Kuinka haastavaa on oppia purjehtimaan?

Liikkeelle pääsee helposti eikä ole vaikeaa. Muutama sivu teoriaa auttaa aloitusta. Ehkä purjehduskoulukin. Parasta kuitenkin on, ettet koskaan tule täysi oppineeksi. Sama pätee muihinkin hyviin harrastuksii kuten esim tennis ja golf.

Purjehtimaan oppii vain purjehtimalla. Sama kun kaikessa muussakin oppimisessa: minkä kuulet sen unohdat, minkä näet sen muistat ja minkä teet sen osaat. Pidemmässä matkassa on se ero verrattuna lyhyeen että aikaa on ememmän ja ei tarvitse kääntyä niin usein. Luet teoriaa, aloitat harjoittelun, otat jonkun neuvomaan tai käyt kurssin. Äläkä mieti liian kauan aina on olemassa joku tekosyy jos sitä ei halua tarpeeksi.

Rohkeesti mukaan vaan, purjehduksen perusjutut eivät ole vaikeita kuten täällä jo todistettu!

zz:ota pyytäisin vielä tuohon vertaukseen moottoriveneeseen ja 15 solmuun.

Nyt taisi mennä itseltä jotakin ohi :)
Moottoriveneilyn luulen tuntevani suhteellisen hyvin, purjehdus ja purjeet on
itselläni ne asiat, joissa olen mielestäni aika noviisi.

zz... kirjoitti:

Nyt taisi mennä itseltä jotakin ohi :)
Moottoriveneilyn luulen tuntevani suhteellisen hyvin, purjehdus ja purjeet on
itselläni ne asiat, joissa olen mielestäni aika noviisi.

Lue lisää

Juuri se ohjeissasi tuntuikin paistavan läpi, että purjehduksessa ja purjeiden käsittelyssä olet toistaiseksi !aika noviisi". Silti "tiesit", että moottoriveneellä ajeleminen on jakuvaa huomiota vaativaa hommaa matkanteossa smalla tavalla kuin purjehtiminen. Minusta ne ovat kovin erilaisia nimenomaan matkanteossa. Koneajossa ei niin suuria eroja ole, kummassakin on kaasuvipu ja ohjailulaitteisto.

Minullakin oli pari 7-9 m motskaripaattia ennenkuin hankin ekan 9-metrisen purkkarini ja koin aivan erilaisia elämyksiä sekä uusia innostuksen lähteitä. Ensimmäinen elämys kaikille saman tehneille lienee moottorin pörinän ja tärinän poistuminen ja purjesäätöjen vaikutus veneen nopeuteen. Tonen ero minkä heti huomasi oli veneen massa. 4tn ei pysähdykään samoin kuin 1-2tn. Siitä se alkaa! Ehkä tokana kesänä jo spinnukin nousee. Voi olla että kisaviettikin herää. Ei silti pidä kuvitella kisamenestystä pitkään aikaan… Paras harrastus ikinä! Voi vähitellen muuttua jopa elämäntavaksi (kuten itselläni).

Uskallusta ja järkeä hyvää harrastukseen!

noviisina aloitetaan kirjoitti:

Juuri se ohjeissasi tuntuikin paistavan läpi, että purjehduksessa ja purjeiden käsittelyssä olet toistaiseksi !aika noviisi". Silti "tiesit", että moottoriveneellä ajeleminen on jakuvaa huomiota vaativaa hommaa matkanteossa smalla tavalla kuin purjehtiminen. Minusta ne ovat kovin erilaisia nimenomaan matkanteossa. Koneajossa ei niin suuria eroja ole, kummassakin on kaasuvipu ja ohjailulaitteisto.

Minullakin oli pari 7-9 m motskaripaattia ennenkuin hankin ekan 9-metrisen purkkarini ja koin aivan erilaisia elämyksiä sekä uusia innostuksen lähteitä. Ensimmäinen elämys kaikille saman tehneille lienee moottorin pörinän ja tärinän poistuminen ja purjesäätöjen vaikutus veneen nopeuteen. Tonen ero minkä heti huomasi oli veneen massa. 4tn ei pysähdykään samoin kuin 1-2tn. Siitä se alkaa! Ehkä tokana kesänä jo spinnukin nousee. Voi olla että kisaviettikin herää. Ei silti pidä kuvitella kisamenestystä pitkään aikaan… Paras harrastus ikinä! Voi vähitellen muuttua jopa elämäntavaksi (kuten itselläni).

Uskallusta ja järkeä hyvää harrastukseen!

Lue lisää

Kiitos viestistäsi.
Kommenttisi olivat aika kärkkäitä, mutta huomasin että positiiviset kokemuksemme ovat aika samanlaisia purjehduksen aloittamisen suhteen.
Olet varmasti aika haka purjehduksessa, mutta yleisessä asenteessasi
muita kohtaan on ainakin täällä nettisaitilla toivomisen varaa. Toivottavasti olet vesillä fiksumpi.

Nimimerkki mpsnn kiteytti sen, mitä itse tarkoitin, kiitos tästä.

zz... kirjoitti:

Kiitos viestistäsi.
Kommenttisi olivat aika kärkkäitä, mutta huomasin että positiiviset kokemuksemme ovat aika samanlaisia purjehduksen aloittamisen suhteen.
Olet varmasti aika haka purjehduksessa, mutta yleisessä asenteessasi
muita kohtaan on ainakin täällä nettisaitilla toivomisen varaa. Toivottavasti olet vesillä fiksumpi.

Nimimerkki mpsnn kiteytti sen, mitä itse tarkoitin, kiitos tästä.

Lue lisää

"..yleisessä asenteessasi
muita kohtaan ..Toivottavasti olet vesillä fiksumpi".
Eikö tuo olllut aika tosikkomaista loukkaantumista mielipide-eron ja pienen vinoilun takia?
Hienoa, että sait lohdutusta ja ymmärtämystä toiselta moottoriveneilyn vaikeutta ymmärtävältä hengenheimolaiseltasi. Purjehduksen siis oppii "parissa päivässä" eikä tarvita kuin "plotteri, autopilotin tack-nappula, st-fokka ja olut auki" ;-)

Mitäpä, jos kuitenkin kävisit kokeilemassa osaamistasi muutamissa viikkokisoissa? Ne ovat hyvää purjeiden käytön oppimista myös perhepurjehdusta varten. Tehokasta ja kivaa oppia saa hakeutumalla viikkokisoihin gastiksi, jos omalla veneellä ja miehistöllä osallistuminen arveluttaa. Jos asut Hgissä, esim. KoPu:n järjestämät viikkokisat ovat avoimia kaikille.
Mitä enemmän purjehdukseen perehtyy sitä innostavammaksi harrastukseksi se muuttuu. Tack-nappuloiden painelu ja oluen juonti ei ole kaikkien purjehtijoiden tavoite. Fiksuna ymmärtänet?

Siinähän se suola onkin, ettei koskaan ole kaikkea oppinut

Luulenpa että itse kullakin on hieman eri käsitys siitä mitä purjehtimisen oppimisella tarkoitetaan. Ihan varmasti purjehtimaan oppii yhden kesän aikana, nopeamminkin. Se ei taida tarkoittaa sitä, että olisi sen jälkeen erinomainen purjehtija, ei välttämättä edes kovin hyvä, mutta varmasti vene kulkee tuulen voimalla eteenpäin.

Kuten jossain edellä mainittiin, iso osa purjehduksen hienoudesta on siinä, että valmista ei tule koskaan, vaan opittavaa riittää loputtomiin.

Koitetaan pitää kynnys matalana, eikä lannisteta aloittelevaa purjehtijaa heti kättelyssä.

bollox kirjoitti:

Luulenpa että itse kullakin on hieman eri käsitys siitä mitä purjehtimisen oppimisella tarkoitetaan. Ihan varmasti purjehtimaan oppii yhden kesän aikana, nopeamminkin. Se ei taida tarkoittaa sitä, että olisi sen jälkeen erinomainen purjehtija, ei välttämättä edes kovin hyvä, mutta varmasti vene kulkee tuulen voimalla eteenpäin.

Kuten jossain edellä mainittiin, iso osa purjehduksen hienoudesta on siinä, että valmista ei tule koskaan, vaan opittavaa riittää loputtomiin.

Koitetaan pitää kynnys matalana, eikä lannisteta aloittelevaa purjehtijaa heti kättelyssä.

Lue lisää

Olen kanssasi eri mieltä siitä että opittavaa riittää loputtomiin. Teknisesti homman oppii varmasti viikossa. Mestaritason muutamassa kaudessa. Mestari taso on erään fiosofian mukaan taitotaso jossa ei enää tarvitse keskittyä ja pohtia jokaista liikettään vaan kaikki tulee jo selkärangasta sen enempää miettimättä.

Merellä olosta välineeseen katsomatta opittavaa riittää loputtomiin, muttei teknisesti purjehdukseen. Itse meinasin lopettaa koko veneilyn, kun purjehdus muuttui, niin tylsäksi jossain vaiheessa.

Vene tyyppiä vaihdettuani löysin veneilystä aivan uuden ulottuvuuden. Ainoa ihmetykseni aihe oli se, kun entiset ystävälliset kanssa purjehtijat eivät enää tervehtineetkään vesillä kuten ennen, varsinkin lapset eivät tätä voineet ymmärtää, miksi ei purjeveneilijä enää vilkuta takaisin vaikka he tervehtivät ensin iloisesti kättä heilauttaen.

bollox kirjoitti:

Luulenpa että itse kullakin on hieman eri käsitys siitä mitä purjehtimisen oppimisella tarkoitetaan. Ihan varmasti purjehtimaan oppii yhden kesän aikana, nopeamminkin. Se ei taida tarkoittaa sitä, että olisi sen jälkeen erinomainen purjehtija, ei välttämättä edes kovin hyvä, mutta varmasti vene kulkee tuulen voimalla eteenpäin.

Kuten jossain edellä mainittiin, iso osa purjehduksen hienoudesta on siinä, että valmista ei tule koskaan, vaan opittavaa riittää loputtomiin.

Koitetaan pitää kynnys matalana, eikä lannisteta aloittelevaa purjehtijaa heti kättelyssä.

Lue lisää

En mä koe oppineeni paljonkaan lisää purjehduksen hienouksista vähään aikaan, en ainakaan sellaista, mikä parantaisi veneen vauhtia. Mulle ei se vauhti ole tärkeää, ja vedän vain lakanat lähtiessä ylös ja lasken ne määränpäässä alas. Matkanteko on tärkeää, ja se on purjeveneellä mukavinta. Moottoriveneessäkin on puolensa, mutta kun on tottunut purjehtimiseen, se muistuttaa aivan liikaa autolla ajamista, etenkin jos moottorivenettä ajetaan hytistä.

entinen purjehtija kirjoitti:

Olen kanssasi eri mieltä siitä että opittavaa riittää loputtomiin. Teknisesti homman oppii varmasti viikossa. Mestaritason muutamassa kaudessa. Mestari taso on erään fiosofian mukaan taitotaso jossa ei enää tarvitse keskittyä ja pohtia jokaista liikettään vaan kaikki tulee jo selkärangasta sen enempää miettimättä.

Merellä olosta välineeseen katsomatta opittavaa riittää loputtomiin, muttei teknisesti purjehdukseen. Itse meinasin lopettaa koko veneilyn, kun purjehdus muuttui, niin tylsäksi jossain vaiheessa.

Vene tyyppiä vaihdettuani löysin veneilystä aivan uuden ulottuvuuden. Ainoa ihmetykseni aihe oli se, kun entiset ystävälliset kanssa purjehtijat eivät enää tervehtineetkään vesillä kuten ennen, varsinkin lapset eivät tätä voineet ymmärtää, miksi ei purjeveneilijä enää vilkuta takaisin vaikka he tervehtivät ensin iloisesti kättä heilauttaen.

Lue lisää

Tässä on kuulkaa hyvä pointti. Purjehdus on harrastus, ja siitä pitää tykätä, että sitä viitsisi tehdä.

Mä koin purjehtimisen kovin tylsäksi puuhaksi lopulta, kun oli parina kesänä ollut vuokravene ja kurssejakin käyty. Lopulta rupesi ärsyttämään se, että aina piti miettiä niitä tuulen suuntia, ja että miten tämä pulkka pitää taas säätää. Aluksi se oli kyllä kivaa ja mielenkiintoista.

Pienen jenkkiveneen sitten hommasin. Kuomun kun ottaa pois, niin näkymä ja tuntuma luontoon on esteetön samoin kuin purjehtiessakin. Ohjaamo on myös melko korkealla. Siinä ei ole MITÄÄN samaa kuin autolla ajossa, kun nostaa veneen liukuun. Aurinkolasit silmille ja antaa tuulen tuivertaa tukkaa! Jos on viileämpi keli, niin pipo päähän. Matkanteko käy nopeasti, siitä on iloa perjantai-iltaisin töiden jälkeen. Keulapotkuri auttaa satamissa. Ilman sitä satamamanööverit olisivatkin hankalia.

Kysymys on siitä, että kuka tykkää mistäkin. Ja vaikea sitä on etukäteen tietää, mistä tykkää.

Jo pari kertaa olen elämässäni luullut, että vain jotain pikkuhienouksia puuttuu osaamisesta. Ja sitten minut on melko perusteellisesti pudotettu maan, vai sanoisiko vedenpinnan tasolle. Mutta olenkin opetellut vasta 50 v ja aion edelleen jatkaa opettelua. Eikä minusta ikinä mitään Elvströmiä tule.

Siitä huolimatta ne alkeet oppi ja vene oli hallussa jo paljon ennen kuin ensimmäistä kertaa luulin jotain osaavani.

entinen purjehtija kirjoitti:

Olen kanssasi eri mieltä siitä että opittavaa riittää loputtomiin. Teknisesti homman oppii varmasti viikossa. Mestaritason muutamassa kaudessa. Mestari taso on erään fiosofian mukaan taitotaso jossa ei enää tarvitse keskittyä ja pohtia jokaista liikettään vaan kaikki tulee jo selkärangasta sen enempää miettimättä.

Merellä olosta välineeseen katsomatta opittavaa riittää loputtomiin, muttei teknisesti purjehdukseen. Itse meinasin lopettaa koko veneilyn, kun purjehdus muuttui, niin tylsäksi jossain vaiheessa.

Vene tyyppiä vaihdettuani löysin veneilystä aivan uuden ulottuvuuden. Ainoa ihmetykseni aihe oli se, kun entiset ystävälliset kanssa purjehtijat eivät enää tervehtineetkään vesillä kuten ennen, varsinkin lapset eivät tätä voineet ymmärtää, miksi ei purjeveneilijä enää vilkuta takaisin vaikka he tervehtivät ensin iloisesti kättä heilauttaen.

Lue lisää

Varmaan sitten nimesi löytyy tulosluetteloista niissä mestaritason kisoissa, jos muutamankin kauden purjehdit? Vai mitä ihmettä tarkoitit sillä "mestaritasolla"? Tuo filosofinen määritelmäsi on mahdoton soveltaa. Siihen voi päästä koskien perustoimintoja pelkistetyllä perusvarustuksella olevalla veneellä. Siitä ylöspäin vaatimustasoa voi nostaa loputtomiin. Mikä niistä tasoista vastaa mestaritasoa? Oppiiko parissa kaudessa esim. tuomaan veneen hieman vaikeampaan laituripaikkaan ilman moottoria, varsinkaan ilman keskittymistä ja liikkeiden pohtimista? Mestari osaa kyllä.

Ensimmäinen kappaleesi on pelkkää puppua alusta loppuun, muuhun tekstiisi en puutu.

entinen purjehtija kirjoitti:

Olen kanssasi eri mieltä siitä että opittavaa riittää loputtomiin. Teknisesti homman oppii varmasti viikossa. Mestaritason muutamassa kaudessa. Mestari taso on erään fiosofian mukaan taitotaso jossa ei enää tarvitse keskittyä ja pohtia jokaista liikettään vaan kaikki tulee jo selkärangasta sen enempää miettimättä.

Merellä olosta välineeseen katsomatta opittavaa riittää loputtomiin, muttei teknisesti purjehdukseen. Itse meinasin lopettaa koko veneilyn, kun purjehdus muuttui, niin tylsäksi jossain vaiheessa.

Vene tyyppiä vaihdettuani löysin veneilystä aivan uuden ulottuvuuden. Ainoa ihmetykseni aihe oli se, kun entiset ystävälliset kanssa purjehtijat eivät enää tervehtineetkään vesillä kuten ennen, varsinkin lapset eivät tätä voineet ymmärtää, miksi ei purjeveneilijä enää vilkuta takaisin vaikka he tervehtivät ensin iloisesti kättä heilauttaen.

Lue lisää

"Olen kanssasi eri mieltä siitä että opittavaa riittää loputtomiin. Teknisesti homman oppii varmasti viikossa. Mestaritason muutamassa kaudessa."
Mestaritason voisi määritellä siten, että pysyt kisassa kakkosveneen ja kääntömerkin välissä toistuvasti. Ei taida onnistua muutamassa kuukaudessa.

__/)__ kirjoitti:

Jo pari kertaa olen elämässäni luullut, että vain jotain pikkuhienouksia puuttuu osaamisesta. Ja sitten minut on melko perusteellisesti pudotettu maan, vai sanoisiko vedenpinnan tasolle. Mutta olenkin opetellut vasta 50 v ja aion edelleen jatkaa opettelua. Eikä minusta ikinä mitään Elvströmiä tule.

Siitä huolimatta ne alkeet oppi ja vene oli hallussa jo paljon ennen kuin ensimmäistä kertaa luulin jotain osaavani.

Lue lisää

Eipä lisättävää mutta pakko huomauttaa että siisti nicci tuo __/)__ . Kannattaa rekisteröidä ja ottaa käyttöön :)

"osaaminen" voi tarkoittaa niin monia asioita. Koska vaikka viulisti "osaa"? Silloin kun osaa kihnuttaa jousta jouhipuoli alaspäin poikittain kielten päällä, tallan ja otelaudan välissä? Vai silloin kun on suorittanut kurssitutkinnon, Sibiksen, Sibelius-viulukilpailun...valmista ei tule ikinä.

Omalta kohdaltani tässä purjehtimaan opettelussa puhutaan nyt siitä kihnutusvaiheesta. Se tarkoittaisi sellaista että pääsee laiturista irti ja ehjänä takaisin laituriin, osaa nostaa purjeet ja liikkua niillä jopa suuntaa vaihtaen, ja kaikki tämä mahdollisimman pienellä riskillä.

seppomartti kirjoitti:

"Olen kanssasi eri mieltä siitä että opittavaa riittää loputtomiin. Teknisesti homman oppii varmasti viikossa. Mestaritason muutamassa kaudessa."
Mestaritason voisi määritellä siten, että pysyt kisassa kakkosveneen ja kääntömerkin välissä toistuvasti. Ei taida onnistua muutamassa kuukaudessa.

Lue lisää

Kisoissa voittaja ei määräydy pelkästään teknisentaidon perusteella, vaan suurena tekijänä tahto tila, niin kuin muissakin asioissa joissa jyvät erottuvat akanoista. On ihmisiä joille tavoitteen saavuttaminen on tatuoitu takaraivoon ja keinolla jos toisella se saavutetaan, henkisesti vahvin voittaa...

Toiset vaan ovat voittaja luonteisia, ja eipä se nyt, niin ihmeellinen temppu ole purtta viedä purjella laituriin ja lähteä laiturista. Ton osasin jo räkänokkanna... kilpaillut en ole koskaan, en ole kilpailuhenkinen wanna be tyyppiä.

entinen purjehtija kirjoitti:

Kisoissa voittaja ei määräydy pelkästään teknisentaidon perusteella, vaan suurena tekijänä tahto tila, niin kuin muissakin asioissa joissa jyvät erottuvat akanoista. On ihmisiä joille tavoitteen saavuttaminen on tatuoitu takaraivoon ja keinolla jos toisella se saavutetaan, henkisesti vahvin voittaa...

Toiset vaan ovat voittaja luonteisia, ja eipä se nyt, niin ihmeellinen temppu ole purtta viedä purjella laituriin ja lähteä laiturista. Ton osasin jo räkänokkanna... kilpaillut en ole koskaan, en ole kilpailuhenkinen wanna be tyyppiä.

Lue lisää

Siis elävän elämän mäkihyppääjä-pupujussi siinä kirjoittelee. Voittaisin kaikki, jos vain tahtoisin. Räkänokkana osasi tuoda optarinkin laituriin paikkoja hajoittamatta. Jos se onnistui 35 kg painavalla veneellä, se onnistuisi myös 6 t veneellä. Jos siis vain jostain syystä tahtoisin...

seppomartti kirjoitti:

"Olen kanssasi eri mieltä siitä että opittavaa riittää loputtomiin. Teknisesti homman oppii varmasti viikossa. Mestaritason muutamassa kaudessa."
Mestaritason voisi määritellä siten, että pysyt kisassa kakkosveneen ja kääntömerkin välissä toistuvasti. Ei taida onnistua muutamassa kuukaudessa.

Lue lisää

Minä ymmärsin että tässä keskustelussa puhuttiin matkaveneilystä, ei kisaamisesta. Matkaveneilyn suurmestari voi hyvinkin olla kisassa viimeinen -muutaman solmun sadasosan nopeuserot eivät ole matkaveneilyssä olennaisia. Eivätkä taktiikkakyvyt.

Vastaavasti myös kisoissa menestynyt ei välttämättä ole mestaritason matkaveneilijä. Kisaveneilijäjällä on kokenut, täysi miehistö. Kisailijan ei tarvitse miettiä miten luovitaan karikoiden välissä silloin kun vaimo on kajuutassa hoitamassa lapsia ja kippari on yksinään purjehtimassa. Noin niinkuin esimerkkinä vain....

jos mulla oisi sukse kirjoitti:

Siis elävän elämän mäkihyppääjä-pupujussi siinä kirjoittelee. Voittaisin kaikki, jos vain tahtoisin. Räkänokkana osasi tuoda optarinkin laituriin paikkoja hajoittamatta. Jos se onnistui 35 kg painavalla veneellä, se onnistuisi myös 6 t veneellä. Jos siis vain jostain syystä tahtoisin...

Lue lisää

Vene oli 4500 kilonen ja ihan yksin pystyin veneen hallitsemaan satamamanöövereitä myöden, ei minusta nyt mikään kaksinen temmpu, vaikeampaa tuoda tuulisella säällä yläohjaamollinen moottorivene satamapilttuuseen.

Ei se tietystikään pelkästä uhosta epärealistisista osaamisesta tuo voitto tule. Taso erot eivät huipuöla ole, niin suuret joten psyykkinen asenne usein ratkaisee voittajan laijista riippumatta.

Sama juttu täällä kirjoitti:

"osaaminen" voi tarkoittaa niin monia asioita. Koska vaikka viulisti "osaa"? Silloin kun osaa kihnuttaa jousta jouhipuoli alaspäin poikittain kielten päällä, tallan ja otelaudan välissä? Vai silloin kun on suorittanut kurssitutkinnon, Sibiksen, Sibelius-viulukilpailun...valmista ei tule ikinä.

Omalta kohdaltani tässä purjehtimaan opettelussa puhutaan nyt siitä kihnutusvaiheesta. Se tarkoittaisi sellaista että pääsee laiturista irti ja ehjänä takaisin laituriin, osaa nostaa purjeet ja liikkua niillä jopa suuntaa vaihtaen, ja kaikki tämä mahdollisimman pienellä riskillä.

Lue lisää

""osaaminen" voi tarkoittaa niin monia asioita."

Matkapurjehdukseen vaadittava osaaminen syntyy yhdessä kesässä. Sen jälkeen ei vauhti ole parantunut, mikä johtuu kyllä osaksi laiskuudestakin. Puoli solmua sinne tai tänne.

matka ja kisa kirjoitti:

Minä ymmärsin että tässä keskustelussa puhuttiin matkaveneilystä, ei kisaamisesta. Matkaveneilyn suurmestari voi hyvinkin olla kisassa viimeinen -muutaman solmun sadasosan nopeuserot eivät ole matkaveneilyssä olennaisia. Eivätkä taktiikkakyvyt.

Vastaavasti myös kisoissa menestynyt ei välttämättä ole mestaritason matkaveneilijä. Kisaveneilijäjällä on kokenut, täysi miehistö. Kisailijan ei tarvitse miettiä miten luovitaan karikoiden välissä silloin kun vaimo on kajuutassa hoitamassa lapsia ja kippari on yksinään purjehtimassa. Noin niinkuin esimerkkinä vain....

Lue lisää

Tietty ero on ratakisassa ja avomerikisassa. Avomeri- ja saaristokisat ovat hyvin lähellä matkantekoa taitovaatimusten suhteen. Mutta sitä tai tätä, pärjätäkseen missään kisassa täytyy veneenhallinnan taitotason olla vähintään yhtä hyvä kuin parhaimpien osallistujien. Ja sen lisäksi tietenkin se vaadittava taktinen näkemys, lopun määrittää voitontahto. Ja lopuksi onnellakin on toisinaan joku osa.

Jos hallitsee sen kisatilanteen, hallitsee matkapurjehduksenkin, myös sen karikoiden välissä sompailun. Eniten siinä on kyse veneehallinnan rutiinista, joka vapauttaa resursseja sen miettimiseen, miten omalla toiminnalla parhaiten helpottaa vaimon lastenhoitotoimia sisällä. Sinällään käsite "mestarimatkapurjehtija" on kutakuinkin älytön. Monta pitkää ja vaativaakin matkapurjehdusta on tehty todella vaatimattomalla tieto- ja taitotasolla lähtien. Matkanteon määrittää eniten motivaatio, ei taito. Kilpailumenestykseen tarvitaan molemmat.

entinen purjehtija kirjoitti:

Vene oli 4500 kilonen ja ihan yksin pystyin veneen hallitsemaan satamamanöövereitä myöden, ei minusta nyt mikään kaksinen temmpu, vaikeampaa tuoda tuulisella säällä yläohjaamollinen moottorivene satamapilttuuseen.

Ei se tietystikään pelkästä uhosta epärealistisista osaamisesta tuo voitto tule. Taso erot eivät huipuöla ole, niin suuret joten psyykkinen asenne usein ratkaisee voittajan laijista riippumatta.

Lue lisää

Tunnustat siis, että siellä kisaamisen huipulla kaikilla taidot ovat mestariluokkaa, mutta voitot ratkotaan lopulta asenteella. Mistä mahtaa johtua, että edes sinne lähelle voittavaa tasoa ei kukaan pääse parissa kaudessa? Vai osaatko antaa esimerkin sellaisesta pikaoppijasta?

Ja toit sen 4500 kg veneen sinne kulman takana olevaan ahtaaseen paikkaan purjein rutiinilla niin, ettei se vaatinut keskittymistä tai etukäteen harkintaa? Niinhän mestaritason määrittelit. Minä en sen tason mestari ainakaan ole, vaikka purjehdin paljon moottorittomalla veneellä. Enkä ole mestari kilpailumenestykselläkään mitaten.

hyppypupu kirjoitti:

Tunnustat siis, että siellä kisaamisen huipulla kaikilla taidot ovat mestariluokkaa, mutta voitot ratkotaan lopulta asenteella. Mistä mahtaa johtua, että edes sinne lähelle voittavaa tasoa ei kukaan pääse parissa kaudessa? Vai osaatko antaa esimerkin sellaisesta pikaoppijasta?

Ja toit sen 4500 kg veneen sinne kulman takana olevaan ahtaaseen paikkaan purjein rutiinilla niin, ettei se vaatinut keskittymistä tai etukäteen harkintaa? Niinhän mestaritason määrittelit. Minä en sen tason mestari ainakaan ole, vaikka purjehdin paljon moottorittomalla veneellä. Enkä ole mestari kilpailumenestykselläkään mitaten.

Lue lisää

Kiva, kun kerroit tasosi veneilijänä ja rivien välistä myös älyllisen ja henkisen tasosi.

Jos ei osaa lukea ja ymmärtää luettua, niin ei sille sitten voi mitään, pahoitteluni puolestasi.

jsk1234 kirjoitti:

Tässä on kuulkaa hyvä pointti. Purjehdus on harrastus, ja siitä pitää tykätä, että sitä viitsisi tehdä.

Mä koin purjehtimisen kovin tylsäksi puuhaksi lopulta, kun oli parina kesänä ollut vuokravene ja kurssejakin käyty. Lopulta rupesi ärsyttämään se, että aina piti miettiä niitä tuulen suuntia, ja että miten tämä pulkka pitää taas säätää. Aluksi se oli kyllä kivaa ja mielenkiintoista.

Pienen jenkkiveneen sitten hommasin. Kuomun kun ottaa pois, niin näkymä ja tuntuma luontoon on esteetön samoin kuin purjehtiessakin. Ohjaamo on myös melko korkealla. Siinä ei ole MITÄÄN samaa kuin autolla ajossa, kun nostaa veneen liukuun. Aurinkolasit silmille ja antaa tuulen tuivertaa tukkaa! Jos on viileämpi keli, niin pipo päähän. Matkanteko käy nopeasti, siitä on iloa perjantai-iltaisin töiden jälkeen. Keulapotkuri auttaa satamissa. Ilman sitä satamamanööverit olisivatkin hankalia.

Kysymys on siitä, että kuka tykkää mistäkin. Ja vaikea sitä on etukäteen tietää, mistä tykkää.

Lue lisää

No, makunsa kullakin. Ei kaikki tykkää samasta. Ymmärrän kyllä, että monet kokee purjehduksen tylsäksi. Kaipa siihen usein kasvetaan lapsena. Meillä ei ollut moottoriveneitä, kun olin lapsi. Totuin liikkumaan soutaen ja purjehtien. Siinä on koko ajan tekemistä, kun taas moottoriveneen kanssa työnnetään vain kaasukahva tiettyyn asentoon ja odotetaan, että ollaan perillä. Kalastushommien, lasten kanssa lähisaarissa retkeilyn ja yhteysveneilyn takia minulla on myös pari moottorivenettä. Jos saisin itse valita, käyttäisin kyllä moottorivenettä vain kalastukseen. Siinäkin tosin ihanteellinen vene olisi 5-6-metrinen talonpoikaisvene kahvelitakilalla ja pikkudieselillä.

entinen purjehtija kirjoitti:

Kiva, kun kerroit tasosi veneilijänä ja rivien välistä myös älyllisen ja henkisen tasosi.

Jos ei osaa lukea ja ymmärtää luettua, niin ei sille sitten voi mitään, pahoitteluni puolestasi.

Lue lisää

Aivan, kiitos samoin.

entinen purjehtija kirjoitti:

Kisoissa voittaja ei määräydy pelkästään teknisentaidon perusteella, vaan suurena tekijänä tahto tila, niin kuin muissakin asioissa joissa jyvät erottuvat akanoista. On ihmisiä joille tavoitteen saavuttaminen on tatuoitu takaraivoon ja keinolla jos toisella se saavutetaan, henkisesti vahvin voittaa...

Toiset vaan ovat voittaja luonteisia, ja eipä se nyt, niin ihmeellinen temppu ole purtta viedä purjella laituriin ja lähteä laiturista. Ton osasin jo räkänokkanna... kilpaillut en ole koskaan, en ole kilpailuhenkinen wanna be tyyppiä.

Lue lisää

Joo, "Toiset vaan ovat voittaja luonteisia, ja eipä se nyt, niin ihmeellinen temppu ole purtta viedä purjella laituriin ja lähteä laiturista. Ton osasin jo räkänokkanna..."

Joo, onnistuu optarilla kun isi ja äiti kahlaa vieressä.

On vähän eri sortin veneilystä kysymys.

entinen purjehtija kirjoitti:

Kiva, kun kerroit tasosi veneilijänä ja rivien välistä myös älyllisen ja henkisen tasosi.

Jos ei osaa lukea ja ymmärtää luettua, niin ei sille sitten voi mitään, pahoitteluni puolestasi.

Lue lisää

Olisikohan mitenkään mahdollista että aikuiset ihmiset keskustelisivat tästäkin asiasta menemättä henkilökohtaisuuksiin? Ketään ei oikeasti kiinnosta sinun tai kenekään muun keskusteluun osallistuneen älyllinen taso. Henkinen taso on jo kaikkien arvioitavana.

Jatkossa pysytään asiassa.

entinen purjehtija kirjoitti:

Kiva, kun kerroit tasosi veneilijänä ja rivien välistä myös älyllisen ja henkisen tasosi.

Jos ei osaa lukea ja ymmärtää luettua, niin ei sille sitten voi mitään, pahoitteluni puolestasi.

Lue lisää

Hauska veikko, oppii mestariksi parissa vuodessa, kun muilla siihen menee parikymmentä vuotta. Perusteeksi vetää yhden filosofin ajatelman. Ja jos ei menekään ihan sen ajatelman mukaan, ei toinen olekaan ymmärtänyt lukemaansa.

Vertailu jänöjussin mäenlaskuun oli täydellisen osuva.

Norjasta turksaa kirjoitti:

""osaaminen" voi tarkoittaa niin monia asioita."

Matkapurjehdukseen vaadittava osaaminen syntyy yhdessä kesässä. Sen jälkeen ei vauhti ole parantunut, mikä johtuu kyllä osaksi laiskuudestakin. Puoli solmua sinne tai tänne.

Lue lisää

Matkapurjehduksessa pitää osata monta muutakin asiaa kuin vain venevauhdin aikaan saaminen. Siinä se pointti. Ei ne asiat missään mielessä vaikeita ole, mutta usein vain kokemus opettaa.
Toki on myös monenlaisia matkoja ja monenlaisia matkapurjehtijoita. Ihan niinkuin kisaajiakin.

matka ja kisa kirjoitti:

Matkapurjehduksessa pitää osata monta muutakin asiaa kuin vain venevauhdin aikaan saaminen. Siinä se pointti. Ei ne asiat missään mielessä vaikeita ole, mutta usein vain kokemus opettaa.
Toki on myös monenlaisia matkoja ja monenlaisia matkapurjehtijoita. Ihan niinkuin kisaajiakin.

Lue lisää

Minulla kuuluu kauden repertuaariin kuukauden lomapurjehdus sekä kaikkien vapaiden viikonloppujen viikonloppupurjehdukset, useampi kisa avomerellä ja saaristossa, sekä useampi kisa OD:a radoilla. Tällä kokemuksella en löydä matkapurjehduksesta mitään sellaista osa-aluetta, jota ei kilpapurjehdus vaatisi. Voiko joku muu kertoa, mitä sellaiset olisivat. Kilpailu taas vaatii hyvinkin paljon sellaista, mikä matkaa tehdessä on tarpeetonta, tai ainakin vähemmän tarpeellista.

bollox kirjoitti:

Olisikohan mitenkään mahdollista että aikuiset ihmiset keskustelisivat tästäkin asiasta menemättä henkilökohtaisuuksiin? Ketään ei oikeasti kiinnosta sinun tai kenekään muun keskusteluun osallistuneen älyllinen taso. Henkinen taso on jo kaikkien arvioitavana.

Jatkossa pysytään asiassa.

Lue lisää

http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/VSriki.pdf

Tuossa oiva linkki jossa purjehduksen salatieetestä enmmän, ettei tarvitse koko elämää tuhlata purjehduksen opiskeluun kantapään kautta. On se purjehdus sitten, niin vaikeaa...

siis mitä? kirjoitti:

Minulla kuuluu kauden repertuaariin kuukauden lomapurjehdus sekä kaikkien vapaiden viikonloppujen viikonloppupurjehdukset, useampi kisa avomerellä ja saaristossa, sekä useampi kisa OD:a radoilla. Tällä kokemuksella en löydä matkapurjehduksesta mitään sellaista osa-aluetta, jota ei kilpapurjehdus vaatisi. Voiko joku muu kertoa, mitä sellaiset olisivat. Kilpailu taas vaatii hyvinkin paljon sellaista, mikä matkaa tehdessä on tarpeetonta, tai ainakin vähemmän tarpeellista.

Lue lisää

Yhtenä, vaan ei ainoana, ankkurointi. Varsin harvoin kilpapurjehduksessa ankkuroidaan.

Enkä tarkoita että ankkurointi mitään erityisen vaikeaa olisi, mutta omat pikku niksinsä siinäkin on, jotka oppii parhaiten kokemuksella. Itse opin yhtenä aamuna herätessäni kertaheitolla miksei kannata ankkuroida kelluvalla köydellä vaikka illalla kaikki oli toiminut hienosti.
Matkapurjehduksessa ankkurointi on varsin olennainen taito, vai väitätkö vastaan?

Kilpapurjehduksessa oppii loistavasti itse purjehdusta -purjeiden säätöä, manöövereitä yms. Vaan kun matkapurjehduksessa on niin paljon muutakin.

entinen purjehtija kirjoitti:

http://www.fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/VSriki.pdf

Tuossa oiva linkki jossa purjehduksen salatieetestä enmmän, ettei tarvitse koko elämää tuhlata purjehduksen opiskeluun kantapään kautta. On se purjehdus sitten, niin vaikeaa...

Lue lisää

WB:n vauhtiseminaari on erinomainen aloitus aiheeseen. Tarkoitatko, että sen lukemisella ja omaksumisella tulisi mestariksi? Tuskin niin pöljä voit olla. FE-sivuston takapiru kylläkin aloitti lukemalla North Sailsin kaksi kirjaa ja teki kaiken niiden oppien mukaan ja todellakin nousivat varsin lyhyessä ajassa varsin hyvälle tasolle. Mutta mestaritaso...

matka ja kisa kirjoitti:

Yhtenä, vaan ei ainoana, ankkurointi. Varsin harvoin kilpapurjehduksessa ankkuroidaan.

Enkä tarkoita että ankkurointi mitään erityisen vaikeaa olisi, mutta omat pikku niksinsä siinäkin on, jotka oppii parhaiten kokemuksella. Itse opin yhtenä aamuna herätessäni kertaheitolla miksei kannata ankkuroida kelluvalla köydellä vaikka illalla kaikki oli toiminut hienosti.
Matkapurjehduksessa ankkurointi on varsin olennainen taito, vai väitätkö vastaan?

Kilpapurjehduksessa oppii loistavasti itse purjehdusta -purjeiden säätöä, manöövereitä yms. Vaan kun matkapurjehduksessa on niin paljon muutakin.

Lue lisää

Etpä vielä paljoa keksinyt. Vaikka ankkurointi ei mitenkään ennenkuulumatonta kilpailuissa ole, se toki enemmän kuuluu matkapurjehdukseen. Ankkuroinnin olen oppinut jo melkein ennen kouluikää, viimeistään ennen rippikouluikää. Ja sen taitamiseen riittää, kun katsoo vaikka ensimmäisestä käsiin osuneesta oppaasta, miten se tehdään. Suurin vaatimus on uskoa sitä opasta. Jokaisessa oppaassa kerrotaan myös, miksei kelluvaa köyttä pidä käyttää.

Myöhemmin ankkurointitaitoja on pitänyt hiukan kartuttaa suolaisemmilla vesillä sen suhteen, miten suhtautua pohjakasvillisuuteen ja koralleihin. Sään ennakoinnin ankkuroituessa osaan kilpailuopeilla.

mitä vielä? kirjoitti:

Etpä vielä paljoa keksinyt. Vaikka ankkurointi ei mitenkään ennenkuulumatonta kilpailuissa ole, se toki enemmän kuuluu matkapurjehdukseen. Ankkuroinnin olen oppinut jo melkein ennen kouluikää, viimeistään ennen rippikouluikää. Ja sen taitamiseen riittää, kun katsoo vaikka ensimmäisestä käsiin osuneesta oppaasta, miten se tehdään. Suurin vaatimus on uskoa sitä opasta. Jokaisessa oppaassa kerrotaan myös, miksei kelluvaa köyttä pidä käyttää.

Myöhemmin ankkurointitaitoja on pitänyt hiukan kartuttaa suolaisemmilla vesillä sen suhteen, miten suhtautua pohjakasvillisuuteen ja koralleihin. Sään ennakoinnin ankkuroituessa osaan kilpailuopeilla.

Lue lisää

>>Etpä vielä paljoa keksinyt.
Kannattaa opetella lukemaan ja ennenkaikkea ymmärtämään lukemisensa. Se on toki vaikeaa, myönnän sen. Sinä väitit että ei ole yhtään matkapurjehduksen osa-aluetta jota ei kilpapurjehduksessa vaadittaisi. Minä kerroin yhden, se riittää kumoamaan väitteesi.

>>Vaikka ankkurointi ei mitenkään ennenkuulumatonta kilpailuissa ole
Tämä onkin minulle uutta tietoa. Vain yhden tapauksen tiedän, kun Suomen vesillä pidetyssä purjehduskisassa vene on ankkuroitunut hetkeksi kesken kisan, jonkin ajan päästä nostanut ankkurin ja siten parantanut roimasti sijoitustaan. Mutta olen aina pitänyt sitä hyvin harvinaisena poikkeustapauksena. Kuinka monta kertaa sinä ankkuroit vaikka viime kesän kilpailuissasi?

Onnittelut varhain oppimastasi ankkurointitaidosta. Senkin opit varmaan silloin kuusivuotiaana kilpaillessasi, eikö niin?

Miksi ihmeessä ankkuroinnin oppimiseen tarvitaan mitään opusta, kun se sinun mukaasi oppii kilpapurjehtiessa?

Ilmeisesti opit myös pohjakasvillisuuteen ja koralleihin suhtautumisen kilpapurjehtimisen yhteydessä. Kerro tietämättömälle kasvavatko korallit yleensä ylä- vai alamerkin lähellä?

mitä vielä? kirjoitti:

Etpä vielä paljoa keksinyt. Vaikka ankkurointi ei mitenkään ennenkuulumatonta kilpailuissa ole, se toki enemmän kuuluu matkapurjehdukseen. Ankkuroinnin olen oppinut jo melkein ennen kouluikää, viimeistään ennen rippikouluikää. Ja sen taitamiseen riittää, kun katsoo vaikka ensimmäisestä käsiin osuneesta oppaasta, miten se tehdään. Suurin vaatimus on uskoa sitä opasta. Jokaisessa oppaassa kerrotaan myös, miksei kelluvaa köyttä pidä käyttää.

Myöhemmin ankkurointitaitoja on pitänyt hiukan kartuttaa suolaisemmilla vesillä sen suhteen, miten suhtautua pohjakasvillisuuteen ja koralleihin. Sään ennakoinnin ankkuroituessa osaan kilpailuopeilla.

Lue lisää

Ei mutta anteeksi. Minähän luin viestisi aivan väärin. Sinähän kirjoitit "Tällä kokemuksella en löydä matkapurjehduksesta mitään sellaista osa-aluetta, jota ei kilpapurjehdus vaatisi. Voiko joku muu kertoa, mitä sellaiset olisivat"

Olen pahoillani etten huomannut sinun tuovan esille vain kyvyttömytesi ja kokemuksesi puutteen, ja pyytävän muilta apua tähän. Valitettavasti minä en pysty auttamaan sinua vaikeuksissasi löytää matkapurjehduksen osa-alueita tai muitakaan asioita, jotka koet vaikeaksi ymmärtää. Kyllä sinun täytyy aivan itse kehittää kykyjäsi ja hankkia lisää kokemusta, jos sinusta tuntuu, että ne ovat puutteellisia.

Minä voin jakaa vain tietoa, en ymmärrystä.

Bossu kirjoitti:

En mä koe oppineeni paljonkaan lisää purjehduksen hienouksista vähään aikaan, en ainakaan sellaista, mikä parantaisi veneen vauhtia. Mulle ei se vauhti ole tärkeää, ja vedän vain lakanat lähtiessä ylös ja lasken ne määränpäässä alas. Matkanteko on tärkeää, ja se on purjeveneellä mukavinta. Moottoriveneessäkin on puolensa, mutta kun on tottunut purjehtimiseen, se muistuttaa aivan liikaa autolla ajamista, etenkin jos moottorivenettä ajetaan hytistä.

Lue lisää

Täysin samaa mieltä, se purjehdus on niinkin vaikeaa, että annat siihen skuuttiin sen verran löysää, että purje alkaa vähän pakkaamaan ja sitten kiristät sen verran skuuttia, että pakkaaminen loppuu. Ja AVOT, pystyt purjehtimaan venettäsi 90% teholla.

Se jos joku ajaa samanlaisella veneellä 0,2kn kovempaa samassa kelissä on ihan yhtä tyhjän kanssa jos veneilyn tarkoituksena on matkailla perheen kanssa luonnossa ja nauttia maisemista. Se EI todellakaan ole vaikeaa.

Jos aloittaa veneilyn tasolta 0, niin vaikeinta on perehtyä merikorttiin ja säädöksiin ja oppia tulkitsemaan niitä, toiseksi vaikeinta on veneen käsittely satamissa reippaamalla kelillä. Perheen kanssa turvallinen toimiminen on kolmantena ja vasta itse purjehdus neljäntenä.

Että venekaupoille vaan!

matka ja kisa kirjoitti:

Ei mutta anteeksi. Minähän luin viestisi aivan väärin. Sinähän kirjoitit "Tällä kokemuksella en löydä matkapurjehduksesta mitään sellaista osa-aluetta, jota ei kilpapurjehdus vaatisi. Voiko joku muu kertoa, mitä sellaiset olisivat"

Olen pahoillani etten huomannut sinun tuovan esille vain kyvyttömytesi ja kokemuksesi puutteen, ja pyytävän muilta apua tähän. Valitettavasti minä en pysty auttamaan sinua vaikeuksissasi löytää matkapurjehduksen osa-alueita tai muitakaan asioita, jotka koet vaikeaksi ymmärtää. Kyllä sinun täytyy aivan itse kehittää kykyjäsi ja hankkia lisää kokemusta, jos sinusta tuntuu, että ne ovat puutteellisia.

Minä voin jakaa vain tietoa, en ymmärrystä.

Lue lisää

Hyvä, kerroit yhden, joskin äärimmäisen helpon asian, jota ei paljoa kilpaillessa tarvitse. Sanoit niitä olevan useita. Jaa nyt hukan minulle tietämystäsi, kun olet jo todennut käsityskykyni vajavaisuuden, joten en itse voi niitä enempää keksiä.

Pari kertaa on ollut hyvin lähellä se ankkurointi kesken kilpailun. Siirtopurjehduksilla kilpailupaikoille ankkurointi taas on kovin tavallista. Onko se sitten kilpailua vai matkapurjehdusta, samantekevää. Purjehtiminen ja kilpapurjehtiminen tuli oleelliseksi osaksi elämää vasta hiukan myöhemmin. Ankkuroinnin opin yleisenä veneilyyn liittyvänä asiana moottorivene yleisimpänä paikoillaan pidettävänä välineenä. Ja nyt oli kai erityisesti puhe purjehtimisen oppimisesta.

kerro lisää kirjoitti:

Hyvä, kerroit yhden, joskin äärimmäisen helpon asian, jota ei paljoa kilpaillessa tarvitse. Sanoit niitä olevan useita. Jaa nyt hukan minulle tietämystäsi, kun olet jo todennut käsityskykyni vajavaisuuden, joten en itse voi niitä enempää keksiä.

Pari kertaa on ollut hyvin lähellä se ankkurointi kesken kilpailun. Siirtopurjehduksilla kilpailupaikoille ankkurointi taas on kovin tavallista. Onko se sitten kilpailua vai matkapurjehdusta, samantekevää. Purjehtiminen ja kilpapurjehtiminen tuli oleelliseksi osaksi elämää vasta hiukan myöhemmin. Ankkuroinnin opin yleisenä veneilyyn liittyvänä asiana moottorivene yleisimpänä paikoillaan pidettävänä välineenä. Ja nyt oli kai erityisesti puhe purjehtimisen oppimisesta.

Lue lisää

En välittäisi muuten puuttua kahdenkeskiseen kinasteluunne, mutta haluaisin kertoa kuulemastani tapauksesta, jossa ankkurointia käytettiin kesken kisan ja vieläpä menestyksellisesti. Kilpailu purjehdittiin (muistaakseni) Tanskan vesillä. Koko fliitti seilasi hiljaisessa tuulessa tiukasti vastaiseen, kaikki samalla nopeudella, kunnes yksi vene, (muistaakseni) italialainen, lähti vetämään kaulaa muuhun porukkaan. Suomalaisveneessä ihmeteltiin, millä tempulla yksi kilpailija sai yllättävästi etumatkaa. Kun kiikarit kaivettiin esiin, nähtiin että italialaisveneen keulasta lähti ankkuriköysi mereen. Voimakas merivirta vei muita veneitä todellisuudessa taaksepäin, vaikka kaikki luulivat purjehtivansa eteenpäin. Hetken päästä kaikilla muillakin oli koukku pohjassa.

Tämä tapahtui siihen aikaan, kun veneissä ei ollut elektronisia laitteita kertomassa, mihin suuntaan vene oikeasti kulkee.

Hakro kirjoitti:

En välittäisi muuten puuttua kahdenkeskiseen kinasteluunne, mutta haluaisin kertoa kuulemastani tapauksesta, jossa ankkurointia käytettiin kesken kisan ja vieläpä menestyksellisesti. Kilpailu purjehdittiin (muistaakseni) Tanskan vesillä. Koko fliitti seilasi hiljaisessa tuulessa tiukasti vastaiseen, kaikki samalla nopeudella, kunnes yksi vene, (muistaakseni) italialainen, lähti vetämään kaulaa muuhun porukkaan. Suomalaisveneessä ihmeteltiin, millä tempulla yksi kilpailija sai yllättävästi etumatkaa. Kun kiikarit kaivettiin esiin, nähtiin että italialaisveneen keulasta lähti ankkuriköysi mereen. Voimakas merivirta vei muita veneitä todellisuudessa taaksepäin, vaikka kaikki luulivat purjehtivansa eteenpäin. Hetken päästä kaikilla muillakin oli koukku pohjassa.

Tämä tapahtui siihen aikaan, kun veneissä ei ollut elektronisia laitteita kertomassa, mihin suuntaan vene oikeasti kulkee.

Lue lisää

Oikeastaan nuo ovat jopa tavallisia tapauksia kaikkialla, missä on virtoja. Vaikeinta oli tosiaan aiemmin tietää, että COG on väärään suuntaan, nythän gps kertoo sen heti.

Onhan niitä virtoja täälläkin. Vaikuttavia sellaisia on toisinaan ihan Helsingin ulkopuolella ja toissavuonna mentiin Hangon regatassa kohti perän takana olevaa Russarötä ja etäisyys starttilinjaan kasvoi liki kahden solmun nopeudella juuri ennen starttia. Kuten arvata saattaa, se startti paukutettiin poikki heti alkuunsa.

hyppypupu kirjoitti:

WB:n vauhtiseminaari on erinomainen aloitus aiheeseen. Tarkoitatko, että sen lukemisella ja omaksumisella tulisi mestariksi? Tuskin niin pöljä voit olla. FE-sivuston takapiru kylläkin aloitti lukemalla North Sailsin kaksi kirjaa ja teki kaiken niiden oppien mukaan ja todellakin nousivat varsin lyhyessä ajassa varsin hyvälle tasolle. Mutta mestaritaso...

Lue lisää

Osaatko kävellä ajattelematta, kävelyä? Jos osaat olet mestari...

Vai onko mestari kävelijä vasta, kun voittaa kävelyn sm / em tai mm kisoissa.

Ja jos tämä filsofia ei mielytä, niin pitää sinun purnata eräälle joka on väitellyt tohtoriksi kyseisestä asiasta. Asia=mestari

Jos haluaa ymmärtää väärin toisen sanomiset, niin ok.

En ole missään vaiheessa maininnut miten mestariksi tullaan purjehduksessa.

kerrotaan lisää kirjoitti:

Oikeastaan nuo ovat jopa tavallisia tapauksia kaikkialla, missä on virtoja. Vaikeinta oli tosiaan aiemmin tietää, että COG on väärään suuntaan, nythän gps kertoo sen heti.

Onhan niitä virtoja täälläkin. Vaikuttavia sellaisia on toisinaan ihan Helsingin ulkopuolella ja toissavuonna mentiin Hangon regatassa kohti perän takana olevaa Russarötä ja etäisyys starttilinjaan kasvoi liki kahden solmun nopeudella juuri ennen starttia. Kuten arvata saattaa, se startti paukutettiin poikki heti alkuunsa.

Lue lisää

Juttuna hyvä, myöhemmin ankkuroiva väistää aikaisemmin ankkuroitunutta virtauksessa. Eri asia on, ettei Hangon ja Jussarön välillä virtaa niin paljon, että venevauhti olisi 2 solmua taaksepäin. Pentlannin salmessa kylläkin..

hohhoijakkaataas kirjoitti:

Joo, "Toiset vaan ovat voittaja luonteisia, ja eipä se nyt, niin ihmeellinen temppu ole purtta viedä purjella laituriin ja lähteä laiturista. Ton osasin jo räkänokkanna..."

Joo, onnistuu optarilla kun isi ja äiti kahlaa vieressä.

On vähän eri sortin veneilystä kysymys.

Lue lisää

No mitä sinä olet tehnyt sen eteen, että voittaisit.

-riisunut veneestä sisustuksen, että olisi mahdollisimman kevyt, että voittaisit?
-pohja ilman eliön estoja, vesille lasku juuri ennen kisaa, pohja vahattuna, että voittaisit?
-hiilikuitu purjeet, mastot yms. Että voittaisit?
tässä muutama alkuun mitä hyppy pupujussille tuli mieleen, mitä voisi tehdä.

Kerropa mitä sinä olet tehnyt veneellesi jotta voittaisit purjehduksessa?

Sps kirjoitti:

Juttuna hyvä, myöhemmin ankkuroiva väistää aikaisemmin ankkuroitunutta virtauksessa. Eri asia on, ettei Hangon ja Jussarön välillä virtaa niin paljon, että venevauhti olisi 2 solmua taaksepäin. Pentlannin salmessa kylläkin..

Lue lisää

Enpä ole sitä ennen enkä sen jälkeen ole sillä tai edes vastaavalla paikalla sellaista virtaa kokenut. Eikä se sinäkään päivänä pitkäaikainen ilmiö ollut. Havaittava virta kyllä vallitsi koko päivän.

onneksi entinen purj kirjoitti:

Osaatko kävellä ajattelematta, kävelyä? Jos osaat olet mestari...

Vai onko mestari kävelijä vasta, kun voittaa kävelyn sm / em tai mm kisoissa.

Ja jos tämä filsofia ei mielytä, niin pitää sinun purnata eräälle joka on väitellyt tohtoriksi kyseisestä asiasta. Asia=mestari

Jos haluaa ymmärtää väärin toisen sanomiset, niin ok.

En ole missään vaiheessa maininnut miten mestariksi tullaan purjehduksessa.

Lue lisää

Mikäs siinä, sinulle purjehduksen mestaritaso taso siis tarkoittaa, että osaa rennosti edetä vakaissa tuulioloissa. Sanoisin tosin, että hyvin hidas oppija, jos sen saavuttamiseen kuluu kaksi kautta. Minun mielestäni kävelyssäkin pitäisi mestarin osata kävellä mestarin lailla myös vaikeassa maastossa ja liukkaalla alustalla. Tai sitten vaihtoehtoisesti voittaa ne arvokisat. Kai mestarilta voi edellyttää, että osaa jotain paremmin kuin useimmat muut vai olemmeko kaikki mestareita?

Et sanonut miten, mutta sanoit, että purjehduksen mestaritason saavuttaa parissa kaudessa. Lie jokaisen oma asia, miten sen tekee ja millä alalla sen tekee.

entinen purjehtija kirjoitti:

No mitä sinä olet tehnyt sen eteen, että voittaisit.

-riisunut veneestä sisustuksen, että olisi mahdollisimman kevyt, että voittaisit?
-pohja ilman eliön estoja, vesille lasku juuri ennen kisaa, pohja vahattuna, että voittaisit?
-hiilikuitu purjeet, mastot yms. Että voittaisit?
tässä muutama alkuun mitä hyppy pupujussille tuli mieleen, mitä voisi tehdä.

Kerropa mitä sinä olet tehnyt veneellesi jotta voittaisit purjehduksessa?

Lue lisää

Et minulta kysynyt, mutta vastaan silti, sorry.

Yksi vene on kohtalaisen tyhjennetty luokkasäännön puitteissa, toisessa pelkkä pakollinen varustus.

Molemmissa pohja voisi olla vieläkin paremmassa kunnossa. Säännöissä on omat rajoituksensa pohjan pesuista.

Molemmissa veneissä on alumiinimastot. Rajoituksina taloudelliset kysymykset ja luokkasäännöt.

Purjeina 3DL:ää ja kevlar-laminaattia.

Kaikkea mahdollista ei ole tehty, mutta paljon on. Mahdollisten parannusten vaikutus on laskettavissa ja laskenta tehty. Todettu, että menestyminen ei ole vielä niistä kiinni, vaan nimenomaan omaa osuutta pitää parantaa. Kun enää sen tunnetun hidastuksen verran häviää mestarille, tehdään ne loputkin. Jossain mainittu WB:n vauhtiseminaari on opiskeltu alkupaloina. Sen jälkeen muu oleellinen asiaan liittyvä kirjallisuus Bethwaiten teoksia lukuunottamatta on luettu.

Mielestäni Tyvestä puuhun ajattelumalli on hyvä. Toki on niitäkin, jotka suosittelevat heti "tarpeeksi suuren" hankkimista. Ongelma on vain siinä, että ihmisen - purjehtijat mukaanluettuna - on aika vaikea etukäteen tietää, mitä haluaa.

Jo yksi kausi edullisella treeniveneellä kertoo paljon. Tykkäänkö enemmän sporttisesta vauhdista kuin rauhallisemmasta matkanteosta?

Itse olen 35 vuoden aikana omistanut neljä purtta. Koot ovat kasvaneet vaatimattomasti. 21 jalasta 30:een. Nykyinen pursi tuntuu lopulliselta ja tuskin tulen enää vaihtamaan. Sekin on kompromissi, kuten kaikki muutkin. Mutta oikeiden ominaisuuksien löytäminen on edellyttänyt omalla kohdallani tämän omistushistorian läpikäymisen.

Vanha puolitonnari kirjoitti:

Mielestäni Tyvestä puuhun ajattelumalli on hyvä. Toki on niitäkin, jotka suosittelevat heti "tarpeeksi suuren" hankkimista. Ongelma on vain siinä, että ihmisen - purjehtijat mukaanluettuna - on aika vaikea etukäteen tietää, mitä haluaa.

Jo yksi kausi edullisella treeniveneellä kertoo paljon. Tykkäänkö enemmän sporttisesta vauhdista kuin rauhallisemmasta matkanteosta?

Itse olen 35 vuoden aikana omistanut neljä purtta. Koot ovat kasvaneet vaatimattomasti. 21 jalasta 30:een. Nykyinen pursi tuntuu lopulliselta ja tuskin tulen enää vaihtamaan. Sekin on kompromissi, kuten kaikki muutkin. Mutta oikeiden ominaisuuksien löytäminen on edellyttänyt omalla kohdallani tämän omistushistorian läpikäymisen.

Lue lisää

Terve Tyvestä puuhun!

Tutkaileppa Joe 17.

nokkatuuleen1 kirjoitti:

Terve Tyvestä puuhun!

Tutkaileppa Joe 17.

Joo, kiitos vinkistä. Vene on ainakin netistä tuttu. Se olisi mahdollinen hankinta tällä budjetilla ja kääntököli sopisi muutenkin meidän kivisille vesille. Pitää etsiskellä sitten työtilanteesta riippuen ensi- tai seuraavana kesänä.

tyvestä puuhun kirjoitti:

Joo, kiitos vinkistä. Vene on ainakin netistä tuttu. Se olisi mahdollinen hankinta tällä budjetilla ja kääntököli sopisi muutenkin meidän kivisille vesille. Pitää etsiskellä sitten työtilanteesta riippuen ensi- tai seuraavana kesänä.

Lue lisää

Minulla on Joe vuosia jo takana useampia, enkä koskaan usko edes sitä isompaan vaihtavani. Se on hyvä paatti kun vaan suhtautuu siihen asenteella että se hyvä just mulle.
Olen saanut kuulla kevyttä kettuilua tuolla vesillä siitä kun se on halpa ja pieni. Mutta enempi on tullut kehujia ja muistelijoita jotka miettii miten ne itsekin joskus samanlaisella..
Joella oppii purjehtimaan, helpollakin. Mutta mikään raaseri se ei ole, ja tuuleen nousemiskyky, etenkin vanhoilla purjeilla on luokkaa säälittävä. Ja sellainen määrätty herkkyys on kanssa, eli sitä joutuu purjehtimaan oikeasti. Ei voi vaan istua ja katsella maisemia. Minulle se on ideaali, etenkin kun ihastuin sellaiseen veneeseen jo 70 luvulla. Ja siksi sen ostin 4 vuotta sitten vaikka samalla rahalla pisin saanut sekä isomman että helpomman purjehdittavan. Ihana vene ;)

Oletkohan ymmärtänyt viikkokisojen hyödyn purjehduksen oppimisessa täysin väärin?
Ennen oman veneen hankkimista ainakin itse sain ensimmäiset purjehdusopit olemalla osaamattomana gastina muutamissa viikkokisoissa. Pian pyydettiin mukaan matkapurjehduskilpailuihin ja kaikki tämä oli pelkästään hyödyksi, kun vaimon ja pikkulapsen kanssa kipparoin ensimmäistä omaa venettäni. Väitän, että se oli nopein tie päästä jyvälle purjehduksen alkeista.

Gastina avomerikisoissa sain erinomaista oppia matkapurjehdukseen, mm. ensimmäiset kokemukset yöpurjehduksista, reivaamisista, purjevaihdoista jne.

Menestyminen viikkokisoissa riippuu tehtyjen mokien määrästä. Mitä vähemmän töppäyksiä sattuu sitä varmemmin ei jää viimeisten joukkoon.
Kärskisijoista “taisteleminen” on sitten noita sinun luettelemiasi juttuja erilaisine purjehdusslangin termeineen (korostetaanko niilla omaa kokeneisuutta?). Vendee Globeen, Dakar-Ralliin ym viittaaminen oli turhaa kärjistämistä tai totaalista väärinkäsitystä. Nythän on kysymys purjehdusharrastuksen aloittamisesta ja taitojen kehittämisestä!
Jos purjehduksen oppiminen on sitä, että parin kerran tai yhden kesän jälkeen “osataan” aivan riittävästi, vastenmielisyys viikkokisoihin tai purjemanöövereihin tms. ilman konevoimaa tapahtuvaan toimintaan ehkä kasvaa. Kaikki outo pelottaa. Miksi hankkisin spinnun, kun en osaa? Miksi luovisin, kun kone on keksitty? Miksi opettelisin navigoinnin alkeita, kun voin ostaa plotterin ja painaa nappuloita?

"Kilpailulla ja perheen kanssa saaristossa pyörimisellä on yhtäpaljon tekemistä kuin vendee globella ja dakar-rallilla"

Kun meidän perheeseen hankittiin purjevene, jo ensimmäisen kauden lopulla osallistuttiin ekan kerran kilpailuun perhemiehistöllä. Pursiseura järjesti jokasyksyisen perhepurjehduskilpailun (n. 20 mpk). Kivaa oli, vaikka jäätiin viimeisten joukkoon. Kaikille jäi niin positiiviset muistot, että kisaa on muisteltu ja naurettu vielä vuosia myöhemmin. Viikkokisoissakin käytiin perhemiehistöllä opettelemassa, koska se oli itselle oppimista vielä monen purjehduskesän jälkeenkin ja pikkupojista jännää, kumpikin sai vuorollaan "styyrata".

Oletko itse ollut sellainen reppana, joka säikähti jostain veneestä kuulunutta äänentason nousua ja siitä tuli paha fiilis?

Se erokin messä on, että omassa perheveneessäni ei ole st-fokkaa eikä bisseä. Saunakalja on täysin eri asia kuin purjehdustaitojen opettelu.

Minä olen kokenut senkin, että heräilen vahtiin siirtopurjehduksella erittäin kokeneen matkapurjehtijan vahdin jälkeen. Ehdin juuri paikallistamaan sijaintimme kartasta ja avaamaan suuni ihmetelläkseni, emmekö ole turhan lähellä matalaa. Kysymystä en ehtinyt ääneen sano, kun kopsahti. Eikä se kaveri vahdissa ollut edes sitä bisseä availlut.

Perustavaa laatua olevan purjehdusoppini sain itse kilpailumiehistössä. Sen perusteella suosittelisin sitä lähestymistapaa kenelle hyvänsä. Kyllä normaali ihminen osaa tehdä eron kilpailutilanteen ja matkapurjehduksen välillä, mitä tulee nopean toiminnan tai äänenkäytön välillä. Tosin niissä veneissä, joissa olen kilpaillut miehistössä tai kipparina, ei ääntä ole tarvinnut korottaa enempää kuin kuuluvuus vaatii.

ei tiukkapipoisille kirjoitti:

"Kilpailulla ja perheen kanssa saaristossa pyörimisellä on yhtäpaljon tekemistä kuin vendee globella ja dakar-rallilla"

Kun meidän perheeseen hankittiin purjevene, jo ensimmäisen kauden lopulla osallistuttiin ekan kerran kilpailuun perhemiehistöllä. Pursiseura järjesti jokasyksyisen perhepurjehduskilpailun (n. 20 mpk). Kivaa oli, vaikka jäätiin viimeisten joukkoon. Kaikille jäi niin positiiviset muistot, että kisaa on muisteltu ja naurettu vielä vuosia myöhemmin. Viikkokisoissakin käytiin perhemiehistöllä opettelemassa, koska se oli itselle oppimista vielä monen purjehduskesän jälkeenkin ja pikkupojista jännää, kumpikin sai vuorollaan "styyrata".

Oletko itse ollut sellainen reppana, joka säikähti jostain veneestä kuulunutta äänentason nousua ja siitä tuli paha fiilis?

Se erokin messä on, että omassa perheveneessäni ei ole st-fokkaa eikä bisseä. Saunakalja on täysin eri asia kuin purjehdustaitojen opettelu.

Lue lisää

Hei tiukkapipo.
Eihän sinun tarvitse veneessäsi olutta nauttia, se on ihan oma päätöksesi

Ja ei, en ollut se reppana joka säikähti äänitason nousua.
Se on mukavaa, että pursiseuranne järjestää kerran kesässä kisan mihin voitte mennä perhemiehistöllä kisailemaan.

Minulla ei ole perheveneessä st-fokkaa, eikä bisseä. Se meissä on eroa, ettei minulla ole perhevenettä ollenkaan, kuten tuossa jo mainitsin, niin nautin purjehduksesta ainoastaan kilapilumielessä tai sitä opettaessa ja muun ajan liikun mielummin moottoriveneellä.

Ihmiset on kovin erilaisia, joistain kehittyy nopeasti hyviä purjehtioita ja toisilla voi ottaa kymmeniä kausia.

Hyviä purjehduksia ensi kaudelle ja muista hiukan höllätä vannetta myös, viihtyy vaimo ja lapsetkin paremmin.

nlkn kirjoitti:

Hei tiukkapipo.
Eihän sinun tarvitse veneessäsi olutta nauttia, se on ihan oma päätöksesi

Ja ei, en ollut se reppana joka säikähti äänitason nousua.
Se on mukavaa, että pursiseuranne järjestää kerran kesässä kisan mihin voitte mennä perhemiehistöllä kisailemaan.

Minulla ei ole perheveneessä st-fokkaa, eikä bisseä. Se meissä on eroa, ettei minulla ole perhevenettä ollenkaan, kuten tuossa jo mainitsin, niin nautin purjehduksesta ainoastaan kilapilumielessä tai sitä opettaessa ja muun ajan liikun mielummin moottoriveneellä.

Ihmiset on kovin erilaisia, joistain kehittyy nopeasti hyviä purjehtioita ja toisilla voi ottaa kymmeniä kausia.

Hyviä purjehduksia ensi kaudelle ja muista hiukan höllätä vannetta myös, viihtyy vaimo ja lapsetkin paremmin.

Lue lisää

Olenko tiukkapipo, jos veneen päällikkönä ja perheenisänä en ole juonut lainkaan alkoholia veneen ollessa kulussa?

Meillä ainakin oli perhepurjehduksilla niin kivaa ja leppoisaa ilman olutta, että oma jälkikasvukin innostui purjehduksesta. Lastenlapseni ovat jo olleet optarikursseilla ja hekin odottavat jäiden lähtöä aivan kuten isänsä ja isoisänsä…Ollaan muuten osallistuttu niihin viikkokisoihinkin yhdessä.

Kiitos vaan hyvien purjehdusten toivotuksesta, mutta mitään "höllättävää vannetta" ei ole ja 6-12-vuotiaat lastenlapseni tulevat aina mielellään mukaan, jos vain kutsun. He haluavat trimmailla purjeita ja ohjailla venettä kukin vuorollaan.

Samoin toivotan kaikille muillekin hyviä purjehduksia - raittiina ruorissa.

tiukkapipon merkki? kirjoitti:

Olenko tiukkapipo, jos veneen päällikkönä ja perheenisänä en ole juonut lainkaan alkoholia veneen ollessa kulussa?

Meillä ainakin oli perhepurjehduksilla niin kivaa ja leppoisaa ilman olutta, että oma jälkikasvukin innostui purjehduksesta. Lastenlapseni ovat jo olleet optarikursseilla ja hekin odottavat jäiden lähtöä aivan kuten isänsä ja isoisänsä…Ollaan muuten osallistuttu niihin viikkokisoihinkin yhdessä.

Kiitos vaan hyvien purjehdusten toivotuksesta, mutta mitään "höllättävää vannetta" ei ole ja 6-12-vuotiaat lastenlapseni tulevat aina mielellään mukaan, jos vain kutsun. He haluavat trimmailla purjeita ja ohjailla venettä kukin vuorollaan.

Samoin toivotan kaikille muillekin hyviä purjehduksia - raittiina ruorissa.

Lue lisää

Ei se ole tiukkapipoisuutta, se on ihan jokaisen valinta.

Lasi viiniä ja muutama bisse kauniina kesäpäivä on välillä oikeinkin paikallaan purjehduksen lomassa, jokainen tavallaan.

Hyviä purjehduksia myös niille, jotka tykkäävät muutaman oluen silloin tällöin nauttia.

tiukkapipon merkki? kirjoitti:

Olenko tiukkapipo, jos veneen päällikkönä ja perheenisänä en ole juonut lainkaan alkoholia veneen ollessa kulussa?

Meillä ainakin oli perhepurjehduksilla niin kivaa ja leppoisaa ilman olutta, että oma jälkikasvukin innostui purjehduksesta. Lastenlapseni ovat jo olleet optarikursseilla ja hekin odottavat jäiden lähtöä aivan kuten isänsä ja isoisänsä…Ollaan muuten osallistuttu niihin viikkokisoihinkin yhdessä.

Kiitos vaan hyvien purjehdusten toivotuksesta, mutta mitään "höllättävää vannetta" ei ole ja 6-12-vuotiaat lastenlapseni tulevat aina mielellään mukaan, jos vain kutsun. He haluavat trimmailla purjeita ja ohjailla venettä kukin vuorollaan.

Samoin toivotan kaikille muillekin hyviä purjehduksia - raittiina ruorissa.

Lue lisää

Enpä minäkään lasten kanssa ota olutta. Eri asia sitten, kun veneessä on pelkkiä purjehdustaitoisia aikuisia, joista en ole ihan samalla tavalla fyysisesti ja moraalisesti vastuussa - silloin ei olut parin-kolmen tunnin välein haittaa. Kunhan rantautuessa on promillet nolla. Lasten kanssa reissussa ollessa voin lasten mentyä nukkumaan ottaa pari-neljä sormenleveyttä rommia.

Kuka ketale kehtasikin kirjoittaa sekä mun kokemukset että näkemykset? Jopa yhden kisan olen minäkin voittanut kahtena vuonna peräkkäin, mutta siitä kisasta en suurta numeroa tekisi.

Kunpa pärjääminen kansallisella tasolla olisi edes nousujohteista, mutta kun välillä tulee takapakkia. Ei se silti estä jatkamasta ja yrittämästä uudestaan.