Muutama kysymys enemmän tietäville.
1. Vetääkö vai työntääkö antimaterian massa materian massaa?
2. Onko mahdollista, että alkupamauksessa materiaa ja antimateriaa syntyi yhtä paljon, mutta ne sattumoisin sijoittuivat hiukan eri kohtiin, joten annihilaation jälkeen toiseen osaan maailmankaikkeutta jäi materiaa ja toiseen osaan saman verran antimateriaa?
3. Onko mustan aukon sisällä eroa materian ja antimaterian välillä? Kun materiasta muodostunut musta aukko sieppaa antimateriahiukkasen, miten sille käy? Onko ylipäänsa erikseen materiasta ja antimateriasta muodostuneita mustia aukkoja?
4. Voiko etäisestä kohteesta nähdä tai päätellä, onko se materiaa vai antimateriaa.
Olen muuten sama henkilö, joka käytti aiemmin nimimerkkiä "firdawsi". Joku keksi rekisteröidä sen, joten en voi sitä enää käyttää. Mitähän rekisteröija mahtoi ajatella?
1. Vetääkö vai työntääkö antimaterian massa materian massaa?
2. Onko mahdollista, että alkupamauksessa materiaa ja antimateriaa syntyi yhtä paljon, mutta ne sattumoisin sijoittuivat hiukan eri kohtiin, joten annihilaation jälkeen toiseen osaan maailmankaikkeutta jäi materiaa ja toiseen osaan saman verran antimateriaa?
3. Onko mustan aukon sisällä eroa materian ja antimaterian välillä? Kun materiasta muodostunut musta aukko sieppaa antimateriahiukkasen, miten sille käy? Onko ylipäänsa erikseen materiasta ja antimateriasta muodostuneita mustia aukkoja?
4. Voiko etäisestä kohteesta nähdä tai päätellä, onko se materiaa vai antimateriaa.
Olen muuten sama henkilö, joka käytti aiemmin nimimerkkiä "firdawsi". Joku keksi rekisteröidä sen, joten en voi sitä enää käyttää. Mitähän rekisteröija mahtoi ajatella?
Vastaukset 10
Vanhimmat
1. Vetää. Antimateria ei aiheuta antigravitaatiota.
2. Mikä olisi ajanut ne eri kohtiin. Lisäksi mitään havaintoa antimateriasaarekkeista ei ole. Antimateria-alueen ja materia-alueen rajoilla kävisi kova kuhina.
3. En tiedä. Luullakseni se annihiloituu säteilyksi, joka sekin lisää mustan aukon massaa. Antimateria-aukkoja ei ainakaan tunneta eli tuskin on.
4. Ei, jos rajoilla ei ole vastakkaista materiaa. Sitä on kuitenkin "tyhjässä avaruudessakin" jonkin verran ja se pitäisi näkyä säteilynä.
Vastatkaa paremmin tietävät lisää.
Kiitos!
Ajattelin mahdollisuutta, että silkka sattuma olisi ajanut ne eri kohtiin, niinkuin avaruuden lämpotilaerotkin näyttävät johtuvan sattumasta.
Ajattelin myös, että kuhina olisi jo melkoisesti vaimentunut, kun eri avaruuden osat ovat jo ylittäneet valonnopeuden, joten vain rajalla oleva avuruussäteily enää pääsisi toiselle puolelle. Suurin osa avaruussäteilystä ei pääsisi.
Edelleen ajattelin, että maailmankaikkeus on paljon suurempi kuin näkyvä maailmankaikkeus. Antimateriaosa voisi olla poistumassa meistä valoa nopeammin, joten emme saisi annihilaatiosta mitään informaatiota. Nykyinen annihilaatio ei saavuttaisi meitä, mutta aikojen alussa tapahtunut saavuttaisi.
Se, että annihilaatiosäteilyä ei havaita vanhan annihilaatiosäteilyn lisäksi, viittaa siihen, että antimateriaosa ei ole ainakaan näkyvässä maailmankaikkeudessa.
Näyttää siltä, että meidän ei olisi mahdollisuutta saada empiiristä tietoa asiasta. Jos teoreettinen laskelma tekisi asian mahdolliseksi, se olisi vielä vain mahdollinen. Onko tällainen spekulaatio enää tieteen rajoissa, on kysymys erikseen.
1. Materian ja antimaterian kohtaamisesta pitäisi syntyä räjähdys. Miksi emme näe sellaisia?
2. Eihän ne voi olla sulassa sovussa rinnakkain.
3. Se että jotakin ei ole havaittu (vielä) ei nosta mitään todennäköisyyttä.
4. Täh
Kiitos! Olen selittänyt ajatuskulkuani edelliselle vastaajalle. Hyvää joulun odotusta teille!
1. Alkuräjähdys
2. Selitys sille
Universumin alkua koskevien epävarmojen käsitysten mukaan materiaa ja antimateriaa oli lähes saman verran keskenään. Jostakin vielä tuntemattomasta syystä, toista oli kuitenkin vähän enemmän, joten ainetta jäi yli muodostamaan nykyinen universumi.
Teoreettisesti vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä, että antimateriaa olisi voinut jäädä jäljelle johonkin osaan universumia, koska ns. alkuräjähdyksessä kaikki materia ja antimateria oli samassa paikassa pakkautuneena pieneen tilaan.
Jokin vielä tuntematon tekijä voisi kuitenkin tällaisenkin anomalian selittää, joten ei antimaterian olemassaoleminen universumissa liene täysin mahdotonta. Näin varsinkin, jos puhutaan havaittavan universumin ulkopuolella olevasta maailmasta.
Havaittava universumin arviolta vain enintään yksi prosentti koko universumistamme. Niinpä sinne havaintojen ulkopuoliseen osaan mahtuu monenmoista, mitä emme voi tietää mitään, koska se on tapahtumahorisontin toisella puolen.
Kiitos.
Erityisen kiinnostavaa oli tieto, että enintään yksi prosentti koko universumistamme olisi havaittavaa universumia. Sehän antaisi summittaisen arvion koko universumin koosta.
Jos materian ja antimaterian epäsymmetrisyys ei selity jollakin fysikaalisella tavalla, toinen mahdollisuus olisi sijainnin epäsymmetrisyys. Spekulaatiota ne tietysti toistaiseksi ovat. En suinkaan ole vakuuttunut sijainnin epäsymmetrisyydestä, kyselin vain tietäviltä, olisiko se teoriassa mahdollista.
Nykyään asiantuntijat olettavat, että aineen ja antiaineen muodostumisessa on tapahtunut symmetriarikko, josta on nyt jo hypoteeseja, mutta joista ei ole vielä mitään pitävää todistetta.
Kuten joku jo totesi, materian ja antimaterian syntyessä universumi oli liian tiheä, jotta annihiloitumisilta olisi voitu välttyä.
En ole ammattilainen. Muutaman vuosikymmenen alaa seurannut. Tämä on kuitenkin se käsitys, jonka ammattilaisilta olen saanut.
Kiitos.
Juu, olen minäkin havainnut, että hypoteesit painottuvat symmetriarikon suuntaan ja että pitävää teoriaa ei ole vielä saatu. Näyttää kyllä siltä, että materian ja antimaterian ollessa universumi on ollut liian tiheä, jotta antimateriaa olisi voinut säilyä.
Ovatko materia ja antimateria jonkin saman asian kaksi eri puolta kuten fyysikot tahtovat usein käsitystään kuvata viitaten arvatenkin kolikkoon. Miten olisi vertailukohdaksi loogisesti ristiriidaton saman asian neljä eri puolta: jakamisen puolet ovat jaoton, jaettava, jakamaton ja jaettu. Ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa näin suuren mittaluokan ongelman ratkaisun kenties vaatimaa kaistaleveyttä.