Vanhemmissa Finngulf 391 veneissä barduunat, saalingit eivät ole suoraan sivulle vaan jonkin verran taaksepäin. Barduunat ovat hyvä lisä maston trimmaamiseen, mutta kevyellä kelillä ja perhepurjehduksella ilmankin pärjäisi.
Onko fakta tietoa kuinka välttämätöntä on niiden käyttö on tässä veneessä. Onko joku onnistunut rikkomaan rikinsä niiden käyttämättömyyden takia tmv.
Finngulf 391 barduunat
ville4
38
1554
Vastaukset
- seppomartti
En tunne ko venettä mutta parin bardunaveneen kokemuksella olen siinä käsityksessä, että barduunoiden avulla saadaan etustaagiin kryssissä kunnon pänni ja ovat siinä mielessä hyvät- vaikkei masto tulisikaan alas niiden käyttämättömyydestä. Olen melkein kaivannut ajottain käytettäviä barduunoita vaikkei ole niitä takilaan suunniteltu.
- lisäys?
Voisiko maston topista vetää perään yhden ylimääräisen narun ja kiristää sen aina jompaankumpaan takakulmaan tarpeen mukaan?
- barduunari
lisäys? kirjoitti:
Voisiko maston topista vetää perään yhden ylimääräisen narun ja kiristää sen aina jompaankumpaan takakulmaan tarpeen mukaan?
Joo, ja sitä voisi kutsua vaikkapa hekiksi tai takastaakiksi.
Leikki sikseen, vanhassa osatakilassa (3/4, 7/8) hekki ei kiristä välttämättä tarpeeksi etustaakia. - vain lisäksi
barduunari kirjoitti:
Joo, ja sitä voisi kutsua vaikkapa hekiksi tai takastaakiksi.
Leikki sikseen, vanhassa osatakilassa (3/4, 7/8) hekki ei kiristä välttämättä tarpeeksi etustaakia.Kaikissa ei ole edes hekkiä lainkaan. Miksi noita ylimääräisiä lisästaageja pitäisi olla kaksi, eikö yksikin riitä?
- Sps
vain lisäksi kirjoitti:
Kaikissa ei ole edes hekkiä lainkaan. Miksi noita ylimääräisiä lisästaageja pitäisi olla kaksi, eikö yksikin riitä?
Yksi riittää hyvin jos purjehdit ainasamas halssia
- Halssin mukaan
Sps kirjoitti:
Yksi riittää hyvin jos purjehdit ainasamas halssia
Miksei yhtä ja samaa voisi käyttää veneen kumpaankn takakulmaan vuorotellen?
- siksi...
Halssin mukaan kirjoitti:
Miksei yhtä ja samaa voisi käyttää veneen kumpaankn takakulmaan vuorotellen?
PSe yksi köysi pitäisi irroittaa kokonaan, jonkun käydä heittämässä se purjeen toiselle puolelle, pujottaa plokista ja vetää vinssille. Itse asiassa pitäisi pujottaa monesta plokista taljaksi. Kuulostaako kovinkaan kätevälle?
- hekitön
siksi... kirjoitti:
PSe yksi köysi pitäisi irroittaa kokonaan, jonkun käydä heittämässä se purjeen toiselle puolelle, pujottaa plokista ja vetää vinssille. Itse asiassa pitäisi pujottaa monesta plokista taljaksi. Kuulostaako kovinkaan kätevälle?
Minulla on toppirikisessä kaksi takastaagia mutta ei hekkiä. Haluaisin kuitenkin kiristää etustaagia kovan tuulen kryssillä. Kannattaisiko laittaa tuollaisia kiristysköysiä vai miten?
- seppomartti
hekitön kirjoitti:
Minulla on toppirikisessä kaksi takastaagia mutta ei hekkiä. Haluaisin kuitenkin kiristää etustaagia kovan tuulen kryssillä. Kannattaisiko laittaa tuollaisia kiristysköysiä vai miten?
Poistat toisen ja katkaiset toisen takastaagin ja sen päähän ploki, minkä kautta kiristettävä vaijeri tai dyneema. Siis kuin käännetty Y. Vaihtoehtoisesti voit kokeilla pitämällä molemmat staagit ja kiristämällä niitä toisiaan kohti taljalla. Jälkimmäisen taljan välityssuhdetta en osaa ilmaista muuten kuin, että tehoaa.
- Ei kun
seppomartti kirjoitti:
Poistat toisen ja katkaiset toisen takastaagin ja sen päähän ploki, minkä kautta kiristettävä vaijeri tai dyneema. Siis kuin käännetty Y. Vaihtoehtoisesti voit kokeilla pitämällä molemmat staagit ja kiristämällä niitä toisiaan kohti taljalla. Jälkimmäisen taljan välityssuhdetta en osaa ilmaista muuten kuin, että tehoaa.
Talja harusten välille, tiukkaamalla väliä kapeammaksi keulaharus kiristyy...
- mallit
Ei kun kirjoitti:
Talja harusten välille, tiukkaamalla väliä kapeammaksi keulaharus kiristyy...
Millä hakusanoilla löytyisi kuvia? Jos harusten väliä tiukkaa taljalla niin talja täytyy olla alhaalla kiinni tai muuten talja vaan nousee ylös kohti toppia kiristämättä harusten väliä.
- seppomartti
mallit kirjoitti:
Millä hakusanoilla löytyisi kuvia? Jos harusten väliä tiukkaa taljalla niin talja täytyy olla alhaalla kiinni tai muuten talja vaan nousee ylös kohti toppia kiristämättä harusten väliä.
Taljan voi virittää peräharusten väliin fiksoimalla esim. suoraan harukseen tai väliin sakkeli tai virveli. Kiinnitysväline on esimerkiksi ahtainta kokoa oleva U- silmukka, jota ehkä kutsutaan vaijeripäätteeksi. Sen saa helposti niin tiukaksi, ettei mikään liu mihinkään. Älä asenna taljaa alas vaan esim. 2 metrin korkeuteen. Köyden pää sitten alas käden ulottuville esim. rapuknaapiin.
- TS36
Vene on hieno ja siinä on silmämääräisesti korkea ja aika hoikka masto.
En tiedä, olisko joku rikkonut rikiä. Mutta voi olla, että väärällä maston trimmillä joku on purjehtinut turhan hitaasti. - Nysäköli
Kaverilla on tuollainen. Hän ei käytä niitä perhepurjehduksella, mutta kisoissa kyllä. Masto ei ole hajonnut.
- zz...
Itsellä on ollut yksi reilut 30 jalkainen jossa kapeahko 7/8 osatakila hieman taakse suunnatuilla saalingeilla ja barduunoilla.
Barduunat oli käytössä 6-8m/s tuulista ylöspäin ja etustaagin kiristyksessä kryssillä,
eli ei tarvinnut käyttää läheskään yhtä aktiivisesti kuin täysin sivulle suunnatuilla saalingeilla.
Nykyisessä veneessäni on osatakila ilman barskoja, mutta masto sen verran
jäykempää profiilia, että hekillä saa kohtuu mukavasti etustaagin kireälle.
Itse en aristelisi olla käyttämättä barskoja aloittajan mainitsemissa käytöissä, toisaalta, ei se käyttökään nyt kauhea kynnys ole edes yksin purjehduksessaka jos
saalingit on hieman taaksepäin suunnatut.- fg391
Fg 391:ssä kyseessä ei ole varsinaiset barduunat vaan ns.checkstayt.Niitä ei tarvitse käyttää välttämättä juuri lainkaan,vaan ne on suunniteltu käytettäväksi kovassa aallokossa estämään maston pumppaamista.Jkv voi olla hyötyä myös rikin viritysmielessä juuri genuan/fokan etuliesman kiristämiseksi.
- Antilla 36
fg391 kirjoitti:
Fg 391:ssä kyseessä ei ole varsinaiset barduunat vaan ns.checkstayt.Niitä ei tarvitse käyttää välttämättä juuri lainkaan,vaan ne on suunniteltu käytettäväksi kovassa aallokossa estämään maston pumppaamista.Jkv voi olla hyötyä myös rikin viritysmielessä juuri genuan/fokan etuliesman kiristämiseksi.
Kyllä FG391:ssä on ihan oikeat barduunat paitsi jos puhutaan niistä viimeisistä malleista, joissa eri takila. Alkuperäiselle kysyjälle vastaisin, että barduunoiden käyttöä ei tarvitse arastella. Barduunoin tuettu takila on erittäin tukeva. Itse olen kokenut barduunoista olevan haittaa vain silloin, kun pitää tehdä kisassa kovalla tuulella (yli 10m/s) spinnujiippi. Retkipurjehduksessa niistä ei ole juuri mitään haittaa, kuin ehkä silloin, jos saa aikaiseksi vahinkojiipin. Tällöin purje tai joissakin veneissä myös puomi osuu barduunaan ja voi aiheuttaa mielenkiintoisia manööverejä hetkeksi. Toisaalta tuo maston tukevoituminen ja kryssillä etustaagin kireäksi saaminen ovat niin hyviä ominaisuuksia, että sanoisin barduunojen hyötyjen olevan haittoja suuremmat. Itselleni ei ole koskaan tapahtunut vahinkojiippiä ja aina on kisassakin spinnujiippi onnistunut. Veneellä alkaa keväällä 36. kausi eli ei nuo barduunat vielä tähän mennessä ole aiheuttaneet ongelmia. Itselläni on vielä saalingit suoraan sivulle, kun FG 391:ssä ne ovat muutaman asteen takaviistoon. Eli FG:llä voi posotella barduunat auki vielä aika kovalla kelillä, jos jostain syystä näin haluaa tehdä, (en kyllä tiedä miksi joku näin haluaisi tehdä?).
- Ville4
Kiitos asiallisista vastauksista, olen näitä vastaavia veneitä merellä katsellut ja ihmetellyt kun purjehtijat käyttävät barduunoja kovin eri tavoin. Fg 391 kiinnostaa veneenä, mutta mielummin ilman näitä barduja...
- seppomartti
Älä hyvä mies poista barduunoja vaan pistä ne takavantin kohdalle pois häiritsemästä kun ei ole tarvetta.
- Gulfjävel
Olen itse purjehtinut vuosia perhe(yksin)purjehduksia FG391:llä enkä ole pitänyt barduunoiden käyttöä minkäänlaisena ongelmana. Niiden käytöstä tulee nopeasti rutiinia ja yletyt barskavinsseihin näppärästi myös ratin takana ollessasi.
- Barduunari
Eikös kyseessä ole 7/8 osatakilainen malli? Mitä ihmeen toppirikihöpinöitä tuossa yllä oikein on?
Barduuna tulee kiinni etustaakin korkeudelle, chekstay eli alabarduuna taas huomattavasti alemmas.
Kumpaakaan ei voi kiinnittää "takavantin" eli takastaakin viereen, vaan mastolle, jos ne halutaan pois tieltä.
Jos/kun takilassa on taaksepäin suunnatut saalingit, ei takila varmaankaan tule alas, vaikka barduunoita ei käyttäisikään. Itse olisin enempi huolissaan siitä, että kovemmassa kelissä maston sivuttaistuki heikkenee, jos barduunoita käytetään. Barduunoiden kiristys löysää ylävantteja, ja masto pääsee kallistumaan leen puolelle.- 8+15
Meillä on Fg 391 7/8-rikillä ja siinä on siis barduunat. Kevyessä kelissä en ole jaksanut niitä kiristellä. Käyttö sinänsä ei ole mitenkään erityisen työlästä eikä ajoituksen suhteen kriittistä, koska saalingit ovat kuitenkin taaksepäin suunnatut.
Jod barduunat haluaisi paremmin pois tieltä, barduunaploki kannattaisi varustaa jollain helposti avattavalla sakkelilla ja kiinnittää barduunat rustirautoihin silloin, kun niitä ei tarvita. Itse en ole saanut vielä tätä aikaiseksi. - seppomartti
"Kumpaakaan ei voi kiinnittää "takavantin" eli takastaakin viereen, vaan mastolle, jos ne halutaan pois tieltä."
Staagi ei ole vantti, eikä yllä ole lipsahdus. Taakse suunnattujen saalinkien kautta tulee kanteen useampi vantti. Niistä taaimmaiseen tai sen rustirautaan olisi täsmällinen ilmaisu- jos joku ei halua lyhyempää ilmaisua ymmärtää. - Barduunari
seppomartti kirjoitti:
"Kumpaakaan ei voi kiinnittää "takavantin" eli takastaakin viereen, vaan mastolle, jos ne halutaan pois tieltä."
Staagi ei ole vantti, eikä yllä ole lipsahdus. Taakse suunnattujen saalinkien kautta tulee kanteen useampi vantti. Niistä taaimmaiseen tai sen rustirautaan olisi täsmällinen ilmaisu- jos joku ei halua lyhyempää ilmaisua ymmärtää.Olisiko syytä sitten puhua oikeilla termeillä, ettei tällaisia väärinkäsityksiä tulisi. Täällä on monta muuta seppää jotka puhuessaan etuvantista ja takavantista tarkoittavat etustaakia ja takastaakia. Luulin seppomartin olevan samaa sarjaa. Anteeksi.
- pmpi vaihtoehto
8+15 kirjoitti:
Meillä on Fg 391 7/8-rikillä ja siinä on siis barduunat. Kevyessä kelissä en ole jaksanut niitä kiristellä. Käyttö sinänsä ei ole mitenkään erityisen työlästä eikä ajoituksen suhteen kriittistä, koska saalingit ovat kuitenkin taaksepäin suunnatut.
Jod barduunat haluaisi paremmin pois tieltä, barduunaploki kannattaisi varustaa jollain helposti avattavalla sakkelilla ja kiinnittää barduunat rustirautoihin silloin, kun niitä ei tarvita. Itse en ole saanut vielä tätä aikaiseksi.Kiinnitä mieluummin takastaagiin (melko korkealle) pieni ploki ja viritä sen kautta 8mm "kuminaru" barduunasta toiseen. Laita kuminauha sen verran kireälle, ettei barduuna osu puomiin ja jää jiipatessa tai vendatessa sen taakse.
En löytänyt parempaa kuvaa kuin tämä. Ehkä siitä kuitenkin selviää mitä tarkoitan.
http://images.boats.com/photos/ovation/5177_102_ex1.jpg
Idea on se, että puomi ei nappaisi kumpaakaan barduunaa, vaikka ne ovat käyttövalmiina. Jos laitat sakkelivirityksellä barskat rusteihin kiinni, tuulen yltyessä niitä ei saa käyttövalmiiksi kovin helposti. - no problem!
Barduunari kirjoitti:
Olisiko syytä sitten puhua oikeilla termeillä, ettei tällaisia väärinkäsityksiä tulisi. Täällä on monta muuta seppää jotka puhuessaan etuvantista ja takavantista tarkoittavat etustaakia ja takastaakia. Luulin seppomartin olevan samaa sarjaa. Anteeksi.
Ei ihan noinkaan! Monessa takilassa on kolme vanttia kummallakin puolella. Etummaisessa rustissa on etuvantti tai etu-alavantti, takimmaisessa takavantti (tai taka-alavantti). Päävantti on keskimmäisenä.
Joissakin veneissä etu-alavantit on korvattu yhdellä baby-staagilla.
Sekaannusta tulee, jos puhut vantista ja tarkoitatkin staagia! Kysymys ei ole "monen muun sepän" mielipiteestä eikä pottuilusta, vaan ilmaisun selkeydestä. - Näin on
no problem! kirjoitti:
Ei ihan noinkaan! Monessa takilassa on kolme vanttia kummallakin puolella. Etummaisessa rustissa on etuvantti tai etu-alavantti, takimmaisessa takavantti (tai taka-alavantti). Päävantti on keskimmäisenä.
Joissakin veneissä etu-alavantit on korvattu yhdellä baby-staagilla.
Sekaannusta tulee, jos puhut vantista ja tarkoitatkin staagia! Kysymys ei ole "monen muun sepän" mielipiteestä eikä pottuilusta, vaan ilmaisun selkeydestä.Vantti ja staagi sama asia. FG 391 ja FG36 9/10 riki ei niissä tarvitse käyttää niinsanottuja välibarduunia kuin kovassa aallokossa. FG 39 ja FG 36 7/8 riki on köytettävä aina oli aallokko tai ei. Jos ei käytä voi tulla riki alas.
- Kanpela
Näin on kirjoitti:
Vantti ja staagi sama asia. FG 391 ja FG36 9/10 riki ei niissä tarvitse käyttää niinsanottuja välibarduunia kuin kovassa aallokossa. FG 39 ja FG 36 7/8 riki on köytettävä aina oli aallokko tai ei. Jos ei käytä voi tulla riki alas.
Finngulf 391:stä on tehty sekä 7/8 että 9/10 takilalla. 7/8 takilassa normaalit barduunat ja 9/10 takilassa välibarduunat. 9/10 takilassa saalingit hyvin pienellä kulmalla ja varsin taipuisa mastoprofiili, jolloin välibarduunoilla on kaksi tarkoitusta. 1. estää maston pumppaaminen aallokossa. 2. estää maston liiallinen taipuminen kun takastaagia kiristetään.
- uusi FG-sanasto???
Näin on kirjoitti:
Vantti ja staagi sama asia. FG 391 ja FG36 9/10 riki ei niissä tarvitse käyttää niinsanottuja välibarduunia kuin kovassa aallokossa. FG 39 ja FG 36 7/8 riki on köytettävä aina oli aallokko tai ei. Jos ei käytä voi tulla riki alas.
Ehkä vantti ja staagi on sama asia sinulle, joka olet FG:n asiantuntija.
Kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä:
"Harus eli staagi on nimitys niille köysille tai vaijereille, jotka tukevat laivan tai veneen mastoa pituussuunnassa. Sivusuunnassa mastoa tukevat vantit." (wikipedia)
Pieni purjehdussanasto: "Harus=staagi, tuki. Etu ja takaharukset, köysiä tai vaijereita jotka tukevat mastoa edestä ja takaa.
Vantti= mastoa sivusuunnassa tukevat vaijerit. "
http://people.uta.fi/~fipeku/skigla.htm
“H-veneen takila on ns. osatakila, joka tarkoittaa sitä että etustaagin kiinnityskohta mastolla on huomattavasti maston huippua alempana. Saalingit (yksi pari) ovat takaviistossa, ja rustiraudat mastonjalan takapuolella. H-veneessä on kaksi paria vantteja, ylävantit (pidemmät) ja alavantit (lyhyemmät). Alavantit kiinnittyvät mastoon saalinkien alapuolelle. Koska saalingit osoittavat taaksepäin (ja rustiraudat ovat maston takana), vantit vetävät mastoa taaksepäin ja masto pysyy pystyssä pelkän etustaagin ja vanttien avulla. Takastaagi on tärkeä maston trimmaamisen kannalta, mutta sitä ei tarvita maston pitämiseen pystyssä.” http://www.h-vene.net/hwiki/Maston_trimmaus - Näin on
uusi FG-sanasto??? kirjoitti:
Ehkä vantti ja staagi on sama asia sinulle, joka olet FG:n asiantuntija.
Kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä:
"Harus eli staagi on nimitys niille köysille tai vaijereille, jotka tukevat laivan tai veneen mastoa pituussuunnassa. Sivusuunnassa mastoa tukevat vantit." (wikipedia)
Pieni purjehdussanasto: "Harus=staagi, tuki. Etu ja takaharukset, köysiä tai vaijereita jotka tukevat mastoa edestä ja takaa.
Vantti= mastoa sivusuunnassa tukevat vaijerit. "
http://people.uta.fi/~fipeku/skigla.htm
“H-veneen takila on ns. osatakila, joka tarkoittaa sitä että etustaagin kiinnityskohta mastolla on huomattavasti maston huippua alempana. Saalingit (yksi pari) ovat takaviistossa, ja rustiraudat mastonjalan takapuolella. H-veneessä on kaksi paria vantteja, ylävantit (pidemmät) ja alavantit (lyhyemmät). Alavantit kiinnittyvät mastoon saalinkien alapuolelle. Koska saalingit osoittavat taaksepäin (ja rustiraudat ovat maston takana), vantit vetävät mastoa taaksepäin ja masto pysyy pystyssä pelkän etustaagin ja vanttien avulla. Takastaagi on tärkeä maston trimmaamisen kannalta, mutta sitä ei tarvita maston pitämiseen pystyssä.” http://www.h-vene.net/hwiki/Maston_trimmausOlet oikeassa vanteista ja staageista. Kuitenkin kyseiset veneet toinen 7/8 riki tarvii barduunoita ja 9/10 riki tarvii vain kovassa aallokossa. 9/10 riki on kuitenkin tätä päivää eikö vain.
- vanhasta FG:stä puhe
Näin on kirjoitti:
Olet oikeassa vanteista ja staageista. Kuitenkin kyseiset veneet toinen 7/8 riki tarvii barduunoita ja 9/10 riki tarvii vain kovassa aallokossa. 9/10 riki on kuitenkin tätä päivää eikö vain.
Niinpä, mutta aloittajahan puhui nimenomaan vanhasta FG:stä! Onko vanhoissa 9/10 riki?
- Sps
vanhasta FG:stä puhe kirjoitti:
Niinpä, mutta aloittajahan puhui nimenomaan vanhasta FG:stä! Onko vanhoissa 9/10 riki?
Täytyy puhua vanhoista kun uusia ei ole
- Sps:lle tiedoksi
Sps kirjoitti:
Täytyy puhua vanhoista kun uusia ei ole
Onko niin, ettet tiennyt FG:n muutoksista vai pottuilitko, sitä että 391 poistui tuotannosta 2005 ja siksi kaikki ovat vanhoja
http://www.finngulf.fi/fi/1981-2011/fg-39-391
Tässä sitaatti aikaisemmasta FG-keskustelusta, joka lukemalla ymmärrät miksi puhuttiin “vanhasta” ja “uudesta” rikauksesta.
“Joakim_
16.12.2013 14:21
FG39:n alkuperäisen maston P-mitta on 15,5 m vs. 36:n 14,2. Varsin suuri ero siis, kun samalla myös E-mitta on 0,5 m suurempi. Isopurjeen pinta-ala 47 m2 vs 38 m2 ja genuan 45 vs. 40 m2. Painoeroa noiden välillä on alle tonni. Myös tasoitusluvut kertovat, että FG39 on huomattavasti nopeampi kokoisekseen kuin FG36. Tietysti koko tuo rauhallisuutta, mutta kyllä tuon rikaus vastaa enemmän Inferno 29/33:sta kuin 31/36:sta, jotka ovat maltillisempia.
19/20 rikillä FG39:n P-mitta on "normaalimpi" 14,8 m ja puomi lyhyempi, mutta keulakolmion korkeus on sitten hurjat 15,6 m. …°
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11927294
- seppomartti
Semantiikan selvittyä vielä yksi korjaus itse asiaan. Ilmeisesti käytöstä pois olevat barduunat voidaan järkevästi kiinnittää takastagiin, taaimmaiseen rustiin tai vantin tyveen. Helppo on myös tehdä fallien kiinnitykseen kansisilmukka mihin barduunankin saisi kiinni. Mutta mastoon kiinnitystä epäilen vahvasti. Vaijeri maston, saalingin ja vanttien ympäri elää aallokossa ja toimii kuin viila pitkällä legillä.
- miksi barskat pois
Tästä tuskin voi olla eri mieltä.
En ole FG-purjehtija, mutta olen omistanut kaksi osatakilavenettä, joissa oli barduunat. Jos takila on suunniteltu barduunoilla tuettavaksi, miksei niitä käyttäisi? Kun käyttöön tottuu, eihän se voi olla erityinen riesa.
Kevyellä kelillä molemmat "barskat" voi tietysti pitää löysinä (kumiköysi takastaagin plokissa pitää ne puomin nokan takapuolella). - 17 + 6
miksi barskat pois kirjoitti:
Tästä tuskin voi olla eri mieltä.
En ole FG-purjehtija, mutta olen omistanut kaksi osatakilavenettä, joissa oli barduunat. Jos takila on suunniteltu barduunoilla tuettavaksi, miksei niitä käyttäisi? Kun käyttöön tottuu, eihän se voi olla erityinen riesa.
Kevyellä kelillä molemmat "barskat" voi tietysti pitää löysinä (kumiköysi takastaagin plokissa pitää ne puomin nokan takapuolella).Varmaan juuri siksi että suojan puolen barduuna on pahasti tiellä puomin nokan takapuolella ollessaan, jos pitäisi päästä myötäiseen.
Siksi sitä ei kannata kiinittää takastaagiin kun sitä ei käytä, vaan viedä se eteen rusteille. - Omassa veneessä ok
17 + 6 kirjoitti:
Varmaan juuri siksi että suojan puolen barduuna on pahasti tiellä puomin nokan takapuolella ollessaan, jos pitäisi päästä myötäiseen.
Siksi sitä ei kannata kiinittää takastaagiin kun sitä ei käytä, vaan viedä se eteen rusteille.Ok.FG:llä en ole purjehtinut. Oma kokemus perustui Avance 36:een. Siinä ei haitannut, vaikka barduunoiden plokit oli kuminauhalla vedetty korkealle takastaagiin ja leen barduunan vaijeri riittävän löysällä. Käytettiin kisoissakin, jossa oli kovan tuulen spinnujiippejä. Aivan saman systeemin olen nähnyt FG 36:ssa, joka oli usein samoissa kisoissa. Kun isossa oli reivi, molemmat barduunat saivat olla kireällä, koska purjeen toppi oli näiden alapuolella. Matkapurjehduksilla Itämeren yli pidimme mielellään reivin öisin ja molemmat barskat kireällä, jos oli kohtalainen tai navakka tuuli.
- Anonyymi
Meillä FG391 jossa uudempi riki (8/9) ja mikäli perhe käytössä niin barduunat ovat melko turhia. Niillä saisi förstaagin suoremmaksi, ja ehkä riki ei pumppaisi kovassa aallokossa, mutta meille turha kapistus, ei ole pumpannut ja hiukan sakkaava förstaagi ei menoa häiritse. Tärkeämpää mielestäni että pidetään perhepurjehdukset mahd simppelinä. Hyvin kulkee ilmankin, fantastinen vene ! Todellinen klassikko jossa hyvät kompromissti: hyvät tilat, upeasti purjehtiva, helppo hallita, saaristoon täydellinen ! Olemme suurentaneet sitlooran pöytää, ison skuutin siirrämme satamassa pois tieltä pistoolihakalla kiinni takapulpettiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102640- 911976
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391511- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67933
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55864
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 44775