka en ole uskontoihin sidonnainen, voin kuitenkin ymmärtää heitäkin, jotka hakevat perusteita "hengelliseltä" puolelta. Silti vaikka tämä lakiesitys sitä puolta suoraan koskekaan.

Katselin Rukan mäkihypyt. Sen sortin hulluuteni on säilynyt. Tottahan toki, kymmen metrin leiskauksia lentelin nuoruuteni huippukunnossa. Ei ollut suomalaisten menestys kovin hyvää. Olihan siellä aika hurja lentokin. Suoraan selälleen mäkeen lennon korkeimmalta kohdalta. Paareilla hyppääjää vietiin, mutta vilkutti kuitenkin mennessään ja rauhoitti yleisöä. Ei ollut suomalainen, mutta ihan kärkinimiä kuitenkin.

Kyllä se synkeä, sateentihkuinen keli vain kummasti rauhoittaa tupatöihin. Riittävästi kyllä oli
puuhastelua, mutta ei niin tiukasti, ettenkö olisi kunnon päivänokosia saanut vetäistä.

Tuli mieleeni jo aiemmin kerrottu Puskasuleiman huomio, että hänen kielessään on ainoa yks.3 persoonan SE. Taitaapa näin olla monella muullakin. Minulla varsinkin puheessa, mutta lipsahtelee se kirjoituksissanikin. Selvää suomeahan se on kuitenkin. Onhan joillakin kisuli, koiruli ja heppakin vastavuoroisesti Hän. Täytyyhän olla joku arvojärjestyskin! Minulle käy: mää, sää, hiän, myö, työ, hyö - iliman kummosempija hienouksija.

Näillä höpötyksilläni huomispäivään!

Hyvää ensimäistä adventtia ja huomenta kaikille.
Kynttilät ikkunoilla loistavat ja jos jonkinlaisia enkeleitä ja tähtiä näkyy, huomaa että valoa ihmiset kaipaa.
Kuukausi vielä ja päivä alkaa pidentymään ja sitten voi jo aurinko useammin pilkistellä.
Joulukuu huomenna alkaa ja sen myötä hyörinä lisääntyy, kaupat ihmisistä täyttyy ja ilmeet kiristyy kassa jonoilla.
Eilen kävin tuossa lähikaupassa ja väkeä oli yllättävän paljon, kun on pieni kauppa ja paljon tavaraa ei tungokselta välty, ihmeesti vaan pystyvät valikoimaa suurena pitämään.

Tuosta uudesta laista en jaksa enää puhua, kai jokainen omaa mieltään kuuntelee ja sen mukaan ratkaisun tekee, liikaa huomiota kyllä sai, kun paljon muutakin tärkeää olisi, epäkohtia monen asian vuoksi on ja mielenosoituksia voisi järjestää monen asian kohdalla.
Olin eilen kuuntelemassa oman kansanedustajan kertomaa ja paljon olisi korjattavaa, mutta eipä yksi ihminen saa ääntään kuuluviin eduskunnassakaan, vaikka kuinka hyvät perustelut onkin asialle, enemmistö on asian puolesta saatava.
Onneksi jotakin myönteistä hänen kertomassaan on meidänkin paikkakunnalle.

Niinhän ne alkaa nuo talviset seurattavatkin taas vuoroaan odottavan, lunta kuitenkin pohjoisessa niin paljon, että onnistuu hiihtoladulle ja mäkeen mennä.
Keinoluntako lienee, en tuota säätä sillä suunnalla niin tarkkaan ole kuunnellut.
Harmaus taivaalta näyttää ohentua täällä meilläkin.

Merihuisku kovin tunteisiin vetoavan laulun linkin laittoi, hyvä on sanoitus ja asiaa kertoi.
Toivottavasti noita kokemuksia ei enää tarvitse kokea.

Joskus alkoholilla voi kuntoaan kohentaa, pieninä annoksina lääkitykseen sopii, flunssan hoidossa oiva apu, villasukkien lisäksi;)
Sen havainnon olen elämän matkan aikana oppinut, että jalkojen lämpiminä pitäminen on hyvä ehkäisy kaikkiin vaivoihin.
Sukat jalassa tepsuttelen sisällä, vaikka muuten ihan lämmintäkin olisi.
Mukava ajatella, että Latellakin uudessa asunnossa alkaa olla valmista, pianhan ihminen uusiikin oloihin mukautuu, paikat tavaroiden olinpaikasta mieleen muistuu.

Hoosiannaa on kuunneltava, on se niin mieltä herkistävä tapaus, sama liikutus vuodesta toiseen, mikä siinä lienee?
Katuvalot sammuivat juuri, päivää kai sitä jo elellään, nyt näyttää melko selkeältä, tiedä vaikka aurinko pilkistäisi, hyvää päivää, auringon esiintuloa toivotan kaikille;)

Mehän ollaan oikeita hiienväen lelliteltyjä. Aurinko on jo 3 varttia rällittänyt maisemaa hienosti komistaen. Kai jo sielläkin nyt yli keskipäivän aikana.
Mitään d-vitamiinia meillä siitä ei siitä saada. Ne saadaan ruuan mukana ja tarvittaessa purkista.

Ihmisten pitäisi testata olisiko heillä tarvetta saada lisää rautaa. Näkee sen pitoisuuden verikokeestakin. Kattavampi hivenainetutkimus yksityisellä sektorilla maksaa kyllä kymppitolkulla.
Jaksamisen kannalta tämä olisi kuulemma hyvä tehdä. Itselle tuli puhtia kattavan hivenaine- ja vitamiinilisien myötä Herbaline tuotteista.
Kallista mutta kannattavaa.

Hyvää ensimäisen adventin ilta päivää.
Tuli mieleen tapaus; veljeni joutui neuvottelemaan eräästä asiasta naishenkilön kanssa.... naishenkilö puhutteli häntä koko ajan kolmannessa persoonassa: "mitä mieltä Hän on, onko tämä Hänestä hyvä, jne. vaikka "Hän" itse oli koko ajan keskustelemassa itse paikalla. Yleensä poissa olevasta puhutaan "hän" muodossa, olkoonkin mies tai nainen. Suomessa.
Kuulosti mukavalta, sen jälkeen omissa puheissa vilahteli "Hän"paikallaolevista aina mukavissa tilanteissa.

Olen niin hyvä uskoinen ja sinisilmäinen, että luulen saavani ruuasta kaiken tarvitsemani. Ainoastaan syön Kalkkivalmisteen jossa on D vit. mukana, eihän se muuten imeydy. Keskitalven aikana ei tosiaan auringosta D:tä saa vaikka paistaisikin.
Luuntiheys tutkimus on tehty- lääkärin pyynnöstä-ei minun. Tulos: ikään nähden normaalia vahvemmat luut. Eikä murtumia ole koskaan ollut.
Kyllähän tuo jonkun vajaus verikokeissa näkyisi. Kuten alhainen HB raudan puutteesta. Moni muukin asia siihen vaikuttaa....Joskus otettiin B12 vit. joka sekin oli hyvä. Samoin muut lab. kokeet olleet aina hyvät.En kuulu siihen sorttiin että alkaisin umpsukkelissa syömään mitään pillereitä- niistä voi olla enempi haittaa.
Enempi panostan terveelliseen ruokaan että se olisi monipuolista ja kaiken kattavaa. Erijuttu jos on todettu jokin sairaus tai imeytymishäiriö.

Mutta kaikilla meillä on valta toimia omien ohjeiden mukaan aika pitkälle. Mutta lähinnä kaupat/myyjät hyötyy eniten ...tottakai he yrittävät tehdä kauppaa ja perustella miksi mitäkin tulisi käyttää- naisilla usein vedotaan ulkonäköön ja usein se tepsiikin- Paitsi ei meikäläiseen.

Liikuttava oli tuo merihuiskun video. Kun sotaan oli pakko mennä ja osallistua, oli siinä sentään aika onnelinen loppu, kun isä pääsi kotiin ehjänä.
Niin paljon jäi rintamalle isiä joilta jäi suuret lapsilaumat orvoiksi.ja alta 20- kymppisiä poikia. samasta perheestäkin voi olla 2 rintamalla kaatunutta. Sota on aina niin julmaa, turhaa ja hyödytöntä.
Oppiikohan valtiot koskaan ratkomaan asioitaan rauhan omaisesti. Tuskin !
Meitä on 5 mutta isämme palasi rintamalta kotiin.Aina nuo julmuudet jättävät henkisiäkin vammoja vaikka ruumiillisesti ehjänä palaisikin.
Sodan jälkeen niistä ei saanut edes puhua, vasta viime vuosia.

Huomenna aloitetaan se "joulukalenteri" kuukausia. Kyllä lapsia jännittää, nyt viimeistään kannattaa alkaa kiltiksi. pitäisköhän minunkin yrittää tehdä
kiltteys ennätys saas nähä miten käy...nappikahvit kuitenkin. Haa,, joku on tuonut joulutortut näin eka adventtina. Kiitos Hyvää oli! Heippa !

Hyvää adventti Sunnuntaita kaikille. Televisio katsottu kilpailuja ja sukkaa kutonut,
päivä iltaan on saapunut.

Tuo omintakeinen Sepon video kannattaa meidän vanhempien katsoa LATE kans katso.

Olen sitä levitellyt tuolla missä seniori ryhmässä nykyään kirjoittelen Facebuukissa
kovasti on tykänneet.
Seppo on aina perhejuhlissa ohjelmaa päästään järjestänyt ja haitaria soitellut,hänellä on synnyinlahjana esiintyminen annettu.
Kiitos seurasta,päiväunet jäi nukkumatta, niin alkaa väsyttää.Hyvää joulunodotusta.

Ehtoota.

Hurskainen tuolla mainitsi,auriko hellii

Minua on tänään hellitty ja hemmoteltu:)

Pari mummelia innostuneet leipomaan ja minulle toivat lämpimäisiä nammmmm.

Sanin että oöen kait ollut kiltti,kun noin muistavat;)

Itsestäni on tullut tosi laiska leipuri.


Tuo Takatasku on niin nlnlähellä ja sielää edulliset ja hyvät syötävät.

päivä alkaa olla pulkassa.
näkyillään...

Katselin merihuiskun laittaman videon. Hyvä harrastajahan siinä esiintyi ja myös sisälsi myös kertomuksen. Asiantuntemukseni ei sen pitemmälle arvioinnissa riitä.

Aika huono olen pillereitä popsimaan. Luontaistuote kauppojen tuotteita en käytä. Lääkärin määräämät satunnaiset tarpeet olen kiltisti syönyt. Harvoin on tullut verikokeitakaan otattaa. Niissä ei ole ilmennyt mitään, joka aiheuttaisi toimenpiteitä puutosten korvaamiseksi. Unikin maittaa riittävän hyvin, kunhan saan iltakahvin aikaisiksi.

Luulen, että saan tarpeellisen eväistäni. Karultahan ruokavalioni näyttää, jos ohjeena pitää esitettyjä ruualla leikittelijöitä ja taiteiluja. Luotan siihen, että aika yksinkertaisin keinoin saan riittävän hyvän ja monipuoliset eväät. En ole yksin tähän päätynyt, vaan olen haastatellut asiantuntijoitakin. Mainitsen erään esimerkin: jo kuitupitoinen kaurapuuro yksin täyttää sen, mitä monilla kaupitelluilla ravintolisillä yhteensä saa aikaan. Onhan näissä tietynlaista uskomusasiaakin mukana. Mikäs siinä, jos ne tuntuvat auttavan, niin pitäähän niitä syödä, jotta saa mielensä rauhoitettua.

Enpä enempää tuhlaa palstatilaa, kyllä jää seuraavillekin.)) Taitaa mennä joulukuuhun kunnes taas palaan Pirtin ovea kolistelemaan. Jatkoja!

Huomenet joulukuun ensimmäiseen, Oskari saa tänään onnittelut.
Johan tänne tuttu kirjoittaja on taas merkkinsä jättänyt, oikeassa olet hurskainen, puutosta taitaa olla jostakin tällä sumpittomalla;)

Lääkkeiden popsinnasta keskustelua pidetty, en minäkään ole aiemmin niitä napsinut, nyt olen noiden polvien vuoksi alkanut jotain hain valmistetta pillerin päivässä ottamaan.
Voiteita myös toin Virosta niitäkin olen käyttänyt, apua varmaan jossain määrin, nyt en vai tiedä mikä on se auttava, vai onko vaan vahva usko;)
Luontaistuote kauppojen asiakas en ole.
Labran kokeet lähitulevaisuudessa.

Taiteellisuutta toisille kertyy monin eri tavoin, kuten Merihuiskun miehen veli osoittaa, toisille ei sitten mitään.
Olisi se kiva osata vaikka runo tuosta vaan tyrkätä.
Noin ne hommat uutteralla ihmisellä sujuu, kuten Marja-Liisa kerroit, kaikki ajallaan ja aikataulutettuna.
Sinä jaksat ilahduttaa kanssa eläjiä, upeeta.

En muista sellaista aikaa, etteikö jossakin päin aina sotia olisi, ihminen ei opi olemaan rauhassa, toivottavasti meille ei sellainen aika enää koita.
Olihan se sellainen aikakin joskus, että teititeltiin ja käytettiin juuri tuollaista "ottaako Hän" tyyliä, nyt ei tulisi mieleenkään, äkkiä ne tavat omiksi tulee, kuten tuo sinuttelukin.

Katsoin ja kuuntelin kirkon meiningin Rovaniemeltä, minusta kerrassaan hellyttävä ja onnistunut, lapset pääosissa,.
Kauniisti ja reippaasti lauloivat, hyvin pienetkin sanat osasivat, tuli vaan mieleen omat esitykset, kun kansiot pitää laulaessa olla, muistiin ei ole luottamista.
Muuten kai lapsen mielisiksi muutumme, mutta muisti ei vaan terävöidy;)
Kiitos linkistä merilii39, upeaesitys.

Tänään vielä vaan käsitöiden pariin, aherrettava on, vielä yhdet myyjäiset edessä päin.
Maa on valkea, tosin hyvin ohut on kerros, kummasti valoisammaksi kuitenkin maiseman saa näyttämään.
Hyvää alkua joulukuulle maille kaikille

Valoisaa Aamua- tai päivähän jo nyt on -taas on aika "karannut"....käsistä..
Sattui silmään tuo "Tupsintatoimi", ihan nauraa piti- tiedän kyllä mitä se on, sitä harrastetaan välillä.....
Niin se vaan on että ilman sumppia (kunnon kahvia) ei päivä ala mitenkään.
Kun saa kupillisen hyvää keitosta johan alkaa tapahtua, Jää tupsintatoimet kakkoseksi..........
Tässähän tulikin jo ilmoitusluonteisena asiaa, joten eteenpäin; sanoi mummo lumessa !

Muutama laiskanoloinen lum'huitale vaelteli ehkä vähän mutkitellen maahan asti kun päivälehdet hain.
Säätiedotus toppuutteli, ettei ne säät näin tyyninä, ja sateettomina pysy jatkossa, vaan tuulisina sateisina.

Melko kivuttomana ja hyvin nukkuneena heräilin. Tyttömurmelia ei ole aikoihin kyljessä & kainalossa henkitellyt.
Sellaisen unen näin että ihan tuntemattomalla naisella oli kylpytakki päällä, ei mikään loistelias.
- Haluaisitteko nähdä taideteoksiani, virkkoi ja avasi kellarikerroksessa huoneita täynnä hänen taide-esineitään. Niitä oli varmaan tuhansia.

Sitten taiteilijatar meni saunaosastoon. Missä viivyit, kuului miehensä kysyvän.

Valoisa päivä olikin, aurinko paistoi pitkästä aikaa,oikein häikäisi päivällä, ei oikeastaan valojakaan tarvinnut sisällä.
Aamulla oli pakkasta 4 astetta, ja auringon laskiessa 1 aste.

Kyllähän asia on niin, ettei ilman kahvia päivä lähde käyntiin, vähintäin kaksi kupillista, siihen pari voileipää, niin jaksaa jotain tehdäkkin.
Tänään oli sellaisia kevyempiä hommia, laitoin 8 taulukoukkua seiniin, no samat hommat jatkuu vielä, siinä on huolella katsottava mihin minkäkokoisen tai näköisen taulun laittaa. Meillä niitä piisaa eivät kaikki tähän asuntoon mahdukkaan.
Siinä sitten jälkeläisillä ihmettelemistä mithän noillakin tekee.

hurskaisella mukavia juttuja kiva lukea.

Tällainen tilanne nyt meillä, ollaan voiton puolella, tämä tässä nyt ikäänkuin olemassaolo ilmoitus.
Palataan taas toisenkerran, ties vaikka jo huomenna.

Kirjoitin että joulukuussa palaan taas Pirttiin. Nythän se aika onkin. Samat olivat sääasiat täälläkin kuin Nurmijärven maastoissa. Ihan auringon porotusta myöten.
Nythän Laten muun joukkueen muuttopuuhat tuntuu olevan ohi. Pienet timpraukset ja suunnitteluthan jo menee vaikka ajankuluna. Joo...kyllä hurskainen huumoria heittelee, eikä ollenkaan hassummin. Asiaakin löytyy hienoin sanakääntein

Marketin erikoisasiantuntijaryhmä oli tänään hieman puutteellisessa kokoonpanossa. Johtui siitäkin, että minulla oli juoksuhommia ja näin myöhästyin istunnosta. Vain pari sitkeintä oli jatkamassa jälkipuintia. Kyllä he utelivat mielipidettäni jostain sateenkaariasioista. Ihmettelin, että en ole aikoihin sateenkaaria nähnyt, on vaan ollut yhtä hämärää ja sumuista.

Hänestä työ outta pohtinunna. Kyllä se hyvin tuttu ennen oli. Siihen liittyi korostettu kohteliaisuus. "Ottaa hiän vain pulloo, aivan verestäkii onnii", joten tähän tapaan. hurskaisen "tupsintatoimi" ei aivan sellaisenaan tutulta tunnu, mutta onhan se kai lähimain samaa kuin tupeksiminen - silloin kun homma ei millään tahdo onnistua.

Nyt on aikani onnistua lopettelemaan, ettei tupeksinnastani tule toimi suurin kirjaimin. Hyvää jatkoa teille mitäi puuhaattekin!

Huomenta, Unelman ja Anelman päivään, onnittelut!
Jouluvalot tuikkivat, maassa sen verran lunta, että valoisuutta vähän antaa.
Jotenkin aistii tuon joulun lähestyvän, tavara autot kiitävät vauhdilla pitkin katuja ja aina on joku peruutus ääni kuulumassa, kun autot liikkeisiin tavaraa vievät.
Piipahdin eilen postissa ja siellä täysi tohina päällä, kyselin joulumerkkejä, siis niitä hyvätekeväisyyteen meneviä, ei ollut, ihmettelin, aina niitä on sieltä saanut.

Pohdittiin me myös eilen sitä lakia mikä on voimaan astumassa ja yllättävästi yksi oli asiasta hyvillään, ihmettelin vaan, kun ikä ihmisistä kyse, mutta saahan vanhempikin olla edistyksellinen.
Perusteluja kysyttiin ja löytyihän niitä, en tiedä kääntyikö ajatukset muilta.
Samaa ihmettelyä on varmaan minunkin jälkeeni, mistä Late puhuit, mutta siinähän ihmettelevät, onneksi en itse joudu raivaamaan;)

Oliskos hurskaisen uni enteillyt jotakin, tiedä vaikka joku viereen pyrkii, onhan näitä naisen puolia valittavaksi asti;)
Tupsintahommiin on minulle outo sana, onhan näitä eri murteissa melkoisia eroja sanonnoilla ja merkityksellä.
Koht sillään alan minäkin siivoamaan, onkin aikaa, kun viimeksi paikkoja kohentelin, nyt sää houkutti viemään vuodevaatteet ja matot haistamaan ulkoilmaa, tuuli vähän oksia näkyy heiluttelevan.
Vapaa viikko tehdä näitä omia hommia, hyväkin välillä muutakin saada aikaan, kuin puikkojen kilinällä.

Siispä imuri laulamaan ja luuttu heilumaan, mukavaa ja iloa täynnä olevaa päivää teille toisillekin.

Päivää! Tavanomaisiin ilmoihin on täällä palattu. Ei sada, ei paista, mittari nollassa ja pilvessä möllöttää.
Oli jonkun verran hankaluuksia löytää Pirtti. Tuskinpa se johtui siitä, että en muistaisi polkua.

SkillaNin tähän lausumaan mielenkiintoni heräsi jotenkin: ..." saahan vanhempikin olla edistyksellinen." Tottakai saa olla ja on hyväkin ja esittää myös asiansa. On myös niin, että se "edistyksellisyyskin" on pohdinnan paikka ja usein mielipidekysymyskin.

Kävin tänään vanhassa kertomassani karvahattukerhossa, joka on iän myötä hiipunut. Kutsuttuna ja ainakin puheissa kaivattuna menin. Joo...pari vanhaa veteraania oli paikalla. Juteltiinhan siinä niitä näitä, tosin ihan väkisin keskustelu katkesi siihen, että kampraattien piti hyökätä. pelikoneille.

Mihikäs tavoistaan pääsee, ajattelin. Turha siihen on puuttua, vaikka tuntuikin siltä, että miksi istun täällä, koska peliautomaatit olivat ihan kunnossa.

No eihän se aika mennyt kokonaan siihen. Juteltiin mm. laskujen maksamisen ja rahan noston ongelmista. Onhan siinä pankeillakin osuutta, että jokaisesta toimesta vitonen täytyy pulittaa. Ehdotin että ettekö voi sitä vähää tehdä, että hankkisitte pankkikortin, jolla voisi tarvittaessa rahaa seinästä repiä, koska sitä kuitenkin pankissa tuntuu kasattuna olevan. Eihän se ehdotus ollenkaan käynyt. Peruste oli monet luetut tapaukset, kuinka rahat oli huijattu. No joo...onhan se hyvä, että muisti edes sen verran toimii.

Tähän tapaan keskustelimme. Totesin että karvahattukerho on valmis osaltani kuopattavaksi. Monet ovat jo aiemmin luovuttaneet, kuka viimeisen muuton tehneenä, sairastuneena henkihieveriin tai muutoin kyllästyneenä. Surullista kyllä, mutta näin se vain ajanhammas puurtaa, halusi tai ei.

Tottakai otan myös huomioon senkin, että millainen katselija olen minäkin. Subjektiivinen, omakohtainen näkemys ei aina ole oikea, vaikka se siltä tuntuisikin.
Tämä varsinkin näillä vuosikymmenilläni.

Tällainen päivän puolikas tänään. Ei muuta kuin eteenpäin, vaikka nokka maata viistäisikin!

Pankkikorteista tuli mieleen. Suurin kirjaimin otsikoidaan tiedoite; 5:n vuoden kuluttua kaikki kortit häviävät käytöstä ja asiat hoidetaan mobiilikännykällä. elikkä rahaliikenne kulkisi vain sitä kakutta kaupan kassoilla ja jokapaikassa. Nythän osalla valistuneita nuorempia ihmisiä noin jo onkin monen ostoksen suhteen...
Paitse ettei kaikilla ikäihmisillä ole edes tuota pankkikorttia , josta ym: mainitsi, jolla maksaa kasoilla ja rahaa nostaa. Tai tietsikkaa tai känykkänettiä jonka kautta rahaliikenne ja laskut hoituisi ilman eri kustannuksia.
Mutta siitäpähän tekevät "makkaran mieleisekseen". Ainahan ne suunitelmat viiltävät pitkiäkin aikoja, ennenkuin saadaan toimimaan,,, jos saadaan.
Onhan se harppaus suomesta kehitysmaihin aika melkoinen. Siellä yritetään saada ruokaa, asuntoa ja lukutaitoa kansalaisille. Lääkettä ja hoitoa. Täällä mennään toiseen ääripäähän ,joskus tuntuu että vähempikin riitäisi.
Kun olisi rauha maassa ihmisten kesken, asunnot, ruokaa , ja terveyshuolto kohdillaan. Se olisi meillekin asiaa.
Tietenkään suuria suunittelemasta ei kukaan kiellä. Se on MOi !

Huomenet valostuvaan päivään, mutta eipä taida ilman valoja selvitä koko päivänä sisätöissä, niin on pilvisen näköistä ja lämpöä melkein neljä astetta.
Merelliset nimipäivä sankarittaret tänään, Meri ja Vellamo, onnittelut.
Perun puhettani harmaasta taivaasta, näyttääkin, että voi vaikka valoilmiö taivaalle ilmestyä, vauhdilla taivas kirkastuu.

Nuo pankkikortit ja muut nämä nykyiset laitteet on varmaan vielä monelle vaikeita käyttää.
Ystäväpiirissäni on monta sellaista joille ei tietokone ole tullut tutuksi ja kännykkäkin hyvin vähäisessä käytössä.
Vannovat monet, että tietokonetta eivät hanki, jos maksamiset vaikeutuvat, turvaavat lapsiin.
Kovasti hankalaksi voi elämä vielä muuttua, minäkin aika vähän tätä koneeni sisältöä käytän, aikakaan ei meinaa riittää tutustumiseen, no laskut kylläkin maksan.
Kehitys menee mielestäni liian nopeasti, ei ehdi ikäihmiset oppimaan, vaikkakin oppia on saatavilla, muisti vaan ei enää ota kaikkea vastaan.
Tuo on totta mitä ynnämuu sanoi, ettei vanhempi ihminen edes yritä hakea oppia ja totutella näiden nykyisten vempaimien käyttöön, olen minäkin yrittänyt rohkaista ja jopa lupautunut neuvomaan oman osaamisen.
Onko se jonkinlaista oman ylpeyden syytä, aristaako peläten epäonnistumista, sitä ei sitten kestäisi.
Toivoa sopii ettei ihan kaikki näiden koneiden taakse mene, jäisi joku entinen tapa vielä mahdolliseksi, pahaa pelkään.
Tietokone kielikin on hankalaa, kun jotakin kaavaketta yrität täyttää, tulee vastaan kohtia mitä et keksi täyttää ja avun etsiminenkin on vaikeaa, vaikka ohjetta luet, et sisältöä tajua, siinä jo antaa periksi ja puhelimeen turvautuu;)

Pyykin silitystä minullakin ja samaan sakkiin kuulun kuin Paulamaria, tykkään silityksestä.
Leipomishommia myös tänään, kokeilen uutta taatelikakun ohjetta, onnistuuko se nähdään.
Olen ylen vähän kakkuja leiponut nykyään, kun enemmän tuota suolaisempaa tykkäävät kaikki syödä.

Taivas nyt melko kirkas, jäädäänpä odottamaan auringon ilmestymistä ja sitä sitten ihastelemaan, päivän jatkoja teille kaikille, kai se aurinko kaikille paistaa;)

Niinhän se aurinko vilahteli tänään. Kävin Jumbossa, autolla tietysti ja jopa auringon kirkkaus hetken häikäisi, kun suunta sinnepäin sattui.

Kävin Jubosta ostamassa yhden kirjan, koska paikallisista ei löytynyt. Siihen hinnaltaankin arvokkaaseen teokseen olen koettanut paneutua. N. 550 sivua kyllä riittää muutamaksi päiväksi. Ehkä palaan tähän, jos luettuani katson se aiheelliseksi.

Pankkikortittomiin, kyllä heitä on aina muutamia. Apuani olen kyllä tarjonnut, mutta en tyrkyttänyt. Paria olen opastanut ja hyvin ovatkin alkuun päässeet. Monelle on korkea kynnys pyytää apua, koska tuntee asian häveliääksi. Eivät kysy edes omaisiltaan neuvoa. Pelkäävät, että tekevät turhan suuria johtopäätöksiä selviytymisestä myös muussa pärjäämisessä.

Tässäpä ilmoittautumiseni tällä kertaa. Ehdin vielä muutaman tunnin tänään kirjani kimpussa kilvoitella.
Jatketaan taas toiste!

Huomenet, päivä valkenemassa, hitaasti, mutta tuuli on sen verran kovanlaista, että voi vaikka valoa runsaammin tulla.
Lämmön puolella sää on ja lumetonta, mustaa.
Kunniamerkkien saajia on lehdissä ilmoitettu, en mukaan mahtunut, vaikka kaikin puolin hyvin olen elämäni elänyt. lakia kunnioittaen;)
Tosissaan kun puhun, en moista renikkaa rintaani kaipaa, vaikka toisille se on hyvin arvokas ja tärkeäkin, onhan sekin tapa eritellä ihmisiä.
Varmasti yhtä arvokkaita ja aikaan saapia on vaikka kuinka paljon, mutta he kuuluvat maan hiljaisiin, eivät numeroa tee saavutuksistaan ja teoistaan.

Hyvä että loppusuoralla on Laten porukan muutto urakka ja hyvä että tauluja on, nehän ovat rahan arvoista tavaraa, kun oikea nimi alle sattuu.
Ole ynnämuu hyvilläsi, kun kirjoihin jaksat syventyä, ne on hyvä ajanviete ja varmaan myös antavia, kun oikein mieleinen käteen sattuu.
Minulta tuo lukemisen taito kaiken muun touhun ohessa on kadonnut, häthätään lehdet luen, harmissani ihan olen.
Aikoinani kirjaston vakituinen asiakas olin ja kaikki melkein kelpasi, mutta loppu tuli lukemisesta, toivon kovasti että lukuhaluni palautuisi.

Eipä tuo aurinko meitä paljon ole hellinyt sitten kesän jälkeen, mutta kyllä se ensi vuoden puolella varmasti väliin paistaakin;)
Kai sitä tulee linnanjuhlia katsottu, osin ainakin, jos ei satu jotakin mukavampaa muilta kanavilta tulevan.
Olen tässäkin asiassa erilainen mummeli, en jaksa edes vieraiden puvuista innostua, tiedän että jokainen parastaan ylle laittaa ja mahdollisimman hyvältä näyttää.
No lueskellaan sitten lehdistä arvosteluja ja kyllähän telkkarista monia uusintoja tilaisuuksista tulee.

Nyt joutaa kyntteliköt sammuttaa vähäksi aikaa, valoisampaa jo on, muutama tunti ja taas sytytyksen vuoro.
Rauhaisaa päivää vaan kaikille.

Huomenta pirtin poppoo, kannattaa tuosta tulevasta valoilmiöstä toisenkin kerran mainita, nimittäin pilvetön on taivas.
On mukavampi tästä pian hammaslääkäriinkin lähteä. Samalla käyn kauppatorilla, sinne on joulutori laitettu mökkeineen ja kuusineen. Oli lehdessä että 40 joulukuusta oli paikalle tuotu.
Pahus, minä olen täysin tietämätön keskustan jouluvalojen sytytyksestä, onko se ihan tietämättäni tapahtunut vai vieläkö edessä päin, nythän se selviää.
Turku on Suomen Joulukaupunki, mutta viimeksi tänne lumi tulee maisemien kaunistukseksi ja jouluvalot ovat mm Tampereella monin verroin upeammat kuin meillä.
Onhan meillä kuitenkin Tuomiokirkko ja sen edessä komea valtakunnan ykkösjoulukuusi (turkulaisten sanomana). Joulurauhakin täältä edelleen valtakuntaan kuulutetaan vanhan raatihuoneen parvekkeelta.

Katleijan maisemissa typpihappovaunu vuotaa ja varoitukset annettu. Juuri tullut uutinen.

Tänään oli kunnollinen, hyvä keli tehdä lenkkikin. Ihan oli pieni piristys. Olen jatkanut uurastustani eilen mainitsemani urakan kimpussa. En kuitenkaan niin totisena, että ulkoreipastelun hylkäisin ja päivänokosetkin sentään hoidin. Muutoin olen keskittynyt yhteen asiaan, muut saa jäädä vähemmälle.

Niinpä nytkin jatkan puuhaani. Urakkaa on vielä rutosti jäljellä. Tässä ilmottautuminen, nähdään jatkossa!

Noinhan sitä kaikki kerralla tulevat tietoisiksi vaaratilanteista joita saattaa yllättäin tulla. Hiljan oli keskustelua pitääkö varoittaa "koko suomea" vai riittäisikö kyseisen paikkakunnan kohdalle annettu tiedoitus/varoitus.
Minullehan sopii miten vaan-joitakin kuitenkin tuntui häiritsevän nuo tiedoitukset; Ilmeisesti ennallaan ovat kun vielä "nauha kulkee ", anakin näillä korkeus asteilla.

Tänään tosiaan oli "jouluvaloa" ihan tarpeeksi kun aurinko niin kivasti paisteli.
Samoin kuu melko pyöreänä. Itsenäisyys päivänä pitäisi olla pyöreimmillään. Kummasti valaisee- lapsena leikittiin kuutamolla kaikenlaisia varjoleikkejä ulkona ja pelättiin samalla. Mitä varjosta ilmestyy........

Myöhästyneet nimpparionnittelut kaikille ,joiden nimipäivä tänään on.. Hyvä kun Rva Y muistutti siitä. Meikäläisen muisti käy lyhemmäksi koko ajan.
Olisi kannattanut tulla tupsahtaa vähän aiemmin (syntyä ) ,olisi osunut nimpparit ja synttärit samaksi päiväksi. Mutta kun ei.....
Iltateen vuoro ja nyt menoksi kohti uutta päivää.

Minä näin tv:stä uutisen tuon Turun aseman ratapihan typpihappohaverin vasta siinä vaiheessa kun se oli jo ohi.
Silloin kun ratapiha-alueen vierelle rakenettiin iso asuntoalue, nähtiin noiden vaarallisten aineiden kuljetukset paikan vierellä vaaramomentiksi. Siellähän on noita vaarallisia aineita liikkeellä, sillä raidekuljetuksia on paljon aseman ja sataman välillä.Tulipa pienoinen muistutus asiasta.

Muistin lisäksi huononee huomiokyky, lisäksi pitäisi olla aina silmälasit silmillä. Citymarketissa oli Juhlamokka tarjous, 3 pakettia kympillä.
Kotona huomasin vasta että ostin pannujauhatusta, oi voi.
Keitin tässä mukillisen porokahvia kasarissa ja suodatin sen Moccamasterissa. Minusta se oli parempaa kuin suodatinkahvi. Hätä keinot keksii.
Pressopannuunkin käy pannujauhatus hyvin.

Huomenta, nyt Itsenäisyys päivän aattoon, kosteana ja lämpimän puolella näyttää mittari olevan.
Niin juhlitaan taas itsenäisyyttämme, hyvää ja turvallista oloa täällä kotomaassamme.
Pieni osa kansasta juhlimista linnassa toteuttaa, mutta siitähän sitä monella katsottavaa riittää.
Joskus tulee ajateltua, että vähä se riittää, kun voi nautintoa saada pelkästä katselusta ja siitä seuranneesta keskustelusta, kenellä se huomiota herättävin puku olikaan;)
Onhan tästäkin juhlasta työllisyyttä tuottava loppu tulos, puku suunnittelijat, ompelijat, kampaajat ja ehkä vielä joku muukin saa leivän jatketta, taksitkin, hyvä niin.
Tarjoilukaan ei olenkaan huono lisä monelle yritykselle.
Katsellaan ja nautitaan juhla humusta, onhan sitä paljon muutakin itsenäisyytemme juhlinnassa.

Kiitos muistamisesta eilisen johdosta.
Taitaa olla koko maassa tuo kahvi tarjous, minäkin ostin.
Pelottavia nuo myrkyt mitä rautateilläkin kuljetetaan, esimerkkinä tuo Turun tapaus, onneksi ei suurempaa vahinkoa aikaan saanut.
Olisi nimi minullakin Senni, jos olisi syntymäpäivä nimi annettu, mutta hyvä näin;)
Riittihän se, kun joulun aikaan syntyy, on siinä lapselle ollut harmillinen juttu, onneksi ei silloin lapsena ollut niin ihmeempiä juhlimisia lahjojen kanssa, puutetta kaikesta ja vielä vuosia syntymän jälkeenkin, sota aikaa se silloin oli.

Kunniamerkit on jääneet vähäisiksi, nyt vanhalla iällä olen jonkin merkin saanut, en vaan muista rintaan laittaa, kun sellainen tilaisuus sattuu missä voisi kullan kimallus rintaa koristaa;)
Eipä ne merkit paljon lämmitä, kunnian perään en haikaile.
Kelpo kansalainen tunnen kuitenkin olevani.
Joko ynnämuu urakkansa sai suoritettua, paksu kirjahan se oli, kerro nyt tuntemuksiasi.

Joulurauhan julistushan se Turusta tulee, meillä mieheni eläessä, kun lapset tulivat joulu aterialle, aina ruokapöydässä sitä kuuntelimme.
Siitä se joulun vietto alkoi ja loppiaisena hernekeittoon loppui, silloinkin koko perhe oli koossa.
Kaikki tuo on nyt vain muistoina mielessä, tavat muuttuvat, ihmiset poistuvat.
Tänä jouluna menen kaiketi tyttären pojan kotiin, näin on toivottu.

Jouluun on vielä aikaa, mutta pian se menee aika näiden touhujen kanssa, joulukorttien kirjoitus on seuraavana vuorossa, kunhan nämä itsenäisyyden juhlinnat on pidetty;)

Pitää tästä suoriutua kauppaan katselemaan mitä voisi jo tuoda kotiin joulun viettoa silmällä pitäen, lohen suolasin ja laiton pakkaseen, siellä se ei suolaannu liikaa, jouluna sitten syötävän hyvää.
Mukavaa touhuilua itse kullekin toivottelen täksikin päiväksi;)

Aamupäivää Täältä hämmeestä.

Myöhästyneet onnitteluni myös minulta.
Olin etukäteen miettinyt muistavani,mutta niin vain pääsi unohtumaan;)


On ollut omat touhunsa tuon liäkärj asian kanssa.

Nyt on taas paksu sumu ulkona,eilen aurinko paistoi todella ja kuu kumotti yöllä.

Eipä ole mitään suunnitelmia jouluksi,enköhän vain täällän
"yksinäni laulele"

11pv menen Takataskuun lounaalle.

Johan minä lapsena opin yksin oloon,kun ei ollut kaveri,niin ei.
Nyt on tuo skype aika kiva apulainen.
Pystyy pitämään noita ystävyys suhteita vireillä;)

Olen siis ilmoittautunut pirttiin ;)

näkyillään...

Iltaa vaan, päivä meni pilvisenä pienillä sateen ripsutteluilla - sikäli kun ehdin lukuhommieni ohella havaita.

Joulu menee pienin valmisteluin. Minullahan on ympärivuotien oikea kestokuusi parvekkeella. Terhakkana se on pysynyt.

Ansiomerkkinä on minullakin ammattiliiton kultamerkki, ei muuta. No 60 v.lahjana jakoivat "kultaisen" - ainakin siltä näyttää - taskukellon.

He eivät tiedä mitä tekevät

Tämä on kirjan nimi. Tämän vuoden Finlandia palkittu, Jussi Valtosen romaani, 559 sivua. Sen kimpussa olen kolme päivää ähertänyt, todella täyttä päivää. Maaliin pääsin puoli tuntia sitten.

Kiinnostuin, koska kirja sai hyvät arvostelut. Tuntui siltä, että sehän luettava ja tutkittava. Tiuhaa tekstiä tuo määrä, eikä mitään huitaisten luettavaa, jos aikoo vähänkin kärryillä pysyä. Sen tekee myös kirjan erikoinen rakenne, liikkuminen ajasta toiseen tekstin yhteydessä lähes huomaamatta.

En nyt ole valmis lukukokemustani kertomaan kovinkaan paljon. Se vaatii tuumaustauon. Kyllä se mielestäni on hyvä teos, joka antaa myös virikkeitä ja pohjaa ajatella monia asioita uusistakin näkökulmistakin, hyväksyipä niitä tai ei.

Enpä jatka pitemmälle. Nyt tarvitsen leppoisan illan paineen tasaukseen aherrukseni jälkeen. Toiseen kertaan tuonnempana!

Huh, pääsinhän minäkin kotiin viime hetken hankinnoilta. Yllättävän paljon vielä oli ostoksilla ihmisiä, en olisi tarvinnut mennäkkään, mutta kun piti saada pienet AAA paristot kaukosäätimeen. Samalla sorruin perunasalaattiin huomenillaksi.

Tilkan kahvia uskaltaa kai vielä juoda, että virkistyy.

Pitääkin huomenna mennä saunaan jo iltapäivällä, saa sitten rauhassa nauttia illasta ihan pitkässä saunamekossa:D

Ihmettelin miten tuntuu niin tyhjältä iltapäivällä, ja sitten tajusin kaipaavani siskoa, niin monet vuoskymmenet olemme soitelleet säännöllisesti.

Nuorimmaiseni oli niin suloinen kun kerroin kokevani hieman turvattomuutta: "Äiti sä voit kyllä vähän alkaa ripustautumaan meihinkin" ihan hellästi :) Lupasin hakea apua kun tarvitsen, ja hyvältähän se tuntui.

Kiitos taas turinatuokiosta ja kahvihetkestä ja

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää Itsenäisyyspäivää pirtin väelle ja kaikille lukijoille.
Tämä päivä monelle juhlijalle tärkeä päivä, jännittäväkin.
Kiirettä on siellä pääkaupungissa monella taholla, linnan juhlakuntoon viimeistelyssä, kampaajilla ja muilla asiaan liityvillä, huomenissa voi myös olla matti kukkarossakin;)
Osaa otamme telkkarin välityksellä, joilla mielenkiinto riittää, kyllä minäkin ainakin väläyksiä katson.
Minulla sauna kahdeksalta, mutta eiköhän ne tärkeimmät kättelyt jo siihen mennessä ohi ole.

Minulta taitaa tuokin kirja jäädä lukematta, varsinkin nuo ynnämuun toteamat kirjan antaumuksella luettavuudesta.
Ajatus ei minulla meinaa pysähtyä edes hetkeksi ja jos kirja ajatuksia synnyttää silloin olisi hyvä saada mieli vastaan ottavaksi.

Eipä taida "tyhjä" tyttö olla tämä Brunila;)
Ajan puute vie minulta sen lukemisen harjoittelunkin, jos vaikka oppisi ajatukset koossa pitämään.

Kokeisiin olisi minunkin mentävä pyhän jälkeen, tuo kilpirauhasen tilanne on kerran vuoteen tarkistettava ja määräsi lääkäri joitakin muitakin kokeita kuntoni tarkastamiseksi, hyvä niin.
Ihan hyvin Late olet ansiomerkkejä saanut, kyllä noilla jo pärjää;)
Minulla vaan kaksi ja molemmat nyt tästä eläkeläis touhuilusta saatua, laatikon pohjalle kai laitoin.

Muori kerro terveiset ystäville, kun skypeilet ja hyvä joulun odotuksetkin.
Hiljaisen oloista on pirtissä kävijöiden määrä, kai ne joulu menot kuitenkin päälle painaa, vaikka ei niitä kummemmin haalisikaan.
Minulle on tämä aamu aina sellainen rauhallinen hetki ja siksi tulee vaan aina kirjoitettua, vaikka ei niin tarpeellista olisikaan, mihinkäs sitä tottumuksistaan pääsee.
Aina joulunkin suhteen hyviä päätöksiä teen ja sitten huomaan samoja latuja kulkevani;)

Nyt kuitenkin Itsenäisyyspäivän viettoon, räntää sataa, sääliksi käy ne sotapojat jotka joutuvat sateessa värjöttämään, kun nekin juhlallisuudet toteen on tehtävä.
Niiloa, Nikoa ja Niklasta onnittelemme, ja kaikkia meitä kansalaisia tästä omasta itsenäisyydestämme.

Lipun nostimme kotipihalla aamuhämärissä salkoon juhlistamaan tärkeää päivää. On pilvistä, harmaata ja lauhaa, talvi antaa odottaa vielä. Ulos laitetut valot, tuikut ja lyhdyt ilahduttavat nyt erityisesti, ja illan suussa käydään hautausmaan valomerta ihailemassa. Sankarihautojen rivistöt liikuttavat tänään ihan erityisesti, nuorten miesten syntymä- ja kuolinajat ovat niin surullisen lähellä toisiaan. Linnan juhlia seurataan, pullo kuohuviiniä avataan, laitoin jo eilen kimpun valkoisista ruusuista ja sinisistä anemoneista olohuoneen pöydälle juhlallisten kynttilänjalkojen ja pöytälipun seuraksi .

Kirjallisuuden Finlandia-palkitun romaanin saan usein joululahjaksi, en vielä kirjaston jonoonkaan ilmoittautunut. Sain juuri luetuksi ehdolla olleen Heidi Jaatisen kirjan Ei saa katsoa aurinkoon. Heidi asuu Kiuruvedellä, ja savolainen maaseutukuvaus tuntuu erityisen tutulta. Kirja kertoo koskettavasti Lennu-pojan kasvusta ja siitä, miten hän tuntee itsensä erilaiseksi ja yksinäiseksi suvun ja kyläläisten keskellä. Yksi ehdokkaista on paljon Kuopiosta kirjoittanut Sirpa Kähkönen, joka olisi myös mielestäni palkinnon ansainnut. Varsinkin naisten ja lasten kokemukset sota-aikana hän on hienosti kuvannut.

Hyvää itsenäisyyspäivää !

Räntää sataa oikein reippaasti, lämmpöasteita kuitenkin.
Noista lukuhommista, ynnämuu kova lukemaan, niin olen minäkin ollut, nyt harjoittelen taas, yksi kirja aloitettu omista varastoista, kumma kyllä, en sitä aiemmin lukenutkaan, liekö kirjoittaja syynä siihen.
Yleensä olen kaikkiruokainen lukija, niinpä aion tämänkin kirjan lukea, vaikka vain muutaman sivun kerrallaan.

Tuosta itsänäisyydestä on vielä rippet jäljellä. Säilytimme sen hävitystä sodasta huolimati, kiitos hyvien neuvottelijoiden.
Nyt EU on viemässä loputkin, Ukrainan kriisi, ja EU; pakotteet on jälleen kaventanut sitä. Toivotaan että järki voittaa, ja tilanne normalisoituu.

Arkisemmista asioista, kun eilen kävin silmäklinikalla, sovittiin, että 7 päivä tammikuuta kaihi leikataan oikeasta silmästä.
Eiköhän siinä näkökenttä vähän avarru.

Tuo sini-sirkun tyttären sanonta, kyllähän sinä äiti voit ripustautua vähän meihinkin, tuntuu tutulta, samoin poikamme sanoivat aina antavansa apua kun vain tarvitsemme. On se kiva tunne.
No tuleehan sitä katsottua jonkinverran noita linnan juhlia, onhan tuo sellainen jonkinlainen läpileikkaus Suomen kansasta, vaikka rahamailmahan siellä etupäässä näkyy, ja ukkomaan edustus.
Varmaan meidänkin talossa lippu on salossa, vaikkei se meidän ikkunoista näykään.
Hyvää itsenäisyyspäivää.

Hyvää itsenäisyyspäivää 06.12.2014.

Huomenta, juhlat on juhlittu, ihan virkeänä herätty tähän Sampsan päivään, joulukuun seitsemänteen, onnea nimipäivä sankareille.
Kauniita oli puvut juhlassa, jokunen vaan aika hankala laahuksineen, meinasi muutaman päältä pudota, kun päälle astuivat.
Komiat puitteet juhlalle, nyt ehostetussa linnassa.
Paljon vaivannäköä muun muassa pukujen esittelyssä, tosin en niitä tietokoneelta katsonut, kuin vasta jälkeenpäin, oliko tarpeen, kaiketi joillekin, ainakin juontajat sai palkkansa;)

Maa on muuttunut valkeaksi näillä kulmilla, pikkusen satanut lunta.
Apua en onneksi ole juurikaan pyytänyt lapsilta, mutta eipä ole kirkossa kuulutettu ettenkö joutuisi vielä pyytämään,, luvanneet ovat apuun tulla jos tarve tulee.
Olisi se niin hyvä, kun itsenäisesti jaksaisi nämä puuhansa suorittaa, eipähän tässä mitään oikein olekaan, kaupassa käynti suurin vaiva.

Tuntematon tuli taas kerran katsottua ja taas kerran mietin, miten kauheaa sota onkaan ja aina vaan niitä käydään.
Kamala voi olla tunne, kun hyökättävä on, tietäen että luoti voi osua ja pitkät on rivit täälläkin sankari haudoilla, osuma tuli.
Miten tänäkin päivänä sotia käydään ja vielä innosta puhkuen sinne vapaaehtoisesti mennään ja sota on vaan raaisttunut, voi niitä sodan kynsiin joutuneita naisia ja lapsiakin.
Monesta suusta kuului eilen, miten Suomi on hyvä maa asua ja elää, kunpa säästyisimme noilta uhkaavilta tuntuvilta pelokkeilta.
Ristiriitoja tuntuu joka puolella olevan ja mielestäni niistä vielä hehkutellaan turhan paljon, ikään kuin ei neuvotellen voisi asioita selvitellä, kaikki huomioon ottaen.

Kovin synkästi tämän päivän nyt aloitan, mutta ei mitään, ihan tavallisia puuhia jo olen tehnyt, tai ainakin joulun tuloon liittyen, joulukortteja kirjoitin 28 kappaletta;)
Liki kaksi tuntia vierähti eto hommassa ja muisteluksi jäi onko kaikki muistettu?

Pitäneen jatkaa neuloen tätäkin päivää, urakka alkaa olla valmis, tilatut viidet miesten sukat on valmiina, mutta pitää vielä yrittää jouduttaa naisten ja lasten neuleita myynti pöytään, onhan vielä aikaa, vasta kahdeskymmenes päivä on hoo hetki.

Elämä jatkuu juhlinnankin jälkeen, joten hyvää jatkoa vaan kaikille.

Kovin hämäränä päivä näyttää alkavan. Hyvä kun sentään alkaa. Eilinen päivä tuhraantui sekalaisissa merkeissä, "rästiin" jääneissä puuhissani, vieraitakin pistäytyi. Paremmin ennättivät, kun pääosa kaupoista oli kiinni.

Nyt juhlat on juhlittu, mikäpä siinä, onhan se tavallaan perinnettä. Kovin vähän katselin, pätkän puuduttavan yksitoikkoiselta tuntuvaa kättelyjonoa. Olenhan näitä jo ehtinyt muutamia kertoja nähdä. Pukeutumisista en pysty olemaan kiinnostunut, en muustakaan säihkymisestä ja loistamisesta.

Vilkaisin myös hetken tanssejakin. Sattui sellainen kohta, jossa vieraat kehuivat hyviksi juhlia kun näkee paljon kavereita. Kun toimittaja kysyi, kenen kanssa haluaisit jutella, pätkähti päähäni ajatus, että kenenkähän minä, jos olisin vastaamassa? Kenen... no Hakkaraisen Teuvon! Sirkkelin terien kunnostajan kanssa olisin voinut jutella kotimaan politiikan hienosäädöistä ja miksei myös kansainvälisen politiikan kiharaisista kiemuroista. Ihan näin senaattorin asiantuntemuksen tasolla.

Tuntematonta sotilasta katselin pienen pätkän. Olenhan senkin tietysti nähnyt monta kertaa. Vaikuttava elokuvahan se on sodan mielettömyydestä. Se siitä katsellessani pinnalle nousee ohi sankaritarinoiden. Honkajoki jousipyssyineen edustaa mielestäni lähinnä sopivaa tulivoimaa.

Kyllähän EU ja Emu itsenäistä päätöksentekoa rajoittaa, kuten Late kirjoitti. Ja vieläpä siltä näyttää, että yhä syvemmälle määräysvalta siirtyy. Laten mainintaan lukemisestani: kyllähän minäkin luen, nykyään enemmänkin puuskittain, pätkiä hullunlailla. Sen jälkeen lepään taas "laakereillani."

Eiköhän tässä tullutkin jo riittämiin. Jatketaan elämänmenoa!

Huomenta.

Märkä näyttää ilma olevan.
Pulut ja naakat näyttävät "neuvottelevan" tuolla katolla kaapin paikasta.;)

Skillan kyllä kerron.

Katsoin eilen Tuntemattoman,en ole 24vuoteen sitä katsonut.
Se oli mieheni lempi leffoja.Järjesti kaveriporukoissaan jopa tietokilpailuja siitä.

Katselin linnan juhlia vähän,ei oikein innostanut.

Tänään menen taas tuonne alakertaan,korttiporukkaa tapaamaan.
Siellä saa nauruterapiaa;))

näkyillään...
.

Pitäisi mennä kerran tapahtumaan, jota sanotaan naurujoogaksi. Olen ehkä nähnyt telkassa pätkän siitä siinä vaiheessa kun positiivinen "joukkopsykoosi" oli vallannut joukon. Hohottaisin varmasti itsekin mukana.

Veikko Huovisen Havukka-ahon Ajattelijassa Konsta Pylkkänen vieraili kuoliaaksi naurattajan mökissä. Tarinana ehkä toimi, mutta näyteltynä ilo oli teatraalista.
Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen siinä hekottelivat.

Syntymäpäiviltä palasin ja olen oudon alakuloinen, väsymystäkö tämä on vai vain yksinäisyyden kokemista puheensorinan tauottua ympärltä?

"Parempi päivä risukasassa kuin kymmenen oksalla!"

Eiliset TV:ssä kuullut kommellukset ovat virittäneet ystävien luovuutta. Tarkoitan tuota risukasa-kommenttia.

Siellähän haastattelija sanoi:

"Pian salissa hikoillaan kuin sillit purkissa",

ja eräs vastaus oli:
" Ei yksi pisara valtamerta kaada."

Nauruterapiaa tuli.

Huomenta, vesisateesta, taas on maa mustana.
Suomalaisen musiikin päivä, lippuja kiinteistöhuollon pojat salkoihin vetävät.
J. Sibelius oli mahtava musiikin luoja, olen monesti ajatellut että Finlandia olisi parempi maamme lauluksi, vaikka hyvä on Maamme laulukin, kumpikin laulu saa mielen kuohumaan.
Ylpeinä niitä kuuntelee, kun jossakin yhteydessä soitetaan, vaikka ei itsellä osaa ei arpaa, kummasti kansallistuntoa vaan nostaa.

Sellaisen pika huomenen tässä laitan, on kokeisiin lähdettävä ja aika kenkulta tuntuu, kun ei suuhunsa mitään saa laittaa.
Putkilot täyttyy verestäni, en edes tiedä miten paljon niitä putkia tuleekaan, mitä kaikkea lääkäri määräsi tutkia.
Huomenissa sitten tiedän onko kaikki ennallaan, siis melko hyvin.
Onhan se hyvä, että näin vanhaltakin kokeita otetaan ja tutkitaan, verojen maksulla tämäkin onnistuu.

Tuo alakulo joskus ilmestyy, ei syystä tietoa, mutta tietäen, että ei pysyvää ole, sen kestää.
Samaa mieltä Laten kanssa, ei ole telkkarin sketsit niin hyviä kuin ennen, kaikkea ei viitsi edes vilkaista.
Tuo kuoliaaksi naurattaja voisi olla kansan parantaja tänä päivänä, sinne sitten masentuneena menisimme iloa hakemaan, mistäpä tuollainen mies tai nainen keksittäisiin?
Melkoinen puheensorina siellä linnassa oli, ei siinä ihan hiljaista supinaa kuullut, miten sen keskustelun kanssa sitten olikaan.
En tuttujen tapaamispaikkana pitäisi.

Mutta nyt tien päälle, nähdään ja kuullaan huomenissa paremmalla ajalla.

Iltapäivää.

Nyt on juotu kahvia niin kai se kohta korvista ulos pyrkii.;)

Meillä oli yks kaupungin valtuutettu ja yks kansanedustaja,
Hauskuttamassa meittiä;)

Ja sitten pelattiin taas korttia;)

Lystiä olj.

Sää on märkää ja mustan puhuvaa.

Minulla tuo selkä pirulainen ryppyili taas.

Mutta mennä porskutettaan päivä kerrallaan.

näkyillään...

Pitää vaan yhtyä tuohon, ettei mikään ole niinkuin ennen..........Kyllähän se hyvän huumorin tekeminen on vaikea laji. 60-70 luvulla kun esim. tv alkoi olla monessa kodissa oli helppoa tehdä monesta aiheesta hauskaa ja olihan Spede kumppaneineen kekseliäs.
Nyky ketseissä ja vitseissä hilluvat vähissä vaatteissa. Useimmiten kaksimielisyydet etualalla . Jos jotain hauskaa joskus jossain olisi , huutavat yhteen ääneen ja nauravat itse ja puhuvat päälekkäin... ota siitä sitten selvää tämmöinen vanhempi valmiiksi huonokuuloinen ja näköinen mummeli.
Huuli pyöreenä vaan katsotaan toisiamme, että mille ne nyt nauroivat kun ei mitään selvää saanut ??

Teatterit on paljon paremmin seurattavia. Mielensäpahoittajan miniä oli kyllä hauska ja selkeä eikä "valmiiksi naurettu", niinkuin jotkut tv:stä nähtävät jutut.
Huomenna olisi vierailuesitys: Juoksuhaudantie. Arvioinnin tietää vasta jäkikäteen. Mikähän se semoinen "jälkikäsi" on sitäkään en tiedä tarkalleen.

Tämä oli nyt taas oma mielipide ohjelmista. Oma sekin että kyllä nykyisin ikäihmisiäkin tuttukitaan ja hoidetaan. Kaikki tehdään mikä on mahdollista kenenkin kohdalla. Tottakai entiset perus sairaudet määrittelee hoidon laadun ja mitä voi tehdä. Se pitää itse ymmärtää.

Lumet ovat lähes kadonneet, vettä satanut koko päivän. Siihen meni kaunis talvinen maisema. Vielä toissapäivänä puut olivat kauniin valkoisen hunnun peitossa. Aurinkoakin sen verran että yliluonnollisen kaunis kimallus siivilöityi puiden lomasta kun kultasäteitä olisi ollut !
Hauska on tämä suomen talvi.

Tulihan ne linnan kundit katsottua. siellä Hannes Hynönen, 101 v pyörähteli parketilla Sofi Oksasen kanssa. mm.

tässä tämä ilmoittautuminen; hauskaa iltaa itsekenellekin. Älkää riehuko joulun takia se tulee ja menee. Itsellekin tulee 15 ruokavierasta, kaikki joulun herkut pitää olla, mutta otan silti iisisti. Heippa.

Telkkarissa räppärimummo sanoo, että on lupa välittää!

Sitä minäkin olen tässä tehnyt pitkin päivää. Lähetin joulupaketteja Helsinkiin, kun viimeinen alennus päivä postipaketeille oli. Sain lähettää 10 kilon paketin viitosella. Itella oli joulumielellä.

Käytiin samalla reissulla leipomolta kymmenen ruisleipää, ja sainkin juuri uunista otettuja, ihan kättä polttivat. Mökilläkin tehtiin pyörähdys. Kaikki oli kunnossa. Ja harvinaista näin joulukuussa, puhtaat vihreät nurmet, kuiva siisti piha. Ei tarvinnut lumessa kahlata, ihan kävelykengässä päästiin.Eikä hiirulaisetkaan olleet liikkuneet. Niillä on pyydyksiä liiterissä ja ulkovarastossa. Ja myrkkyäkin kaiken varalta.

Ja sitten valmistin ilta-aterian naapurillekkin, kun siellä on emäntä niin sairas. että ei oikein jalkeille pääse. Käärin kuumat kattilat paksuihin pyyhkeisiin, ja ei kun menoksi,.Ja ajoituskin oli napissa. Isäntä ajoi pihaan yhtäaikaa minun kanssani. Pääsi heti syömään. Toivottavasti maistuu. Hyvää yritin tehdä.

Ja nyt sitten nostan kintut rahille, ja lähden katselemaan lempiohjelmiani.
Emmerdale ei jää koskaan väliin, olen ihan kiukkuinen kun joku soittaa kesken ohjelman. On se niin tärkeätä! Mukavaa iltaa teille muillekkin!

Pimeää oli, ehkä syksyn pimein päivä. Vettäkin ropsutteli ja sain kyllä kuurin niskaanikin.

Meri-Kukka oli vähän epävarma, mitä "jälkikäteen" merkitsee tarkalleen ottaen. Yritän selittää, kun tuntuu olevan sopiva aihe, koska nyt en virity suurenpiin ponnisteluihin.

Kansanviisaudet tulevat käytännön elämästä perittynä ja koettuna. Ajatellaanpa - minähän olen myös kokenut - mökkiläistä joka harjoitti välttämätöntä viljelystä, kuka muutamaa aaria, jotkut jopa muutamaa hehtaaria. Tietysti kaikki työ ilman konevehkeitä. Ensin tietysti täytyi heittää etukäteen siemenet peltoon. Kylvövakka roikkui hihnoissa edessä siitä kylväjä kouraisi siemeniä ja heitti etukäteen taitavavan tasaisesti ja käveli eteenpäin. Välivaiheen työ oli korjata vilja pellolta sirpillä. Ei sirpillä huideltu, toinen käsi toimi välikätenä, kokosi pystyssä olevia korsia kouraan mahtuvan nipun sirpillä katkaistavaksi. Monen välikäden kautta vilja käsiteltiin, ensin lyhteelle, kuusikolle(pyramidin muotoinen kökkönen)kuivahtamaan, siitä riiheen, lopuksi riusalla (länsipuolella maata varstalla) puitiin. Lopuksi jyvät heitettiin riihessä käsin nurkasta toiseen. Akanat tippuivat välille, jyvät lensivät painavampana perille. Niin kävi loppuerottelu tässä välivaiheessa.

Jälkikäteen suoritettiin jälkipuinti, eihän sitä voinut etukäteen tehdä, eikä edes arvioida välikäden tulosta. Sehän oli työn suorittamista. Jälkikäteen oli koko rosessi nähtävänä ja arvioitavana sekä jälkipuintina sikäli, menikö kaikki hyvin ja mitä seuraavan sadon rakentelussa voisi etukäteen ottaa huomioon.

Toivon että tämä sittenkin puutteellinen selvitykseni palstatilan säästämisestä johtuen, antaisi vähintäinkin viitteitä ja näkökulmaa käteen liittyvän ropleeman selvittämiseksi. Hyvin monethan eivät ole nähneetkään käytännössä kertomaani elantoon liittyvää toimintaa. Ehkä jotkut vanhoista elokuvista.

Vielä ikään kuin jälkikirjoituksenani, riusa on huomattavasti kehittyneempi työväline kuin varsta.
Se johtuu itäisen maanosan pienistä, kivikkoisista pelloista, siellä käytettiin riusaa laajemmin tuotanrosessissa. Varsta on sellainen kömpelö lätkä. Koska riusan käyttö on jäänyt melko tarkkaan pois, en viisi sen rakennetta tarkemmin selostella. Kun luen koko 70 palstaa, olen huomannut, että eräs kahvipaketti - nimimerkki seuraa tarkkaan Kahvipirttiä ja antaa tyhjentäviä lausuntojaan Pirttiin kirjoittavista, oletan tämänkin kirjoittamani käyvän arviointivaiheen läpi.

Tämä kirjoitteluni jäi vain yhden asian käsittelyksi.
Hyvää jatkoa teille näinä syyspimeinä päivinäkin.

Pimeästä huhuilen huomenet, aina tätä ihmetellään, kun vaan kohdataan joku tuttu, onhan pimeetä vaikka tottua on jo ajat ja iät saatu;)
Sää on aina se millä keskustelu aloitetaan, olipa sitten vuoden aika mikä tahansa.
Sähkölasku pitäisi pienentyä, kun lämmintä on, mutta minulla vaan nousee, kai se tämä pimeys sitä sitten lisää.
Nyt jo valopilkun taivaalle lennätti koko kansan osalle, kun öljyn hinta laski, kunpa kestäisi.

Jälkikäteen, etukäteen ja vielä välikäteen, aika selkeä oli ynnämuun selvitys, kyllä noita sanontoja tulee käytettyä, välikäsi harvemmin.
Olihan se ennen aikaan oikeata työtä tuo viljankin kasvatus, sitten kuitenkin sää suurin tekijä kasvussakin.

Joulukortit odottaa pussissa postiin vientiä ja noita kynähommia vielä riittäisi, vuoden loppuun kerhopaperit laitettava kuntoon, siinäkin aika moinen urakka koko vuoden osalta.

Marja-Liisa jaksaa naapuritkin syöttää, niin pitäisi kaikkien huomioida läheiset.
Täällä kerrostalo asumisessa hyvä kun tuntee edes naapureitaan, tervehtiminenkin jää niin vieraita olemme.
Täytyy sanoa, että en tunne talon väkeä, vain oman käytävän ihmiset joten kuten.
Talon kokouksissakin käy niin vähän porukkaa, ettei sielläkään voi tutustua.

Kohta pitää puhelimeen tarttua ja kokeiden tuloksia kysellä, onko kunto ennallaan vai lisätäänkö lääkkeiden annostusta.
Olen saanut hyvin lääkärille ajan, kun sitä olen tarvinnut, vaikka valitusta kuulee ettei kaikki näin sitä palvelua saa, mistä johtunee en tiedä.
Voihan olla, että he jotka paljon sitä apua tarvitsevat joutuvat odottamaan, vai onko tässäkin sellainen vaatimustaso kysymyksessä, että ei mikään riitä.

Pitkäikäinen on tuo muorin porukka jos ikä naurusta pitenee, niin hauskaa tunnutte pitävän.
Kyllähän iloa pitäisi oppia itse kunkin oppia etsimään, kyllä se hymy kaunistaa, jos nyt ei ihan kaunistakaan tällä iällä, mukavampi on nauravaa ihmistä katsoa.
Tietysti sellainen itsekseen naureskeleva voi muunkinlaisia ajatuksia aiheuttaa;)

Puuron syönti meillä lauluryhmän kanssa tänään ja ihan oikeesti siellä nauretaan ja lauletaan, ääntä piisaa.
Tuosta äänen käytöstä tuli mieleen, olin baarissa kahvilla ja sinne pelmahti linja autollinen nuoria, voi miten äänekkäitä olivatkaan, en kauan moista kestäisi, todistetusti vanha olen.

Mukavaa päivää, eipäs nyt kenellekään tänään sanota, että voi tätä pimeyttä ja märkää, sen sijaan hymy naamalla tervehditään;)
Onnistuukohan?

Etukäteen sanon, kyllähän minäkin tunnen vähän noista viljelyshommista , asuinhan maalaiskylässä. Ei meillä ollut kovin suuri tontti, mutta siinä oli lisäksi pieni pellonpala vuokralla, maksettiin se tekemällä päiviä taloon josta se oli vuokralla. 5 päivää vuodesta
Sirpillä se leikattiin myöhemmin ehkä vikahteella. Tulihan siitä pari pussia vehnän jyviä Puitiin kyllä naapurin puimakoneella. Jauhettiin naapurissa olevassa myllyssä.
Olen minä sodanjälkeen ollut riihessäkin katselemassa kun siellä ruista lyötiin varstoilla, lämmintä hommaa se oli. Naapurin vanha isäntä halusi osan aina riihessä kuivattaa ja huitoa varstalla, kuulema ruispuuro ja leipä tuli parempaa.

Nuo sanat välikäs,i etukäteen tai jälkikäteen taitaa nykyään tarkoittaa ihan muuta. Välikäsi on joku kaupan välittäjä joka ottaa maksun tehdystä kaupasta. Etukäteen, annetaan käsiraha, ja jälkikäteen maksetaan osamaksulla.
Varmaan muitakin tarkoituksia sanoilla on.
Mutta eilen sanoivat etukäteen, että tänään on poutapäivä , siltä se nyt vähän näyttää.
Illemmalla se paremmin tiedetään, eli jälkikäteen.
Kunhan höpisen omia ajatuksia entisestä elämästäni näin jälkikäteen.

Olinpa yllättynyt Laten huomioista - tai en sentään. Tiedänhän Latella elämänkokemusta olevan, sekä juuritasolla, että myös ainakin pienistä vallan kammareista.

Tarkoituksena olikin, hienosti sanottuna, esittää
formaatti perinteenä minuakin vanhemmilta sukupolvilta sanojen käytöstä.

Voi sitä siirtää päivän tasallekin, politiikkaankin. Johto pui "aivoriihiä". Etukäteen tekevät esityksensä pienessä piirissä, välikätenä toimii virkamiehet. Siellä on yritetty erottaa jyvät akanoista. Siinäpä satoa jälkikäteen puidaan. Jo ennen jälkipuintia esiintyy ongelmia ja ne jatkuu ja jatkuu...ja myös jälkipuinti.

Tulee mieleeni, onkohan nämä ahosmiehet, siis puijat, ihan oikeasti ajan tasalla. Niinpä ajattelenkin, että jättäisivät edes aivoriihissään riihen syrjään, koska eivät tiedä korjuusta ja puimisesta mitään.

Vaan eipä siinä mitään, kekseliäisyyshän on vapaasti käytettävissä ja väänneltävissä. Kuitenkin, kyllä vanha kansa tiesi, mitä pitkä puimisrosessi merkitsi, se merikitsi katsetta vaikeissa olosuhteissa tulevaisuuteen ja myös ennen kaikkea kaikille.

Kyllähän riihessä puitu ja kuivatettu ruis maistuu paremmalta kuin teollinen ruisjauho. Sipoon aikanani sai tuttavilta riihikuivattua, vasta silloin sen hienoisen savunmaun huomasi.

Syksyllä käydessäni Porissa sain ostaa riihikuivattua, siellä kun on Suomen vilja-aitta, niin jatkavat perinteitä.
Olen ruispuuron vannoutunut ystävä, jopa paistettuna seuraavana päivänä se on herkkuani :D

Nyt pitäneekin alkaa lounasvalmistelu, pienen perunamuusin teen, kastike on jo valmiina.

Kovin aikaiset aamukahvit ehdin tänään hörpätä, kun oli asioita toimitettavana aamupäivällä.

Hyviä ruokailuhetkiä muillekin:D

Huomenta Jutan päivään, onnittelut nimipäivä sankarittareille.
Ei vielä myrskyä täällä meillä, mutta odotellaan, luvassa on, ei käy kateeksi merille seilaavia, voi se isompikin paatti keinua.

Ruisleivästä olette keskustelleet ja olen samaa mieltä, kun hyvän leipomon tuotteita saa, on ne oikean makuisia.
Marja-Liisan leipomon leipiä olen saanut myös minä ostaa ja nautiskella, hyvää on riihiruisleipä siellä kylä leipomossa.
Hyvin vanha on taikinan tekotapa siellä, juurikin kulki kauan aitona, nyt näkyy hiiva olevan mukana.
Oma paras leipäni oli äidin tekemä, kun sen sai kuumana leikattua ja voi suli pinnalle, ei makua parempaa.
Muutenkin on viime aikoina mielitekoni niihin kodissa lapsuuden ruokiin kasvanut.
Tänä päivänä en meinaa keksiä sellaista ruokaa mikä nykyisistä resepteistä houkuttaisi laittamaan, mutta vanhat arkiset ruuat maistuvat.
Sellainen nopea kuin esimerkiksi leipäressu, maistuu hyvältä, siihen voi käyttää vähän kuivahtanutta leipää.
Pannulle voita ja leipäviipaleet paistumaan molemmin puolin, kaadetaan maitoa niin että leivät peittyy, annetaan kiehua melkein kuivaksi, suolaa sekaan ja nam ,nam;)

Miksihän sitä oksa puuta ei voi palauttaa, harmittaa, kun pitäisi aina koko ketju selata, jos joku väliin viestin laittaa, usein jää huomaamatta, niin kuin nytkin Marja-Liisalta tullut.
Onnea kaivataan myös jälkikäteen, siinä se taas tuli tuo käsien tärkeys, etu liitteineen;)

Sini-sirkku jossakin viestissä huomasin, että 80:nen olet, ei uskoisi noista puuhistasi kun kerrot, kolme vuotta nuorempi olen, mutta enpä samaan pystyisi.
Numeroita ne vuodet vaan ovat, näin kerrotaan, ihminen hyvä kuntoisena jaksaa paljonkin.
Samaan sakkiin huomaan aika monen iältään kuuluvan, mites ennen, kun viisikymppisenä jo vanhoja olivat.
Huomaan useinkin puhuvani vanhoista ihmisistä, käyn laulamassa palvelutalossa ym. ja en edes tajua, että vanha olen itsekin.
Kai se mieliala aika paljon vanhuuden tuntemukseen vaikuttaa, kun menevä on mieli korkealla unohtuu ikäkin;)

Tänään meillä pikku-joulun merkeissä jouluateria, pientä ohjelmaakin sekaan sopii.
Ruusun saa kaikki heinäkuun alusta vuosia täyttäneet, alkaen 70:stä ja siitä viiden vuoden kertymän vanhemmaksi, yli 90:set joka vuodesta.
Mukava tapa otettiin käyttöön muutama vuosi sitten.

Mitäpä tässä muuta, kuin hyvän päivän toivotukset, käykää viesti laittamassa;)

Huomenta SkillaN*, pitänee sanoa etten ole vielä täyttänyt tuota 80, mutta lähestyyhän se.

Tässä aamukahvin äärellä on mukava miettiä päivän ohjelmaa, pyykkikone nyt ensimmäisenä pyörimään.
Tuo ikähän on niin suhteellista, useimmiten sen todella unohtaa ihan. Katselin tuossa Inhimillistä tekijää, missä Pirkko Arstila oli tosi nuorekkaalla olemuksellaan 75 vuotiaana "sinkkuna" mukana.
Nätti vielä kuin västäräkki, ihailla täytyi ihan sitä pirteyttä! Varmaan oma mieliala ja terveys onkin se ratkaiseva tekijä :D

Pirtsakkaa aamuhetkeä!

Huomenta! Tummat pilvet ovat näkyvissä, mutta eihän sen mieltä varjostaa. On aivan normaali myöhäissyksy.

Niihän se on että mielialalla, henkisellä vireydellä on suuri merkitys ihmiselossa. Iän myötä luonnollista hiipumistakin tapahtuu. Eihän muuten elämää voi muuten kokea kuin elämällä, ei etukäteen. Jälkikäteen voi tarkastella elettyäkin.

Mielestäni olin parhaimmillani 35- 40 v. paikkeilla. fyysinen suorityskyky ja kestävyys oli tallella. Kokemusta jo oli riittävästi niin hyvästä kuin pahastakin.Turpiinikin olin saanut ja monesta kiperästä elämänvaiheesta selvinnyt. Monet mokat olin tehnyt, "suttakin" työssäni ja niistäkin oppinut. Tuntui että hallitsin ammattini, en ollut enää pompoteltavana. Itsevarmuuttani oli ehkä liikaakin, mutta sitähän myös tarvitaan ei yksin työssä, mutta myös neuvottelupöydissä.

Vähän jälkeen neljän kympin koin ensimmäisen ikäkriisini. En pysynyt urheilullisten nuorten miesten tahdissa kaikessa rivakkuudessa. Tästäkö se köpistymiseni alkaa?, kyselin itseltäni. Otin sen puheeksi 10v. vanhemman työkaverin kanssa.
- Alä huoli, niin se on käynyt minullekin, kaveri jutteli.-Se yllättää, mutta eihän se loppu ole. Kyllä me ammatissa pärjäämme, vaikka juoksukilpailuissa. Onhan meillä kokemus, joka tasoittaa.
Tämä oli minulle hyvä, rauhoittava opetus. Se on auttanut aina tänne lähes 80 v. saakka ymmärtämään, että hiipumistaan ei kannata edes itselleen turhaan suurennella ja siitä masennuksen taakkaa hankkia. Eikä myöskään toisin päin turhan reipasta, kaikessa suorituskykyistä näytellä. Elää siinä mikä on, ja tekee mahdollisuuksiensa mukaan sitä, joka pitää vireyttä yllä, ainakin jarruttelee hiipumista.

Nyt pitää pistää töpinäksi! Johan tuota jaaritteluani ilmoittautumisen verran tulikin.





,

Huomenta kosteaa on, mutta maa on rännän avulla valkeaksi muuttunut ja hieman valoisammalta näyttää, kun ulos vilkuilee.
Sekaan on mahduttava tuonne tuuleen ja sateeseen, on mentävä viimeiseen hallituksen kokoukseen ja heti perään myös uusi hallitus kokoontuu.
Harvinainen kokous aika on tullut meille pitää kokousta, aamulla aikaisin, kello yhdeksän.
Eilen tuli nautittua jouluruoka runsaasta pöydästä ja ei pitäneet hyvät päätökset, että ei liikaa, tuli taas silmien tahdon mukaan.
Niinhän siinä sitten kävi, että laulaminenkaan ei niin hyvin onnistunut, kun täydellä vatsalla yritti.

Joka aamu minäkin vaa`alla käyn ja lohduttomat näkymät totean, mutta olen jo antanut periksi, tyhjän saa pyytämättäkin.
Vähiin käy tämä vuosi ja niin paljon on vielä ehdittävä, mutta pitää sanoa itselle että mitä ei ehdi se jääköön.
Tuo vanheneminen kyllä tasoittaa haluja olla aina menossa, vaikka minä päivät riennäkin, illalla useimmin kotosalla ja vaikea on mihinkään lähteä.
Jos on jonnekin kutsu, kyllä sitä miettii hartaasti, viitsiikö lähteä.
Päivisin kyllä kaipaan jotakin velvotetta lähteäkseni liikkeelle, mutta illat rauhoitan ihan vaan itselleni.

Tuo mieliala kysymys on sellainen juttu, minulla tuo vajaa toiminta kilpirauhasessa aiheuttaa masennusta, mutta hyvin olen sen pystynyt torumaan sillä pienellä pillerillä ja ehkä melko optimistisella luonteellani.
Kovin pitkään en jaksa oloani surkutella, pyöräytän vaikka huonekaluja ympäri huoneistoa, siihen se yleensä jää.
Onhan sitä ihmisillä aihetta mielensä pahoittaa, jos vaikka kovin paljon vaivoja kertyy, ei siinä mieli virkeänä pysy.

Anteeksi sini-sirkku, kun sinusta vanhempaa teen, mitä oikeasti olet, mutta lähellä kuitenkin tuota 80:ä tässä kumpikin ollaan;)
Ei sitä meinaa aina edes muistaa, onko tarpeenkaan, mennään vaan niin kauan kun menemistä annetaan, niin sinä kuin minäkin, eikö vaan?

Nyt on syytä kone sulkea ja lähtemään ehtiä, onneksi ei ole pitkä matka kokous paikkaan.
Rauhaisaa päivää, askareet kiireettömästi tehden, pistäytykää pirtissä, sen verran aikaa pitää löytyä;)
.

päivää vuan.

On vähän ähky olo,)

Olin Takataskun jouluaterialla.

Hyvvee olj.

Pimmetä ja märkää on tiällä meillä.

Minä tuon sekäni kanssa saan tapella;)
Joku kiusa se pitää olla.

Tiistaina kävi vanhin tyttäreni nuorimmaisensa ja Hänen ensimäisen 7kk,iso mummia tervehtimässä. Kyllä oli oikein hymy tyttö.

Nyt on pakko ottaa Burana 600 naamariin.

näkyillään...

Sitä samaa pimeää, mutta olihan välissä sateetontakin. Hyvin pääsin asiani ja verryttelyni kuivin nahoin tekemään.

Eilen keskeytyi kirjoittamiseni, koska olimme erään asukkaan kanssa sopineet, että annan hänelle kyytiä, että pääsee toivomaansa kauppaan. Aika sovittiin "suunnilleen", aika tulikin sitten vähän yllättäin. Mitäpä tuosta, asia hoitui.

SkillaNilla menoa ja puuhaa riittää. Onhan se hyvä kun vielä omasta halustaan ja ehkä velvollisuudestaankin on puuhissa mukana.

Saattaapi olla hyväkin unihalujen lisääjänä lukeminenkin kuten Late tuumaili. Ainakin minulla toimi, kun tein ison luku-urakan muiden puuhieni ohella, jopa lyhensin päivänokosiani. Vaikka en ole kokenut juurikaan uniongelmia, niin urakkani jälkeen pari yötä jatkui pitemmäksi täydessä unessa. Siinäpä silmärasituksenikin helpotti. Samoja hommiahan me olemme tehneet, oikeassa olet Late.
Minullakin olin pari n. 10v. työsuhdetta, sitten lyhempiä pätkiä aika monissa firmoissa, muutaman päivän tai vuoden pätkinä, tehtiin usein vain tietty työkin ja lähdettiin. Kun joskus erehdyin kertomaan luotto-hommistani niin vähän jatkan. Olin pitemmät työsuhteeni eräänlaisessa alaosastossa, jossa oli oma osastopäällikkönsä, kuitenkin suorassa suhteessa pääurakoitsijaan. Kun sattuivat valitsemaan luottohommiin, joka koski pääurakoitsijan koko aluekohdetta, sekä jo ennestään firman kaikkia ammattialani kohteita, tuli te- sopimuksen mukaan 1-2 pv/ viikko vapautusta keskiansiolla luottotehtävieni hoitoon. Eipä siinä kerennyt "herraantua", hyvin tossuni pysyi tantereessa. Sekava selitykseni, mutta en halua nimiä käyttää, vaikka se nyt muistelua onkin.

Mitäs vielä? Niin painoista. Kyllä varmaan näidenkin pyhien alla houkutuksia riittää. Olen eräänlainen masokisti, itseni kiduttaja. Minulla on vahti, joka määrää milloin, miten paljon ja mitä voin syödä. Lähes joka aamu siltä vahdiltani kysyn. Ja vaaka vastaa kaunistelematta. Eikö olekin yksinkertaista?

Toden kirjoitat Ynnämuu. Vaaka on lahjomaton terveyttä ylläpitävä laite, jos sitä on kanttia oikein käyttää.
Sen käytössä on nirkosen kokoinen mutta; hyödyllinen vain oikein käytettynä. Jos vitamiinien ja hivenaineiden päivittäinen saanti on turvattu, vaaka saa näyttää minullekin niin tarvittaessa, tarvitsenko välipalaa tai ateriaa.

Aikaista huomenta, uni loppui ja niinpä ylös vääntäydyin.
Harmittelen jo etukäteen, kun tuo uusi talo valmistuu tuohon kadun toiselle puolen, on sälekaihtimet alas laskettava, on niin lyhyt tuo välimatka.
En yhtään tykkää asua niin etten ulos selkeästi näe, onko joku suljetun paikan kammo;)
Kai on opeteltava vielä sekin.

Kahden viikon päästä eletään jo Tapania., joulu niin sanotusti paremmalla puolen ja niin vuosikin pian vaihtuu.
Mitä kaikkea onkaan vuosi sisällään pitänyt, kohta vain muistoina mielessä elää.
Uusi vuosi uusine yllätyksineen, kuka sen loppuun näkeekään?

Ennen vanhaan kun työpaikan sai, sitä riitti jatkumolla, jopa eläkkeelle pääsyyn asti, nyt tuskin kovinkaan pitkiä rupeamia työmaailma sisältää, aina on valmiutta oltava uusiin haasteisiin.
Aivan pyörryttää tämä kehityksen nopea eteneminen.
Eilen kokouksessa uusista tavoista puhuivat, tietokoneella nyt asiat hoidetaan, pöytäkirjat ja muu aineisto suoraan jokaiselle sähköpostiin.
Kotisivut tulevat aina vaan tärkeämmäksi myös yhdistysten olemassa olossa.
Miettimään pistää se, miten he joilla ei konetta ole, jäävät pakostakin heikommalle.
Onhan siinä etunsa, mutta toisaalta yhä enemmän tätä koneella istumista vaan lisääntyy ja sitä koneen käyttöä on jatkuvasti harjoiteltava, aina vaan uutta pitää oppia ja kun ei jo saatu taito päässä pysy.

Helppo se on tuo kontrolli tuolla vaa´alla, mutta siinä on se pulma, kun ei luonnetta riitä siihen itsensä kiduttamiseen, kuten teillä edellisillä kirjoittajilla.
Olen kyllä yrittänyt sisukkaasti itseäni ruoskia, mutta ei auta, en ole yhtään vaakaa kaveriksi oppinut tuntemaan.
Näin sitä on vaan mentävä, kun ei luonnetta riitä muuttumaan.
Ehkä maailmassa löytyy paljon muutakin ongelmaa jota korjata voisi, tämä pulma on omani ja siitä en pysty edes hallitusta moittimaan;)
Ruoka ja uni maistuu, voihan siitäkin olla onnellinen, näinkin voi heikkoa luonnettaan puolustaa.

Tänään taas puuro päivä, joulupuurolle menemme pääemännän kotiin, hauska ilta odotettavissa.
Huomenna keitän itse puuroa ja sunnuntaina on omat piirakka talkoot, tytär tulee kaveriksi.
Alkaa tuntua että riisipuuro kiintiö pian täyttyy, voipa olla että seuraavaan jouluun asti on puurot syöty;)
Tänään saan myös kokeiden tulokset, saapa nähdä onko arvot huonontuneet.

Tässäpä tätä höpinää aamu tuimaan, laittakaapa viestiä kiireiden keskeltä toisetkin.
Onnellista päivää kaikille!

Puuroa täynnä on saavit ja kiulut, tanssiin tahtia antaa viulut...näinhän Nisse-polkassalauletaan. Kahdella ison porukan riisipuurolla olen käynyt, ja kiintiö on minullakin täysi, vaikka ihan hyvää se on. Itse keitän riisipuuroa porkkanalaatikoihin, ja olen ohjetta mukaillut enemmän porkkanaa sisältäväksi,muskottia en laita lainkaan.

Karjalanpiirakoita en ole oppinut enkä tosissani opetellutkaan tekemään, kuorien ajelu tarpeeksi ohuiksi ja tasalaatuisiksi ei tahdo onnistua minulta. Kaupan piirakat ovat kalpea varjo oikeista kunnolla ruista sisältävistä. Joulupiirakat saan vaihtokaupalla, koska hyppysissäni on imelletyn perunalaatikon taika anopin perintönä, ja tyttären anopin kanssa tehdään vaihtokaupat - minä pääsen mielestäni voiton puolelle. Piparien leipominen ja piparitalon teko porukalla on mukavaa, parasta minusta se tuoksu ja tunnelma, itse en niitten mausta perusta.

Lunta ei taida olla taaskaan luvassa jouluksi tänne etelärannikolle, valkeat joulut ovatkin olleet poikkeuksia. Toissapäivän myrskyä käytiin ihailemassa ja valokuvaamassa avomeren äärellä, kun tuuli suoraan aavalta ulapalta etelästä. Jokunen lainelautailijakin surffaili hyisillä aalloilla, toki märkäpuku varusteenaan. Huomiseksi Lucian päiväksi ennustellaan uutta myrskyä, joka menisi Seijan nimiin. Kaivatun katkon kaamoksen arkeen antaa kaikki joulutouhu , nautin melkein kaikesta muusta paitsi kauppojen joululaulujen mäikinästä. Kauneimmat joululaulut kirkossa lauletaan ensi sunnuntaina, joulumusiikki onkin paras tunnelman nostattaja , ja ainakin lastenlasten musiikkiopiston joulukonsertissa käymme joka joulun alla.

Huomenta täältäkin!

Noista karjalanpiirakoista. Sanoit Ramoona, että kotipiirakat parempia kuin kaupasta ostetut. Olen samaa mieltä. Miten ne saakin niistä niin mauttomia. En juuri osta. Harvakseltaan teen itse, nyt täytyy taas jouluksi tehdä.
Siihen kaulimiseen on hyväksi avuksi spagettikone, ostin aivan tähän tarkoitukseen, eikä maksanut maltaita. Alle kahdenkympin sain. Siihen kun laittaa vähän suipon palleron, ja vääntää pari kertaa lävitse, niin hyvä tuulee. Ja kun minä vielä käytän ilmaista työvoimaa, ja laitan ukon kammista vääntämään., niin huipppu nopeesti tulee piirakoita, kun itse vaan rypyttelen. Niinkuin se nyt eläkeläisellä olisi kiire yhtään mihinkään. mutta se mukavuuden halu. Ja kaikkihan se täytyy koneistaa. Kyllä ne on varmaan meilläkin kohta y.a neuvottelut käynnissä, ja joutavaa väkeä laitetaan pihalle, Sehän se on ajan henki. Tulee niitä säästöjä. No niitä odotellessa----

Nykyopettajat osaavat enevässä määrin käyttää lapsen omaa iloa ja voimaa joulujuhlienkin taikomisessa viehättävän iloisiksi tapahtumiksi, vielä jälkeenkin päin koen iloa viimeisimmästä, jossa 8-vuotias lauloi, soitti ja lopuksi esitti paimenta ''hantuuki'' päässään, oli niin mainio poistumisen aikana, kun käveli käsillään. Eikä kukaan opettakunnasta ollut heristelemässä sormeaan, hymyileviä kasvoja näkyi.
Myöskin laulujen ilo ja voima tempasi kuulijan mukaansa, hyvä jos penkissä pysyin sen "Kolmen kuninkaan marssin" aikana, se onkin ollut aina yksi mielilauluistani.

Nyt olen pitkään ollut joka iltakin poissa, usein menoja on ollut kaksikin per päivä. Ja se alkaa jo hiukan tuntua, tänään, kun ei ollt aamumenoa eikä herätyskello soinut, heräsin klo 09.10.
Joululoma tulee tarpeeseen!

Ilosta joulunalusaikaa pirttiäiset!

Seuraavassa laulajana on kyllä hyvä tulkitsija, mutta tietenkin esitys oli aivan erilainen tuon lapsijoukon valtavan iloisen voiman esiin tuomana:

https://www.youtube.com/watch?v=DBgGKFTAn5A

Kiitos vihjeestä, Marja-Liisa ! Olen pitänyt pastakoneen käyttöä piirakkapohjien kaulimiseen oikeastaan vitsinä, mutta uskon kyllä käyttökelpoiseksi ,kun Sinä sanot ! Ongelmana on ollut hitauteni, ja vaivalla kaulitut epämääräisen paksut pohjat ovat kuivuneet suojauksesta huolimatta. Tiimityönä se sujuukin ja ehkä kone innostaa isännän mukaan, ainakin kotitekoisia piirakoita hän ylistää, jos jostain saadaan.

Kiitos Merilii musiikkilinkistä, upeaa kuunneltavaa, ja on tuttu meidänkin lasten ja lastenlasten esityksistä. Ammattitaitoisia ja innostavia tosiaan nämä nykyiset musiikkipedagogit, saavat lapset nauttimaan esiintymisestään ja taidoistaan. Tavallinen päiväkotijärjestelmäkin tekee upeaa työtä, ja ammattitaito on korkealla. Kunpa se säilyisi tasokkaana hyvinvointipalveluiden supistuksissa, se tasoittaa myös paljon varallisuuseroja.

Yksi näitä jälkikasvun jouluesitysten myötä rakkaiksi tulleista kappaleista on Pieni rumpalipoika. Joskus tein siitä aloituksenkin ja monta toinen toistaan ihanampaa versiota siitä on. Löysin tällaisen, joka on mielestäni sanoinkuvaamaton.

http://www.city.fi/blogit/lavas/little drummer boy

Pastakone tarinaa. Sain n. 10 v. sitten lahjaksi pojaltani pastakoneen . Joululahjana. 2 kertaa olen sillä yrittänyt piirakanpohjia tehdä. Sitten olen aina ottanut vanhanaikaisen piirakkapualikan esille ja sillä ne ovat hoituneet. Kun oli suuri perhe aikoinaan, äiti karjalainen ja karjalanpiirakoita leivottiin lähes joka viikonloppu. Varsinkin talviaikaan. Pikkutytöstä saakka on pitänyt osallistua tekoon, niin ajeluun kuin yhdistämiseen. Tekeminen on paras opettaja, pitää vaan olla oikeanlainen pualikka ja sopiva taikina . Ne ovat perintöä lapsuuskodista. Tulee ohuita kakkaroita.
pastakoneen kanssa tuntui että pitää monesti ajaa läpi ja laittaa pienempää terää, että tulisi riittävän ohkaisia joten hitaampaa se on. Jauhot pöllysi paljon enemmän.

Mutta parempi kuin ei mitään. Esim. poikani perheessä tekevät sisarukset:
miehet tekevät kakkaroita ja naiset; miniä siskonsa kanssa , yhdistelevät ja paistavat. Hyvinhän se niinkin hoituu. Olen vaan itse niin vanhan aikainen.
Tyttäreltä kyllä syntyy oikeanlaiset karjalanpiirakat. Aina ne kotitekoiset päihittää kaupan piirakat. Tulee mieleen kuten M-L sanoi, miten ne voivatkin olla niin mauttomia. vaatii taitoa saada ne niin
ei "minkään makuisiksi" sen verran olen joskus tutustunut niihin.
Eilen juuri tein, vain 85 riissipiirakkaa.
Nuoriso odottaa että aattona on karjalanpiirakoita munavoita ja graavilohta ,niiden perään aina kysellään. Muut herkut oletetaan kai olevan muutenkin.
Tapani on tehdä tuosta riisipuuron lopusta porkkanalaatikkoa- niin tein nytkin.
Meillä taas laitetaan moskottipähkinää mausteeksi valkopippuria, ja hiven maustepippuria. Kananmunaa tietenkin, suolaa vähän ja eikun uuniin.

Onkin monta päivää aikaa joulunseudulla, kun on pyhiä ihan nipussa. Toivottavasti olisi myös jonkinlaiset ulkoilusäät ,että pystyisi herkkuja kuluttamaan.
Tänään piti viedä joulukortit postiin jos halusi niiden menevän 75 centillä perille.
Nyt tulikin jo tarinaa. Annan suunvuoron seuraavalle "leipojalle" lenkeilijälle tai kenelle vaan. Tiedä vaikka tonttu kurkistaisi ikkunasta...........MOI !

Herkkujen valmistamisesta on kirjoitettu. Minun kokemukseni on vain niiden poskeeni heittämisestä.
Onhan karjalanpiirakoina myydyissäkin eroja. Matkallani olen melko usein käynyt Joensuun torilla, joka on Meri-Kukalle ainakin tuttu. Sieltä saa mielestäni hyviä karjalanpiirakoita kun osaa silmämääräisesti valita myyjän. Onhan niitä muuallakin ja on makukysymyksiäkin. Kyllä myös peruna on hyvä täytteenä, kunhan piirakat ovat tuoreita.

Sultsinat ovat myös mainioita. Varsinkin jos käytössä on vanha tapa. Sultsinan kuoret voidellaan tietysti voisulalla ja vain toiselta puolelta. Sultsinan kuoret ovat yhdessä pinossa päällekkäin ladottuna ja puuro höyryävänä pöytään kannetussa kattilassa. Siitä kuoripinosta napataan sopivan monta ja voitelemattomalle puolelle leväytetään lusikkaa käyttänen riisipuuroa tai perunavelliä. Sitten taitetaan...no enpä enempää, tuttua lieneekin, kuitenkin niin että rasvainen puoli jää pitkulaisissa taitoksissa päälle. Ja eikun syömään käsin, hihat kääräistynä, koska muuten ne saattaa rasvaantua.
Tietysti joku näppärä voi ne valmiiksi kääräistä ja antaa veitsen ja haarukan työvälineiksi, niin siistimminhän se käy. Minusta kuitenkin se antoisa naatiskelu toteutuu paremmin käsin kosketeltuna.

Joillain itäisen Suomen toreilla on kyllä ollut sultsinan kuoria myynnissäkin ja olen ostanutkin. Tunarikin saa kyllä vetelähkön vellin keitetyksi ja kuuma täyte kyllä kuoret pehmittää. Yleensähän ne kuoret ovat olleet valmiisi voideltuja.

Koska vaativa ruuanlaitto ei ole minulla hallinnassani, mutta syöminen kyllä käy, niin väänsin tämän kirjutteluni melkeinpä väkisin. Näin saan ilmoittautumisen tehtyä. Hyvää illan jatkoa!

Kiitos, kiitos teille isoisovanhemmat vanhojen työtapojen muistelemisesta. Oli aivan ihanaa lukea teidän muisteluja vanhoista työtavoista ja työelämästä.
Tuossa taannoin nimim. Isää ikävä kyseli minun elämästäni. Minäkin olen isovanhempi, tosin hirveän nuori, vielä työelämässä pitkään, mutta minulla on kolme lapsenlasta: 4v, 2v ja pian 2v. Lapset ovat sukumme ensimmäiset neljännen polven lapset tällä hetkellä ja suuri ilo koko suvulle. (Ja suuri salaisuus: yksi teistä on näiden lasten isoisovanhempi, ja ihan täysillä. :) )
Karjalanpiirakat. Näistä haluan kertoa, että minä istuin aamukahvilla loma-aikoinani kun anoppini halusi meitä piirakoilla ja sultisinoilla hemmoitella. Sitä kakkaran tekoa seurasin 17vuotta kunnes kerran tuli kuuro kiertokauppias myymään tähän anoppilaan pulikoita ja kalikoita. Anoppini osti minulle oman piirakkapulikan. Siitä lähtien olen niitä tehnyt, olihan homma minulla jo teoriassa hallussa. Jos vain selkäni on kunnossa, teen niitä aina meidän perhejuhliin. No, pastakone tuntuu minusta ihan hirveältä huijjaukselta... ehkä sorrun siihen vanhoilla päivilläni. Piirakat on kyllä syöty pakottamatta loppuun kun niitä on ollut tarjolla, hyvä niin. Usein äitini on vielä tehnyt sienisalaatin siihen päälle ja se on myös ollut suosittua. Ainahan ei munavoin lisäksi ole voinut graavilohta olla. No, tämä tästä.
Joulunvietosta. Jälkikasvu kuulemma menee anoppiloihinsa (varmaan paremmat passaukset...), joten minäkin menen mieheni kanssa minun anoppilaan. Anoppini on 86v ja todellakin seuraa vailla. Minäkin tykkään kun ei tarvitse tehdä liikaa vaan pelkkä läsnäolo on jo tarpeeksi. Toki joulu on joulu ja sen mukaan puuhastellaan.
Hyvää joulunalusaikaa teille kaikille. Olette niin mahtavia, aktiivisia ihmisiä ja oikeasti esimerkkinä meille kaikille. Jakselkaahan! T, Ande

Huomenta viikonloppuun, meille satoi taas vähän lunta ja kummasti se valaisee vaikka pilvessä onkin.
Ande2 heitti sellaisen salaisuuden, että nyt sitä pitää oikein pohtia, pieni epäily määrättyyn suuntaan tuli mieleen.
Kiva että meitä vanhoja ja meidän viestejämme jaksat seurata, olisi ihan mukava jos jotakin annettavaa meilläkin olisi, tai tietenkin vain omaa kohtaani tarkoitan, toisilla sitä varmasti onkin.
Moni asia sitä mieleen jää, jos malttaa kuunnella ja sitten joskus putkahtaa sopivasti esiin.
Oman äitini ohjeistuksia vieläkin muistelen ja yritän hänen tapojaan ja oppejaan noudattaa, aarteina ovat toimineet elämän matkan varrella.
Ei sitä silloin nuorena olisi uskonut, kun toisella silmällä seuraili puuhiaan.

Anoppini perua tuo piirakan teko minullekin paremmin tarttui ja pulikan kanssa heilun minäkin.
Sultsinat ovat tutut, mannapuuro vaan sisään laitettiin, keitinpiiraat hellalla paistettiin ja pelkkä riisi sisään, vaikeita syödä, ehkä veitsi ja haarukka apuna olisi oltava.
Vähän erilaisia tapoja tekemisessä varmaan myös asuinpaikasta riippuen näillä piirakoilla ja kukkosilla.
Osaan melko hyvät piirakan pohjat kaulita, opin myös vanhoilla päivillä, että pohja kaulitaan ja siitä otetaan muotilla kakkara ja kaulitaan, en enää pyörittele käsissä.
Myös hernelaatikon ohjeen lehdestä luin, en koskaan ollut kuullutkaan moista, ihankohan on kokeiltava sekin.
Tuo imelletty perunalaatikko mistä Ramoona mainitsit ja varmaan tiedätkin ei näissä maisemissa kovin tuttu ole, toki onhan sitä kaupassa tarjolla.
Itse olen kai kerran tehnyt, kaiketi ei onnistunut, kun en ole uusinut tekemistä.

Onhan ne kuusijuhlat vieläkin muistissa ja miten se jännittikään jos jotakin joutui esittämään, aitoja on lasten esitykset, ehkä tänä aikana osataan lapsia vielä erikoisesti kannustaa olemaan oma itsensä.
Mitä pienemmistä lapsista on kysymys sen yllätyksellisempiä on esitykset, kuten merilii39 kerroit.
Nuo harvemmin kuultavat kappaleet mistä hurskainen mainitsit, eivät kulu käytössä ja jäävät todella mieleen soimaan;)
Epäilen vahvasti, että Marja-Liisa ei ainakaan yt neuvottelujen jälkeen pihalle joudu, niin moni taitoinen työntekijää olet;)

Nyt on aloitettava jotakin tolkun hommaa tekemään, kauppaan maidon ostoon, punaista maitoa puuroon ja voita vielä reilusti mukaan, siitähän sitä makua piirakan sydämeen tulee.
Tänään keitän puuron ja huomenissa sitten tyttären kanssa noin sata piirakkaa pyöräytetään.
Porkkanalaatikkoon ylijääpä puuro laitetaan, siksi reilusti keitänkin.
Pitäisi kai joku jouluinen kakkukin tehdä, kaiken varalta, vaikka sitä makeaa ei leipomusten puolelta juurikaan kaipaa.
Rauhallisesti sitä joulua tässä valmistelen, vaikka suunnitelma oli melkein kaikki jättää tekemättä, mutta niin tämä kuin monet muutkin päätökset jää toteuttamatta.
Tuleneeko sitten kuitenkin kiire jossakin vaiheessa?

Näin tämä aamurupeama on koneella istuttu ja nyt kone iltaan asti kiinni, sitten kurkkaan onko kukaan pirtin ovea aukaissut;)

SkillaN,
kokeile nyt vielä imelletyn perunalaatikon tekoa. Tällä ohjeella et epäonnistu. Jauhoinen peruna sopii hyvin samoin kyllä siiklikin, kun tekee vähän löysempää. Van gogh sopii aina.

1 kg perunoita
1 dl vehnäjauhoja
noin 5 dl maitoa
50 g sulatettua voita
2 tl suolaa
tarvittaessa maun mukaan siirappia tai sokeria

Keitä kuoriperunat suolattomassa vedessä. Kuori ja soseuta. Sekoita joukkoon jauhot. Peitä astia kannella ja seisota yö lämpimässä paikassa. Illalla sekoittele välillä.
Aamulla lisää sulatettu voi ja maitoa niin paljon että siitä tulee löysää ja mausta se. Jos seos ei ole tarpeeksi imeltynyt lisää makeutta.
Jätä vuoka melko vajaaksi, sillä se kuohuu muuten yli. Paista perunalaatikkoa 150 asteen uunissa n. 3 tuntia.

Taidan tehdä kääretortun tänään. Vielä se ainakin mahtuu pakastimeen. Onhan tässä vielä aikaa toista viikkoa, mutta aika kuluu kuitenkin nopeasti.

Totta tuo mitä ym. sanoi. Ostopiirakoissakin on toki eroja. Kotikaupunkini torilta kannattaa ostaa Marttakahvion piirakoita. Ne ovat todella suussa sulavia ja kesäisin paistetaankin ihan paikan päällä , voi vaikka seurata tekoa.
2000 luvulla kun kuuluin itsekin marttoihin, paisteltiin niitä marttatoimiston suuressa keittiössä porukalla. helposti 500-600 kpl. Tiedän että aineet oli ensiluokkaisia ja piirakat taidolla tehtyjä. Laitan kyllä itsekin aina raakoja munia riisipuurosydämeen. Kylmää puuroa löysentää kivasti ja sitoo samalla ja antaa tietenkin makua ja täyteläisyyttä.
Täyte On helppo levittää kakkaran päälle.

Sultsinat myös tuttuja. Meillä tehdään kakkarat ensin,voidellaan se toinen puoli ja voidellut vastakkain. Vasta sitten täytetään valmiiksi riisipuurolla ja taitellaan reunat keskelle pituus suunnassa ja vielä uudelleen samansuuntaisesti. Siinäpä onkin tötterö syömistä vaille. Ei siihen työkaluja tarvi , lutuisena valahtaa kyllä suusta eteenpäin ja nam, nam.
Onhan näitä herkkuja, kuten vatruskatkin. Jotka ovat myös tosi hyviä oikein tehtynä.
Nyt voisi äkkiä luulla että olen nälkäinen mutta ei- tulin juuri synttäreiltä. Oli kakkua, piirakoita, juuri paistettuja torttuja mitä vaan. Vielä on aikaa jouluun, mutta jos ihan joulun alla olisi synttärit häviäisi aaton tohinaan kuten olen "jonkun" kuullut kertovan.... Tai jos on just joulun jälkeen sama juttu. On vaan vähän myöhäistä antaa nootti tuosta syntymä-ajastaan....

Tuo imelletty perunalaatikko on varmaan jossain päin suomea se oikea jouluruoka. Itse en ole tottunut/oppinut syömään tai tekemään sitä. Noin se on "tottumus on toinen luonne" Yleensä vaan kuoritut perunat joskus muusiakin voi olla. Kun jouluruokiin kuuluu karjalanpaisti, jotenkin oikeat perunat sopivat sen kanssa. Mutta hyvä näin, erilaisia perinteitä pitääkin vaalia.
Lapsuuskoti on aika määrittelevä mitä siellä on totuttu jouluksi laittamaan, vähän sen suuntaisesti tavat kulkee läpi elämän.

Lapsena öitä jouluun laskettiin. Nyt vain siinä mielessä pitää muistaa että ehtii kaiken rauhallisesti tehdä ja huolehtia.
Kauan sitten on huomannut että kaikki tulee kuitenkin ajallaan samoin menee menojaan. Ihan ilman odotusta.
Lunta tuiskuttanut ihan kunnolla, kivaa jos lumi pysyisi ilman remppaamatta edestakaisin. Kun saisi pidettyä pienenpakkasen .. mitähän keksisi sen pitämiseksi: onko ehdotuksia ?
Hyvää kolmatta adventti sunnuntaita kaikille. siis huomenna.

Eipä minunkaan lapsuuden kodissani imellettyä perunalaatikkoa tehty, karjalaisia kun oltiin. Ei kuulunut talkkunakaan ruokavalioon, mutta monenlaisia sieniä käytettiin. Vanhat turkulaiset eivät vieläkään kanttarellien lisäksi muita sieniä käytä.

Mutta lounaassa ja Hämeessäkin aikuisena vanhenneena olen uusille tavoille oppinut. Paljon ovatkin perinneruoat tulleet tutuiksi ihmisten muuttaessa muualle asuinsijoiltaan.

Tuttuja ovat hapanlohko ja rusupiirakk karjalaisille, mutta taas vieraita pohjoisen perinneruoat rössypottu särä ja mykyrokka.

TulinTeille vielä Joulutervehdyksen viestittämään,lueskelin teidän joulupuuhianne.Huomasin kaikilla samat kiireet on.
Minä olen keliaakikko joten minulla aina ongelmainen on,jotain nykyään valmiinakin saan.
Nirppanokka olen,joten just ja just vielä jaksan laitella itse,koska on tarkkana oltava.
Kun laitoksissa samoilla linastoilla tekevät, niin ei välty hienosta jauhopölystä sekaan joutuu.Pilalle menee sitten monta päivää. Olen nyt tuolla keliakia sivustolla facebookissa,
kauheaa oli joulujuhliin tilattu ruokailu ;kluteeniton; mutta kaikki sairastui.
Toivon teille terveyttä ja joulu rauhaa sekäOnnellista Uutta Vuotta. heta-

http://www.youtube.com/results?search_query=hallikaisen lauluja

Kilttejäpä tietenkin, kun olen muutoinkin peruskiltti. Ei edes kantsi tonttuillakaan.
Märän sorttista lunta rumpsautti yöllä ja vielä aamullakin, ihan maisemakin vaaleni. Kun sitten tuli pari astetta lämmintä, loskaa ja vetistä riitti. Sen sain kokea, kun kävin markkinoilla. Siellä sohjussa taaperrellessa kenkieni eristys petti ja jalat kastuivat. Pahoin pelkäsin, että jonkun flunssan lykkää, mutta taisinpa siitä selvitä kuumalla lögillä ja vaihdetuilla villasukilla. Terästystä en voinut juomaan laittaa, kun illasta täytyi vielä autolla lenkki heittää.

Kyllä ne huonot olosuhteet markkinakauppiaita vähensi, mutta ehkä myös ostavaa yleisöäkin, joten ehtivät kauppoja tehdä. Paljon sitä mielestäni tavanomaista kamaa, myös ns. rihkamaa. Kukon olen yleensä ostanut, mutta jätin senkin, ettei tule turhaa viettelystä.
Teenkin nyt lyhkäsen pistäytymiseni. Joten hyvää jatkoa teille puuhissanne tai onnistuneesti laiskotellen!

Huomenta sunnuntai aamuun, kolmas kynttilä sytytetty, yksi täysi viikko ja sitten on lähellä tämä joulu.
Tänään paistamme omaan käyttöön piirakat, pakkaseen laitan ja sitten lämmitetään, eihän ne ihan samalta maista kuin juuri tehdyt.
Pakko on töitä jakaa useammalle päivälle.
Kiitos Katleija ohjeesta, eipä tiedä vaikka kokeilisin, hyviä ohjeita myös nämä vinkit mitkä perään tulivat .

Ihmeesti sitä oppii erilaisia ruokia syömään, kun rohkeasti maistaa, perinne ruuat on hyviä joka suunnalla.
Talkkunastakin piimän kanssa opin tykkäämään, kun lapsena siellä Hämeessä asustin, murrekin tarttui hyvin.
Puinti hommissa en ole ollut, perunan kaivu ainoa sellainen maalla talkoilla tehty juttu.
Uskomattomilta tuntuu nuo jutut koulumatkastakin mitä ennen maalla lapset kulki,
ei ollut auratut tiet, umpihankeen on ollut vaan astuttava ja matkaan lähdettävä.
Samoin se pienen mökin emäntä maito tonkkansa tien viereen joutui kuljettamaan.
Tämä kaikki on ollut totta meidän lapsuudessa, siis aika tuore aika siitäkin, taas todistus kehityksen nopeudesta.
Mukava tuollaisia tarinoita on kuunnella, mutta eipä varmaan niin mukavaa silloin ollut, vaikka eipä noita traumoja ole tainnut jäädä nuo asiat kokeneille.

Särä on maistamatta, mutta mykykeittoa olen muistini mukaan maistanut, se taisi olla tappaiskeiton nimisenä täällä, kai teurastuksen aikoihin sitä tehtiin, jos oikein muistan en ainakaan niitä mykyjä syönyt.
Näin kaupunkilaisena tuo teurastuksen kokemus puuttuu ja julmalta se tuntuukin, mutta ruokaa on saatava, tunteilu ei auta.

Gluteenitonta ruokaa on meidän käsityökerhon ruokailussa ja maukasta on ainakin aiemmin ollut, kai se maku emännästä riippuu.
Meille tulee tarjoilu pienestä lounas baarista, jo monta vuotta olemme samasta paikasta ruuan tilanneet.
On ne kaikki herkistymiset hankalia, kuka niiden kanssa elämään joutuu.

Nyt sitten savolainen muuttuu karjalaiseksi, ainakin piirakan teon suhteen, onnistuu sitten miten onnistuu;)
Taidokkaita on karjalan emännät, siinä syntyy tsupukat ja keitinpiiraat, kokkoset ja muut kukkoset, mutta parastaan tässä yrittää savolainen mummokin;)
Taatusti piirakoita syntyy, toinen juttu kokonaan, mitä karjalainen emäntä niistä sanoisi?

Aherrusta teille kaikille ja mukavaakin sunnuntai päivää.

Perunalaatikosta vielä, ideahan sen teossa on imellyttäminen. Siitä se hyvä maku syntyy. Lanttu ja porkkanalaatikoissa ei tapahdu samaa. Ja siksi se puolukkahillo siihen niin hyvin sopii.

aamupäivää.

En eilen jaksanut kirjoitella,olen tapellut tuon selkäni kanssa;(

Olihan eilen upeaa herätä,joku oli virkannut oikein hienoa pitsiä partsun laseihin;)

Perjantaina kävivät kumpikintyttöni nuorimmaisen poika moikkaamassa.

On pojalla pituutta yli 2m.meinaa niska jengiulle mennä kun yritän silmiin katsoa.;)

Ensi tiistaina on meitä eläkeläisiä kutsuttu uuden Burderin avajaisiin,saamme kuulema ilmaista sapuskaa.

Saa nyt nähdä pystynkö menemään.

Tintti käy tuossa kaiteella peilailemassa,kiva katsoa,se luulee varmaan kuvajaistaan,ett siellä on kaveri.

Noista leipomisista,olin aikoinaan semmosessa eineskeittiössä töissä,menimme aamulla 6 töihin ja teimme kukkoja 9kahvitaukoon asti,sitten pikkukukkoja ruokatuntiin asti.Sitten parituntia piirakoita.

Ainut kone oli taikinan sekoittaja.

Imellettyyn perunalaatikkoon minäkin täällä hämeessä tutustuin.Tulihan sitä tehtyä.

Minusta puilla lämmitettävä uuni antaa paremman maun leivonnaisiin kuin sähköuuni.
Mutta minkäs teet kun ei ole puu uunia;)

näkyillään...

Heippa kahvitteleva Pirttiväki :D

Liityn seuraanne kahvikupposelle, kun pääsin taas maanpaosta kotiin:D
Huoneiston näyttöpäivä oli tänään, ja karkuun oli lähdettävä Isoon Omenaan ostoksille samalla. Eilen oli kyllä jääkaappi niin tyhjä, että painokin putosi, mutta hapankorppuja löytyi sentään ja kananmuna.
Nyt on joulukala suolattuna pakkasessa, kirjolohi oli 10 € kg ja ilmainen fileointikin. Perkuutähteistä teen lohikeiton, tuolla kiehuu jo hiljakseen, vaikka vasta huomenna perunat laitan.

Ihanaa, kun vasta 28. 12 on seuraava näyttö, saa taas elää ja sotkea keittiönsäkin tehdessään:D heippati rallaa,...

Onpahan kunnon lohen jötikkä, jonka sini-sirkku on haalinut. Lohta minäkin pakastelen, en kuitenkaan noin suurta. Pihiyttäni joskus tarjouksista puolenkymmentä kiloisen saatan ostaa. Sillä takaan sen, että aina on pariksi kertaa viikossa varastossa, eikä tarvitse "pakko-ostona" päivän hintaa pulittaa.

Enpä tunne puolukan käyttöä laatikkoruuissa. Salaattikastikkeena käytän survottuja puolukoita. Sen avulla kaalitkin nikottelematta maistaa. Kas kun kuuluin nuorena oppimaani joukkoon, jonka mukaan rehut eivät kuulu ruokien joukkoon. Siinä suhteessa olen valistuskäännynnäinen ja sopeutumiseni olen tehnyt ja jatkan puolukoiden avulla.

Tänään oli paikoin nilppukeli. Yön pakkanen jäädytti lätäköitä, lumihyhmää, ja aamu hiukan sulatti pintaa. Senkin olen kokemusten kautta oppinut, että paikoin pitää hiipien mennä. Haaveriin kun ei olisi varaa.
Onhan tässä lähelläni mainio, ilmoista riippumaton, hyvä rata. Virasto- ja liiketalo, jossa korokkeella kiertää ympäriinsä katos. Lähes puoli kilsaa kierroksesta tulee, sitäpä olen usein käyttänytkin, jos on liukasta tai satelee. Voi olla, että joku ihmettelee, jotta mitähän tuokin ukko hakee kun viides kierros on jo menossa. Eipä ole kysytty.

Tässä päivän tärkeimpäni. Ei ole paljon, mutta näkyy että olen. Hyvää päivien vieritystä teille!

Luulen ynnämuun erehtyneen sini-sirkun lohen koossa, Lohi maksoi 10 € kilo. Lohen koko taisi jäädä vähän pienemmäksi, ehkä puolitoista kiloa. No sini- sirkku korjaa jos olemme kumpikin väärässä. Tänään ollut kuivempi päivä kuin eilinen, ei ole satanut ainakaan paljoa yöllä ehkä pakkasen puolella, mutta nyt lämpöasteita, Varmaan hyvä ulkoiluilma, mutta en ole nokkaani ulos laittanut, kurkannut vain verhonraosta.
Oikeastaan tämä onkin vain ilmoittautuminen, tuo kala tuntui vain niin suurelta, joten jäädään odottamaan sini-sirkun tuomiota. Latte Vaan.

Moi moi pojat :D
1.600 gr se oli, enhän herra jestas 10 kg tarvitse sentään!

Mutta tulipa maittava keitto perkuutähteistä, en malttanut jättää huomiseen, kun en tänään syönyt reissullani, hörppäsin vain kahvit Robert's cafe'ssa mitättömän mauttoman vuohenjuustopurtavan kanssa.

Ah ihanaa, loppuilta saakin mennä pyhäillan rennossa vietossa, heippa vaan!

Sori! Kiitos Latelle korjauksesta! Enpähän käsitä nyt jälkikäteen, kuinka mokoman virheen tein. Siinä "rullatessa" kilot vain jäi päähäni, mutta täysin selvästihän asia oli esittetty.
No olisihan se ollut kunnon kalavale, tosin sini-sirkun piikkiin. Kaikesta yksinkertaisuudesta huolimatta, en tehnyt sitä tahallani! Täytynee päivittää pääni.

Tulin kertomaan terveiset Markku Köntän upeasta joulukonsertista: Joulumieltä jokaiselle. sen enempää kommentoimatta, lukekaa netistä.Esiintyjiä oli monia hyviä laulajia. Jokavuotinen perinne käydä siellä, siitä ikäänkuin joulu alkaa.

Ostin minäkin lohen . Tarjoushinta kokonaisella kalalla oli 599. Valitsin tiskiltä n 2,5 kiloisen. Myyjä (kalamestarin näköinen mies) tempasi filerointi puukon ja alkoi käsitellä kalaa. Sain änkytettyä että onko hinta tuo sama.... kyllä on vastasi hän. Yleensä tuo tarjous hinta on kokonaisesta kalasta. Eipä mitään,, perkaus tuotteet olivat toisessa pussissa kun kotiin astelin ja ruodottomat fileet paketissa, Olipa hyvä ja edullinen reissu.
. kalat olivat peräisin suomenlahdelta, jossa venäläiset pommikoneen kähräävät edestakaisin uhittelemassa.

Pian aloitetaan joulun alusviikko ,tämä oli ilmoittautuminen joten hyviä öitä.

Huomenta uuden viikon alkuun ja puolikuukin on menossa.
Yksi aste lämmintä, mutta maa vielä valkoisena.
Alkaa ne kiireet pakata päälle, kauppiaat tekevät kauppaa ja kummasti se rahapussi vaan tyhjenee, vaikka ei lahjoihin juurikaan mitään laita.
Eilen piirakoita kai sellainen 150 kappaletta tehtiin, hyvin sujui kun tytär näppäränä apuna oli.
Ei meinannut rypyttämään alkaa, mutta pienellä pakolla suostui ja onnistuihan se loppua kohti ihan hyvin.
Ei tuon kummempi asia, mutta jos ei ole tehnyt, ei se käden käänteessä onnistu.
Liian ohuita kuoria ajelin hänen mukaan, no voihan sekin olla syy.

Kommelluksia kalan koon ja hinnan suhteen sattunut, no hauskaahan se vaan on ja juttua piisaa, mahtuupa kalavalekin mukaan.
Tuo puolukka survos minullakin lautasella monen ruuan saattomiehenä, kaaliruokien kanssa melkein ehdoton, samoin veriletut ja maksa laatikko.
Niin ne maku elämykset on erilaisia, ynnämuu ei kaalista tykkää ja minun herkkua taas on;)

Lohi on edullinen ja melkein kokonaan hyödyksi laitettava, olen samaa mieltä siitä, että hyvän keiton saa niistä "roippeista".
Täällä lohi on 4,99 euroa kilo tarjouksena.
Kai se imeltyminen on se tärkein siinä perunalaatikon teossa, hyvän ohjeen Katleija antoi, pitäisi kai onnistua.
Puilla lämmitettävä leivinuuni olisi poikaa, miten siinä ruoka tulikin hyvän makuista ja kun kerran lämmitti, koko viikon ruuat sai laittaa kerralla, onko Marja-Liisa sinulla puilla lämmitettävä uuni, en muista.

Pitää alkaa todella vähän minunkin sitä joulun seutua suunnittelemaan, on tämä elämä pyörinyt noiden muiden rientojen kanssa, jotenkin tuntuu, että en otetta jouluun saakaan.
No eiköhän sitä vielä ehdi, kun ei niin suuret vaatimuksetkaan.
Kauppaan lähden ihan rauhassa katselemaan keksisikö mitään ostamista;)

Mukavaa päivää ja alkavaa viikkoa, onnittelut tänään menevät Heimoille.

Huomenta ja taas on päivä aluillaan!

Isosta lohesta vielä, sattuuhan sitä, mutta hiukan huonosti totun. En kuitenkaan lohen kokoa kiloissa kertonut. (14/12 klo 17.34) Tämä ei sentään ole puolustukseni, eikä mikään selitys. Mokani, mikä moka. Näkyyhän se kirjoittamastani, että "kunnon lohen jötikkä" tarkoitti muutakin, näin selviää myös minulle jälkikäteen. En jatka tästä enempää.

Siinä noin vitosen kilohintaan olen loheni saanut, kun varastossani on sen verran, että on aikaa odotella tärppiä.

Asioille tästä on pikapuoliin riennettävä. Pilvistä on, mutta ainakaan vielä satele ja lämpöäkin 4. Hyvää päivän jatkoa!

Huomenta kaikki !

Skillanille! Minulla on keittiössä tulikivitakka. Laitan siinä kyllä ruokaa. Poika on hitsannut siihen sellaisen erillisen ritilä arinan. Jonka viskaan uuniin aina lämmityksen jälkeen. Siinä kypsyy hienosti kaikki laatikkoruuat, uunipuurot, jopa hernekeitonkin olen siinä laittanut. Samoin käärin folioon kasvisnyytteja, uuniperunoita ym. Se ritilä on säästänyt sähkölaskua pitkän pennin vuosien aikana.
Kyllähän oikea leivinuunikin olisi poikaa, mutta ei ole minulla. On minulla kyllä erikoisleveä kiertoilma uuni, ja siinä kyllä pullat ja rieskat hyvin paistuu, Ja se onkin meillä kovassa käytössä,. melkein joka päivä jotain paistan siinäkin.
Uuni ei meillä seiso koristeena.

Nyt lähden aloittelemaan tätä joulusiivousta, aloitan eteisen komeroista. Eihän sitä tiedä jos vaikka joku menee jouluksi komeroon!
Mukavia Jouluhommia muillekkin!

Poikkean pirttiin rupattelemaan, vaikka yksin ,
ei tule erimielisyyttä kun yksin puhelee. Eilen eräs herra oli erimieltä kun etsivät istumapaikkaa itselleen. Rouva puheli itsekseen ,ja totesi että hän on tämmöinen
"yksinpuhuja". sanoin että silloin ei ainakaan tule riitaa, johon herra tosi napakasti totesi: KYLLÄ TULEE........nauruksihan se meni.

Tuskin täällä pirtissä - no jälkikäteen voi olla erimieltä. Se on salittua.

Onhan sitä tähän ikään kokeiltu jo kaikenlaista. Kerran meillä oli kalkkuna jouluksi.
Täytettiin ihan ohjeen mukaan. Paahdettuja sekaleipä kuutioita ja ruskeaksi kuullotettuja sipulirenkaita ja mitä kaikkea sinne linnun vatsaan pitikään piilottaa ennen paistoa.
Meillä se ei saanut kannatusta. Kalkkunan liha on hyvin rasvatonta ja jotenkin mautonta. Niin perhe palasi joulukinkkuun se pitää olla. Sen pituinen se kokeilu.

Samoin monet muut- kai sitten valikoituu elämän varrella ne ruuat ja herkut joista itse ja syöjät pitävät.
Toissa vuonna päätin ehdottomastti tehdä muutoksen aaton jälkiruokaan. Se on ollut luumuista luumukiisseliä laakealla vadilla. Päälle kermavaahdosta muhkean ristikon vadin laidasta laitaan, ikäänkuin lunta olisi.
Se on sopivan kevyttä raskaan ruuan päälle niin ajattelin. Ajatelin myös ääneen poikani olessa käymässä että nyt tulee muutos. Napakka kielto että ehdottomasti ei saa mennä muutelemaan sitä on totuttu saamaan ja on hyvää
Sitä pitää olla............... Loppui sekin päänvaiva-mitä tilalle.

Samoin kuin rosolli ei ole rosollia ellei siinä ole myös silli ja sipuli mukana. Näin meillä on erilaisia makutottumuksia ja hyvä niin.
Puolukkahillo on muuten hyvää jäätelön (kin ) kanssa, samoin noissa mitä Skillan jo luetteli.
Täällä pirtissä istun kun tiikerikakku on uunissa eikä voi kauaksi lähteä. Nyt menen kuitenkin katsomaan mitä sille kuuluu. Moi.

Huomenta, yksin tässä näin aikaisin minäkin juttelen, kaikki varmaan pitkään nukkujia;)
Olen aina ollut aamuvirkku, nautin aamun hiljaisuudesta ja olen kaikin puolin energinen näin aamulla, kai sen huomaa näistä pitkistä viesteistäni.
Tänään se viimeinen pikku-joulu, onkin ruuan kanssa ja vielä meinataan iltaa istua kaiken touhun keskellä, unohdetaan kiireet.
Unohdamme myös käsityöt, ihan vaan suuta soitetaan ja nauretaan, tekee varmaan hyvää välillä sekin.

Kyllä nuo totutut joulu ateriat pintansa pitää, menen syömään tyttären pojan kotiin aattona ja hän piirakat ja punakaali haudukeen pyysi tekemään, muisti jostakin yhdessä vietetystä joulusta sellaisen herkkuna.
Eipä suuri toivomus ole.
Meillä usein luumurahka jälkiruokana.

Hyvin on hurskainen varustautunut näkymään, kuin myös pystyssä pysymään, niin pitääkin, paljon mukavampi olla ja elellä, kun ei paikattavaksi joudu.

Kyllähän tuo tulikivi takka myös ruuan laitossa onnistaa, muistelen joskus sitä kokeilleeni kesäpaikalla, mutta jostakin syystä tuhkaisena sain paistokset uunista ottaa.
Varmaan juuri jonkun lisälaitteen sisälleen vaatii, kuten arinan, vai oliko vika käyttäjässä;)
Lämmön lisäksi varmaan hyvä investointi tuo takka, kun osaa ruokaa siinä tehdä.

Voi,voi ynnämuu, pieni on mokasi, jos tuollaisella selviäisi ei murhetta.
Olen monta kertaa saanut hävetä, kun suuni olen väärässä kohdassa avannut, sitten sitä selittelyä on tullut, kai vielä enemmän sotkenut tilanteen, mutta eipä nuo niin vaarallista ole, mokaillaan vaan jokainen.

Pieni kinkku on tilattu, en osaa muuksi muuttaa, kalkkunaa en ole kokeillutkaan .
irtosilliä kauppiaalta kyselin, lupasi hommata, teen sen lasimestarin sillin, pakkasesta uudet perunat ja silliä, menisi se joulu niinkin.
En nuorena sillistä tykännyt, nyt silloin tällöin herkuksi koen, silakka rullia olen myös jo tehnyt, nekin maistuu.
Olikos sellainen vitsi tai tokaisu, isäntä emännälle, anna toinenkin silakka, onhan joulu.
Nyt sitten noita tavaroita katselemaan mitä mukaan otan sinne juhlinta kokoontumiseen, lauluvihkoja ainakin, uskon että laulu raikuu tänä iltana.
Kynttilöitä ja glögiä ne kassiin laitan, eikös joku kukka pöytää koristamaan myös olisi kiva, katsotaan.

Hyvää päivää teille joulun aikaan saamisessa itse kullekin, omilla tavoillanne.
Voihan olla, että joillakin menee ihan ilman suurempia laittamisia, onneksi kaikki vapaaehtoista;)

Näin valoisa aamu pimeimmällä aikaa vuodesta piristää mieltä. Luntakin vapaalla paikalla edes näöksi.
Joulukuusi kauppiaat elävät parasta sesonkiaan. Sää suosii ja ihmiset ovat hyväntuulisia. Kaupoissa käy vilske. Mukavaa meininkiä kaikille.

Ehtoo päivää.

Nyt minä olen sitten HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA ;DDD

Meitä eläkeläisiä oli kutsuttu tuonne yhden Burgerin avajaisiin ja saimme oikein kruunut(pahvia)päähämme;)

Kyllä henkilökunta oli ihan ok porukkaa,mutta ei Hampurilaiset ole oikein minun ruokaa,salaattia otin ja kahvit päälle.

Oli muuten hieno aurinkoinen päivä. 0c näytti mittarit,eikä pahemmin tuullutkaan.

Nyt sitten iltapäivällä oli Lähimmäis palvelun tyttö taas laulattamassa ja kahvittamassa.Haaskoo olj ;)

Huomenna sitten on meidän oma pikkujoulu kerhohuoneella.

Ilmottautunut olen;)

näkyillään...

Tänään oli harvinainen valopilkku. Aurinko paistaa rojotti niin kirkkaana, että silmiäni häikäisi. Mainio keli oli kävellä, ihanhan se piristi kummasti.

Skillanin lausumaan "voi, voi....", mainoksissakin sanottiin, että voita ei mikään voita.) Onhan voi parasta piirakoiden ja sultsinoiden voitelussa. Haukikin on mielestäni rasvattomana kalana parasta paistella voissa. Lohi on sentään rasvainen kala, sen voi sentään paistaa ilman voitakin.)

Tänäänkin olen puskenut projektia sen minkä muulta välttämättömältä toiminnaltani ehdin. Ei kuitenkaan liity jouluhössäkkään, siitä koetan pysyä erossa niin hyvin kuin on suinkin mahdollista. Parvekkeella olevassa luonnon kestokuusessanikin näkyy olevan edellisistä vuosista jäljelle koristeena punainen nauhanpätkä, lienee ollut jonkun paketin siteenä. Ihan hyvin se vielä kelpaa ja riittää.

Hurskaista lainaten, mukavaa meininkiä kaikille. Jospa ne puuhat ja odotukset iloksi muuttuu.

Viikko enää hoo hetkeen ja sitten se ohi kiitää, tätä tämä elämän kulku on, paikallaan ei pysy.
Joka aamu aivan tuntematon päivä edessä, yllätyksiä iloisia, mutta myös suru voi tulla vieraaksi, kohtalo kuljettaa.
Raakel saa tänään onnittelut ja pikku lauantai se on tämä keskiviikko, lenkki saunakin, voisi kipeitä jäseniä mennä rentouttamaan, katsotaan kun iltaan ehditään.
Eilinen päivä meni lentäen, ruokailimme ja herkuttelimme vielä kakku kahveilla, ähkynä sitten kotiin.
Ruoka oli jouluinen ja hyvä, olemme jo monena vuona tästä samasta paikasta aterian ottaneet, perinteeksi jo tullut.

Alkaa loppusuoralla olla nämä kiireet, pääsen omiin pienehköihin joulun laittamisiin.
Perjantaina piirakoita talkoilla ja lauantaina vielä tuotteitamme kauppaamme.
Vuosikin tässä loppusuoralla, pian kirjoittelemme uutta vuosilukua, onnen toivotukset huulilla ystäviä kohdataan, kuinka moni niitä toivotuksia ihan sydämestä asti toivottanee, tapa tämäkin, mutta varmaa kaiketi on, ettei kukaan kenellekään pahaa toivo, näin haluan uskoa.

Miten minulla sellainen tuntuma, että joulua odottaa niin ynnämuu, kuin hurskainenkin, joskin ei ihan samalla hössöttelyllä kuin esimerkiksi minä, kyllä se tuntuma joulusta kaikkia koskettaa.
Hurskainen todennut että ihmiset hyväntuulisia ovat, voi näin ollakin, pitänee tarkemmin katsoa, olen kyllä sen vähän mitä kassajonossa olen seisonut huomannut jonkun nyrpeänkin näköisen.
Kai sekin ihmisen luonteen mukaista.
Minulla tuo voi on jatkuva seuralainen, itsepäinen olen, puhuttakoon mitä vaan sen epäterveellisyydestä.
Joskus sodan loputtua olin näköni menettää ja lääkärin mukaan se vitamiini jota olisin tarvinnut oli ja on voissa, sitten kun voita rupesi kunnolla saamaan, sitä olen käyttänyt.
Sitkeänä pysyy linjani.

Kuninkaalliseksi muori muuttunut, no mikä ettei, onhan näitä mummoja joka lähtöön, räppäri mummokin niin suosittu ja muorin kaimakin vielä, onnea vaan teidän korkeutenne;)

Nyt on päivä jo valkenemassa,, lunta odotuksissa, ehkä pakastaakin, kaikki sopii, tänään vaan lähikaupassa käynti, ei mitään muuta suurempaa.
Hommia olisi, mutta mietin tarkkaan mikä on pakollista, muusta laistan, onnellista päivää teille kaikille, sanovat tonttujen kiertelevän,,,,,

Räntää tuli tunti sitten taivaan täydeltä. Se tarttui hyvin jalkakäytävän jäänrippeisiin toisin kuin kuiva lumi olis tehnyt.
Tällä hetkellä ei sada ja taivaskin niin ohuessa pilvessä, ettei ol edes pimmeetä.

Vilkkaita kaupankäyntipäiviä tämä loppuviikon päivät varmaan on. Matti ja maijamyöhäiset tukkivat silti kassat ensi maanantaina ja tiistaina.

Mut hienoo että rättisade loppui. Pääsee jalkamieskin kuivana asioita toimittamaan.
Sekaan tummaan joukkoon vaan.

"Tervetuloa joukkoon tummaan!" Mistähän tuokin sanonta on peräisin, paljon sitä olen kuullut elämässäni. Eipä sillä väliä olekaan, mistä juurensa juontaa.

Viimeiset esiintymiset on pidetty ja sen päälle kahvitilaisuus, halaukset on halattu (- ja voi miten ne tekevätkään hyvää koko ihmisen sielulle! ) - ja joululoma voi alkaa.

Sää on aurinkoinen, kuin "pikkukevät" , joten ei kun ulos ja nauttimaan siitä, ettei ole kellonajan tarkkailua pitkiin aikoihin, kylläpä vaihtelu tekeekin hyvää!

Jouluonnea kaikille jo etukäteen!

Joulukuun auringonpaiste saa melkein unohtamaan, että maa on musta...tai mikä musta, nurmethan viheriöivät ja pakkasyön jälkeen hohtavat huurteisina ! Monta peräkkäistä aurinkopäivää on etelärannikolla hemmotellut jouluun valmistautuvia, vaikka enimmillään viitisen tuntia se nyt on mahdollistakaan. Toinen myrskykeskus pyyhälsi ohi, Lucia-kulkueet saivat kulkea arvokkaasti tuulen riipimättä kynttiläkruunuja päästä. Iltaisin on kirkas tähtitaivas antanut tunnelmaa, ja säätiedotuksessa annetaan pieni mahdollisuus valkealle joululle etelässäkin. Lueskelin ketjua ja nappasin sieltä - kenenkäs muun kuin ynnämuun - sanan nilppukeli. Eloisaa kieltä käytätte kaikki, Hurskainenkin kepsuttelee jäykissä saappaissaan ja turvaliivissään.

Joukkoon tummaan ei pidä pimeällä liittyä, onhan meilläkin autossa turvaliivi varalla, ja muutamalla eurolla sellaisen saa henkivakuutukseksi. Hauskaa katsoa, kun päiväkotilapset marssivat parijonossa noin näkyvinä, ja meidän koirallakin oma heijastinliivinsä on. Taitaa tuo sanonta "joukkoon tummaan" liittyä romaneihin, hauskaksi ja runolliseksi sen tekee käänteinen sanajärjestys...ei "tummaan joukkoon" kuulosta yhtään niin kivalta. Monastihan toivotellaan tervetuloa "Hermannin nuorisoseuraan" , ja sellainen on Helsingin Hermannin kaupunginosassa ollutkin. Se on siitä mukava nuorisoseura, ettei yläikärajaa tunneta.

♥♥♥♥♥ Jouluonnen ♥♥♥♥♥ toivotus kuulostaa oikein hauskalta ja lämpimältä...kiitos... ja onnellista joulun odotusta Skillanin nuorisoseuralaisille!

Ehtoota.

Kyllä nyt on iha tääs olo :)

Riisipuuro rusinasopan kanssa ja päälle torttu kahvit.

Kivasti meni meidän pikkujoulu.

Siivooja tytöt kävi aamulla ja nyt huushollikin putsissa.

Mikäpä tässä on lekotellessa;)

näkyillään...

Yksi aste pakkasta ja räntää on satanut sohjoksi asti, ei kovin puhtoiselta tuo maisema näytä.
Näin kuitenkin torstaita aloitellaan, sää ei meitä masenna;)
Kauppareissun tein eilen ja siihen jäi muu touhuilu, en osaa oikein keskittyä näihin jouluisiin asioihin, ennen kuin nuo pakolliset saa pois mielestä.
Ehtiihän tässä vielä, viikonlopun aikana vaikka mitä.

Tummat kulkijat tuolla pimeillä teillä harmin paikka, niitä heijastimia ei vaan meinaa näkyä monellakaan.
Tunnustan, ei ole minullakaan, mutta liikunkin vain päivällä.
Jouluonnea toivotteli merilii39, kuin Ramoonakin, sekin tarpeeseen, vaikkakin onnea tarvitaan ihan arkisissa olemisissa myös, kiitos vaan toivotuksista;)
Niin se vaan joulu on tulossa joka paikkaan, muorilla jo siivoukset tehty ja Paulamaria leipomuksia touhuaa, minulla kakut paistettu, tortut ja pikkuleipiäkin yhden erän tein.
En tykkää enää noista imellyksistä, mutta kun on joulun aika, on niitäkin tehtävä.

Olen melko varma, että ynnämuun viestit kyllä lukijoita saa, vaikka toki kaikilla pirttiin kirjoittajalla sanomaa on ja lukijoita kiinnostaa.
Aina sitä arvosteluakin pirtin osalle sattuu, mutta eipä tuo haittaa, aika hyvin meille nämä "höpöttelyt" on hyväksytty, kai väsyvät moittimaan;)
Totta kun haastan, ei nämä kirjoittelut ainakaan ketään loukkaa, voi vaan pikkusen kismittää, kun ei riitaa saada aikaan;)

Tuo rollaattori oiva keksintö, siinä kulkee istuin mukana, kun uupumus yllättää.
Aika paljon tälläkin ajopelillä meneviä näkee.
Nukkumaton, noin se käy, minä en uskalla kuin istuiltaan päivä torkahteluja ottaa, kun pelkään unen yöltä karkaavan.
Hyvin olen yöni vielä nukkunut, mutta kokemusta on yö valvomisesta ja se jos mikä on ikävää.

Pitääpä ruveta katselemaan, jos jotakin käteen osuvaa ja hyödyllistä eteen tulisi. no olisihan tuota ainaista komeroiden siivousta, mutta tänä jouluna meinaan laistaa, en laske ketään kaappeihin kurkkimaan.
Touhua tai laiskottelua teille toivotan, jokainen ihan oman tahdon ja halun mukaan.

Hiljaista on täälläkin. Hyvä juttu kun tekemistä useimmilla riittää. Yksin asuvien ei tarvitse muille tehdä joulua. Voi elää niinkuin muinakin tuplapyhinä.
Ruokaa olen silti varannut niin että pakasteen turvin riittää vaikka Uudenvuoden päiväksi asti. Maitoa nyt kyllä on haettava.
Lääkkeet on muistettava. Sadevesipytyt vasta nyt tyhjensin. Vesi niin kylmää, että muovipytyn reunoista oli jäätämässä sisustaakin.

en nähnyt, että joulun läheisyys olisi tarttunut asiakkaisiin. Alkuviikosta ehkä kun kaupat menevät päivällä jo kiinni.

Hiljaista näyttää olleen Pirtissä ja muuallakin. Eipä siitä voi moittia, onhan muitakin puuhia.
Niin minullakin, säpinätä ilmaantui ja mikäs siinäkin. Elämäähän sekin on, aikatauluni petti ja näin myöhäisenä Pirttiinkin tulla kolusin. Enpä jaksakaan sen pitemmälle paneutua, kuhan ilmoitan että olen ja vieläpä entisessä vedossani, nyt tosin vähän väsähtäneenä.

Yöpuu kutsuu, hyvää jatkoa teillekin!

Huomenta, jälleen hyvin nukuttu yö takana, hyvä niin, on jaksettava piirakka kaulimen kanssa seisoa jokunen tunti, muutama sata piirakkaa urakoidaan huomisiin myyjäisiin.
Tämän vuoden talkoot ohi ja huomenna kun vielä rahaksi yritämme muuttaa, sitten alkaa loma.
Pari viikkoa onkin mennyt neulomisen kanssa kaikki kotiin jääpä aika ja onneksi on kädet ja hartiat hyvin kestäneet, nyt on kasassa hyvä määrä myytävää.
Moni lämmintä tarvitseva voi saada sukat tai lapaset joululahjaksi;)

Hiljainen on pirtin polku ollut, mutta sen ymmärtää, kai minultakin vähemmälle jäisi, jos en aamu virkku olisi, näin aamulla kun ei vielä voi kovin kova äänisesti touhuta, tämä hyvä aika kirjoitella.
Hurskaisella noita oman talon huolia, korkea on aika vesiastiat tyhjentää, pakkasia ovat ennustelleet.
Aina niitä yllätyksiä tulee, ynnämuukin sai säpinää oloonsa, hyvä, hyvä;)

Kiitos kortista Marja-Liisa ja Paulamaria, lämpimät terveiset sinne jouluisten puuhienne sekaan, näin se menee, että herkkua on siinä monenlaista, kun jaksetaan häärätä.
Kyllä sitä yksinäistenkin joulun valmisteluun jotakin sopii, syötävä on joulunakin;)

Mummelin viesti kukkasista hyvin löytyi, minulla jo osa hyasinteista on kuollut, sain nimipäiväksi.
Tyttären tytär tulee tänään pistäytymään, kysyi toivettani lahjan suhteen, toivoin joulukukan, samalla menee se vuosipäiväkin.
Mitä sitä tämän ikäinen tarvitsisi, entistäkin jakoon asti.

Nyt on kuitenkin taas sitä lähtöä ajateltava, kohta auto tuohon kadulle hurahtaa, joka mummon korjaa, iso puurokattila pelastaa kävelyltä;)
Rauhallisesti nyt vaan tämä lähestyvä joulu vastaan otetaan, joka päivä jotakin pientä kuntoon saadaan, sitten pyhinä vain kellitään;)
Mukavaa oloa kaikille!

Siinähän se päivä meni ihan huomaamatta pienissä puuhissani. Eilen tuli vähän hötäkkätä, pientä talkootyötä ja sitten illasta pukkasi vierailijoita. Saipahan kielenikin kuntoutusta, kun juttua väännettiin.
Eipä haitannut, eivät hommani ole niin kiireellisiä.

Velttoilu ei olekaan ollenkaan hassumpaa. Hyvä että on aikaa hereilläkin pysähtyä. Siitä elostahan sitä joskus haaveilin silloin, kun jatkuvat kiireet päälle painoivat. Kuitenkin takataskussani on varastossa tekemättömiä töitä sen verran, että voi napata käsille, jos aika tuntuu menevän haukottavaksi peukaloitteni pyörittämiseksi. Tuotantotavoitteitahan ei enää ole, jos ei myöskään täydellistä luovuttamisen ajatustakaan.

Sateinen, pilvinen oli päivä , 5, se on paljon tähän aikaan. Sadetaukoa oli sen verran, saattoi ulkonakin pienen lenkuran rumpsutella.

Illan ilmoittautuminen. Eilen taloyhtiö järjesti kahvitilaisuuden talon asukkaille.
Tai itseasiassa hallituksen puheenjohtaja vei kutsun ilmoitustaululle. Torttu ja piparikahfeet, eikä sitä suklaatakaan unohdettu. Kivasti muutama tunti vierähti. Perinne nääs. Aattona on maksuton sauna kaikille, joulun merkeissä sekin.
Kellon ajan voi itse valita.
Näin pari päivää on mennyt ihan "yhteishyvälle" vaan mikäpä kiire tässä mihinkään onkaan.
Ensiviikon alussa sitten laittaa kaikki leipomukset sun muut ruuat kohdalleen- osahan on jo tehtykin.

Lunta kivasti- toivossa on että pukki pääsisi oikeasti porolla matkaamaan- niin kilttien lasten ja aikuistenkin luo. Kohta pakkaset paukkuu, joten eiköhän tuo lumiasu pysyne. Tänäänkin oli kyllä ihan vesikeli.
Mutta taas unohdin etten ole sääennustaja, joten turhaan selittelen mitään !

Edellisestä viestistä näin vain muutaman viimeisen sanan ja heti tiesin keneltä viesti on ja oikein arvasin.
Mutta nyt hyvää ja rauhaisaa yön seutua kaikille. Heippa.

Pikainen vierailu oli illansuussa meilläkin, mutta ehdin nähdä Hjalliksen ohjelman ihan omassa rauhassa. Yllätyin herttaisesta haastattelusta, missä Hjalliskin kertoi heillä luettavan aattona jouluevankeliumikin. Päivi Räsänenkin oli vapautuneessa naisellisuudessaan ihan viehättävä, eikä Hjalliskaan ahdistellut pahemmin uskonasioissa.

Yleensäkin olen sitä mieltä, ettei meidän tarvitsisi olla seikkaperäisesti selvillä Jeesuksenkaan syntymään liittyvistä "legendoista", kun muistettaisi, että kaikkialla merkittäviin henkilöihin kuului tuo ihmesyntymä. Niin Asteekkien, kuin Egyptinkin faaraoille jumalan poikina.

Totuus kuitenkin on, että oli eräs, joka otti kantaakseen tuon Vapahtajan osan, jättäen jälkeensä sanoman keskinäisen rakkauden tarpeesta ihmisten kesken.
Minulle se riittää :D ja se antaa yhä lämpöä ja kiitollisuutta mieleen.

Illan rauhaa!

Huomenta, pikainen pistäytyminen minullakin, nostan pirtin keulaan, ettei ehdi päivän mittaan nurkan taa, jos kävijöitä ei ole.
Hiljaista se on ehkä näiden kiireiden vuoksi kaikilla, kunhan päästään joulun ohi, ehkä kirjoittelu halu palaa.

Nuo uskon asiat on sellaisia, että eipä osaa sanoa mitään kenenkään uskomisista, jokainen sitä uskoo omalla tavallaan,,, johonkin.
Mikä on uskottavaa, siitä jokaisella oma katsonta kantansa, ei uskomisessa mitään pahaa ainakaan ole, ei kenellekään, jos sen omanaan pitää.
Minulla on oma uskoni ja se ei ihmeemmin kirkkoa ei pappeja tarvitse, silti kuulun kirkkoon.

Maksuton sauna on meidänkin talossa ollut aattona, varmaan näin on tänä joulunakin, myös lenkkisauna on maksuton.
Meillä hallituksen jäsenet käy ruokailemassa palkaksi toimistaan vuoden aikana.
Ynnämuulla aivan oikea tahti elämisensä kanssa ja hyvä että jotakin puuhaa aina löytyy, töiden tai harrastusten kanssa, ehkä elämä tylsäksi muuttuisi, jos ei mitään tekemistä, voisiko jo yksinäisyyden tunne tulla?
Olen kyllä itse huomannut, että yhä enemmän sitä omaa yksinäistä oloa kaipaa, miten sitten olisi jos näitä nykyisiä rientoja ei olisi.

Nyt lähden siihen viimeiseen koitokseen, myyjäisiin ja sitten alkaa joululoma, kuin konsaan koululaisilla ja eduskunnalla;)
Varmaan sitten tammikuun tullen jo kaipaa tekemistä.
Leppoisaa oloa kaikille, eipä panikoida;)

Kummasti niitä ruokatarvikkeita kerääntyy itsellekin vaikka kaupan kiinnioloaikaa on vaan 2-3 päivää.
Tätä ei tietystikään usko kuuluisa Pihtiputaan mummokaan. Menen aattoiltana nukkumaan pienessä nälässä..
Minkäkö hiivatin takia? No ettei se ruokailurytmi vaan mitenkään häiriytyisi. Aamulla kaurapuurolautasellinen ruisleivän metvurstin, kalan ja Becelin kanssa kävisi päinsä.
Elimistöni on siihen tottunut, olkoon sitten joulu tai juhannusaika.

Erosin kirkosta v.1975. en säästääksen vaan periaatteen takia. Liikaa oletuksen varaan jääviä asioita. Kaikki muut ihmiset meillä kuuluvat. Kukin tavallaan.

Näyttää siltä, että minähän se vasta oikea joulu-fani olenkin. Joulukuusikin on ihan aitona ollut jo monta vuotta ympärivuotisessa käytössä ja katseltavana. Siinäpä se kasvaa töröttää puisessa pytyssä kitukasvuisen tuuheana, koska ruokinta on laihanlaista. Silti elossa pitävää, multaa hiukan vaihdan, milloin muistan mökiltäni puserossa tuoda.

Kirkon jäsen en ole ollut kuin nuorena valmiiksi liitettynä. Enpä siitä sen enempää, enkä nykyään ole kovin innokas edes uskon asioista keskustelemaan. Koen sen turhana, varsinkin kiistelyn. En kuulu myöskään mihinkään kinkeripiireihin. No se, en ymmärrä, että uskokin on kirkosta kiinni. Voihan sen oman temppelin pistää pystyyn halutessaan ja kävellessään, vaikka jylhässä kuusikossa jokamiehen oikeuksillakin. Tuskinpa se kultauksia ja paimenta välttämättä vaatii. Vastuu elämästään ja tekemisistään on kuitenkin parasta pyrkiä ottamaan itse kontollensa.
Miksipä ei voi joulua viettää vaikka pakananakin. En ole kuullut, että se olisi patentilla suojattu. En vain ole kovin kiinnostunut koko siitä tohotuksesta, jota jouluun liitetään. Se on vain mielipiteeni, itse kukin tekee sen, jonka parhaaksi näkee. Olen vain päätynyt siihen, että menen "matalla profiililla", lähes
normaaleissa puitteissa. Mässäilyyn en koe olevan tarvetta. Taisipa tulla melkein tapojeni mukainen joulusaarna. Menköön!

Tavanomainen päiväni, kuitenkin melko poutainen.
Marketissa olikin aikaansa viettämässä monta ikäkaveria ja tulihan sitä suutakin soitettua. Se onkin ainoa soittovälineeni, jolla jotenkin pärjään. No olihan se ihan nuorena kammella käytiin vedettävä grammari ja jopa muutama levykin, Jurvaa ja metrotyttöjä...parhaana pidin Hiski Salomaata.

Hyviä jouluvalmisteluja! Vielä ehtii kiriä.

Hyvää sunnuntaiaamua. On tainnut tovi vierähtää täällä poikkeamisesta, mutta ei kai se haittaa, joulutouhut nääs.. Kun lunta ei ole näillä nurkilla näkynyt samoin kun teillä muualla, niin tuli arveltua että musta jouluko tästä tulee. Muistelin tuolla aiemmin että on lunta joskus tullut vasta aattona, mutta ani harvoin täysin ilman valkopeittoa maa on jouluna jäänyt.
Niinpä onkin vähän lunta yölä tullut ja kuulema lisääkin tulossa ja pakkastakin luvassa, hip hei valkea joulu sittenkin. Kiitos
Toivottavasti saan tämän joulun viettää terveenä. Tulipa taas muistutus, joka ei ollu ensimmäinen kerta olinhan juhannuksen tienoilla sairaalassaki saman asian vuoksi.
Nyt oli aika lyhytaikainen häiriö, mutta samantapainen. Sain pidätellä tytärtäni tilaamasta ambulanssia. Joten jos meikäläisen skriivaukset tykkänään täältä loppuvat tiedätte syyn.
Näissä tilanteissa vaikeinta on katsoa lastensa huolta, itsehän pärjää. Siis lyhyen ajan toive, menispä tämä joulu vielä niinkuin ennenkin.
Hyvää joulua itsekullekin!
http://www.jacquielawson.com/preview.asp?cont=1&hdn=0&pv=3169996&path=98481

Huomenta jälleen, uusi päivä alkamassa ja joulu lähestyy kiireineen.
Toivon Katleija että säästyt uusilta muistutuksilta ja joulusi on onnellinen.
Näin ne päivät vaan täyttyvät ja aina varmemmin loppukin lähestyy, mutta niin kauan kuin henki pihisee, täällä viivymme.
Uskon asioista on mielipiteitä tullut ja samoin ajatuksin olen, usko olkoon jokaisella omansa ja voimia antakoon loppuun asti.
Kun kunniallisesti asiansa hoitaa ja lakia noudattaa, eikö silloin paikkansa ole täyttänyt.

Valkea maa on meilläkin, hanget puuttuu ja pakkaset samoin, mutta eiköhän niistäkin vielä ehditä nauttia, tai kärsiä, kuka mitenkin.
Pari kuukautta ja alkaa aurinko jo päivällä lämmittää, jos on koko aurinko enää olemassa, kun ei liioin ole kurkistanut;)

Voi noita hurskaisen puheita, nälkäisenä jouluna nukkumaan, vaikka ruokaa riittää, kyllä sitä vähän olisi mässäiltävä, sitten härkäviikoilla ollaan nälkäisiä;)
Minä olen tehnyt ruokaa parvekkeelle vaikka kuinka, laatikoita ja kaloja laittanut.
Innostuin vanhaa keittokirjaa tutkaillessa hernemuhennuksen tekemään punakaali haudukeen, sen perunalaatikonkin tein, vaikka ei herkkuani olekaan.
Tänään paistan vaniljapullia ja sekaleipää, sitä innostuu aina vaan, vaikka päätöksiä tekemättömyydestä teenkin.
Eipä tarvitse pitkään aikaan ruokaa laitta, lämmittää ja "tuunata" tarpeen mukaan.
Kinkku ja paisti, rosollin lisäksi on vielä tekemättä ja kaljankin tänään laitan happanemaan.

Ynnämuu sehän on jo saavutus, kun kuusen saat kasvuun parvekkeella, olen joskus yrittänyt minäkin, huonoin tuloksin.
Saarnasi ihan kelvollinen sekin;)
Kiitos Late joulukuusesta, laitanpa oma tekemiä tähtiä oksiin, sieltä Helmitalon helmistä tehtyjä, eikös se talo ole siellä Tuurin kaupan lähellä.
Laitoin roskiin juuri sellaiset hyvin vanhat sähköiset joulukuusen kynttilät, eivät palaneet, olivat varmaan ensimäisiä sähköisiä kynttilöitä, olisi hyvin kuuseen sopineet.

Onhan se sisarusten eroavaisuus joskus hyvin huomattava, niin näön kuin luonteenkin puolella, mutta vanhemmiten sitten jotakin yhteistä ilmaantuu.
Olen omissa lapsissani huomannut, että ainakin kielteiset piirteet ovat perineet niin isän kuin äidinkin puolelta.
Lieköhän hyviä puolia olemassakaan;)

Nyt sitten taas näihin jouluisiin tunnelmiin, radio auki, jospa sieltä tulisi niitä vanhoja kauniita joululauluja, mitä ei huutaen lauleta.
En mitenkään jaksa tajuta, miten laulaminenkin on mennyt rääkymiseksi ja huutamiseksi joka laulun kohdalla, kai sitä erilaisuutta haetaan, onneksi ei kaikki.

Hyvää päivän jatkoa, varmasti iltaan kaikki pääsee, vaikka ei mitään tekisikään;)

Päivää! Lunta tupsautti ihan niin, että maa on valkoisena. Kun edellisessä vietissäni mainitsin Hiski Salomaan, tässä näyte.

http://youtu.be/6Ix1Vc-rRAU

Olipa kaunis soiva kortti Katleijan laittamana. Laitoin sen heti eteenpäin toistenkin ihailtavaksi.... kiitos lähettäjälle.
Täällä voi jo sanoa, että on lunta tulvillaan- ja lisää sataa koko ajan. Muutaman pakkas-asteen turvin pysyykin hyvin massa. Pakkastahan on povattu tulevan lisää.

Hyvin ymmärrän nuo Hurskaisen jutut. Semmoinen on omasta vatsastakin tullut, jos vähänkin rutiinista poikkeaa heti on mekastamassa vastaan kaikin keinoin.
On kipeä, turvottaa, myllää ja mylvii. Ne ovat niitä "ikälisiä" joista ei nuorena tiennyt mitään.
Mutta eipä hätää- yritetään elellä sen ehdoilla niin hyvin menee. En koskaan ole ollut iltasyöjä, se on varmin tapa pilata yöunet. Aamulla voin syödä vaikka kokonaisen ämpärin kokoisen - mitä vaan
Jouluna aion kyllä ottaa joitain riskejä- itsepähän kärsin ja ihan valittamatta.

Nyberin ohjelmassa , Räsäsen haastattelussa oli esillä raamatun "päivittäminen". 2000 vuoden takaa vähän ajanmukaisempaan versioon. Koska onhan koko maailma muuttunut jo monesti ja millaiseksi vielä.
Ei kuulema tarvitse uudistaa eikä muuttaa mitään- siloinhan asia on harvinaisen selvä.
Noin se on että jokaisella on oma uskonsa ja johtotähtensä. Monikin meistä uskoo johonkin suurempaan toitottamatta sitä ympäriinsä ja tuomitsematta toisten uskoa ja näkemystä. Jokaisen pitää vaan elää se oma elämänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Tietenkin sääntöjä ja toisiamme kunnioittaen.
Kyllä me tämän ikäiset olemme jo sen oman polun löytäneet jota on hyvä kulkea.
Uskon asioista on turhaa väitellä- jokainen pitää sen omansa, itselleen oikean

Torttuja näkyy olevan ..mikäpä parempaa kahvin seuraksi. Pienen pieni konjamiini tilkka ,jo vain. Sitten nappikafeet ja nautimaan !
Eikö ketään näy seuraksi ?

loukkaavat toista ihmistä monin tavoin. He asettuvat yläpuolelle ja sanovat että heille jeesus on kutsun ja iäisen elämän antanut, se on jeesuksen lahja juur hänelle.
Sitten neuvotaan että miten minä saan suuret tekemäni synnit anteeksi.

Huomenta, vuoden pimeimpään päivään, nyt muutama päivä tätä pimeän hyssyä ja Tapanina jo kukon askelta pidempi on päivä.
Lunta on sadellut näyttää, että valkea joulu saadaan, pakkasta kolmisen astetta.
Oikein sopiva lukema olisi mittarissa haudoilla käyntiinkin.
Tammikuu oli ennen niin pitkän oloinen, nykyään ikään kuin kuukaudet olisi lyhentyneet, loppiaisesta kun päästään, pyhiä vasta huhtikuun alussa, pääsiäistä jo silloin vietämme.
Näin ajatuksin pian siellä ollaan;)

Kyllähän niin sanottuja uskovaisia on minunkin tuttava piirissä, mutta kyllä heistä ihan samoja vikoja löytyy kuin minustakin, ei kai se kirkossa käynti ketään uskovaksi tee, kyllä se oma sisin sen aikaan saa.
Syntitaakkansa jokainen kantaa, ei niistäkään eroon pääse.

Naurattaa nuo "ikälisät" mistä meri-kukka mainitsit, minultakin lääkäri kysyi, onko hiusten lähtöä, ummetusta ja väsyttääkö, sanoin kaikkea tätä olevan, puoli pilleriä lisäsi lääkitystä ja helmikuussa kontrolliin, kilpirauhasen arvo oikkuilee.
Paljoon vaikuttaa tuokin "rauhanen", vaikka muuta kipuilua ei mukaan tuo, en muista taisin jo kertoakin tämän vaivani.
Tietysti ne ikälisä kolotukset minullakin;)

Eikös se ollut radiossa kiellettykin soittaa tuo Vapauden kaiho, vai muistanko väärin, kyllähän alkuperäinen rosoineen on aito, onhan Salomaalta muutama muukin levitys olemassa, ja tämä Viola myös tutuksi tullut, sen ajan äänitys tekniikka oman lisän levyihin antoi.

Olisi uusi pirttikin aloitettava, mutta niin hiljaista on tuo oven käynti, että jätän vähän myöhemmäksi, onnistuuhan se näin virtuaalisesti vaikka jouluna, ei muutto kuorma kenenkään silmään satu;)

Nyt koti kuntoon täälläkin, matot jo yön parvekkeella happea haukkasivat, ja vuodevaatteet kiidätin heti herättyä, kohta on raikas huusholli.
Jouluiseen asuun puen kodin, sen vähän mitä enää viitsin laittaa, karsinut olen melkoisesti tätä joulurihkamaa, kynttilät ja kukat melkein pelkästään.
Koulut taitaa loppua huomenna, alkaa lapsillekin loma, mikä varmaan on mieleinen juttu, ainakin entisinä aikoina oli.

Otetaan rauhallisesti tämä joulun alus ja sitten joulu rauhan julistuksen jälkeen nautitaan itse joulusta, syödään ja levätään, kuunnellaan joulumusiikkia ja muutakin antia, jos mieleistä löytyy, mukavaa päivän jatkoa.

Huomentä.

On se vähän roiskinut lunta,pakkasta on 4,3c

Eilen oli kyläilemässä tuolla Nastolan puolella.

Sai paapoa kissaa.

Tänään on mentävä pankki ja kauppa asioille.

En ota kantaa noihin uskon asioihin,olen niin pakana;)

Eipä tässä kummempia.

Odottelenkin uutta pirttiä;)

näkyillään...

Olihan hieno kuulas päivä näin pimeimpään vuoden aikaan. Aina se jaksaa piristää. Tuli oikein siivottua Se harvinaista.
Kaupoissa näkyi olevan kohtalaisen pitkiä jonoja. Ei tarvinnut enää jonottaa kun kaikkea on pariksi päiväksi, useaksikin.
Lunta voisi tulla sellaiset 5-10 sm, että aura tasaisi nuo pienet jäänkolot tasaisiksi. Nyt siellä pitää lukea tietä mihin astuu, ettei kellahtaisi kumoon. On sitä luvattu.
Sen verran pakkasella, että lumi tulisi kuivana.

Joulukuusi. Tuttu myyjä lupasi 10 eurolla kuusen, en halunnut, Euron maksan, että tintit voivat pihalla koreisteiksi käydä. Kaupat tehtiin. Hyvää Joulun alustaa!

Olipahan Hurskaisella etevä tyyli tinkiä kuusen hinnasta. Johan tuossa myyjäkin heltyy kun tintit saavat kiipeilypuunsa.

Olen samaa mieltä kuin SkillaN, juuri se alkuperäisyys ja rahina Hiskin lauluille antaa lisäarvoa. Äänitys mennee 1900- luvun alkupuolelle. Aikaansahan ne muutoinkin on peilattava. Minusta sanoituksessa on kyllä viitteitä vaikkapa nykyaikaankin. Onhan Hiskin lauluja...kymmenkuntaa olen kuulostelut. En muista, olisiko niitä suoraan kielletty esittämästä, mutta 70- luvun jälkeen nämä kertomatyyppiset laulujen esitykset harvenivat. Voi olla, että aika vain on tehnyt tehtävänsä.

Täälläkin juuri nytkin tupruttelee lunta, joten talvi on tullut. Tänään poikkesin Alkossa ja yllätyin kuinka nopsasti selvisin, vain yksi oli jonossa edessäni. Pienen konjakkipullon nappasin. Varmaan Pirtin nurkkakaapistakin ryyppy löytyisi ja vieläpä hyvä laatuistakin, mutta sittenkin tuntuu paremmalta, että omasta pullostani napsut otan.

Aika alkaa olla täyttymässä jouluvalmistelijoilla. Toivon että kaikilla sujuu vähintäin odotusten mukaisesti!

- Mikä päivä nyt on? kysyi Nalle Puh.
- Nyt on tänään, vastasi Nasu.
- Tänään on minun lempipäiväni, sanoi Nalle Puh.

Ja niin on minunkin, sillä viime yönä yhden aikaan oli talvipäivän seisaus, ja valoa kohti alettiin mennä! Hurraa! Pimeyden pohja on nähty, ja vaikka matkaa vielä on valoon, niin tietoisuuskin jo luo toivon.

"Valo alkaa palata talvipäivänseisauksena maanantaina 22. joulukuuta kello 01:03" (Suomen Luonto)

Kaupat pullistelevat ihmisiä. Silti en usko sen mistään jouluhysteriasta johtuvan, vaan siitä, että ihmisten on kerättävä ruokatavarat melkein kolmen päivän varalle, onhan siinä kukkuroillaan lapsiperheen ostoskärryt, kun sen kassajonoon työntää.

Jotain se tuo mieleen. Mieheni kerran kysyi minulta, kun otiin kaupasta lähdössä: "Jäikö jotain ostamatta?" Vastasin, että kyllä sinne vielä jäikin.

Jouluna aion levätä ja nauttia olostani, vain pari kertaa kylässä ja yhden kerran konsertissa, siinä koko juhla-aika. Turhaa hössötystä vältän.

Hyvää joulua, ystävät rakkaat!

Uaton uaton uattoo !!!

Trube

Pikku-Liisi kääntyy äidin puoleen ja pyytää:
- Saesinko minä sitä rahapulloo maestoo?
- Mittee sinä oekeen höpötät?
- Isi sano äsken puhelimessa jollekkii, että meillä on rahapulloo nyt itelläkkii tämän joolun takija.

(Suunsoettaja: Valikoituja Sutkautuksia Savon Sanomista. 2013)
‪#‎sutkaus‬ ‪#‎jotokkiisa‬

Uusi pirtti on valmiina odotellen viestejänne.
Muistelen Katleijan toivoneen, että juhlisimme 100:pirttiä, mutta kyllä taitaa jäädä uuden vuoden juhlimisen joukkoon, eikös silloin taas vuosi juhlavammin vastaan oteta.
Tervetuloa uusittuun pirttiin, vieraskirja puhtauttaan loistaa;)