Lukekaa korkeakirjallisuutta.

Epäillyttävän nopeasti tulit.

huomasin kirjoitti:

Epäillyttävän nopeasti tulit.

"huomasin"

Jos ihan rehellinen oon, niin tossa alempana, kun hunkszille vastasin, niin meinasin kirjoittaa: "ettei vaan aloitus olisi sinun" ( siis hoon). Mutta en sitten viitsinyt, kun en viitsinyt, mut nyt viitsin :)

Hei kun keikuskelen kirjoitti:

"huomasin"

Jos ihan rehellinen oon, niin tossa alempana, kun hunkszille vastasin, niin meinasin kirjoittaa: "ettei vaan aloitus olisi sinun" ( siis hoon). Mutta en sitten viitsinyt, kun en viitsinyt, mut nyt viitsin :)

Lue lisää

"AP"

Ei ollut aloitus yhdenkään teidän.
En ole edes palstalainen. En kuulu mihinkään ikäryhmiin.

Käyn heittelemässä juttuja eri palstoilla ja poistun.

Ethän ole saanut vaikutteita 'tää tojota ei lähe käyntiin' -tyypiltä?

hajosikotojotasi kirjoitti:

Ethän ole saanut vaikutteita 'tää tojota ei lähe käyntiin' -tyypiltä?

"hajosikotojotasi"

Taitaa olla kuten oletat.
Kun yksi nimmari vähentää, 10 nimmaria tulee tilalle.
Tavallaan kuin muutto-linnut langalle.

H.

hajosikotojotasi kirjoitti:

Ethän ole saanut vaikutteita 'tää tojota ei lähe käyntiin' -tyypiltä?

Jotkut ajaa arjalaisella muskeliutolla, siis minä. Olen juu omistanut Datsunin aikanaa, kun muuhun ei ollut rahaa, Tojotaa ei meitsin pihassa ole ikin nähty.

Vaikutteista en tiedä, ei ne kuitenkaan ole japanialaisten kottikärryjen aiheuttamia.

=DW=

... kirjoitti:

Jotkut ajaa arjalaisella muskeliutolla, siis minä. Olen juu omistanut Datsunin aikanaa, kun muuhun ei ollut rahaa, Tojotaa ei meitsin pihassa ole ikin nähty.

Vaikutteista en tiedä, ei ne kuitenkaan ole japanialaisten kottikärryjen aiheuttamia.

=DW=

Lue lisää

Tarkoitin vain tuota kännäämistä. Tojota-tyyppi on viikon ryypiskellyt.

Heh heh heh hih hih hii! Olipa hauska kommentti.

"Hei kun keikuskelen"

No hei, muuttolintuseni...
Epäillyttävän nopeasti tulit :)

H.

hunksz kirjoitti:

"Hei kun keikuskelen"

No hei, muuttolintuseni...
Epäillyttävän nopeasti tulit :)

H.

Jaa.
Pyydän, et viitsisi viitsiä.
Vihjailet ilmeisesti minun tehneen aloituksen.
En ole koskaan tehnyt tälle palstalle aloitusta.
Luulen, että en teekään, ellen joskus inspiroidu.
Jos inspiroidun, niin se on Minun omalla ihanalla nimimerkilläni.

Arvelen jopa, että JOS aloituksen tekisin, niin se liittyisi kirjoihin.
Josta sitten kaiketi saisin toruja, että hyi kauhiaa mikä aihe.
Ja sinä kirjoittaisit, että kirjoista on jo puhuttu.

Kirjaa voi, pitääkin lukea muutenkin, kuin emotianaisen kokemuksen kautta.

Meitsi kelasi kaikki venäläiset klassikot, mika waltarit, kaikki suuret romaanit, murrosikäisenä. Mä siis vain luin, kirja päivässä vauhtia, ei sivumäärästä väliä. Ja tein muutakin. Nykykakaroita mun mielestä suotta syytellään tietsikalla istumissta, hitto, nehän on jatkuvasti tiedon valtaväylällä

Kun ite luen nykyisin kirjaa, mä tarvin aikaa. Luen juu edelleen erittäin nopeasti, mutta haluan enenpi niinkuin sisäistää kirjan, kuin saada sivut läpikäytyä mahdollisimman nopeasti.

Olen aina satunnaisesti lueskellut uusiksi moniaita nuorempana luettuja kirjoja, aika paljonkin. Mainitaan, nyt aikka Mukat, Dostojevskit, Tsehovit, Waltarit. monet, monet muut. Luen ne eri tavalla nyt. Osaan tottakai samaistuu, mutta kokonaisuutena, niistä saa edelleenkin uusia ajatuksia siis just sen fakin sisällyksen.

Sama homma muuten musiikissa ja vaikkapa leffoissakin. Ja kun paltalla tapana on, laitan piruuttani musiikkilinkin, jotain muuta, kuin kutrihelunaa:

Hanoi Rocks - Tragedy:

https://www.youtube.com/watch?v=aM4BqmRA9WM

=DW=

Hei kun keikuskelen kirjoitti:

Jaa.
Pyydän, et viitsisi viitsiä.
Vihjailet ilmeisesti minun tehneen aloituksen.
En ole koskaan tehnyt tälle palstalle aloitusta.
Luulen, että en teekään, ellen joskus inspiroidu.
Jos inspiroidun, niin se on Minun omalla ihanalla nimimerkilläni.

Arvelen jopa, että JOS aloituksen tekisin, niin se liittyisi kirjoihin.
Josta sitten kaiketi saisin toruja, että hyi kauhiaa mikä aihe.
Ja sinä kirjoittaisit, että kirjoista on jo puhuttu.

Lue lisää

"Hei kun keikuskelen"

Noh, toivottavasti et ole heitä, jotka vain satunnaiseti poikkeilevat.
Tällaiset aloitukset saavat niin kauheesti epäilemään.
Että ne on kohdistettu toisten aloitusten sotkemiseen.

H.

... kirjoitti:

Kirjaa voi, pitääkin lukea muutenkin, kuin emotianaisen kokemuksen kautta.

Meitsi kelasi kaikki venäläiset klassikot, mika waltarit, kaikki suuret romaanit, murrosikäisenä. Mä siis vain luin, kirja päivässä vauhtia, ei sivumäärästä väliä. Ja tein muutakin. Nykykakaroita mun mielestä suotta syytellään tietsikalla istumissta, hitto, nehän on jatkuvasti tiedon valtaväylällä

Kun ite luen nykyisin kirjaa, mä tarvin aikaa. Luen juu edelleen erittäin nopeasti, mutta haluan enenpi niinkuin sisäistää kirjan, kuin saada sivut läpikäytyä mahdollisimman nopeasti.

Olen aina satunnaisesti lueskellut uusiksi moniaita nuorempana luettuja kirjoja, aika paljonkin. Mainitaan, nyt aikka Mukat, Dostojevskit, Tsehovit, Waltarit. monet, monet muut. Luen ne eri tavalla nyt. Osaan tottakai samaistuu, mutta kokonaisuutena, niistä saa edelleenkin uusia ajatuksia siis just sen fakin sisällyksen.

Sama homma muuten musiikissa ja vaikkapa leffoissakin. Ja kun paltalla tapana on, laitan piruuttani musiikkilinkin, jotain muuta, kuin kutrihelunaa:

Hanoi Rocks - Tragedy:

https://www.youtube.com/watch?v=aM4BqmRA9WM

=DW=

Lue lisää

Millä ajatuksella sitten luit murrosikäisenä niitä suuria kirjojasi?
Tarkoitan, että jos ideasi oli kahlata kirja päivässä, kiiruusti läpi lukien, niin Miksi niin teit?
Mikä oli luetun ymmärtäminen?

Luetko uudestaan nuorena luettuja kirjoja, koska ne olivat niin hyviä vai siksi, että luit liian nopeaan ne nuoruudessasi etkä muista mittää vai minkä takia?
Ei ole pakko vastata, kunhan tässä tuli uteliaisuuttani kysymyksiä mieleen.

Turha tässä nyt on alkaa "kilpailemaan" kuka on lukenut enemmän tai "parempia" kirjoja.
Semmosen listan: "Nämä 100 kirjaa sinun olisi luetava ennen kuolemaasi" päätin kahlata ne kirjat läpi, joita en ennen ollut lukenut. Nyt haeskelen ex tempore-mielialalla lukemista. Joskus oon ihastunut, lähes rakastunut, kirjailijaan ja on ollut pakko lukea kirjilijan kaikki kirjoitetut kirjat. Ja nyt oon kirjastosta jonottamassa Ville Haapasalon toista kirjaa. Ensimmäinen kirja oli mukavaa luettavaa.

Luen joitakin kirjoja tosi hitaasti siitä syystä, kun menee ylimääräistä aikaa taivastelemiseen, että miten ihmeessä tuo tai tuo kirjailija on niin hyvin osannut selittää jotakin syvällistä ajatustaan.

Luki kukin kirjoja sitten millä tavalla tahansa, niin onhan lukeminen aivan fantastista puuhaa.

hunksz kirjoitti:

"Hei kun keikuskelen"

Noh, toivottavasti et ole heitä, jotka vain satunnaiseti poikkeilevat.
Tällaiset aloitukset saavat niin kauheesti epäilemään.
Että ne on kohdistettu toisten aloitusten sotkemiseen.

H.

Lue lisää

"hunksz"

Noh, ei epäilemisessä mitään vikaa ole. Joskus sitä vaan tulee semmonen hytinä,
olisko, voisiko, onkohan, varmaan vois olla jne. jne.
Mutta jos vastataan suoraan, niin vois sitte uskoa, mitä toinen sanoo.

Ja kattoki, että tää on viimeinen kerta, kun luuleskelet mun kirjoittavani jollakin muulla nimimerkillä. En kiusallanikaan kirjota. Mulle sama millä nimillä muut kirjoittaa, mutta minä en kirjoita kuin omallani.
Asia on nimittäin niin, että jos joku minulle kirjoittaa, niin se on sitten presiis minulle (Hei kun keikuskelen). JOS kirjoittaisin vaikka "Täältä vastaan"-nimimerkillä ja joku vastai sille, niin eihän se vastaus sitten olisi Heikulle vaan ihan toiselle tyypille.

Niin, näin se on.

Hei kun keikuskelen kirjoitti:

Millä ajatuksella sitten luit murrosikäisenä niitä suuria kirjojasi?
Tarkoitan, että jos ideasi oli kahlata kirja päivässä, kiiruusti läpi lukien, niin Miksi niin teit?
Mikä oli luetun ymmärtäminen?

Luetko uudestaan nuorena luettuja kirjoja, koska ne olivat niin hyviä vai siksi, että luit liian nopeaan ne nuoruudessasi etkä muista mittää vai minkä takia?
Ei ole pakko vastata, kunhan tässä tuli uteliaisuuttani kysymyksiä mieleen.

Turha tässä nyt on alkaa "kilpailemaan" kuka on lukenut enemmän tai "parempia" kirjoja.
Semmosen listan: "Nämä 100 kirjaa sinun olisi luetava ennen kuolemaasi" päätin kahlata ne kirjat läpi, joita en ennen ollut lukenut. Nyt haeskelen ex tempore-mielialalla lukemista. Joskus oon ihastunut, lähes rakastunut, kirjailijaan ja on ollut pakko lukea kirjilijan kaikki kirjoitetut kirjat. Ja nyt oon kirjastosta jonottamassa Ville Haapasalon toista kirjaa. Ensimmäinen kirja oli mukavaa luettavaa.

Luen joitakin kirjoja tosi hitaasti siitä syystä, kun menee ylimääräistä aikaa taivastelemiseen, että miten ihmeessä tuo tai tuo kirjailija on niin hyvin osannut selittää jotakin syvällistä ajatustaan.

Luki kukin kirjoja sitten millä tavalla tahansa, niin onhan lukeminen aivan fantastista puuhaa.

Lue lisää

Koitin päästä asiaan.

Se on vähän vaikeaselkoinen, ainakin mulle. Kirjallisuuus. musa, kuvataide, kaikki jotengin mystisiä asioita. Sitä kai koitin selittää- Siis mun mielestä kaikesta taiteesta voi saada ja saakin, erilaisia kokemuksia. Jokin arkkitehtuuri tai luonnon maisema sama juttu.

Koitn selittää. teokset jotenkin muuttuvat katsojansa edessä. Siis kyllähän meiti diggasi teininäkin Steinbeckkiä tai kuunteli sujuvasti Black Sabbathia. Ne vaan on erilaisia nyt, kuin silloin. Kuuntelija, käyttäjä, katselija eri henkilö, kuin aikanaan.

Mun mielestä kulttuuriin käytetty aika on kulttuuriin käytettyä aikaa, ei se mene ikinä hukkaan. Itse tullut jotenkin säästeliäämmäksi kulttuurijuttujeni kanssa. Mutta, kyllä mä tota yhtä taulua tosa seinäll' kattelen mniaita tunteja viikossa ja mietin muka jotain. Sama jonkin piisin kanssa, ehkä kuulen sen kerran vuodessa, ja mietin jotain, mitä lie.

Kun kaiken taiteen takana on vuorovaikutus, sen pitää jotenkin vaikuttaa käyttäjään, elikkäs kuluttajaan, elikkäs maksavaan asiakkaaseen. Ilman taiteesta kiinnostuneita ihmisiä. ei ole taiteilijoita.

Lähteekö muuten Paranoid, mulla lähtee, tosin sitä ei kukaan halua kuulla :D


Black Sabbath - Paranoid:

https://www.youtube.com/watch?v=UcSC0B6lbFg


=DW=

... kirjoitti:

Koitin päästä asiaan.

Se on vähän vaikeaselkoinen, ainakin mulle. Kirjallisuuus. musa, kuvataide, kaikki jotengin mystisiä asioita. Sitä kai koitin selittää- Siis mun mielestä kaikesta taiteesta voi saada ja saakin, erilaisia kokemuksia. Jokin arkkitehtuuri tai luonnon maisema sama juttu.

Koitn selittää. teokset jotenkin muuttuvat katsojansa edessä. Siis kyllähän meiti diggasi teininäkin Steinbeckkiä tai kuunteli sujuvasti Black Sabbathia. Ne vaan on erilaisia nyt, kuin silloin. Kuuntelija, käyttäjä, katselija eri henkilö, kuin aikanaan.

Mun mielestä kulttuuriin käytetty aika on kulttuuriin käytettyä aikaa, ei se mene ikinä hukkaan. Itse tullut jotenkin säästeliäämmäksi kulttuurijuttujeni kanssa. Mutta, kyllä mä tota yhtä taulua tosa seinäll' kattelen mniaita tunteja viikossa ja mietin muka jotain. Sama jonkin piisin kanssa, ehkä kuulen sen kerran vuodessa, ja mietin jotain, mitä lie.

Kun kaiken taiteen takana on vuorovaikutus, sen pitää jotenkin vaikuttaa käyttäjään, elikkäs kuluttajaan, elikkäs maksavaan asiakkaaseen. Ilman taiteesta kiinnostuneita ihmisiä. ei ole taiteilijoita.

Lähteekö muuten Paranoid, mulla lähtee, tosin sitä ei kukaan halua kuulla :D


Black Sabbath - Paranoid:

https://www.youtube.com/watch?v=UcSC0B6lbFg


=DW=

Lue lisää

Okei, nyhämmää ymmärsin, mitä tarkoitit.
Ihan hyvin selitit, kun otit oikeen asiakses :)

Hyvin pitkälle olen samaa mieltä.
Taitteitten "kokemuksissa" siis.

En nyt kuuntele tuota musiikkia, enkä sitä sun edellistäkään, koska taustamusiikkina on ihan aivan muun tyylistä (Klassista) musaa Spotify:ltä.
Ja senkään takia, kun oon jo aimo ajan ollut lähdössä ulos.
Tarttis lähteä, kun mahassa oleva ruokakin on sopivasti laskeentunut.

... kirjoitti:

Koitin päästä asiaan.

Se on vähän vaikeaselkoinen, ainakin mulle. Kirjallisuuus. musa, kuvataide, kaikki jotengin mystisiä asioita. Sitä kai koitin selittää- Siis mun mielestä kaikesta taiteesta voi saada ja saakin, erilaisia kokemuksia. Jokin arkkitehtuuri tai luonnon maisema sama juttu.

Koitn selittää. teokset jotenkin muuttuvat katsojansa edessä. Siis kyllähän meiti diggasi teininäkin Steinbeckkiä tai kuunteli sujuvasti Black Sabbathia. Ne vaan on erilaisia nyt, kuin silloin. Kuuntelija, käyttäjä, katselija eri henkilö, kuin aikanaan.

Mun mielestä kulttuuriin käytetty aika on kulttuuriin käytettyä aikaa, ei se mene ikinä hukkaan. Itse tullut jotenkin säästeliäämmäksi kulttuurijuttujeni kanssa. Mutta, kyllä mä tota yhtä taulua tosa seinäll' kattelen mniaita tunteja viikossa ja mietin muka jotain. Sama jonkin piisin kanssa, ehkä kuulen sen kerran vuodessa, ja mietin jotain, mitä lie.

Kun kaiken taiteen takana on vuorovaikutus, sen pitää jotenkin vaikuttaa käyttäjään, elikkäs kuluttajaan, elikkäs maksavaan asiakkaaseen. Ilman taiteesta kiinnostuneita ihmisiä. ei ole taiteilijoita.

Lähteekö muuten Paranoid, mulla lähtee, tosin sitä ei kukaan halua kuulla :D


Black Sabbath - Paranoid:

https://www.youtube.com/watch?v=UcSC0B6lbFg


=DW=

Lue lisää

Kiitos monenlaisia muistoja herättäneestä musiikkihetkestä. - Suosittelen kuuntelemista muillekin mummoille ja vaareille. ;)

Karkeakorvainempas lukee

Kuka voi väittää lukevansa toista korkea arvoisempaa, ei kukaan.
Luen sitä mikä on mulle mieluisempaa toisille ehkä ei.

karkeakorvainen kirjoitti:

Karkeakorvainempas lukee

Karvakorvainen kirjoittaa.

Nuoruudessa ei tullut luettua juuri muuta kuin sarjakuvia.
Vaikka avauksessa mainitsin Korkeajännityssarjat, oikeasti ne eivät kiinnostaneet.
En tiedä mikä niissä oli. Sota ei kiehtonut.

Koulun ylemmillä luokilla oli pakollisena joku 7-veljestä.

Lukeminen rajoittui kaiketi Tax Willereihin ja vastaaviin vihkosiin.
Musta naamiot ja Robin Hood.

20 iän molemmin puolin Jerry Cottonit ja vastaavat.
Kirjoja aloin lukea oikeastaan 25 - 30 vuoden iässä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana en ole lukenut ensimmäistäkään kirjaa.
Kaiken korvaa netti ja nettiuutiset.

Totta. Kaikkiin väleihin. Nykyään myös miehille.