Asuntojen hinnat vs. tulot 1988-2013

Kiitos. Minua kiinnosti asian selvittäminen mm. juuri tästä näkökulmasta. Halusin myös selvittää, miltä näyttäisi 50 prosentin tai jopa 70 prosentin hinnanlasku suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Monet tekijät vaikuttavat asuntojen hintoihin. Minusta suurin yksittäinen tekijä on käytettävissä olevien tulojen määrä. Osakemarkkinoiden korrelaatio asuntomarkkinoiden kanssa on 40 prosenttia. Tämä ei tarkoita sitä, että osakkeiden hintanoususta voitaisiin päätellä asuntojen hinnannousua tai päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että hinnanmuutoksista 40 % on kytköksissä osakemarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Periaatteessa kummallakin on yhteinen selittävä tekijä: talouden kehitys.

pundit kirjoitti:

Kiitos. Minua kiinnosti asian selvittäminen mm. juuri tästä näkökulmasta. Halusin myös selvittää, miltä näyttäisi 50 prosentin tai jopa 70 prosentin hinnanlasku suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Monet tekijät vaikuttavat asuntojen hintoihin. Minusta suurin yksittäinen tekijä on käytettävissä olevien tulojen määrä. Osakemarkkinoiden korrelaatio asuntomarkkinoiden kanssa on 40 prosenttia. Tämä ei tarkoita sitä, että osakkeiden hintanoususta voitaisiin päätellä asuntojen hinnannousua tai päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että hinnanmuutoksista 40 % on kytköksissä osakemarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Periaatteessa kummallakin on yhteinen selittävä tekijä: talouden kehitys.

Lue lisää

Nämä asuntojen realihintojen ja numeraalisten hintojenkin kehitykset ovat tosiaan vahvasti sidoksissa vastaaviin palkkakehityksiin. Näin siksi kun asunnoista suurimman osan ostelee tavalliset asunnon tarvitsijat omaan käyttöönsä.
Tässä voisi tulla mieleen että joku pirullinen sijoittajataho aina nostaa asuntojen hintoja sen mukaan mitä palkkatasot nousevat ja kuppaa siitä itselleen hirmuvoitot. Mutta eihän se nyt näinkään mene, vaan asuntojen hinnoista juuri palkkojen oheiskuluineen ja veroineen osuus on niin suuri että jo se paljon määrittää asuntojen hintoja. Sitten tulee vielä asuntojen kehitys ajan saatossa. Takaiskuistakin huolimatta myös eteenpäinkin mennään ja aina parempia asuntoja tehdään ja jo lakisääteiset vaaatimiksetkin kasvavat. Myös vanhoja rakennuksia saneeraillaan ja laitellaan uudempien standardien mukaisiksi. Tämän kehityksen kanssa kulkee rinnan myös realipalkkojen kehitys.

pundit kirjoitti:

Kiitos. Minua kiinnosti asian selvittäminen mm. juuri tästä näkökulmasta. Halusin myös selvittää, miltä näyttäisi 50 prosentin tai jopa 70 prosentin hinnanlasku suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Monet tekijät vaikuttavat asuntojen hintoihin. Minusta suurin yksittäinen tekijä on käytettävissä olevien tulojen määrä. Osakemarkkinoiden korrelaatio asuntomarkkinoiden kanssa on 40 prosenttia. Tämä ei tarkoita sitä, että osakkeiden hintanoususta voitaisiin päätellä asuntojen hinnannousua tai päinvastoin. Se tarkoittaa sitä, että hinnanmuutoksista 40 % on kytköksissä osakemarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Periaatteessa kummallakin on yhteinen selittävä tekijä: talouden kehitys.

Lue lisää

"Käytettävissä olevat tulot "on vähän eri asia, kuin laskelmassasi oleva" oikaistu
reaalitulo."

"Käytettävissä olevat tulot " on kasvaneet n. 6 % vähemmän kuin "oikaistut reaalitulot" vv. -95-13. Eikös vaan ?

Eli vuodesta -95 asunto-osakkeiden hinnat ovat n. kaksinkertaistuneet ja
samalla ajalla tulot nousseet n. 40,5 %.

menikö oikein kirjoitti:

"Käytettävissä olevat tulot "on vähän eri asia, kuin laskelmassasi oleva" oikaistu
reaalitulo."

"Käytettävissä olevat tulot " on kasvaneet n. 6 % vähemmän kuin "oikaistut reaalitulot" vv. -95-13. Eikös vaan ?

Eli vuodesta -95 asunto-osakkeiden hinnat ovat n. kaksinkertaistuneet ja
samalla ajalla tulot nousseet n. 40,5 %.

Lue lisää

No kun yrittää kirjoittaa kansantajuisesti on otettava tiettyjä vapauksia. Mitä tarkemmalle tasolle mennään ja mitä enemmän sivistyssanaa ja teoreettisia käsitteitä ympätään tekstiin, sitä harvempi oikeasti ymmärtää mistä on kysymys.

Toisaalta joku asiaa pohdiskellut filosofi on sanonut, että loppupeleissä epäselvästi ammattislangilla ja jargonilla kuorrutettu teksti saa osakseen enemmän arvostusta, kuin se jos pyrkii oikeasti tekemään itsensä ymmärrettäväksi. Moni kun ei osaa arvostaa asioita, jos ymmärtävät mistä on kysymys :)

Siitäkin huolimatta pidän mielekkäämpänä kirjoittaa ymmärrettävästi kuin munkkilatinan ja muinaisslaavin sekoitusta.

pundit kirjoitti:

No kun yrittää kirjoittaa kansantajuisesti on otettava tiettyjä vapauksia. Mitä tarkemmalle tasolle mennään ja mitä enemmän sivistyssanaa ja teoreettisia käsitteitä ympätään tekstiin, sitä harvempi oikeasti ymmärtää mistä on kysymys.

Toisaalta joku asiaa pohdiskellut filosofi on sanonut, että loppupeleissä epäselvästi ammattislangilla ja jargonilla kuorrutettu teksti saa osakseen enemmän arvostusta, kuin se jos pyrkii oikeasti tekemään itsensä ymmärrettäväksi. Moni kun ei osaa arvostaa asioita, jos ymmärtävät mistä on kysymys :)

Siitäkin huolimatta pidän mielekkäämpänä kirjoittaa ymmärrettävästi kuin munkkilatinan ja muinaisslaavin sekoitusta.

Lue lisää

Eikun tarkoitin että otit vähän väärän tilaston vertailukohdaksi ( findikaattori nro 114) .
Asuntojen hintoja pitäisi verrata käytettävissä oleviin tuloihin eikä oikaistuihin
tuloihin, joissa on mukana saatavilla olevia palveluita ja niille lasketut
hinnat.

tätä tarkoitin kirjoitti:

Eikun tarkoitin että otit vähän väärän tilaston vertailukohdaksi ( findikaattori nro 114) .
Asuntojen hintoja pitäisi verrata käytettävissä oleviin tuloihin eikä oikaistuihin
tuloihin, joissa on mukana saatavilla olevia palveluita ja niille lasketut
hinnat.

Lue lisää

OK, mutta käytettävissä olevat tulot eivät kerro ostovoiman kehitystä. Jos ostovoima kehittyy positiivisesti, syntyy säästöjä.

Käytettävissä olevia tuloja ei ainakaan pitäisi verrata asuntojen reaalihintoihin, joista niistäkin on puhdistettu inflaatio pois.

Jos tarkkoja ollaan ja jos olisi käytettävissä kattavat tilastot, voisi eritellä tulonsaajaryhmittäiset.

Käytettävissä olevia tuloja pitäisi verrata asuntojen nimellishintoihin, mutta sehän olisikin jo ihan eri selvitys.

pundit kirjoitti:

OK, mutta käytettävissä olevat tulot eivät kerro ostovoiman kehitystä. Jos ostovoima kehittyy positiivisesti, syntyy säästöjä.

Käytettävissä olevia tuloja ei ainakaan pitäisi verrata asuntojen reaalihintoihin, joista niistäkin on puhdistettu inflaatio pois.

Jos tarkkoja ollaan ja jos olisi käytettävissä kattavat tilastot, voisi eritellä tulonsaajaryhmittäiset.

Käytettävissä olevia tuloja pitäisi verrata asuntojen nimellishintoihin, mutta sehän olisikin jo ihan eri selvitys.

Lue lisää

Juu, en huomannutkaan että tuossa "kotitalouksien käytettävissä olevat tulot"-
käppyrässä ei ollutkaan otettu inflaationvaikutusta pois.

Kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (keskiarvo eri ryhmistä) olisi siten pysyneet kutakuinkin samana vv. -95-13, koska inflaatio% on ollut n. 40 % (~ sama kuin kotitalouksien tulojen nousu).

Samalla ajanjaksolla as-osakkeiden reaalihinta on noussut n. 97 % (koko maa).

Olen edelleen sitä mieltä, että vertailua ei ainakaan pitäisi tehdä sen oikaistun
reaalitulon kanssa, joka sisältää niitä hyvinvointipalveluita. Tuloon lasketuilla
hyvinvointipalveluilla ei voi ostaa asuntoja :)

Joo-o. Turha odottaa totuutta ainakaan välittäjiltä. Heidän mielestään hinnat ovat tietenkin laskeneet ja nyt kaikki juoksujalkaa ostamaan kun halvalla saa. Kiitos vaan, jos yritätte olla joskus rehellisiä.

Jos tulot vähentyvät, vähentyy myös kyky asunnon ostamiseen ja vaihtamiseen, ainakin isompaan. Jos väestön tulot yleisesti kehittyvät enemmän kuin asuntojen hinnat, ostovoima kasvaa ja halu sekä kyky ostaa oma asunto. Asunnot myös näyttäytyvät entistä edullisempana ja vuokralla asuminen näyttäytyy entistä kannattamattomampana.

Tietenkin tulojen määrä vaikuttaa myös lainanhoitokykyyn. Sitä ennen se kuitenkin vaikuttaa mielestäni haluun ja kykyyn hankkia omaa asuntoa.

Kyllä ne tulot ja myös niiden vakaus paljon vaikuttavat myös siihen miten suuren lainan ylipäätään pankista voi saada, ja jos tulopuoli epävarmalla pohjalla niin ei saa mitäänkään pankkilainaa. Tämä koskee nimenomaan suurinta osaa asunnon ostajista joita varten on pankeissa ihan omat kaavakkeensakin minkä pohjalta asuntolainojen myöntämistä arvioivat. Toki jos on kanittaa varallisuutta massiivisesti enemmän kuin mitä tarvittavan lainan määrä, niin silloin voivat antaa lainan mitäänkään tulopuolesta kyselemättä sen paremmin kuin lainalla rahoitettavan kohteen arvoakaan arvioimatta.

Ihminen joka tarvitsee asunnonostoon lainaa on poikkeuksetta työmarkkinariippuvainen. Sinäkin olet, mutta minä en.

Moni palstalla on kertonut asunnon olleen ainoa asia johon on otettu lainaa. Työmarkkinoiden tullessa alati epävarmemmiksi on selvää se, että tämän elämän suurimman riskin ottamista halutaan karttaa. Siihen investoinnin laittoon jäihin ei tarvita siten mitään muuta syytä kuin se, mikä työmarkkinoilta tulee. Nousukauden investointi-innokkuutta lisää myös asuntojen tiedostettu hinnannousu. Nyt lamassa tuokin tekijä on negatiivinen.

Mikään ei teitä enää pelasta köyhtymiseltä.

whoknowswins kirjoitti:

Ihminen joka tarvitsee asunnonostoon lainaa on poikkeuksetta työmarkkinariippuvainen. Sinäkin olet, mutta minä en.

Moni palstalla on kertonut asunnon olleen ainoa asia johon on otettu lainaa. Työmarkkinoiden tullessa alati epävarmemmiksi on selvää se, että tämän elämän suurimman riskin ottamista halutaan karttaa. Siihen investoinnin laittoon jäihin ei tarvita siten mitään muuta syytä kuin se, mikä työmarkkinoilta tulee. Nousukauden investointi-innokkuutta lisää myös asuntojen tiedostettu hinnannousu. Nyt lamassa tuokin tekijä on negatiivinen.

Mikään ei teitä enää pelasta köyhtymiseltä.

Lue lisää

Totta ihmeessä jos talous taantuu ja koko valtiokin köyhtyy niin se näkyy tavalla tai toisella kansalaistenkin köyhtymisenä. Kutenkin erillään tästä on vielä se miten itse asuntojen hintojen ja niihin otettujen lainojen kanssa käy. Ei tämä euriovaluuttakaan mikään fiksattu kultaraha ole jota sellaisenaan mittatikkuna voitaisiin arvoja määritellessä käyttää. Ja eurovaluutta-alueella on muitakin maita ja isojakin maita joilla talousongelmia ja tarvetta löysempään rahapolitiikkaan kuin mitä Saksassa, joka tässä on ollut jarrumiehenä. Itse asiassa meillä ei vieläkään asiat niin kovin huonosti ole jos suhteutamme ne siihen miten muissa euroalueen maissa menee(esim. eläkerahastotkin tässä meillä).

aaasswwqqqvvvccccccc kirjoitti:

Totta ihmeessä jos talous taantuu ja koko valtiokin köyhtyy niin se näkyy tavalla tai toisella kansalaistenkin köyhtymisenä. Kutenkin erillään tästä on vielä se miten itse asuntojen hintojen ja niihin otettujen lainojen kanssa käy. Ei tämä euriovaluuttakaan mikään fiksattu kultaraha ole jota sellaisenaan mittatikkuna voitaisiin arvoja määritellessä käyttää. Ja eurovaluutta-alueella on muitakin maita ja isojakin maita joilla talousongelmia ja tarvetta löysempään rahapolitiikkaan kuin mitä Saksassa, joka tässä on ollut jarrumiehenä. Itse asiassa meillä ei vieläkään asiat niin kovin huonosti ole jos suhteutamme ne siihen miten muissa euroalueen maissa menee(esim. eläkerahastotkin tässä meillä).

Lue lisää

Huomioi se, että Suomi on ollut myös menestyjien joukossa euroalueella. Muut ongelmamaat eivät sitä koskaan ole olleet. Muistan hyvin kun jotain 5-8 vuotta sitten kaikki oli kunnossa Suomessa ja täällä morkattiin köyhiä, asiansa sössineitä maita. Saksa menestyi silloin ja menestyy nytkin. Näistä on helppoa ymmärtää ongelmiemme kotikutoisuuden ja nykymeiningillä myös ongelmien pysyvyyden.

Kun lukee vaikkapa Persujen agendoja, huomaa tuon Suomen menneisyyden onnistumisen unohtuneen heiltä. Kaikki laitetaan EU:n ja Euron syyksi, vaikka hiukankin asioita ajattelemalla huomaa laman olevan muusta Euroopasta poikkeavalta osaltaan kotitekoista.

Suomen taannoinen menestys oli ehdottomasti alle tuhannen ihmisen nokkeluuden ja ahkeruuden varassa. Tämä aines ylipalkittiin, yliverotettiin, lannistettiin ja luovuus sekä halu ja tarve käyttää sitä hävitettiin. Kärsijöitä tässä on nyt sitten jokseenkin 5 miljoonaa päätä.

whoknowswins kirjoitti:

Ihminen joka tarvitsee asunnonostoon lainaa on poikkeuksetta työmarkkinariippuvainen. Sinäkin olet, mutta minä en.

Moni palstalla on kertonut asunnon olleen ainoa asia johon on otettu lainaa. Työmarkkinoiden tullessa alati epävarmemmiksi on selvää se, että tämän elämän suurimman riskin ottamista halutaan karttaa. Siihen investoinnin laittoon jäihin ei tarvita siten mitään muuta syytä kuin se, mikä työmarkkinoilta tulee. Nousukauden investointi-innokkuutta lisää myös asuntojen tiedostettu hinnannousu. Nyt lamassa tuokin tekijä on negatiivinen.

Mikään ei teitä enää pelasta köyhtymiseltä.

Lue lisää

Niin pitääkö nyt kaikkien töissäkäyvien myydä äkkiä pois asunto, jos työt vaikka sattuu loppumaan?

Mitä järkeä siinä on?
Korotkin ovat nyt useita vuosia niin alhaalla, että vaikka pelkillä koroilla mennen pystyy työpaikan hoitamaan tai vaikka kouluttautumaan uuteen ammattiinkin.

Työllisyyden kehitys on mukana kotitalouksien reaalituloisssa. Työllisyyden heikentyessä kotitalouksien reaalitulot laskevat. Kotitalouksien reaalitulojen kehitys kuvaa ostovoiman kehitystä suhteessa asuntojen hintoihin.

Ostovoimaa leikkaavat mm. veronkorotukset ja talouskasvu tyypillisesti lisää ostovoimaa työpaikkojen määrän kasvaessa ja palkkojen kasvaessa inflaatiota enemmän.

Nyt on niin kiire, etten taida tämän enempää täällä jorista..

Sen lisäksi kannattaa ottaa huomioon velallisen suoja joka on muuttunut aika radikaalisti sen suhteen mitä tulee omaisuuden takavarikointiin ja realisointiin.

Kaikella on merkityksensä. Mitä enemmän muuttujia ottaa huomioon ja lähtee itse säätämään tai olettamaan muuttujan merkitystä, sitä epäluotettavammaksi tulee lopputulos - tai sitten lopputulos muistuttaa yhä enemmän sitä, minkä tutkimuksen tekijä halusi osoittaa.

Kotitalousten velkaantumisella ei ole merkitystä, kuin siinä tilanteessa että kotitalous ei kykene hoitamaan lainojaan. Tämä edellyttää käytännössä työttömyyttä tai avioeroa. Silloin markkinoille tulee yksi asunto lisää myytäviin ja kysyntä kohdistuu joko halvempiin asuntoihin tai vuokramarkkinoille.

Tasalyhenteisissä lainoissa on hyvänä puolena se, että koron muutokset eivät vaikuta kuukausierään. Jos lainaa on jo lyhenetty tovi, ei pitäisi olla pelkoa myöskään siitä että pankki tulee kyselemään lisävakuuksia.

Tasalyhenteinen laina on paras sekä siinä huonossa vaihtoehdossa, että ostovoima heikentyy että paremmassa vaihtoehdossa että ostovoima kasvaa. Korko elää taustalla ja pidentää tai lyhentää laina-aikaa, mutta ei vaikuta lainojen ja korkojen maksun jälkeen käyttöön jäävien rahojen määrään.

pundit kirjoitti:

Kaikella on merkityksensä. Mitä enemmän muuttujia ottaa huomioon ja lähtee itse säätämään tai olettamaan muuttujan merkitystä, sitä epäluotettavammaksi tulee lopputulos - tai sitten lopputulos muistuttaa yhä enemmän sitä, minkä tutkimuksen tekijä halusi osoittaa.

Kotitalousten velkaantumisella ei ole merkitystä, kuin siinä tilanteessa että kotitalous ei kykene hoitamaan lainojaan. Tämä edellyttää käytännössä työttömyyttä tai avioeroa. Silloin markkinoille tulee yksi asunto lisää myytäviin ja kysyntä kohdistuu joko halvempiin asuntoihin tai vuokramarkkinoille.

Tasalyhenteisissä lainoissa on hyvänä puolena se, että koron muutokset eivät vaikuta kuukausierään. Jos lainaa on jo lyhenetty tovi, ei pitäisi olla pelkoa myöskään siitä että pankki tulee kyselemään lisävakuuksia.

Tasalyhenteinen laina on paras sekä siinä huonossa vaihtoehdossa, että ostovoima heikentyy että paremmassa vaihtoehdossa että ostovoima kasvaa. Korko elää taustalla ja pidentää tai lyhentää laina-aikaa, mutta ei vaikuta lainojen ja korkojen maksun jälkeen käyttöön jäävien rahojen määrään.

Lue lisää

"Kaikella on merkityksensä. Mitä enemmän muuttujia ottaa huomioon ja lähtee itse säätämään tai olettamaan muuttujan merkitystä, sitä epäluotettavammaksi tulee lopputulos - tai sitten lopputulos muistuttaa yhä enemmän sitä, minkä tutkimuksen tekijä halusi osoittaa."

Siinäpä onkin jännä filosofeeraus.
Jo sekin jos jättää vaikka vain koko systeemin kannalta pienmerkityksellisesti siihen vaikuttavalta tuntuvan tekijän pois voi aiheuttaa arviointien menevän raskaasti pieleen varsinkin vähänkin pidemmän päälle ajatellen. Myös olettamalla keskenäisiä vuorovaikutussuhteita väärin tai jo painottamallakin niitä väärin voi mennä pahasti pieleen.
Näistä syistä johtuen se voikin joskus olla parempi pyrkiä paketoimaan prosesseja kuin mitä enemmän analyyttisesti niitä arvioimaan silloin kun ei kuitenkaan kaikkia tekijöitä siihen analyysiin oikein voida mukaan saada(joko ei tiedetä kaikkea tai analyysistä tulisi liian kiharainen sitä hallittavaksi tai tulkittavaksi). Toki varauksin pitää aina näihin paketeissa tehtyihin arviointeihinkin suhtautua. Pahin on tietty se jos ottaa vain valikoivasti tekijöitä mukaan ja vuorovaikutussuhteitakin olettelee tai painottelee tavoitehakuisesti. Eihän näitä arvioita mateematiikkalla mallintaen oikeammaksi saada, jos näihin malleihin lähtökohdat ja arviot ovat väärin tai puutteellisiksi jääneitä.

44522333666666666666 kirjoitti:

"Kaikella on merkityksensä. Mitä enemmän muuttujia ottaa huomioon ja lähtee itse säätämään tai olettamaan muuttujan merkitystä, sitä epäluotettavammaksi tulee lopputulos - tai sitten lopputulos muistuttaa yhä enemmän sitä, minkä tutkimuksen tekijä halusi osoittaa."

Siinäpä onkin jännä filosofeeraus.
Jo sekin jos jättää vaikka vain koko systeemin kannalta pienmerkityksellisesti siihen vaikuttavalta tuntuvan tekijän pois voi aiheuttaa arviointien menevän raskaasti pieleen varsinkin vähänkin pidemmän päälle ajatellen. Myös olettamalla keskenäisiä vuorovaikutussuhteita väärin tai jo painottamallakin niitä väärin voi mennä pahasti pieleen.
Näistä syistä johtuen se voikin joskus olla parempi pyrkiä paketoimaan prosesseja kuin mitä enemmän analyyttisesti niitä arvioimaan silloin kun ei kuitenkaan kaikkia tekijöitä siihen analyysiin oikein voida mukaan saada(joko ei tiedetä kaikkea tai analyysistä tulisi liian kiharainen sitä hallittavaksi tai tulkittavaksi). Toki varauksin pitää aina näihin paketeissa tehtyihin arviointeihinkin suhtautua. Pahin on tietty se jos ottaa vain valikoivasti tekijöitä mukaan ja vuorovaikutussuhteitakin olettelee tai painottelee tavoitehakuisesti. Eihän näitä arvioita mateematiikkalla mallintaen oikeammaksi saada, jos näihin malleihin lähtökohdat ja arviot ovat väärin tai puutteellisiksi jääneitä.

Lue lisää

Nyt laskemani lopputulos on yksiselitteinen eikä siinä ole tulkinnanvaraa. Jos olisisin sisällyttänyt kotitalousten velkaantumisen yksiselitteiseen numeromääräiseen lopputulokseen olisin joutunut itse määrittämään, minkä arvon annan velkaantumiselle.

Hyvä esimerkki siitä mitä ajoin takaa on Kuluttaja-lehden tyypilliset vertailut. Kuluttaja-lehdessä vertaillaan erilaisia tuotteita ja loppuarvosana koostuu erilaisten ominaisuuksien summasta, jolle tutkimuksen tekijä itse valitsee painoarvon. Esim. ympäristöystävällisyys 10 %, hinta 20 %, tuotteen käyttökokemus 70 %.

pundit kirjoitti:

Nyt laskemani lopputulos on yksiselitteinen eikä siinä ole tulkinnanvaraa. Jos olisisin sisällyttänyt kotitalousten velkaantumisen yksiselitteiseen numeromääräiseen lopputulokseen olisin joutunut itse määrittämään, minkä arvon annan velkaantumiselle.

Hyvä esimerkki siitä mitä ajoin takaa on Kuluttaja-lehden tyypilliset vertailut. Kuluttaja-lehdessä vertaillaan erilaisia tuotteita ja loppuarvosana koostuu erilaisten ominaisuuksien summasta, jolle tutkimuksen tekijä itse valitsee painoarvon. Esim. ympäristöystävällisyys 10 %, hinta 20 %, tuotteen käyttökokemus 70 %.

Lue lisää

Itse asiassa sitä tarkoitinkin että esim. näissä palkkojen ja asuntojen hintojen vertailussakin on paketoituna tavaraa, ja että joskus näin voidaan saada asiasta paremmin kuva, tai että ainakin helpommin se kuva saadaan näin kuin mitä analysoimalla näitä enemmän. Ja mitä sillä enemmällä analysoinnilla varsinkaan silloin parempaan kuvaan olisi paljon toivoakaan päästä, jos siinä asetetut lähtökohdat ovat epäselviä tai summittaisesti tai tavoitetarkoitusten mukaan otettuja.

Kyllä säälittää, jos et ymmärrä että myös palkat ovat suurempia euroina kuin markkoina. Reaalitulot ja reaalihinnat!!!