15-vuotias sukuselvityksen teossa?

Kirkkoherranvirastoon vain, ja ilmoitat siellä asiasi. Hitusen maksaa.

Onnea ja menestystä sinulle.

Hieno ajatus jo noin nuorena. Niin moni harmittelee kun ei aloittanut aiemmin ja ei ole päässyt esim. haastattelemaan suvun vanhimpia ajoissa. Aloita haastatteluilla, valokuvien keräämisellä ja pengo kaikki kotiarkistot, piipahda suvun haudoilla, jotta saat nimiä ja päivämääriä. Katso onko kotiseudullasi sukututkimuskurssia, josta saisit perustiedot tutkimuksen aloittamiseen. Täällä vähän lisätietoa mm. oppikirjoista: http://www.genealogia.fi/aloita-sukututkimus

Myös täällä tietoa oppikirjoista: http://suvut.fi/julkaisut.htm

Googlaa myös onko sukuasi jo tutkittu eli onko esim. sukuseuraa jo olemassa.

Onnea etsintään!

Eihän se iästä kiinni ole,Katso ensin onko netissä sukuseuraa sukunimellesi,sieltä voi tulla apuja.Mutta ensin sinun on tehtävä lähisuvustasi kirjanpito,on päätettävä mitä sukuhaaraa lähdet kulkemaan taaksepäin.Sitten kun vanhempien muistitieto loppuu on mentävä seurakuntaan etsimään suvun esi-isiä.Syntymätiedot on tärkeitä että ne on päivälleen,kuukausilleen ja vuodelleen oikeita.Virastossa opastavat sinua,he etsivät sinulle henkilöitä rahallista korvausta vastaan.Siksi kannattaa etsiä ensin kaikki varmat tiedot ja kirjattava ylös.Kun on päästy 1850-luvulle netistä löytyy seurakunta luettelo Suomen sukututkimus seuran sivuilta ja sieltä vaan etsimään esi-isiä ja äitejä.

Asian havainnollistamiseksi kannattaa jo alussa piirtää "sukupuu" eli kaavio alkaen omista vanhemmista ja mennä sitten eteenpäin heidän vanhempiinsa jne. Kunkin henkilön kohdalle merkitsee heidän syntymä- ja kuolinaikansa ja paikat.

Siitä näkee, kuka on kenenkin isä ja äiti, ja missä kohdin tiedoissa on aukkoja. Ilman muistiinpanoja tuskin kukaan muistaa edes isovanhempiensa syntymä- ja kuolinaikoja.

Ensimäiseksi kysyt vanhemmiltasi kaikkien heidän omien vanhempiensa ja sisarustensa nimet, syntymäajat ja perhesuhteet. Ota selville serkkujesi syntymäpäivät. Silloin on jo hyvä alku sukututkimukselle.
Isovanhempien vanhempien nimet ja kuolinajat löytyvät ehkä hautakivistä. Ota selvää kuinka monta perhehautaa suvullasi on.

Sukututkimus on dekkaroimista. Siitä hyvä harrastus, että tiedot eivät häviä, ne ovat tallella kirkonkirjoissa ja muissa dokumenteissa. Jos suvussasi on lääkäreitä, tuomareita, taiteilijoita tms. löydät heidän tietojaan erilaisista matrikkeleista ja monista kouluista löytyy oppilasmatrikkelit. Käy kirjastossa.
Ja käytössäsi on nyt tämä netti, josta löytyy mitä yllättävimpiä juttuja.

Kun pääset tutkimuksissasi 18oo-luvulle, on käytössäsi maakunta-arkistojen tiedot. Niiden tutkiminen on maksutonta.

Eikä tarvitse mennä enää maakunta-arkistoonkaan kun nyt on digitoituna materiaalia (ei tosin jokaisesta seurakunnasta). 100vuotta vanhemmat tiedot on julkisia.

hyödyllisiä linkkejä

http://digihakemisto.appspot.com/

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi

Hyvä harrastus. Aloita sukusi vanhemmista jäsenistä kyselemällä.Tärkeää on että merkkaat trkasti ylös tiedot ja etenkin syntymäajat ja paikkakunnat. Sata vuotta vanhemmat tiedot ovat julkisia ne löydät omlta tietokoneeltasi melko paljon.Kun pääset sisälle asiaan mielenkiinto lisääntyy. Onnea harrastuksellesi.

Ei sukuselvityksen teossa tiettävästi ole ala- tai yläikärajaa. Sukututkijan taidosta ja innosta selvityksen onnistuminen riippuu.
Lykkyä tykö 15-vuotias!

Aloita ihan ensin siitä, että haastattelet kaikki sukusi vanhimmat jäsenet, myös omat vanhempasi, vaikka he eivät olekaan vielä kovin vanhoja.
Kyselet heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa nimet ja asuin- ja syntymäpaikat ja -ajat. Keitä sisaruksia heillä on ja yleensä kaikki tarinat mitä suvussa kulkee. Ja kirjoitat kaikki talteen johonkin vihkoon (varmempaa kuin tietokone tms.).
Vaikka päättäisit aloittaa sukututkimuksen joskus paljon myöhemmin, näistä tiedoista on apua, (kokemuksesta tiedän). Sitten kun noi vanhat ihmiset on kuolleet, on myöhäistä kysellä ja aika kuluu tosi nopeasti.
Sukututkimus on hieno harrastus ja sopii kaikenikäsille. Sen voi laittaa välillä tauolle ja jatkaa taas kun ehtii.