Itsekin kyseisestä sairaudesta koko nuoruutensa kärsineenä ja sitä vastaan taistelleena, ja kohta voiton puolelle selviytyneenä haluan antaa auttavan oljenkorren muille kohtalotovereille toivoen, että siitä olisi edes jotain apua ahdingossanne;
Itseäni on vaivannut myös nämä pelottavat ajatukset erilaisista ikävistä asioista, pahimpana läheisten menetys. Olen myös toistanut toimintoja niin kauan kunnes olen saanut tehtyä sen ajatellen hyviä asioita ja "kumoten" pahan ajatuksen. Kuulostaako tutulta? Samalla tuntien ärsyttävää pelkoa ja turhautumista, häpeääkin jos joku sattuisi näkemään... Ja vaikka jossain sisimmässään tietääkin, että se on vain kuvitelmaa omassa päässäni niin silti ei uskalla ottaa riskiä ja jättää asiaa sikseen. Koska "Mitä jos...?"!!!
Sitähän aina neuvotaan, että paras keino päästä pakko- oireista on vain yksinkertaisesti tehdä toisin kuin sairaus käskee. Älä toista, uskalla ajatella pahoja asioita, jne... Ja tottahan se on! Se on nopein keino, mutta myös eniten rohkeutta vaativa. Silloin on vain pakko luottaa tuntemattomaan, elämään. Itse olen liian perusteellinen ja ankara itseäni kohtaan, jotta olisin voinut vain tehdä noin. Mutta halusin kuitenkin elämäni ja sen hallinnan takaisin itselleni, kenelle se kuuluukin, joten lähdin omaan selviytymisseikkailuuni kiertotietä pitkin.
Jotta uskaltaisin luottaa totuuteen, päätin selvittää faktat sen takana ja aloin järkeistää asioita. Se tosin johti uuteen ongelmaan; mihin asettaa raja, milloin lopettaa ja vain irrottaa? Siitä muotoutuikin yllättävän iso ongelma ja jatkoin aina vain uusien asioiden järkeilyä, "selvitän vielä tämän, en saa muuten mielenrauhaa.."
Tämä johti samanlaisiin tilanteisiin kuin alkuperäistenkin pakko-oireiden kanssa. Sitä yritti tehdä asiat tietyllä tavalla niin kauan kunnes oli vain pakko luovuttaa ja elää hetkessä sen vaatimalla tavalla. Toistettuani tätä samaa kaavaa (vain ajatusten vaihtuessa) vuosia, oma mieli alkoi lopulta pakottamaan ihan vain luottamaan totuuteen ja lopettamaan kyseinen toiminta ja luopumaan niistä ajatuksista, sillä olinhan jo niin monesti joutunut toteamaan, että se on ihan ok, ei ole mitään hätää vaikka toimisin miten vain!
Ja nyt olen tässä vaiheessa. Tiedän totuuden ja luotan siihen, uskallan jo tehdä miten vain, koska tiedän että voin, hyvillä mielin, vaikka ajattelisin mitä vain! On syntynyt sisäinen rauha ja usko parempaan. Olen saanut uuden mahdollisuuden elämään ja onnellisuuteen, joista olin jo lähes luopunut. Helpolla tämä ei kuitenkaan missään nimessä ole tullut, vaan on vaatinut uhrauksia, "verta, hikeä ja kyyneleitä"! Ja sen takia halusin kirjoittaa tämän tekstin tänne, jos voisin säästää jonkun muun samalta vaivalta. Tiedän, että jokaisen on itse löydettävä sisältään se luottamus totuuteen, tavalla tai toisella, mutta toivon että siitä on edes jotain apua, kun toinen saman kokenut sanoo, että se on ihan ok, voit luottaa ja irrottaa. Ei ole mitään hätää!
Paljon voimia ja tsemppiä kaikille taistelijoille, selviytyjille! :)
Pakko-oireinen? LUE tämä!
7
198
Vastaukset
- jdzdryrdyez
Itsellä ne pakkoajatukset hallitsivat elämää koko lapsuuteni, nuoruuteni ja aikuisuuden. Hirveä oravanpyörä, pelkäsin jonkun näkevän, mutta samalla en uskaltanut olla tekemättäkään.
Lasten saanti pahensi tilannetta, sillä pelkäsin, että lapsille tapahtuu jotain jos jätän jotain tekemättä.
Minulla pakkoliikkeiden lisäksi oli erilaisia neurooseja ja joku hella tai kahvinkeitin oli painajainen, ulko-ovista puhumattakaan. Joskus olin hellan luona ja pidin pitkiä aikoja käsiäni, levyillä, että pystyisin olemaan varma, että ne on kiinni. Rynkytin ulko-ovia niin, että lukot ja ovi kärsi ja vaikka oli rynkyttänyt ovea, niin silti joutui vielä palaamaan ja tarkistamaan.
Itse pääsin neurooseista ja pakkoliikkeistä kerralla eroon kun tulin Uskoon. Se on ihan uskomatonta, mutta kun otin vuonna 2012 Jeesuksen sydämeeni, niin ne kaikki lähti. Minulla oli lisäksi riippuvuuksia ja psykosomaattisia sairauksia ja ne lähti siinä samalla. Itse ymmärsin asian vasta syksyllä, kun apteekin ohi kulkiessani tajusin, etten ole käynyt siellä pitkään aikaan.- lumikko3
Ihana kuulla että Jeesus paransi sinut kerralla.
Minulla on myös ollut ahdistuneisuutta ja myöhemmin pakko-oireitakin.
Uskon myös Jeesukseen Vapahtajana ja Parantajana mutta minä en ole parantunut. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Jeesus voisi parantaa, niin vaan ei ole minun kohdallani vielä ainakaan käynyt. - sdflöytrtyiuf
lumikko3 kirjoitti:
Ihana kuulla että Jeesus paransi sinut kerralla.
Minulla on myös ollut ahdistuneisuutta ja myöhemmin pakko-oireitakin.
Uskon myös Jeesukseen Vapahtajana ja Parantajana mutta minä en ole parantunut. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Jeesus voisi parantaa, niin vaan ei ole minun kohdallani vielä ainakaan käynyt.Osasta asioita paranin heti, mutta sitten osa tuli tipoittain kun kasvoin uskossa.
Neuroosit, pakkoliikkeet ja riippuvuudet yhtä lukuun ottamatta lähtivät kerralla. Tämän yhden jäljelle jääneen kanssa sainkin sitten painia ihan tarpeeksi.
Kohtalon hetkelläni olin polvillani ja huusin Jeesusta avukseni, niin kovaa kuin minusta lähti ääntä. Aloin lukemaan raamattua ja toimimaan sen mukaan.
Menin Kirkkoon, jonka Isä minulle osoitti ja siellä minua jo odotettiin.
Uskova tarvitsee seurakunnan ympärilleen, seurakunnan, jossa vielä noudatetaan Jumalan sanaa. Isä opastaa jotkut Helluntalaisiin, jotkut Katolliseen Kirkkoon, jotkut Ortodoksikirkkoon...
Suosittelen sinulle, että kysyt isältä apua ja sitä, että Hän kertoo sinulle, mikä paikka sinulle on varattu. Ja sitten seuraat sitä väylää, jonka Isä on sinulle varannut. - lumikko 3
sdflöytrtyiuf kirjoitti:
Osasta asioita paranin heti, mutta sitten osa tuli tipoittain kun kasvoin uskossa.
Neuroosit, pakkoliikkeet ja riippuvuudet yhtä lukuun ottamatta lähtivät kerralla. Tämän yhden jäljelle jääneen kanssa sainkin sitten painia ihan tarpeeksi.
Kohtalon hetkelläni olin polvillani ja huusin Jeesusta avukseni, niin kovaa kuin minusta lähti ääntä. Aloin lukemaan raamattua ja toimimaan sen mukaan.
Menin Kirkkoon, jonka Isä minulle osoitti ja siellä minua jo odotettiin.
Uskova tarvitsee seurakunnan ympärilleen, seurakunnan, jossa vielä noudatetaan Jumalan sanaa. Isä opastaa jotkut Helluntalaisiin, jotkut Katolliseen Kirkkoon, jotkut Ortodoksikirkkoon...
Suosittelen sinulle, että kysyt isältä apua ja sitä, että Hän kertoo sinulle, mikä paikka sinulle on varattu. Ja sitten seuraat sitä väylää, jonka Isä on sinulle varannut.Kiitos neuvoistasi ! :)
Minulla on eräs uskova ystävä, jonka kanssa rukoilemme läheistemme ja omien asioittemme puolesta mutta seurakuntaa minulla ei tällä hetkellä ole. - fhdyhadyery
lumikko 3 kirjoitti:
Kiitos neuvoistasi ! :)
Minulla on eräs uskova ystävä, jonka kanssa rukoilemme läheistemme ja omien asioittemme puolesta mutta seurakuntaa minulla ei tällä hetkellä ole.Itse löysin kodin Katolisesta Kirkosta, jonne Yläkerta johdatti.
Viimeiset isommat ongelmat poistui Kirkkoonoton yhteydessä, joka piti sisällään Ripin ja eksorkismin.
En tarkoita, että Yläkerta olisi varannut juuri Katolista kirkkoa sinulle tieksi, mutta jos se sattuisi kiinnostamaan, niin...
Jos olet pääkaupunkiseudulta, niin voit käväistä katsomassa palveluksia Marian Kirkolla (Mäntytie 1) tai Henrikin katedraalilla (Tehtaankadun alussa)
Mariassa on iltamessut joka arkipäivä klo 18:00 ja aamumessut maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 8:00. Silloin siellä ei ole paljoa ihmisiä ja olet takuuvarmasti tervetullut mukaan.
Henrikissä aamumessut on tiistaisin ja torstaisin klo 7:30 ja iltamessut maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18:00
Lauantaisin kummassakin on iltamessu klo 18:00
Sunnuntaina sitten on kummassakin useampia messuja, joista osa muilla kielillä. - Karjalan mänty
lumikko3 kirjoitti:
Ihana kuulla että Jeesus paransi sinut kerralla.
Minulla on myös ollut ahdistuneisuutta ja myöhemmin pakko-oireitakin.
Uskon myös Jeesukseen Vapahtajana ja Parantajana mutta minä en ole parantunut. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Jeesus voisi parantaa, niin vaan ei ole minun kohdallani vielä ainakaan käynyt."Minulla on myös ollut ahdistuneisuutta ja myöhemmin pakko-oireitakin.
Uskon myös Jeesukseen Vapahtajana ja Parantajana mutta minä en ole parantunut. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Jeesus voisi parantaa"
Aivan Lumikko3, Jeesus on ennenkaikkea sairaiden ja heikkojen Ystävä - minäkin olen ollut Jeesus-uskossa jo vuosikymmeniä ja olen parantunut lukemattomista vaikeista ja ns. parantumattomistakin sairauksista, mutta paniikkihäiriötä ja ajoittaista masennusta Jeesus ei ole vielä parantanut, mutta uskon, että Hän voi tehdä sen milloin vain.
Täytyy vaan muistaa, että Jumala EI ole mikään ihmisten hallinnassa oleva parannuskone, vaan Hän parantaa kenet tahtoo ja milloin tahtoo.
Jokatapauksessa Taivasten Valtakunnassa olemme terveitä ja onnellisia kaikki Jeesukselle elämänsä antaneet hänen omansa ja saamme yhdessä iloita kaikista Taivaan riemuista!
.
- Jeesus on Voittaja
Paavin kirkkoa en kyllä itse suosittele kenellekään, siellä palvotaan Paavia, Mariaa ja pyhimyksiä - Jeesus Kristus on aivan sivuhenkilö siellä.
Paavi myös kuvittelee olevansa virallisesti vaatimattomasti "Jumalan Pojan sijainen maan päällä"!!!
Kukaan ei voi olla Jeesuksen sijainen ja joka väittää sellainen olevansa on TODELLA eksynyt.
Vain Jeesuksessa Kristuksessa on PELASTUS kaikille ihmisille maailmassa, Jeesus sanoo "Minä olen tie ja totuus ja elämä". Kaikkien muiden palvonta on kauhistuttavaa epäjumalien palvontaa, sillä Isälle ja Pojalle, Jeesukselle kuuluu ainoastaan kaikki rukous, palvonta, ylistys ja kiitos ja kunnia. Aamen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1522115
Stubb kävi pelaamassa golfia Trumpin kanssa Floridassa
Presidentit tapasivat aamiaisella, pelasivat kierroksen golfia ja lounastivat yhdessä. Vierailu oli luonteeltaan epävir3331319Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.941255- 1571158
- 68961
- 35948
Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik31889Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos59848Joustoasuminen , kyykyttämistä vai ihan vaan mielenvikaisuutta?
https://yle.fi/a/74-20149669 Kun asumistukia leikataan joittenkin sääntöjen mukaan,olis pakko muuttaa halvempaan. Mutta26822Onko kaivattusi
Työelämässä vai ei? Jo on niin mitä ajattelet hänen ammatistaan? Jos ei ole niin haittaako se sinua?46789