epsulin terapeuttitoimisto

epsuli

Kerro minulle murheesi. Osaan auttaa melko varmasti, koska olen 8-vuotiaasta asti tutkinut ihmisen psykologiaa.

Olen ehkä teitä nuorempi, mutta olen tunnetasolla yhtä älykäs kuin tekin (paitsi itserakkaana sanon nyt olevani älykkäämpi). Lisäksi minulla on terapeuteista tms kokemusta (vihaan niitä). Mutta koska olen nyt teidän terapeuttinne, aijon hoitaa sen KUNNOLLA. Toisinkuin aivopesuimuri (koulukuraattori).

!Huomaa! En trollaa. Kaikki tässä viestissä on totta.

28

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Siiliö

      Olen introvertti, minulla taitaa olla asperger, olen ylimielinen muita kohtaan ja olen sadisti.

      Kerro, minkä noista osaat parantaa. En halua olla näin pahasti introvertti ja välillä käyttäydyn liiankin vittumaisesti kavereitani kohtaan. Aspergerista en edes halua eroon ja sadismi on niin vahvasti osa minua, etten halua sitä kokonaan pois. Haluan pitää myös osan ylimielisyydestäni.

      • Siiliö

        En kyllä usko, että sinä osat auttaa. Kuulostat just joltain perus "osaan varmasti koska olen lukenut tän kirjan"-keittiöpsykologilta.


      • ooce
        Siiliö kirjoitti:

        En kyllä usko, että sinä osat auttaa. Kuulostat just joltain perus "osaan varmasti koska olen lukenut tän kirjan"-keittiöpsykologilta.

        Joo on mullaki psykologeista kokemusta, olen käyny terapiassa.

        En siltikään ILMAN kunnon koulutusta rupeis terapiasoimaan yhtään ketään. Varsinkaan ko olet niin nuori, eli omaat hyvin vähän elänän kokemusta, en pitäisi sinua mitenkään pätevänä.

        ocetherunq


      • Introverttius on pysyvä ominaisuus. Sama pätee mahdolliseen aspergeriin. Introverttiutta en pitäisi sairautena tai haittana laisinkaan, aspergerinkin vähän kyseenalaistaisin. (Tutustu vammaisuuden määritelmään - se on osin muun yhteisön eli valtaväestön määrittelemää, ja kuka taas sanoo, enemmistö edustaa terveyttä?)

        Kokonaan toinen kysymys on sitten se, että mitä käytännössä teet ja tunnet, ja mitä haluaisit tehdä eri tavalla. Mitä tarkoitat sillä, että haluaisit hieman päästä introverttiudesta eroon? Haluaisitko kuitenkin olla enemmän ihmisten kanssa tekemisissä tai oppia ns. Sosiaalisia taitoja? Vai haluatko oikeasti olla juuri niin introvertti kuin olet, mutta et vain pidä siitä, millainen olet?

        Asperger: no testit. Ja sitten voi opetella monia eri tapoja toimia ja etsiä ne tilanteet tai asiat, jotka aiheuttavat ongelmia.

        Sadisimijuttuun en osaa sanoa mitään. Se kuulostaa joltain pinttyneeltä mielenkiinnon kohteelta, joka kiehtoo... Ja tavallaan et haluakaan päästä siitä eroon? No jos et vahingoita ketään, niin miksi sinun pitäisi päästä siitä eroon?


    • "Olen introvertti, minulla taitaa olla asperger, olen ylimielinen muita kohtaan ja olen sadisti."

      Voiko introverttiyden tasoa noin vain muuttaa?
      Jos on Asperger, eihän sitäkään nyt noin vain "päästä eroon"?
      Ylimielisyys? Opettele nöyryyttä ja usko, että kyllä se maailma vielä potkii päähän ja huomaat, ettet ole enää niin ylimielinen.

      Minä olen keittiöpsykologi >:) Toisaalta en itse juurikaan hae tietoa itsenäisesti, koska en jaksa, mutta imin kaiken tiedon lukion psykologian kursseilta, mutta en käytä niitä vaan maalaisjärkeillä asioita. Ehkä joskus minusta tulee oikea psykologi, niin ainakin toivon.

      Minulla voi olla käyttöä 12-14-vuotiaalle (?) keittiöpsykologille, joten anna palaa Ebzu. En ota tätä niin vakavasti, mukavaa keskustelua tämä on :D

      Okei, mistä aloittaisin. Olen todella vainoharhainen ja luulen, että kaikki salaa vihaavat minua. Olen läheisriippuvainen. Minulla on huono itsetunto. Olen joskus epäillyt, että minulla olisi riippuvais-välttelevä persoonallisuushäiriö. Noh, tuskin on, mutta havaitsen itsessäni monia ongelmallisia piirteitä, mitä heillä on, mutta se menee varmaan huonon itsetunnon piikkiin tai jotain:

      "Välttelevät ovat taipuvaisia kääntymään sisäänpäin suojellakseen itseään koska he ovat äärimmäisen herkkiä hylkäämisille -- Vain sellaiset suhteet jotka todennäköisesti tulevat johtamaan täydellisen kritiikittömään hyväksymiseen luodaan -- Äärimmäinen herkkyys kritiikille perustuu voimakkaaseen huonommuuden tunteeseen, huonoon käsitykseen itsestä sekä huonoon itseluottamukseen -- Välttelevät potilaat yleensä tuntevat häpeää monista asioista elämässään ja ovat kohtuuttoman itsekriittisiä, vaikka useimmat heidän ilmaisemistaan huolista näyttävät olevan turhia -- Potilaat joilla on välttelevä persoonallisuushäiriö kokevat itsensä kömpelöiksi ja riittämättömiksi sekä olettavat olevansa vastenmielisiä -- Pakeneminen todellisuudesta mielikuvitusmaailmaan on heidän tavallinen tapansa tyydyttää tarpeitaan ja lievittää turhautumistaan."

      "Riippuvainen persoonallisuus ilmenee korostuneena hoivatuksi tulemisen tarpeena, joka johtaa mukautuvaan – jopa alistuvaan ja takertuvaan käyttäytymiseen sekä voimakkaaseen eroon joutumisen pelkoon. Yksin ollessaan riippuvainen tuntee itsensä voimakkaan avuttomaksi ja läheisen suhteen päättyessä hän pyrkii etsimään nopeasti uuden hoivaa ja tukea antavan suhteen. Riippuvainen persoonallisuus kokee, ettei hän kykene itse päättämään edes tavallisista arkielämän asioista, eikä varsinkaan suurista elämää koskevista päätöksistä."

      Minulla on pakkomielle olla laiha. Usein paastoan ja liikun niin, että laihdun pari kolme kiloa ja sitten taas syön normaalisti ja mussutan kaikkea hyvää vailla huolen häivää ja lihon ne pari kiloa takaisin. Normaalipainoni on kyllä 6 kiloa alipainon puolella, mutta pidän sitä biologisena normaalipainonani, sillä se pysyy sellaisena ilman mitään vaikeuksia eikä aiheuta mitään ruumiillista haittaa.

      Mutta kaiken kaikkiaan pidän itseäni melko terveenä.
      Joskin mietin että tulenko koskaan löytämään paikkaani maailmassa ja ihmisiä, jotka haluavat jakaa koko loppuelämän kanssani.

      • Siiliö

        Voiko introverttiyden tasoa noin vain muuttaa? - Minä olen onnistunut muuttamaan introverttiyden tasoani jo paljon. Pienenä olin itseasiassa hieman ujo, mutta silti extrovertti. Ala-asteella minusta tuli introvertti, koska jouduin opettelemaan elämään ilman kavereita.
        Jos on Asperger, eihän sitäkään nyt noin vain "päästä eroon"? - Ei tosiaan. Enkä oikeastaan edes halua. :D
        Ylimielisyys? Opettele nöyryyttä ja usko, että kyllä se maailma vielä potkii päähän ja huomaat, ettet ole enää niin ylimielinen. - Oikeastaan osaan olla nöyrä. Olen kyllä suurimman osan ajasta nöyrä, mutta silloin tällöin puheestani paistaa läpi rajaton itserakkaus, ylimielisyys ja itsekeskeisyys. Haluaisin oikeastaan hieman tasoittaa tätä.

        Ja minäkin oikeastaan unohdin olevani vainoharhainen. Mutta rehellisesti sanoen en halua siitä eroon. Parempi olla varuillaan kuin kuolla myrkytettynä/veitsi selässään. ;)
        Toki varjopuolena tosiaan tulee se, että minäkin luulen, etteivät minun kaverini oikeasti pidä minusta.

        Mutta ei kai pikku-epsutepsu suuttunut kun en uskonut hänen taitoihinsa? :(
        Vai miksei hän vastaa?


      • Siiliö kirjoitti:

        Voiko introverttiyden tasoa noin vain muuttaa? - Minä olen onnistunut muuttamaan introverttiyden tasoani jo paljon. Pienenä olin itseasiassa hieman ujo, mutta silti extrovertti. Ala-asteella minusta tuli introvertti, koska jouduin opettelemaan elämään ilman kavereita.
        Jos on Asperger, eihän sitäkään nyt noin vain "päästä eroon"? - Ei tosiaan. Enkä oikeastaan edes halua. :D
        Ylimielisyys? Opettele nöyryyttä ja usko, että kyllä se maailma vielä potkii päähän ja huomaat, ettet ole enää niin ylimielinen. - Oikeastaan osaan olla nöyrä. Olen kyllä suurimman osan ajasta nöyrä, mutta silloin tällöin puheestani paistaa läpi rajaton itserakkaus, ylimielisyys ja itsekeskeisyys. Haluaisin oikeastaan hieman tasoittaa tätä.

        Ja minäkin oikeastaan unohdin olevani vainoharhainen. Mutta rehellisesti sanoen en halua siitä eroon. Parempi olla varuillaan kuin kuolla myrkytettynä/veitsi selässään. ;)
        Toki varjopuolena tosiaan tulee se, että minäkin luulen, etteivät minun kaverini oikeasti pidä minusta.

        Mutta ei kai pikku-epsutepsu suuttunut kun en uskonut hänen taitoihinsa? :(
        Vai miksei hän vastaa?

        Hmmm, periaatteessa minäkin olen kai muuttanut introverttiyden tasoani :/ Olin pienenä melko puhelias ja ala-asteen ensimmäisillä luokilla, mutta sitten yläasteella minusta tuli hiljainen, mutta lukiossa taas minusta tuli jollain tasolla puheliaampi, ainakin reippaampi ja nyt yliopistossa olen melko puhelias.

        Mutta sitten kun yritän ajatella, että olenko OIKEASTI muuttunut, en oikein osaa sanoa. Ehkä olen aina ollut yhtä introvertti, mutta jotkut muut asiat, kuten ujous ja itsetunto ovat muuttuneet. Koska eihän introverttiys tarkoita sitä, että ihminen ei osaisi olla puhelias tai nauttisi toisten seurasta. Toisaalta minun introverttiystasot eivät ole yhtä korkeita mitä suurimalla osalla teillä näytti olevan (jotain 70, mulla oli jotain 40 pintaan ainakin yhdessä) :D


      • Sori, mutta persoonallisuushäiriödiagnooseja ei tehdä vielä tuon ikäisille.


      • Siiliö kirjoitti:

        Voiko introverttiyden tasoa noin vain muuttaa? - Minä olen onnistunut muuttamaan introverttiyden tasoani jo paljon. Pienenä olin itseasiassa hieman ujo, mutta silti extrovertti. Ala-asteella minusta tuli introvertti, koska jouduin opettelemaan elämään ilman kavereita.
        Jos on Asperger, eihän sitäkään nyt noin vain "päästä eroon"? - Ei tosiaan. Enkä oikeastaan edes halua. :D
        Ylimielisyys? Opettele nöyryyttä ja usko, että kyllä se maailma vielä potkii päähän ja huomaat, ettet ole enää niin ylimielinen. - Oikeastaan osaan olla nöyrä. Olen kyllä suurimman osan ajasta nöyrä, mutta silloin tällöin puheestani paistaa läpi rajaton itserakkaus, ylimielisyys ja itsekeskeisyys. Haluaisin oikeastaan hieman tasoittaa tätä.

        Ja minäkin oikeastaan unohdin olevani vainoharhainen. Mutta rehellisesti sanoen en halua siitä eroon. Parempi olla varuillaan kuin kuolla myrkytettynä/veitsi selässään. ;)
        Toki varjopuolena tosiaan tulee se, että minäkin luulen, etteivät minun kaverini oikeasti pidä minusta.

        Mutta ei kai pikku-epsutepsu suuttunut kun en uskonut hänen taitoihinsa? :(
        Vai miksei hän vastaa?

        Tässä on nyt käsitteet päin persettä. Ensin pitää määritellä mistä puhutaan ja sitten vasta puhutaan.

        Kaivakaa joku introverttiuden ja ekstroverttiuden määritelmät. En jaksa padilla. Ihminen ei juurikaan muutu introsta eksoksi tai päinvastoin.

        Ujo ja introvertti eivät myöskään ole sama asia. Itse olen introvertti, mutta en ujo.


      • nasse_seta kirjoitti:

        Tässä on nyt käsitteet päin persettä. Ensin pitää määritellä mistä puhutaan ja sitten vasta puhutaan.

        Kaivakaa joku introverttiuden ja ekstroverttiuden määritelmät. En jaksa padilla. Ihminen ei juurikaan muutu introsta eksoksi tai päinvastoin.

        Ujo ja introvertti eivät myöskään ole sama asia. Itse olen introvertti, mutta en ujo.

        Tiedän, ettei ne ole sama asia. Sitä yritin tuossa juuri selittää: olen aina ollut yhtä introvertti, mutta olin pienempänä ujo, mitä en ole enää.

        Ja tiedän, ettei minulla ole persoonallisuushäiriötä, vaan pidän sitä enemmänkin juuri teini-iän kipuiluna ja huonona itsetuntona, mutta kun löytää jonkun "diagnoosin", jossa edes jotenkin saa kiinni siitä, miltä tuntuu, kun ei osaa itse osaa hakea sanoja tunteilleen, niin nappaan sieltä lauseita, jotka selittävät sitä. Ehkä vähän sairauden väärinkäyttöä, pakko myöntää, mutta sanojen löytäminen helpottaa :D

        Sen takia haluaisnkin oikealle psykolgille, mutta en kehtaa mennä koska ei minussa ole oikeasti mitään vialla. Olen muuten vaan ihan pihalla kaikesta.


      • fnfn kirjoitti:

        Tiedän, ettei ne ole sama asia. Sitä yritin tuossa juuri selittää: olen aina ollut yhtä introvertti, mutta olin pienempänä ujo, mitä en ole enää.

        Ja tiedän, ettei minulla ole persoonallisuushäiriötä, vaan pidän sitä enemmänkin juuri teini-iän kipuiluna ja huonona itsetuntona, mutta kun löytää jonkun "diagnoosin", jossa edes jotenkin saa kiinni siitä, miltä tuntuu, kun ei osaa itse osaa hakea sanoja tunteilleen, niin nappaan sieltä lauseita, jotka selittävät sitä. Ehkä vähän sairauden väärinkäyttöä, pakko myöntää, mutta sanojen löytäminen helpottaa :D

        Sen takia haluaisnkin oikealle psykolgille, mutta en kehtaa mennä koska ei minussa ole oikeasti mitään vialla. Olen muuten vaan ihan pihalla kaikesta.

        Eikö ole ikävää kuvailla itseään jostakin psykiatrista löydetyillä määritelmillä? Muistat varmaan käsitteen "itseään toteuttava ennuste".

        Keksisit jotakin kauniimpaa ja noh, suoraan sanottuna rakentavampaa. Vaikka jostain kaunokirjallisuudesta tai runosta? Jostain taiteesta ylipäätään?


      • nasse_seta kirjoitti:

        Eikö ole ikävää kuvailla itseään jostakin psykiatrista löydetyillä määritelmillä? Muistat varmaan käsitteen "itseään toteuttava ennuste".

        Keksisit jotakin kauniimpaa ja noh, suoraan sanottuna rakentavampaa. Vaikka jostain kaunokirjallisuudesta tai runosta? Jostain taiteesta ylipäätään?

        Hmm, ehkä, mutta on se ainakin parempi kuin se, ettei löydä sanoja ollenkaan :/ Olen kyllä aina ollut sitä mieltä, että en muutu miksikään hauraaksi pelastettavaksi olennoksi, koska parantumisprosessissa olennaisimman työn sitä tekee itse, yksin (vrt. jotkut teinit, ketkä romantisoivat masennusta ja kuvittelevat, että joku poika rakastuu heihin ja hoitaa terveeksi - ei, vakavasti masentunut ei jaksa pestä tukkaansa ja eikä kukaan poika tule pelastamaan).

        Olen löytänyt niitä tumblarista ja kirjoista, esim. Taikatalvi on minulle varmaankin jokin spirit animal kirjamuodossa :D


      • epsuli the terapeutti

        Olen todella vainoharhainen ja luulen, että kaikki salaa vihaavat minua. (Niin varmaan kaikki joskus. Mutta mieti pari pari kertaa, josko kaikki rakastaisivat sinua. Siis aina, kun tunnet noin, niin ajattele juuri päinvastoin. Mieti, mikä sinssa oikeastaan on vihattavaa)

        Olen läheisriippuvainen. (Onko sinulla lemmikkiä? Siitä saa läheisyyttä. Tai onko hyviä ystäviä? Minkä tyylisestä läheisriippuvuudesta on kyse?)

        Minulla on huono itsetunto. (Tiedätkö, mistä se johtuu?)

        Olen joskus epäillyt, että minulla olisi riippuvais-välttelevä persoonallisuushäiriö. Noh, tuskin on, mutta havaitsen itsessäni monia ongelmallisia piirteitä, mitä heillä on, mutta se menee varmaan huonon itsetunnon piikkiin tai jotain (Tämä on vaikeampaa kuin luulin. Johtuu siitä, että olen väsynyt. Mutta kumminkin, onko sinulla poika(tai tyttö)ystävää, tai läheisiä ystäviä?)

        Minulla on pakkomielle olla laiha. Usein paastoan ja liikun niin, että laihdun pari kolme kiloa ja sitten taas syön normaalisti ja mussutan kaikkea hyvää vailla huolen häivää ja lihon ne pari kiloa takaisin. Normaalipainoni on kyllä 6 kiloa alipainon puolella, mutta pidän sitä biologisena normaalipainonani, sillä se pysyy sellaisena ilman mitään vaikeuksia eikä aiheuta mitään ruumiillista haittaa.
        Mutta kaiken kaikkiaan pidän itseäni melko terveenä. (Kyllä tuo on tervettä -((:) ulkonäköpaineet eivät naisilla ole harvinaisia. Jos pidät itseäsi terveenä, silloin luultavasti oletkin (ellet sitten hauku itseäsi lössöpossuksi muiden kehuessa laihaa ronttoasi)

        Joskin mietin että tulenko koskaan löytämään paikkaani maailmassa ja ihmisiä, jotka haluavat jakaa koko loppuelämän kanssani. (Olet hyvin iloinen persoona. Jos et valita, ja yrität tosissasi, saat varmasti mukavan miekkosen ja hyviä ystäviä. On tehty tutkimus, jonka mukaan ihmiset pitävät vähemmän valittajista, ulkomuodosta huolimatta, kun taas elämään tyytyväiset ihmiset (mutta ei siis ylimieliset) ovat muiden mielestä mukavia.)


      • epsuli
        Siiliö kirjoitti:

        Voiko introverttiyden tasoa noin vain muuttaa? - Minä olen onnistunut muuttamaan introverttiyden tasoani jo paljon. Pienenä olin itseasiassa hieman ujo, mutta silti extrovertti. Ala-asteella minusta tuli introvertti, koska jouduin opettelemaan elämään ilman kavereita.
        Jos on Asperger, eihän sitäkään nyt noin vain "päästä eroon"? - Ei tosiaan. Enkä oikeastaan edes halua. :D
        Ylimielisyys? Opettele nöyryyttä ja usko, että kyllä se maailma vielä potkii päähän ja huomaat, ettet ole enää niin ylimielinen. - Oikeastaan osaan olla nöyrä. Olen kyllä suurimman osan ajasta nöyrä, mutta silloin tällöin puheestani paistaa läpi rajaton itserakkaus, ylimielisyys ja itsekeskeisyys. Haluaisin oikeastaan hieman tasoittaa tätä.

        Ja minäkin oikeastaan unohdin olevani vainoharhainen. Mutta rehellisesti sanoen en halua siitä eroon. Parempi olla varuillaan kuin kuolla myrkytettynä/veitsi selässään. ;)
        Toki varjopuolena tosiaan tulee se, että minäkin luulen, etteivät minun kaverini oikeasti pidä minusta.

        Mutta ei kai pikku-epsutepsu suuttunut kun en uskonut hänen taitoihinsa? :(
        Vai miksei hän vastaa?

        Ajattelin, että et tarvitse apua. Sinuahan oli jo Nasse ja muutama muu auttamassa.

        Minun mielestäni sadistisuus on hyvä piirre. Itseasiassa, en voi kuvitella sinut muutakuin sadistina, tai mussupussukultasena.


    • Ei ikä vaikuttakkaan siihen miten hyvä on jossain taidossa, jos ei nyt mikään 6 vuotias kuitenkaan. Joku voi olla 12, mutta henkisesti 15, joku toiste päin. Pelkkä fyysinen olemus ei tee kenestäkään sen huonompaa tai parempaa.

      No toivon, että annat Pirpanaebbuzulle mahdollisuuden ja voihan tuo joku mötärikin olla, kun ei ole rekisteröityneellä käyttäjällä kirjautunut.

      En silti menisi ebbuzun klinikalle, koska terapeutin hommaan tarvitaan koulutus.

      • Siiliö

        "Introverttius on pysyvä ominaisuus. "

        Fine then! Käytin väärää termiä! En sanoisi itseäni ujoksikaan. En osaa sanoa, mitä tämä on, koska olen kyllä netissä huomannut, että minulla on sosiaalisia taitoja teoriassa, mutta oikeassa elämässä kun pitää sanoa jotain, pää lyö vaan tyhjää tai mieleen ilmaantuu tylsiä vastauksia.

        Ja itse asiassa jotkuthan ajavat jopa sitä asiaa, että asperger luokiteltaisiin pelkäksi erilaisuudeksi. Tiedän kyllä. Olen perehtynyt asioihin ihan _hieman_ paremmin, kuin annoin käsittää. Se kuitenkin kantaa nimiä aspergerin syndrooma ja aspergerin oireyhtymä eli se ei vielä ole virallisesti vaan erilaisuutta.
        Ja kyllä, tiedän, ettei siitä voi "parantua". Enkä haluakaan.

        En tosiaan aio satuttaa ketään ilman järkiperäistä syytä. Siksi juuri en haluakaan sadistisuudestani eroon. Siitä ei ole haittaa.


      • Siiliö kirjoitti:

        "Introverttius on pysyvä ominaisuus. "

        Fine then! Käytin väärää termiä! En sanoisi itseäni ujoksikaan. En osaa sanoa, mitä tämä on, koska olen kyllä netissä huomannut, että minulla on sosiaalisia taitoja teoriassa, mutta oikeassa elämässä kun pitää sanoa jotain, pää lyö vaan tyhjää tai mieleen ilmaantuu tylsiä vastauksia.

        Ja itse asiassa jotkuthan ajavat jopa sitä asiaa, että asperger luokiteltaisiin pelkäksi erilaisuudeksi. Tiedän kyllä. Olen perehtynyt asioihin ihan _hieman_ paremmin, kuin annoin käsittää. Se kuitenkin kantaa nimiä aspergerin syndrooma ja aspergerin oireyhtymä eli se ei vielä ole virallisesti vaan erilaisuutta.
        Ja kyllä, tiedän, ettei siitä voi "parantua". Enkä haluakaan.

        En tosiaan aio satuttaa ketään ilman järkiperäistä syytä. Siksi juuri en haluakaan sadistisuudestani eroon. Siitä ei ole haittaa.

        "Fine then! Käytin väärää termiä! En sanoisi itseäni ujoksikaan. En osaa sanoa, mitä tämä on, koska olen kyllä netissä huomannut, että minulla on sosiaalisia taitoja teoriassa, mutta oikeassa elämässä kun pitää sanoa jotain, pää lyö vaan tyhjää tai mieleen ilmaantuu tylsiä vastauksia. "

        Eli et keksi (hauskaa/älykästä) sanottavaa? Et osaa ottaa puheeksi mitään hyvää asiaa? Haluaisit mahdollisesti olla puheliaampi/hauskempi/whatever mitälie, mutta et osaa käyttää sosiaalisia taitojasi IRL?

        En osaa auttaa, mutta koitan kysellä, jos selkenisi jollekin, joka osaisi.


      • Siiliö
        kurpizza kirjoitti:

        "Fine then! Käytin väärää termiä! En sanoisi itseäni ujoksikaan. En osaa sanoa, mitä tämä on, koska olen kyllä netissä huomannut, että minulla on sosiaalisia taitoja teoriassa, mutta oikeassa elämässä kun pitää sanoa jotain, pää lyö vaan tyhjää tai mieleen ilmaantuu tylsiä vastauksia. "

        Eli et keksi (hauskaa/älykästä) sanottavaa? Et osaa ottaa puheeksi mitään hyvää asiaa? Haluaisit mahdollisesti olla puheliaampi/hauskempi/whatever mitälie, mutta et osaa käyttää sosiaalisia taitojasi IRL?

        En osaa auttaa, mutta koitan kysellä, jos selkenisi jollekin, joka osaisi.

        En keksi tai keksin pari tuntia liian myöhään. Keskittymiskykyni myös herpaantuu joskus puhuessani vieraamman puoleisille ihmisille ja joskus tilanne on jopa yhtä epäselvä, kuin unet.


      • Siiliö kirjoitti:

        En keksi tai keksin pari tuntia liian myöhään. Keskittymiskykyni myös herpaantuu joskus puhuessani vieraamman puoleisille ihmisille ja joskus tilanne on jopa yhtä epäselvä, kuin unet.

        Minun on hankala kuunnella vieraiden ihmisten puhetta. Hälinässä varsinkin ja jos he puhuvat hiljaa. Joudun oikeasti keskittymään helvetisti.

        Tuo on ikävä kyllä tavallista, että nerokkaimmat vastaukset keksii aivan liian myöhään. Minulla se onneksi väheni yläasteen aikana.


      • kurpizza kirjoitti:

        Minun on hankala kuunnella vieraiden ihmisten puhetta. Hälinässä varsinkin ja jos he puhuvat hiljaa. Joudun oikeasti keskittymään helvetisti.

        Tuo on ikävä kyllä tavallista, että nerokkaimmat vastaukset keksii aivan liian myöhään. Minulla se onneksi väheni yläasteen aikana.

        Vieraiden ihmisten puheen kuunteleminen hälinässä onkin vaikeampaa jos verrataan siihen, että jos kyseessä olisi joku läheinen. Ihmiset muistaakseni havaitsevat paremmin läheistensä äänet, koska niihin on totuttu ja noin muutenkin. En osaa selittää.

        Minulla suurin ongelma on se, että uudessa seurassa ääneni saattaa olla hiljainen ja jos on kova hälinä, en viitsi sanoa jotain hauskaa asiaa sen takia, että kukaan ei kuulisi sitä DDD: Tai kuulisi, mutta joutuisin toistamaan sen, eikä se toistettuna tule samanlailla :(

        Esim. tällä viikolla oli yksi sellainen tilanne, että en viittinyt sutkauttaa yhtä läppää, koska melu oli sen verran kova ja se tilanne oli niin vilkas, että en olisi ehtinyt edes sanoa sitä.

        Meillä nimittäin on yksi tyyppi, joka heittää läppää toisinaan ihan toinen toisensa perään... Ei niihin EHDI vastata. Toisaalta, tuskin osaisinkaan vastata, kun olen melko hidas.


      • epsuli

        Kiitos, Raparperi. Hetkonen! Miksi et ole ilkeä, vaikka olen yrittänyt saada ärsytettyä sinua??!

        Muuten, kaverini näkee sinusta painajaisia.


    • Minua häiritsee oletus siitä, että assi on aina ujo. En ole ujo, oikeastaan tykkään puhua ihmisille, mutten ymmärrä sosiaalisista tilanteista tarpeeksi ollakseni sössimättä niitä.

      No minulla on pakkoajatuksia, mutta niihin ei ole mitään taikaparannuskeinoa.

      • epsuli

        'En ole ujo, oikeastaan tykkään puhua ihmisille, mutten ymmärrä sosiaalisista tilanteista tarpeeksi ollakseni sössimättä niitä.'

        Miten sössit nuo tilanteet? Sanotko pahasti, teetkö jotain väärin...?


    • Iranin Tukija

      Upea perijättäremme! Milloin otat pyhät voimat käyttöösi ja astut ylipsyykkaajan saappaisiin täällä Psykologioissa? Älkää pahastuko, kun sanon tämän näyttävän vain lämmittelyltä.

      • epsuli

        Miksi kiusaat meitä, oi alhainen EbbuKemistinalkuIranintukijaHerraÖtyyppi?


      • Iranin Tukija
        epsuli kirjoitti:

        Miksi kiusaat meitä, oi alhainen EbbuKemistinalkuIranintukijaHerraÖtyyppi?

        Korjaan keisarinnaamme; olen alhainen EbbukemistinalkuIraninTukijaHerra--öMinkkiäeräsStalinistikanajalkakäytävärandomhyyppä-tyyppi


      • epsuli
        Iranin Tukija kirjoitti:

        Korjaan keisarinnaamme; olen alhainen EbbukemistinalkuIraninTukijaHerra--öMinkkiäeräsStalinistikanajalkakäytävärandomhyyppä-tyyppi

        Mutta miksi?

        Sitäpaitsi, minua ei palvota. Minä palvon.


    • "Niin varmaan kaikki joskus. Mutta mieti pari pari kertaa, josko kaikki rakastaisivat sinua. Siis aina, kun tunnet noin, niin ajattele juuri päinvastoin. Mieti, mikä sinssa oikeastaan on vihattavaa"

      Kyllä täällä totta kai on ihmisiä, jotka rakastavat minua, mutta tarkoitan uusia ihmisiä. Ja en oikein tiedä, ehkä tosissaan on melko liioiteltua sanoa, että he vihaisivat minua, mutta ajattelen koko ajan, että he varmaan pitävät minua kuvottavana. Mutta koska olen melko akward enkä kovin nätti. En nyt varmaan ruminkaan, ainakaan kasvonpiirteide osalta, mutta epätasainen ja harmaa iho pilaa sen.

      "Onko sinulla lemmikkiä? Siitä saa läheisyyttä. Tai onko hyviä ystäviä? Minkä tyylisestä läheisriippuvuudesta on kyse?)"

      On lemmikki, on hyviä ystäviä, mutta asun nykyään omillani ja he ovat kotipaikkakunnallani, joten kun olen täällä, tunnen itseni todella yksinäiseksi ja avuttomaksi ja lasken päiviä siihen, että näen heidät uudestaan. Ei nyt mitään varsinaista läheisriippuvaisuutta kummiskaan.

      Minulla on huono itsetunto. (Tiedätkö, mistä se johtuu?)

      Tiedän. En ole kovin kaunis, olen vähän outo enkä ole saanut usein hyväksyvää kommenttia muilta ainakaan ulkonäöstäni. Läheisiä ihmisiä en ota huomioon. Yläasteella, kun ihoni oli oikeasti todella huono, sain pari kertaa kuulla miten oksettava olen.


      Joskin mietin että tulenko koskaan löytämään paikkaani maailmassa ja ihmisiä, jotka haluavat jakaa koko loppuelämän kanssani. (Olet hyvin iloinen persoona. Jos et valita, ja yrität tosissasi, saat varmasti mukavan miekkosen ja hyviä ystäviä. On tehty tutkimus, jonka mukaan ihmiset pitävät vähemmän valittajista, ulkomuodosta huolimatta, kun taas elämään tyytyväiset ihmiset (mutta ei siis ylimieliset) ovat muiden mielestä mukavia.)

      Yritänkin olla positiivinen ja tehdä asioita, joista pidän :) Toisaalta sellainen ylipositiivisuuskin on ärsyttävää...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      229
      2021
    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      77
      1770
    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      69
      1516
    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      106
      1209
    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      63
      1130
    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      53
      1085
    7. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      19
      1056
    8. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      9
      1015
    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      1
      950
    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      881
    Aihe