Haittaisiko sinua, jos kumppanillasi olisi lapsia

Kyllä,
Niin vain on käynyt että olen tapaillut ja seurustellut naisten kanssa joilla ei ole ollut lapsia.
Itsellä ei ole lapsia mutta suorastaan olisi olut hienoa jos tapaamallani naisella olisi ollut lapsi, a.
Minulla itsellänikin on omat kuviot (työ) jotka vaikuttavat elämääni ja jäänne nuoruuden erilaisista valinnoista..

Ei juuri mitään, vähän riippuu minkä ikäinen jos on esim teini ei silloin mutta jos joku 3v niin ehkä vähän

Jos kakarat eivät ole kondomin käytön muistuttajia, niin miksei.

Ryhtyisin ehkä, riippuu siitä naisesta.

Ei haittaisi, jos rakkautta riittää

Ei haittaisi :)

Haittaisi. Paljon. Ei lapsia mulle mieluiten ikinä. Sen verran vievät aikaa ja huomiota joka välissä. Ja pitävät meteliä. Kaipaan kotiini hiljaisuutta.

haittaisi. en halua lapsia, en lapsiarkea. omillaan asuvat olis ihan ok.

Ahaa, voisit siis sittenkin olla kiinnostunut minusta. Olin jo ihan varma että olet hetero kun sinulla on lapsia :/

jos olisi jo edes kouluikäinen. Ikää on jo sen verran, etten jaksaisi enää pikkutaaperon kanssa. :)

Ei haittaisi laisinkaan, jos rakkautta muuten riittäisi ja tunne olisi molemminpuolinen. Onhan niitä paljon pahempiakin asioita kuten mielenterveysongelmat, vakavat sairaudet, väkivallat ja sodat.

Kyllä lähtisin suhteeseen, jos rakkaus tavoittaisi meidät.

EI koska itsellänikin on. Vaan se olisi vahva plussa. Ymmärtäisi perhearjesta ja lasten kasvatuksesta ja kehityksestä enemmän kuin yksin aina asunut, kenties uusavuton ja itsekäs sinkkuperinsessa:b

Haittais lähtökohtaisesti, koska olen melko nuori vielä ja haluan tavallaan aloittaa yhteisen elämän ja perheen rakentamisen naiseni kanssa. Tietysti, jos vaan todella rakastuis ja toinen olisi päässyt irti entisestä perhe-elämästä miehen kanssa(ei enää "kiinni" suhteessa), olis se kai mahdollista. Ihanne-naiseni on kyllä lapseton.

Ei haittaisi. Itsellänikin on. Ajattelen kanssa vähän siten, että mielummin saisi toisellakin olla lapsia. Sieltä se ymmärrys ja toisaalta kumppanuuskin saattaa paremmin tulla kun molemmilla lähtötilanne sama.

Ei tosiaankaan haittaisi.

EI todellakaan haittaisi..Itellä kaoset jo isoja, yksi asuu enää kotona..monessa asiassa olisi vain plussaa...

Ei haittaa lapset jos ovat TYTTÖJÄ! Jotkut pojat ei tulisi kuulonkaan!

mieleltään järkkynyt nainen, kuten suurin osa bilesboista valitettavasti on, ja kotona vielä pari murjottavaa teiniä.. ei kiitos.

Aidasta on aina kyse.

Joku kokoomusvakooja liikkeellä...

Mua ei haittaisi! Tietyllä tavalla elän jossain yksiavioisuus kunniaan -normatiivisessä kuplassa ja oon aina kuvitellut, että tulevaisuudessa kokisin kumppanini kanssa yhdessä ensimmäisen lapsen (joka olisi yhteinen). Mutta järjellä ajateltuna siinä ei olisi mitään pahaa, jos toisella niitä lapsia jo valmiiksi olisi, jos vaan löytyisi kiinnostusta saada muutama lisää mun kanssa. :)

No ei mua nyt haittaa kun on omiakin, ajankäytöllisiä hankaluuksia on kyllä tiedossa jos molemmilla on lapsia. Siis siinä kohtaa kun tavataan vaan kahdestaan. Lapselliset tuuppaa ymmärtämään lapsiperhe-elämän kiemuroita paremmin, joten sikäli plussa. Ja hyvä myös siitä näkökulmasta katsottuna että sitten tuskin haluaa lisää lapsia, mä en enää jaksa lähteä siihen rumbaan.

No ei haittaa, mutta lapsia on haitannut, että kumppanillani olen minä, mikä noin yleensä on haitannut suhdetta.

Kyllä se haittaisi, ja ihan sama millä tavoin lapset olisi hankittu.

Jos ihmisellä on lapsia niin lapset ovat kuitenkin elämässä se numero yksi, tai ainakin pitäisi olla. Ja minusta niillä lapsilla on myös oikeus odottaa, että äidin mahdollinen kumppani pitää heistä. Itse en lapsista suuremmin pidä ja olen muutenkin seurani suhteen aika valikoiva, joten on hyvät mahdollisuudet siihen että en pitäisi kumppaninikaan lapsista, mikä olisi niitä lapsia kohtaan väärin.

Eri asia jos on jo aikuisia omilleen muuttaneita lapsia, silloin voisin ehkä ajatella asiaa.

Pikkulapset ovat meluisia, sottaisia ja haisevat lapselle. Arvaamattomia otuksia, mikä varmaan jonkun mielestä on vain ihanaa spontaaniutta. Itse en tykkää. Teinit usein hankalia, koettavat oikein haastaa aikuista. Ei minun juttuni ollenkaan. Minusta on parempi, että minä ja lapset enimmäkseen pysyttelemme erossa toisistani. (Ihan mielelläni silti maksan veroja, jotta muiden lapsia voidaan hoitaa ja kasvattaa ja kouluttaa, kunhan minun ei lähemmin tarvitse osallistua.)

Haittais ku oon vielä nuori, eläväinen ja kaunis ja elämä edessä. Voi olla ettei haittais jos oisin vanhempi, elämää enemmän nähnyt ja omia lapsia.

Ei haittaisi. Hyväksyn että toinen on tehnyt erilaisia valintoja kuin mitä itse olen tehnyt. Pitäisin jopa hienona asiana. Ehkä romantisoin, mutta minusta on jotenkin ihanaa, jos naiseni olisi synnyttänyt uuden elämän.. Ihmisen. Yleensäkin toivon, että rakkauteni kohde olisi nähnyt elämää, kykenisi syvään rakkauteen ja kantaisi vastuuta itsestään ja valinnoistaan. Niin pyrin itsekin tekemään.

Mietin samaa asiaa..Tosin lapsen olen hankkinut toisen naisen kanssa. Pelkään, että kukaan ei halua minua enää, koska olen äiti-ihminen jolla on lapsi toisen naisen kansssa. Itse en ikinä ennen ajatellut, että naisten jotka on äitejä arvo laskiksi vaan minusta äitiys on aina ollut hieno. Nyt sitten mietinkin, että mitä muut ajattelevat. Onko oma arvo jo mennyt, kun on lapsi enkä hirveä bilehilekkään ole, vaikka ikääkin on vasta 29 vuotta.

Ei todellakaan haittaisi ja olenkin ollut suhteessa sellaisen kanssa. Sen sijaan huono itsetunto todella suuresti haittaa ja sitten se oman arvon jatkuva pohtiminen, alemmuudentunne ja vertaaminen jatkuvasti muihin haittaa kyllä ja tosi pahasti.