AutoCAD, Catia, I-DEAS, Delmia V5, SolidWorks
Mitä mieltä ootte noista softista - minkä käytön opetteluun kannattaisi keskittyä?
Kiinnostaisi kuulla erityisesti alalla työskentelevien suunnittelijoiden/mallintajien mielipiteitä.
Mitkä ovat yleisimmin käytettyjä ja monipuolisimpia ohjelmia?
Mitä mieltä ootte noista softista - minkä käytön opetteluun kannattaisi keskittyä?
Kiinnostaisi kuulla erityisesti alalla työskentelevien suunnittelijoiden/mallintajien mielipiteitä.
Mitkä ovat yleisimmin käytettyjä ja monipuolisimpia ohjelmia?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllähän toi autoCAD on yleisin ja niin ajateltuna ehkä suosittelisin..
CAD:in loogisuus noudattaa myös yleistä "kaavaa"..
Jokaisessa on hyvät ja huonot puolensa.. =)
Kyllä SolidWorks on yleistymässä. ProEngineeriäkin käytetään vielä paljon. Solidworks ja ProEngineer on "melko" samanlaisia. Itse opin proengineerin ensin ja siitä siirtyminen solidworksiin oli helppoa.
Eli opettele SolidWorks ja Autocad. Vertex osaamistakin tarvitaan.
CAM ohjelmista DELMIA ja Mastercam ovat laajasti käytössä
Eri firmat käyttävät eri ohjelmia, mitään yleipätevää vastausta ei voi antaa.
Yleensä jotkin ohjelmat ovat hyvin samantapaisia, joten ne oppii suht,lyhyessä ajassa.
Autocad, ProEngineerin, SolidWorks,Catia(ainakin metso käyttää), Vertex, Microstation, siinä joitakin joihin olen törmännyt.
Tämä on melkoinen ongelma hakijan kannalta.
Tietysti se kokenein aina valitaan. Mutta joskus voi onnistaa kokemattomampaakin, jos ei yhtään osaajia saatavilla.
opetelet ensin vuoden, sitten työtä 3kk.
Onko näitten piirto-ohjelmien tiedostot yhteensopivia keskenään ja kun on työstökoneita / polttoleikkuukoneita, joita ohjataan Autocad- ojelmalla, niin onko ProEngineerin, SolidWorks,Catia,Vertex, Microstation, ohjelmalla tehty pirros toimintakelpoinen CAD- pohjaisessa järjestelmässä.
Milloinkas autocad on kehitetty työstökoneen ohjaus softaksi :)
Eli käytännön taidot nimittäin olisi edes kerran kiva nähdä oikein tehdyt levitykset,ja jokin järki ylipäätään suunnittelussa,eikä niinkuin nykyään esim.4 millin levyssä kantin sisämitta 4 milliä.On se huvittavaa nähdä se nikottelu,kun käyn kysymässä "suunnittelijalta",että millä tämä särmätään,ja voisitko tulla näyttämään,no näyttämisestähän ei voi koskaan tulla mitään,sillä eihän suunnitelijat osaa särmätä.Metsolla ne vasta huippusuunnittelijat onkin.Toivottavasti pääsisi joskus hommiin,ettei tarvitsisi enää ikinä nähdä Metson suunnitelijoiden kuvia,lisätköön vaan alihankinnan tilaamista kiinasta.
Huono säkä sulla käynyt, jos olet vain metson tekemiä levitys ja särmäyskuvia nähnyt.
Tosin Alihankkijat suunnittelevat, kyllä nämä kuvat paremmin. Vaikka metson logot, niin ei välttämättä edes metsoa nähnyt.
Tarkkojen levityskuvien teko kait vaikeaa, olen kuullut, että särmärit vielä hienosäätävät mitat aina kyseiselle koneelle sopiviksi, olenko väärässä?
Periaatteessa esitetään valmis kple eli levityskuvaa ei tarvi laittaa mukaan. Metso kai laittaa kaikki mahdolliset speksit alihankintaan eli miksi valittaa.
Joo, ei näillä nykyisillä 3d-ohjelmilla ole temppu eikä mikään suunnitella vaikka minkälainen
taivutus/taivutukset. Materiaalin voi ottaa mukaan kokemusperäsinä taulukoina. Tai voi käyttää valmiita laskentatapoja.
Yksi pahimpia virheitä, joita olen nähnyt on polttoleikattavien kappaleiden kohdalla. Nurkat liian teräviksi piirrettyjä, ei tarpeeksi pyöristystä. Lämpöä tulee liikaa nurkkaan, joka sulaa.
Ongelma on se että suunnittelija ei tiedä kautta ymmärrä minkälaisia särmäystyökaluja alihankkijalla on käytössä ja laittaa 3D malliin sellaisen radiuksen jota alihankkija ei voi toteuttaa tai sellaisen ajatuskukkasen joka on täysin mahdoton toteuttaa ns. järkevätonnisilla koneilla.
Yleensä olisi hyvä edes tietää taivutustyökalujen matriisien V-urat ja laskea niistä Ri kappaleeseen kaavalla 0.15xV, tällä pääsee jo pitkälle, yleensä ns.toleranssiin.
Kappaleelle tarvittava voima on suurinpiirtein 8xtaivutuspituus metreinä xpaksuus milleinä mustalle raudalle kun käytetään V uraa kaavalla V=8xkappalepaksuus.
Isot bugit tulee siitä kun lasketaan kappaleelle pienempiä Ri arvoja mitä ilmataivuttamalla on mahdollista toteuttaa, ja vielä pidetään niistä kiinni. Bottoming voima on monasti ilmataivutukseen verrattuna viisinkertainen.
Nämä 3D ohjelmat ovat todella hienoja juttuja mutta radiustulkki kannattaa pitää taskussa.
Sitä tietoa käytettävistä koneista ei todellakaan ole. Ei usein edes tiedetä, kuka valmistaa tuoteen.
Ei insinöörien koulutuksessa hirveästi näihin asioihin paneuduta. Yksi tai kaksi kurssia yleensä koko materiaalitekniikasta plus paljon muuta vähemmän tärkeää asiaa. Kyllähän opettaja mainitsee jos mainitsee / näytää käyrää ja taulukkoa jossa asia on. Mutta jos ei käytännössä kokeile asiaa, niin eihän sitä muista.
Ammattiaineiden tunteja on vähennetty koko ajan ei enää nykyään asioita käydä kuin pintaraapaisuna läpi.
Pahimpia ovat nämä "taivutussäde=levyn paksuus"
Teksit.
Olen joskus ajatellut tehdä projektiluontoisena työnä tämmöisen ravintoketjun fiksaamisen. Iso tilaaja -> alihankkijat. Tiedän päälinjat kuinka tämä pitäisi toteuttaa, mihin kiinnittää huomiota yms. Pitäis vaan löytää joku toimeksiantaja joka maksais viulut. Mutta homman nimi on se että ihmiset mielummin taistelevat aukilevityksien kanssa vuodesta toiseen kun palkkaavat ulkopuolelta jonkun edes yrittämään asian järkeistämistä. Tai mistä minä tiedän, onko kukaan tällaista ideaa koskaan julkisesti edes tarjonnut.
Kyllä nykyisin saadaan ihan hyviä levityksiä ilman mitään kaavoja muita tulkkeja.
Pääsääntöisesti ei pidä tietää kuin millä ylätyökalulla kappale taivutetaan esim yläterän R:ä on 1.2 taikka 2mm niin siitä se lähtee.
Tosin paksummmat jöötin eivät mene näillä terillä mutta ei sen suunnittelijan tarvitse tietää mitään alateristä ja minkälaisilla urilla
kappale taivutetaan vaikkakin eihän noista tiedoista mitään haittaa ole.
Yleisin moka mikä tehdään ohutlevysuunnittelussa on just toi mainitsemani sisäR:än pienuus. Kappaleet ku ovat vaikea valmistaa jos pelti on 2mm paksua ja sitä pitäisi taivutella 0.4mm terällä.
Mut jokaisen itseään kunnoittavan suunnittelijan pitäisi osata laskea käsin levitykset ja itse taivutella niitä pari vuotta särmärillä niin tuleehan niihin kappaleisiin sitä kautta järkeä.
Elikkä pajalle töihin ja sitten veivaamaan sitä cadiä
Kyllä meidänkin firman pätevin suunnittelija on entinen levyseppä ja tältä suunnittelijalta nämä ns.kouluja käyneet joutuu jatkuvasti kysymään,eli minun mielestä käytännön kokemus pitäisi olla itsestäänselvyys suunnittelijoille.
Viimeisten trenditunnustelujen jälkeen SW tuntuisi nousevan ykköseksi. I-DEAS on paljon käytetty elektromekaanisessa suunnittelussa ja CATIA suurissa konepajoissa.
Erovuuksia on paljon mutta yhdellä kun opettelet 3D:n käytön, seuraavan on helppo siirtyä. Ainoastaan englanninkielinen valikko muuttuu.
Harjoittelu on helpoin aloittaa Vertex:n opiskelijamodulilla. Linkistä lisätietoja:
http://www.vertex.fi/finnish/sales/index.htm
Ohjelma on vain työkalu, ei itsetarkoitus.
Jonkin verran muitakin kokeilleena, minusta ainakin solidworks tuntuu parhaalta.
Siinä on kaikkein parhain käytettävyys ja ominaisudet, jo peruspaketissa. Riittää moneen tilanteeseen. Hintakin on kilpailukykyinen.
Tietysti saman lopputuloksen kaikki tekevät ja periaatteet melko lailla samat.
Itse piirustuksen tuottamisessa ja sen mitoituksessa muutamia, vähän viilausta vaativia kohtia, joihin joutuu vielä tekemään keinotekoisia ratkaisuja.
buginen paska se on
Autokäd rules