tasm/masm tyylillä linuxissa?

vitun DOS-BOXi heh, tällähän lähinnä pelaillaan jotain wolfenstein 3d- ensimmäistä versiota, kun noniin... pöytäkoneiden ja grafiikkakiihdyttimien tehot, noniin.. tai hhahahah

"ASM-koodin lisäys Lazarus ohjelmassa, taitaa just mennä samoin kuin Delphissäkin."

no kun ei!

Ikävä kyllä Lazarus käyttää oletuksena sekopäistä GAS -syntaksia.

Ongelman voi korjata näin:

{$IFDEF FPC}
{$MODE DELPHI}
{$ASMMODE INTEL}
{$ENDIF}

tuo sitten jokaisen UNITin alkuun.

jos 4 riviä alkaa ottaa kupoliin, sitten:

{$IFDEF FPC} {$MODE DELPHI} {$ASMMODE INTEL} {$ENDIF}

toiminee näinkin.

32 -bittisessä i386 CPU:ssa siis

1. parametri -> EAX
2. parametri -> EDX
3. parametri -> ECX

huomaa:

jos ei ole itsenäinen proseduuri/funktio, vaan luokan metodi, niin niissä viittaus luokkaan itseensä (Self) on ensimmäinen näkymätön parametri, joten 1. näkyvä parametri on tosiasiassa 2. parametri, toinen näkyvä parametri on tosiasiassa 3. parametri jne.

Assemblerkoodin käyttö on freepascal ja delphi -kääntäjillä helpompaa ja vähemmän riskialtista kuin C -kielellä.

Ja jos köyttöjärjestelmän oletuskutsutapa on cdecl kuten se linuxissa on, niin Delphissä ja FreePascalissa molemmissa toimii tämä:

function jotakin(A,B:Integer):Integer; cdecl;

tuohon tarvittaessa lisämääreet perään, esim. C -kielellä koodatun DLL:n (Windows) tai .so -kirjastion (Linux) käyttö:

const
{$IFDEF MSWINDOWS}
DllName = 'kirjasto.dll';
{$ENDIF}

{$IFDEF LINUX}
DllName = 'libkirjasto.so';
{$ENDIF}

function jotakin(A,B:Integer):Integer; cdecl; external DllName;

delphikoodaaja kirjoitti:

"ASM-koodin lisäys Lazarus ohjelmassa, taitaa just mennä samoin kuin Delphissäkin."

no kun ei!

Ikävä kyllä Lazarus käyttää oletuksena sekopäistä GAS -syntaksia.

Ongelman voi korjata näin:

{$IFDEF FPC}
{$MODE DELPHI}
{$ASMMODE INTEL}
{$ENDIF}

tuo sitten jokaisen UNITin alkuun.

jos 4 riviä alkaa ottaa kupoliin, sitten:

{$IFDEF FPC} {$MODE DELPHI} {$ASMMODE INTEL} {$ENDIF}

toiminee näinkin.

32 -bittisessä i386 CPU:ssa siis

1. parametri -> EAX
2. parametri -> EDX
3. parametri -> ECX

huomaa:

jos ei ole itsenäinen proseduuri/funktio, vaan luokan metodi, niin niissä viittaus luokkaan itseensä (Self) on ensimmäinen näkymätön parametri, joten 1. näkyvä parametri on tosiasiassa 2. parametri, toinen näkyvä parametri on tosiasiassa 3. parametri jne.

Assemblerkoodin käyttö on freepascal ja delphi -kääntäjillä helpompaa ja vähemmän riskialtista kuin C -kielellä.

Ja jos köyttöjärjestelmän oletuskutsutapa on cdecl kuten se linuxissa on, niin Delphissä ja FreePascalissa molemmissa toimii tämä:

function jotakin(A,B:Integer):Integer; cdecl;

tuohon tarvittaessa lisämääreet perään, esim. C -kielellä koodatun DLL:n (Windows) tai .so -kirjastion (Linux) käyttö:

const
{$IFDEF MSWINDOWS}
DllName = 'kirjasto.dll';
{$ENDIF}

{$IFDEF LINUX}
DllName = 'libkirjasto.so';
{$ENDIF}

function jotakin(A,B:Integer):Integer; cdecl; external DllName;

Lue lisää

Mitä sinä halusit sanoa ?

Ensin juttelit sekavia, ja asian tueksi pistit kääntäjän ohjeita.

sitten jatkoit taas sekavilla jutuilla

ja annoit juttujen tueksi ulkopuolisen kirjaston linkitys rivit, joita tarvitaan mikäli käyttää kyseisen kirjaston sisältämää funktiota, rutiinia, muuttujia tai vakioita.

Tämä antaa aihetta kysyä, tunnetko Delhiä, Lazarusta tai ASM koodamista ollenkaan. Tässä ei kuitenkaan ollut mitään järkeä.

Ja toinen sankari

"Jos toimitaan niin matalalla tasolla, että tarvitsee assembleria, sitä kutsutaan C kielestä."

vai pitää vielä C -kieleen turvautua tuon takia. Eikö Delphi ja Lazarus sisällä mitään vastaavaa ?

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Ja toinen sankari

"Jos toimitaan niin matalalla tasolla, että tarvitsee assembleria, sitä kutsutaan C kielestä."

vai pitää vielä C -kieleen turvautua tuon takia. Eikö Delphi ja Lazarus sisällä mitään vastaavaa ?

Lue lisää

Et taida hahmoittaa tätä, että miksi pitää turvautua?

Käytännössä ikinä ei tarvitse. Jossain eksoottisessa jutussa jos tarvitsee niin puhutaan parista rivistä.

Niissä eksoottisissa jutuissa missä voi tuollaista tarvita, eli käytännössä jutellaan jotain raudan kanssa, käytetään C-kieltä.

Ei ole mitään järkeä monimutkaistaa asioita lisätyökaluilla.

Tämä on täyttä asiaa, ja pitää myös paikkansa.

"Assemby -kielen käyttö osana ohjelmaa on helpompaa Objectpascalissa kuin C -kielessä.
Sekä Delphi että Freepascal mahdollistavat aliohjelmien tai niiden osien kirjoittamisen Assemby -kielellä.

C -kieli ei tarjoa mitään etuja Objectpascaliin verrattuna, sensijaan C -kieli on huomattavasti virhealttiimpaa."

Assember on virhealttiimpaa kuin C.

Tässä nyt haetaan matalantason ohjelmointia, ja silloin C on parempi kuin ObjectPascal koska C on defacto standardi siellä systeemiohjelmoinnissa, siellä missä tarvitaan assembleria.

C-kieli itseasiassa on korkean tason assembler. Yleensä ikinä ei tarvitse kirjoittaa assembleria vaan voi käyttää C:tä mikä on siirrettävää ja vähentää virheitä assembleriin nähden.

Jos sitten haluaa selkeätä ohjelmointia ja välttää virheitä, unohdetaan C:t ja Pascalit ja käytetään vaikka Haskell kieltä. Siinä kun on tehty virheiden tekeminen äärimmäisen vaikeaksi.

"C -kielessä ei esim. ole lainkaan mahdollisuutta automaattisiin indeksitarkistuksiin,
Objectpascalissa ne saa päälle ohjauslauseella {$R }"

Indeksien tarkistus kertoo siitä, että koodi on virhealtista koska sehän tarkoittaa, että ohjelmassa tallennetaan tilaa indekseihin.

127.0.0.1 kirjoitti:

Tämä on täyttä asiaa, ja pitää myös paikkansa.

Olen täysin samaa mieltä, "delphikoodaaja" puhuu täyttä asiaa.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Olen täysin samaa mieltä, "delphikoodaaja" puhuu täyttä asiaa.

Mitä nyt tuntuu unohtavan assemblerin olevan virhealtista.

M-Kar kirjoitti:

Mitä nyt tuntuu unohtavan assemblerin olevan virhealtista.

Minä usko että kehitysympäristö ei päästä virhettä läpi. Ja asm -koodin tuottaminen tehdään kielikeskellä suuta, niitä rivejä ei voi noin vaan huitasta, eli sen osuuden kirjoittamiseen keskitytään mitä suurimmalla huolellisuudella. Ja toiseksi, nuo asm -osuudet ovat vain jossakin kriittistä suorituskykyä vaativissa paikoissa.

Aikoinaan commodore 64:llä kirjoitettessa käytettiin konekielistä osuuta noissa kriittistä suorituskykyä vaativissa osuuksissa, ja se sitten onkin hiton hankalaa.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Minä usko että kehitysympäristö ei päästä virhettä läpi. Ja asm -koodin tuottaminen tehdään kielikeskellä suuta, niitä rivejä ei voi noin vaan huitasta, eli sen osuuden kirjoittamiseen keskitytään mitä suurimmalla huolellisuudella. Ja toiseksi, nuo asm -osuudet ovat vain jossakin kriittistä suorituskykyä vaativissa paikoissa.

Aikoinaan commodore 64:llä kirjoitettessa käytettiin konekielistä osuuta noissa kriittistä suorituskykyä vaativissa osuuksissa, ja se sitten onkin hiton hankalaa.

Lue lisää

Ensiksikin, se virhe juurikin tapahtuu todennäköisesti siinä assembler koodissa.

Toisekseen, suorituskyky ei ole mikään syy käyttää assembleria. Tässähän sitäkin kokeiltiin: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15448936/assembler-vs-gnu-standard-lib

Sitä suorituskykyä vaativaan koodin hinkkaukseen on C-kieli. Kääntäjä kyllä hoitaa sen tavukoodioptimoinnin tehokkaasti.

Paitsi että C-kielikin tekee rajoitteita optimoinnille, että korkeammalla tasolla tehdessä sitä voi saada helposti enemmän suorituskykyä kun tekee vaikka Haskellilla.

Siinä siis sitten korkean tason optimointi tapahtuisi Haskell -> C käännös ja sitten C -> tavukoodi käännös käy tehokkaasti tähän erikoistuneella kääntäjällä.

Se oli niin. että 80-luvulla assembleria vielä käytettiin suorituskykysyistä. 90-luvulla assemberilla oli mahdollista tehdä joitakin juttuja tehokkaammin hinkkaamalla jotain silmukkaa.

20v sitten meni siihen, että käsin tehty assembler todennäköisesti hitaampaa, eli se on vain poikkeusjuttuihin missä ei ole mahdollista tehdä asiaa ilman assembleria.

Kannattaa tulla sieltä 80-luvulta pois vähitellen. Pitää itseasiassa tutkia oisko nykypäivänä jo mahdollista se että jos vaikka nykypäivän koodi selaimessa toimisi nopeammin kuin se että käsin hinkkaisi assembleria.

M-Kar kirjoitti:

Ensiksikin, se virhe juurikin tapahtuu todennäköisesti siinä assembler koodissa.

Toisekseen, suorituskyky ei ole mikään syy käyttää assembleria. Tässähän sitäkin kokeiltiin: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15448936/assembler-vs-gnu-standard-lib

Sitä suorituskykyä vaativaan koodin hinkkaukseen on C-kieli. Kääntäjä kyllä hoitaa sen tavukoodioptimoinnin tehokkaasti.

Paitsi että C-kielikin tekee rajoitteita optimoinnille, että korkeammalla tasolla tehdessä sitä voi saada helposti enemmän suorituskykyä kun tekee vaikka Haskellilla.

Siinä siis sitten korkean tason optimointi tapahtuisi Haskell -> C käännös ja sitten C -> tavukoodi käännös käy tehokkaasti tähän erikoistuneella kääntäjällä.

Se oli niin. että 80-luvulla assembleria vielä käytettiin suorituskykysyistä. 90-luvulla assemberilla oli mahdollista tehdä joitakin juttuja tehokkaammin hinkkaamalla jotain silmukkaa.

20v sitten meni siihen, että käsin tehty assembler todennäköisesti hitaampaa, eli se on vain poikkeusjuttuihin missä ei ole mahdollista tehdä asiaa ilman assembleria.

Kannattaa tulla sieltä 80-luvulta pois vähitellen. Pitää itseasiassa tutkia oisko nykypäivänä jo mahdollista se että jos vaikka nykypäivän koodi selaimessa toimisi nopeammin kuin se että käsin hinkkaisi assembleria.

Lue lisää

Eli halu vittuilla on taas kova, HAISTA PASKA URVELO !!!

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Eli halu vittuilla on taas kova, HAISTA PASKA URVELO !!!

Mikä ongelma tosiasioissa on?

M-Kar kirjoitti:

Mikä ongelma tosiasioissa on?

Kannattas edes alkeet opetella, niin tietäsit mistä puhutaan.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Kannattas edes alkeet opetella, niin tietäsit mistä puhutaan.

Osaan alkeet. Kyse on assembler koodin kutsumisesta ja herran vuonna 2018 assembleria ei käytännössä ole juuri missään. Ne harvat tilanteet ovat sellaisia missä sitä assemberia tarvitaan pari riviä onnistuu juurikin elegantisti kuten kerroin C:stä kutsumalla koska ne eksoottiset tilanteet missä sitä assembleria tarvitaan liittyvät laiteläisiin juttuihin mitä C:llä tehdään, kuten laiteajureita.

Sitten sinä alat selittää jostain suorituskykyasioista, ikäänkuin käsin assemblerin kirjoittaminen toisi sitä suorituskykyä mikä vihjaa siihen, että olet jumahtanut johonkin 90-luvulle.

M-Kar kirjoitti:

Osaan alkeet. Kyse on assembler koodin kutsumisesta ja herran vuonna 2018 assembleria ei käytännössä ole juuri missään. Ne harvat tilanteet ovat sellaisia missä sitä assemberia tarvitaan pari riviä onnistuu juurikin elegantisti kuten kerroin C:stä kutsumalla koska ne eksoottiset tilanteet missä sitä assembleria tarvitaan liittyvät laiteläisiin juttuihin mitä C:llä tehdään, kuten laiteajureita.

Sitten sinä alat selittää jostain suorituskykyasioista, ikäänkuin käsin assemblerin kirjoittaminen toisi sitä suorituskykyä mikä vihjaa siihen, että olet jumahtanut johonkin 90-luvulle.

Lue lisää

"Osaan alkeet."
No et varmasti osaa, älä valehtele.
Puhu paskaa, vänkäilet taas asiat päin vittua kun niitä ymmäärä ollenkaan.

M-Kar kirjoitti:

Osaan alkeet. Kyse on assembler koodin kutsumisesta ja herran vuonna 2018 assembleria ei käytännössä ole juuri missään. Ne harvat tilanteet ovat sellaisia missä sitä assemberia tarvitaan pari riviä onnistuu juurikin elegantisti kuten kerroin C:stä kutsumalla koska ne eksoottiset tilanteet missä sitä assembleria tarvitaan liittyvät laiteläisiin juttuihin mitä C:llä tehdään, kuten laiteajureita.

Sitten sinä alat selittää jostain suorituskykyasioista, ikäänkuin käsin assemblerin kirjoittaminen toisi sitä suorituskykyä mikä vihjaa siihen, että olet jumahtanut johonkin 90-luvulle.

Lue lisää

Saatana jätkä on luuhannut näillä sivuilla kymmenen vuotta, eikä ikinään ole nähty minkään laista näytettä osaamisesta. Ilkeää moinen paskahousu vielä sanoa osaavansa.
HYI HITTO MIKÄ KUSIPÄÄ.

M-Kar kirjoitti:

Osaan alkeet. Kyse on assembler koodin kutsumisesta ja herran vuonna 2018 assembleria ei käytännössä ole juuri missään. Ne harvat tilanteet ovat sellaisia missä sitä assemberia tarvitaan pari riviä onnistuu juurikin elegantisti kuten kerroin C:stä kutsumalla koska ne eksoottiset tilanteet missä sitä assembleria tarvitaan liittyvät laiteläisiin juttuihin mitä C:llä tehdään, kuten laiteajureita.

Sitten sinä alat selittää jostain suorituskykyasioista, ikäänkuin käsin assemblerin kirjoittaminen toisi sitä suorituskykyä mikä vihjaa siihen, että olet jumahtanut johonkin 90-luvulle.

Lue lisää

Sellainen joka oikeasti osaa, sen on helppo liittää esimerkkejä kirjoitustensa tueksi. Selainen kuin sinä joka ei mitään osaa, joutuu koko ajan valehtelmaan osaavansa sitä ja tätä, mutta mitään näyttö ei pysty antamaan.
VITTU MIKÄ VALEHTELIJA

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

"Osaan alkeet."
No et varmasti osaa, älä valehtele.
Puhu paskaa, vänkäilet taas asiat päin vittua kun niitä ymmäärä ollenkaan.

"No et varmasti osaa, älä valehtele."

Tietysti osaan. Hinkkasin assembleria silloin 25v sitten ja sen jälkeenkin.

Sitten opin että siihen ei kannata koskea pitkällä tikullakaan.

"Saatana jätkä on luuhannut näillä sivuilla kymmenen vuotta, eikä ikinään ole nähty minkään laista näytettä osaamisesta. Ilkeää moinen paskahousu vielä sanoa osaavansa."

Laitoin pyynnöstä pätkän React koodia tänne ja olitkohan sitten sinä joka alkoi lässyttää että olisi kopioitu vaikka omin kätösin naputtelin sen.

"Sellainen joka oikeasti osaa, sen on helppo liittää esimerkkejä kirjoitustensa tueksi. "

Mihin ongelmaan nyt tarvitset sitten Haskell esimerkkiä? Tai edes C?

M-Kar kirjoitti:

"No et varmasti osaa, älä valehtele."

Tietysti osaan. Hinkkasin assembleria silloin 25v sitten ja sen jälkeenkin.

Sitten opin että siihen ei kannata koskea pitkällä tikullakaan.

"Saatana jätkä on luuhannut näillä sivuilla kymmenen vuotta, eikä ikinään ole nähty minkään laista näytettä osaamisesta. Ilkeää moinen paskahousu vielä sanoa osaavansa."

Laitoin pyynnöstä pätkän React koodia tänne ja olitkohan sitten sinä joka alkoi lässyttää että olisi kopioitu vaikka omin kätösin naputtelin sen.

"Sellainen joka oikeasti osaa, sen on helppo liittää esimerkkejä kirjoitustensa tueksi. "

Mihin ongelmaan nyt tarvitset sitten Haskell esimerkkiä? Tai edes C?

Lue lisää

Niin sinä olet kymmenen vuotta vakuutellut tehneesi vaikka mitä silloin 25 vuotta sitten, minkäänlaista näyttö et ole pystynyt antamaan. Ainut mitä voi sata varmasti todeta, että olet valehdellut, valehdellut ja valehdellut ummet lammet. Mutta näinhän se menee, jollakin tavoin sitä jokainen yrittää tarjota mielikuvaa omista taidoistaan.

Toiset tekee — toiset vain sanoo tehneensä — jopa 25 vuotta — pahimmat valehtelijat.

Se tässä on kurjinta että nämä jotka sanoo tehneensä, koittavat kaikin tavoin kyseenalaistaa näiden osaajien näyttöä, valhtelemalla, vääristellen asioita.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Niin sinä olet kymmenen vuotta vakuutellut tehneesi vaikka mitä silloin 25 vuotta sitten, minkäänlaista näyttö et ole pystynyt antamaan. Ainut mitä voi sata varmasti todeta, että olet valehdellut, valehdellut ja valehdellut ummet lammet. Mutta näinhän se menee, jollakin tavoin sitä jokainen yrittää tarjota mielikuvaa omista taidoistaan.

Toiset tekee — toiset vain sanoo tehneensä — jopa 25 vuotta — pahimmat valehtelijat.

Se tässä on kurjinta että nämä jotka sanoo tehneensä, koittavat kaikin tavoin kyseenalaistaa näiden osaajien näyttöä, valhtelemalla, vääristellen asioita.

Lue lisää

"Niin sinä olet kymmenen vuotta vakuutellut tehneesi vaikka mitä silloin 25 vuotta sitten, minkäänlaista näyttö et ole pystynyt antamaan."

Laitoin tänne React sovelluksen esimerkiksi, eli on näyttöä.

Minä en aio jakaa esimerkkejä 25v takaisista asioista. Nykyään saa asiat tehtyä paremmin kuin 25v sitten.

"Se tässä on kurjinta että nämä jotka sanoo tehneensä, koittavat kaikin tavoin kyseenalaistaa näiden osaajien näyttöä, valhtelemalla, vääristellen asioita."

Mitä valehtelen ja vääristelen? Sanoin totuuden assemblerista.

M-Kar kirjoitti:

"Niin sinä olet kymmenen vuotta vakuutellut tehneesi vaikka mitä silloin 25 vuotta sitten, minkäänlaista näyttö et ole pystynyt antamaan."

Laitoin tänne React sovelluksen esimerkiksi, eli on näyttöä.

Minä en aio jakaa esimerkkejä 25v takaisista asioista. Nykyään saa asiat tehtyä paremmin kuin 25v sitten.

"Se tässä on kurjinta että nämä jotka sanoo tehneensä, koittavat kaikin tavoin kyseenalaistaa näiden osaajien näyttöä, valhtelemalla, vääristellen asioita."

Mitä valehtelen ja vääristelen? Sanoin totuuden assemblerista.

Lue lisää

Toisten tekemien kopiointi ja sen esittely omana aikaansaannoksenaan ei todista mitään. Jos haluat näyttää että oikeesti osaat jotain tehdä jollakin ohjelmointi kielellä, niin voitaisiin kokeilla ja vertailla aikaan saannoksia sellaisen ohjelma puitteissa, joka noutaa suomi24 sivuilta kaikki M-Kar tunnuksin kirjoitetut paskat.

Vielä saatana kyselee — "mitä minä valehtelen"
Kirjota se nyt millä osaat, ja minä kirjoitan jollakin niistä kielistä jolla sen nopeitten saan suoritetuksi. Tämä on sellainen tehtävä että kumpikaan ei löydä verkosta toisen tekemää valmiina eikä edes mitään sen suuntaista muutellakseen sen sitten omiin nimiin. Tässä ei kusettaja selviä, mutta minä arvaan jo edeltäkäsin miten tässä käy — paskanpuhuja vetäytyy jollakin tekaistulla verukkeella pois, kun ei vaan osaa mitään muuta kuin valehdella.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Toisten tekemien kopiointi ja sen esittely omana aikaansaannoksenaan ei todista mitään. Jos haluat näyttää että oikeesti osaat jotain tehdä jollakin ohjelmointi kielellä, niin voitaisiin kokeilla ja vertailla aikaan saannoksia sellaisen ohjelma puitteissa, joka noutaa suomi24 sivuilta kaikki M-Kar tunnuksin kirjoitetut paskat.

Vielä saatana kyselee — "mitä minä valehtelen"
Kirjota se nyt millä osaat, ja minä kirjoitan jollakin niistä kielistä jolla sen nopeitten saan suoritetuksi. Tämä on sellainen tehtävä että kumpikaan ei löydä verkosta toisen tekemää valmiina eikä edes mitään sen suuntaista muutellakseen sen sitten omiin nimiin. Tässä ei kusettaja selviä, mutta minä arvaan jo edeltäkäsin miten tässä käy — paskanpuhuja vetäytyy jollakin tekaistulla verukkeella pois, kun ei vaan osaa mitään muuta kuin valehdella.

Lue lisää

Jäiköhän tuohon porsaan reikä joka mahdollistaa hakea nuo tiedot rekisteröityneen omasta kirjoitushistoriasta suoraan, en omista tiliä niin en tunne onko tuo mahdollista, joten on syytä vaihtaa tuon hakemisen kohdetta, sellaisiin M-Kar viesteihin jotka on kirjoitettu ei sisään kirjautunut M-Kar tai mahdollisesti vale M-Kar joka vain on esiintynyt M-Kar nimellä kirjoittaessaan.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Toisten tekemien kopiointi ja sen esittely omana aikaansaannoksenaan ei todista mitään. Jos haluat näyttää että oikeesti osaat jotain tehdä jollakin ohjelmointi kielellä, niin voitaisiin kokeilla ja vertailla aikaan saannoksia sellaisen ohjelma puitteissa, joka noutaa suomi24 sivuilta kaikki M-Kar tunnuksin kirjoitetut paskat.

Vielä saatana kyselee — "mitä minä valehtelen"
Kirjota se nyt millä osaat, ja minä kirjoitan jollakin niistä kielistä jolla sen nopeitten saan suoritetuksi. Tämä on sellainen tehtävä että kumpikaan ei löydä verkosta toisen tekemää valmiina eikä edes mitään sen suuntaista muutellakseen sen sitten omiin nimiin. Tässä ei kusettaja selviä, mutta minä arvaan jo edeltäkäsin miten tässä käy — paskanpuhuja vetäytyy jollakin tekaistulla verukkeella pois, kun ei vaan osaa mitään muuta kuin valehdella.

Lue lisää

"Toisten tekemien kopiointi ja sen esittely omana aikaansaannoksenaan ei todista mitään."

En tietenkään kopioi toisten tekemisiä. Jos sellaista väität niin todista.

Et onnistunut viimeeksikään todistamaan etkä onnistu nytkään koska puhut paskaa.

"Kirjota se nyt millä osaat, ja minä kirjoitan jollakin niistä kielistä jolla sen nopeitten saan suoritetuksi."

Ennemmin mittaa aikaa kuinka nopeasti ohjelma toimii 32-ytimen CPU:lla ja joku tarpeeksi yksinkertainen ongelma ja referenssi että voi verrata tuloksia. Sinä kun sen assemblerin puolesta hehkutit niin ota sinä se niin minä teen vaikka Haskellilla.

Raytraceri vaikka. Voidaan ottaa referenssiksi joku eri kielellä toteutettu simppeli muutaman rivin implementaatio. Tässä aika hyvä Microsoftilta: https://codepen.io/Zbeyer/pen/MewYoW

Lisää vaan resoa että tulee enemmän prosessoitavaa niin saa helposti mittailtua aikoja. Olen melko vakuuttunut että nykypäivän välineet optimoi paremmin kuin ihminen. Rajoitteena olisi hyvä pitää sitä että on CPU:lla että ei kuseteta GPU:lla, etenkin kun aloit urputtamaan säikeistyksestä.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Jäiköhän tuohon porsaan reikä joka mahdollistaa hakea nuo tiedot rekisteröityneen omasta kirjoitushistoriasta suoraan, en omista tiliä niin en tunne onko tuo mahdollista, joten on syytä vaihtaa tuon hakemisen kohdetta, sellaisiin M-Kar viesteihin jotka on kirjoitettu ei sisään kirjautunut M-Kar tai mahdollisesti vale M-Kar joka vain on esiintynyt M-Kar nimellä kirjoittaessaan.

Lue lisää

"Jäiköhän tuohon porsaan reikä joka mahdollistaa hakea nuo tiedot rekisteröityneen omasta kirjoitushistoriasta suoraan, en omista tiliä niin en tunne onko tuo mahdollista, joten on syytä vaihtaa tuon hakemisen kohdetta"

En lähde tuollaiseen hakemiseen koska se tekee valtavasti kuormaa palvelimelle kun ei nähtävästi ole mitään API:a millä kantaqueryllä saisi vaan olisi joku crawleri kun kiertäisi läpi koko viestihistoriaa sivulatauksilla.

Peräti mahdollista että palvelin konffattu niin että tulee automaattisesti IP blockki jos pommitetaan HTTP kyselyjä jostain täyslaidalla ihan siksi että torjutaan palvelinestohyökkäyksiä.

M-Kar kirjoitti:

"Toisten tekemien kopiointi ja sen esittely omana aikaansaannoksenaan ei todista mitään."

En tietenkään kopioi toisten tekemisiä. Jos sellaista väität niin todista.

Et onnistunut viimeeksikään todistamaan etkä onnistu nytkään koska puhut paskaa.

"Kirjota se nyt millä osaat, ja minä kirjoitan jollakin niistä kielistä jolla sen nopeitten saan suoritetuksi."

Ennemmin mittaa aikaa kuinka nopeasti ohjelma toimii 32-ytimen CPU:lla ja joku tarpeeksi yksinkertainen ongelma ja referenssi että voi verrata tuloksia. Sinä kun sen assemblerin puolesta hehkutit niin ota sinä se niin minä teen vaikka Haskellilla.

Raytraceri vaikka. Voidaan ottaa referenssiksi joku eri kielellä toteutettu simppeli muutaman rivin implementaatio. Tässä aika hyvä Microsoftilta: https://codepen.io/Zbeyer/pen/MewYoW

Lisää vaan resoa että tulee enemmän prosessoitavaa niin saa helposti mittailtua aikoja. Olen melko vakuuttunut että nykypäivän välineet optimoi paremmin kuin ihminen. Rajoitteena olisi hyvä pitää sitä että on CPU:lla että ei kuseteta GPU:lla, etenkin kun aloit urputtamaan säikeistyksestä.

Lue lisää

Mitäs minä sanoin — paskanpuhuja vetäytyy jollakin tekaistulla verukkeella pois, kun ei vaan osaa mitään muuta kuin valehdella.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Mitäs minä sanoin — paskanpuhuja vetäytyy jollakin tekaistulla verukkeella pois, kun ei vaan osaa mitään muuta kuin valehdella.

"Mitäs minä sanoin — paskanpuhuja vetäytyy jollakin tekaistulla verukkeella pois, kun ei vaan osaa mitään muuta kuin valehdella. "

Negatiivisen väitteen esittäjällä on todistustaakka. Et ole todistanut kopiontia joten puhut paskaa.

M-Kar kirjoitti:

"Mitäs minä sanoin — paskanpuhuja vetäytyy jollakin tekaistulla verukkeella pois, kun ei vaan osaa mitään muuta kuin valehdella. "

Negatiivisen väitteen esittäjällä on todistustaakka. Et ole todistanut kopiontia joten puhut paskaa.

Lue lisää

En usko että on olemassa ketään joka sinulle rupeaa todistelemaan yhtään mitään, sinä et ole puheittesi vuoksi sen arvoinen — jos tietotaitosi yltäisi noin normaalin älyn omaavan tasolle, asia voisi olla toisin.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

En usko että on olemassa ketään joka sinulle rupeaa todistelemaan yhtään mitään, sinä et ole puheittesi vuoksi sen arvoinen — jos tietotaitosi yltäisi noin normaalin älyn omaavan tasolle, asia voisi olla toisin.

Lue lisää

"En usko että on olemassa ketään joka sinulle rupeaa todistelemaan yhtään mitään"

Tämä todistaa, että kyse on paskanpuhujasta jos ei kykene todistamaan väitteitään.

"jos tietotaitosi yltäisi noin normaalin älyn omaavan tasolle, asia voisi olla toisin. "

Minun tietotaitoni on joko normaali ja sinun merkittävästi normaalia alhaisempi. Tai sitten älyni on merkittävästi normaalia suurempi.

Joka tapauksessa sinulla ei kompetenssi riitä ja olet osaamiselta ja älyltäsi niin kovasti jäljessä että et edes ymmärrä samoja asioita.

Aloit länkyttämään jotain HTML API perusasiaa vastaan. Todistettavasti HTML:n kuuluu API: https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Web/Guide/HTML/HTML5

Katsos kun minä todistan mitä väitän, sinä et.

M-Kar kirjoitti:

"En usko että on olemassa ketään joka sinulle rupeaa todistelemaan yhtään mitään"

Tämä todistaa, että kyse on paskanpuhujasta jos ei kykene todistamaan väitteitään.

"jos tietotaitosi yltäisi noin normaalin älyn omaavan tasolle, asia voisi olla toisin. "

Minun tietotaitoni on joko normaali ja sinun merkittävästi normaalia alhaisempi. Tai sitten älyni on merkittävästi normaalia suurempi.

Joka tapauksessa sinulla ei kompetenssi riitä ja olet osaamiselta ja älyltäsi niin kovasti jäljessä että et edes ymmärrä samoja asioita.

Aloit länkyttämään jotain HTML API perusasiaa vastaan. Todistettavasti HTML:n kuuluu API: https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Web/Guide/HTML/HTML5

Katsos kun minä todistan mitä väitän, sinä et.

Lue lisää

Niin todistit, mutta vain tyhmyytesi syvyyden, et muuta.

Ei mennä nyt johonkin hardware-tason käyttöjärjestelmän sisäisiin toimintoihin, eikä aivan näin emolevyjenkään DMA-muistisiirtoihin, ehkä _D

Ihan sama mikä salaus onkaan, jos pelataan emolevyn ja komponenttien välisillä tiedonsiirroilla aivan suoraan ilman mitään softaa, pelkästään kun käynnistän ohjelman nimellä "debug", siitä alat tekemään assembly-kieltä itse ;D

"At%T syntaksi oli jonka linuksi otti omakseen, itse muka keksi _D_D"

Onko tämä taas sarjassaamme "valeuutisia"?

Aivan näin: AT&T assembly syntaksi on juurikin näin eli toisin kuin Intelin syntaksissa kohteet mihin laitetaan mitäkin juttuja ;)

Ethän sinä väärin lukenut, näin pääsi tapahtumaan, mutta pistin gitlab.com sivulle leikkeen jossa kerron kuinka asennetaan ja kuinka käännetään esimerkkiohjelma.
https://gitlab.com/snippets/1772811

Luotu ja testattu Linux Mint 19 Xfce 64-bit ympäristössä toimivaksi.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Ethän sinä väärin lukenut, näin pääsi tapahtumaan, mutta pistin gitlab.com sivulle leikkeen jossa kerron kuinka asennetaan ja kuinka käännetään esimerkkiohjelma.
https://gitlab.com/snippets/1772811

Luotu ja testattu Linux Mint 19 Xfce 64-bit ympäristössä toimivaksi.

Lue lisää

Oikein luit. Hienon ohjeenkin laitoit

Tosin olen kyllä utelias tietämään että missä ihmeessä porukka käyttää näitä vielä? Kuitenkin se assembler oli 90-luvulla jo lähinnä erikoistilanteisiin.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Ethän sinä väärin lukenut, näin pääsi tapahtumaan, mutta pistin gitlab.com sivulle leikkeen jossa kerron kuinka asennetaan ja kuinka käännetään esimerkkiohjelma.
https://gitlab.com/snippets/1772811

Luotu ja testattu Linux Mint 19 Xfce 64-bit ympäristössä toimivaksi.

Lue lisää

Mitä toi ohjelma tekee?
Mountaako se usb tikun johonkin tiedostojärjestelmään?

99-turhaa kirjoitti:

Mitä toi ohjelma tekee?
Mountaako se usb tikun johonkin tiedostojärjestelmään?

Sikäli mikäli tikku ei ole täynnä piraatti musiikkia.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Sikäli mikäli tikku ei ole täynnä piraatti musiikkia.

mount(muuttuja, "tiedetään-ennalta", "tiedetään-ennalta", 0, 0);

Ja monet käyttää initrd / initramfs:iin busyboxin mounttii joka muka pieni ohjelma...