Jakamaton kuolinpesä on kerrostaloasunto ja siihen on tulossa putkiremontti. Kuolinpesässä ei ole varoja, jolla remontti voidaan maksaa. Yksi osakkaista on asunnon haltija.
Pääkysymys: Miten taloyhtiön putkiremontin kustannukset jaetaan? (Loogisinta olisi, että osakkaiden omistussuhteiden mukaisesti, mutta onko näin.)
Lisäksi: Jos ei oteta lainaa, niin mitä pitäisi ottaa huomioon rahoitusvastikkeen osalta? Ja miten mahdolliset kotitalousvähennykset menevät (omistussuhteiden mukaisesti)?
Pääkysymys: Miten taloyhtiön putkiremontin kustannukset jaetaan? (Loogisinta olisi, että osakkaiden omistussuhteiden mukaisesti, mutta onko näin.)
Lisäksi: Jos ei oteta lainaa, niin mitä pitäisi ottaa huomioon rahoitusvastikkeen osalta? Ja miten mahdolliset kotitalousvähennykset menevät (omistussuhteiden mukaisesti)?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllähän se asunnon haltijalle kaatuu nuo maksut aina vuokratasoon saakka.
Eli remonttikulut taloyhtiö laskuttaa rahoitusvastikkeena ja kun tuo summa yhtiövastike ei nouse yli vastaavan asunnon vuokran niin haltija maksaa kaiken.
Jos haltijalla ei ole varaa niin sitten hänen täytyy luopua hallinnasta jolloin pääsette myymään asunnon.
Haltijalla ei ol oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin maksaa tai luopua hallinnasta.
Tietenkin sopimalla voidaan päätyä muihinkin ratkaisuihin.
Kiitos paljon vastauksesta!
Ja jos ymmärsin oikein, niin siinä tapauksessa, että rahoitusvastike nousee yli käyvän vuokratason, ylimenevän osan maksavat kuolinpesän osakkaat (omistussuhteiden mukaisesti).
Nimen omaan.
Pitääkö tämä varmasti paikkansa? Siis onko lain mukaan noin?
Ei pidä paikkaansa, sillä kuolinpesän osakkaan ei tarvitse maksaa mitään. Jollei esim. asunnon haltija maksa [osakkaiden keskenään sopimalla tavalla] putkiremontista aiheutuvaa rahoitusvastiketta, se jää maksamatta. Taloyhtiö voi toki siirtää vastikkeen perintään, jolloin asunto pakkohuutokaupataan viime kädessä.
Osakkaalla eiole kuolinpesässä koskaan velvollisuutta maksaa kuolinpesän laskuja. Jollei asiata päästä sopuun, tulisi kiiren vilkkaa myydä asunto putkiremontin kulujen maksusuoritusta varten. Maksun ylittävä osuus olisi sitten helppo jakaa rahana osakkaille.
Jos putkiremontin teettäjä on taloyhtiö, kuten yleensä on, niin silloin kustannukset eivät kelpaa kotitalousvähennyksiksi.
Jos osakas samalla uusii jotain, mikä ei kuulu putkiremonttiin, kuten keittiön kaapiston, tältä osin kulu on kotitalusvähennyskelpoinen.
Kuolinpesä tai ei, niin kusessa ollaan . Meidän kaksio Espoon Soukassa on nyt rem-
pattu. Alustan vähän . Kaikki 1970 ja 1980 rak talot on nyt putkirempan kohteita. Hommaa ei voi välttää.Ostaja ole tarkkana ettet osta tällaista asuntoa- sitten olet lirissä.
Maksoin v.2000 kaksiostamme 40.000MK.Nyt putkiremppa on valmis ja ja sen hinta on 57 M2 kaksiostamme 40.000 e LUIT OIKEIN . Nyt on vastikkeemme omasta kak
siosta 700 E / KK . Että silleen. Eläkeläiset eivät pysty näihin hintoihin vaan joutuvat myymään asuntonsa. No voithan ottaa lainaa 40 tonnia ja maksaa rempan pois.
Ja taas olet lirissä, korot juoksee. Ja sitten pahin, 95 % rakennusmiehistä oli virolaisia
Myyntiilmoituksissa tuleva putkiremppa on piilossa. VARO
Oho, saittepa aikanaan asunnon ihan pilkkahinnalla! Ja jos ostitte lainarahalla, niin velan olette varmaan maksaneet jo aikapäiviä sitten. Tuo 40 000 euroa on ihan normaalihinta putkiremontista tuon kokoisessa asunnossa. Korotkin ovat nyt ihan pohjalukemissa, joten eipä teillä luulisi olevan huolen häivää. Ja maksajiakin siis kaksi, jos oikein ymmärsin? Asumiskulut siis 350 euroa per nenä. Monella yksinäisellä on tuossa ykkönen edessä.
Mutta onhan se hyvä muistutella, että eivät ne rakennukset mitään ikuisia ole, eli remontteja ne vaativat. Luulisi kyllä aikuisten ihmisten olevan tietoisia tästä. Meillä on putkiremontti jo tehty, ja sen jälkeen monenlaisia muita isoja remontteja - ja lisää tulossa (esim. julkisivu- ja ikkunaremontti).
Eihän ne rempat missään piilossa ole! Jos remonttia ei ole tehty, mutta sellainen on suunnitteilla, se näkyy taloyhtiön viisivuotissuunnitelmassa. Ja jos se on suunnitteilla myöhemmin, niin kyllä asunnon ostajan pitää sen verran kartalla olla, että tajuaa sen olevan tulossa, jos talo on tosiaan rakennettu 70- tai 80-luvulla.
Osaatte ko sanoa kuinka omakotitalon jakamattoman kuolinpesän osakkaiden kotitalousvähennys toteutuu? Yksi osakkaista asuu ilman vastiketta, vain pienistä hoitokuluista vastaa. Isommista päätetään yhdessä 4 osakasta. Nyt putkiremontti 8000 e. Saako kukin osakas kotitalousvähennyksen, jos jokainen maksaa laskusta osuutensa?
Kotitalousvähennys saadaan vain työn osuudelta ja jos työn tekijä kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Tarvikkeet ja kalusteet ei ole vähennyskelpoisia.
Kaippa asuja vastaa kuluista käypään vuokraan asti ja loput jaetaan osakkaiden kesken. Sopimalla voidaan toisinkin tehdä. Pitääköhän lasku jakaa osiin, että jokainen saa kotitalousvähennyksen. Kätevintä varmaan jos yhteinen kuolinpesän tili josta laskun voi maksaa ja hakea vähennys.
Omistaja maksaa. Tässä tapauksessa kuolinpesä eli osakkaat. Remonttikulut kuuluu omistajille eikä haltijalle.
Osakkaat eivät maksa omasta pussista mitään, mutta kuolinopesän varoja voidaan käyttää tietenkin pesän kuluihin.