Törmäystestit

Ei kai kyse ole navigointitaidoista, jos esim. osuu merkkaamattomaan kiveen. Monilla on myös luonnonsatamissa kolahtanut 'pikkaisen'. Lisäksi en usko monen kokeeneenkaan purjehtijan pystyvän väittämään, ettei olisi ikinä kivelle ajanut.
Suurimmalla osalla paljon purjehtivilla kolahtaa kerran kesässä yli 2-solmun nopeudella. Kyllä me tukevamman veneen omistajat maksamme melko kalliita vakuutusmaksuja 'heikkojen' veneiden
korjauskustannuksien takia. On se myös turvallisuustekijä, jos vene kestää kohtuullisen hyvin kiville ajoa. Itselleni ei onneksi ole sattunut, kuin yksi vähän merkittävämpi kolahdus ja muutama rantautumis hipaisu. Näissä ei ole vakuutusyhtiön apua tarvittu. Onneksi venevakuutuksiinkin saa bonukset, joten kompensoihan se vähän kestävän veneen vakuutusmaksuja. Onhan se ymmärrettävää, että nykyisiä tasapohjaisia, lyhytkölisiä veneitä ei kauhean 'kivelleajon' kestäviksi saa ilman älytöntä painonlisäystä. Toisaalta kestäväkään vene ei ihan kaikkea kestä. Kuitenkin olisi hyvä, ettei ihan pienestä kolauksesta joutuisi heti telakalle. Kyllä jonkintasoinen luokitus ihan paikallaan olisi.

Antilla 36 kirjoitti:

Ei kai kyse ole navigointitaidoista, jos esim. osuu merkkaamattomaan kiveen. Monilla on myös luonnonsatamissa kolahtanut 'pikkaisen'. Lisäksi en usko monen kokeeneenkaan purjehtijan pystyvän väittämään, ettei olisi ikinä kivelle ajanut.
Suurimmalla osalla paljon purjehtivilla kolahtaa kerran kesässä yli 2-solmun nopeudella. Kyllä me tukevamman veneen omistajat maksamme melko kalliita vakuutusmaksuja 'heikkojen' veneiden
korjauskustannuksien takia. On se myös turvallisuustekijä, jos vene kestää kohtuullisen hyvin kiville ajoa. Itselleni ei onneksi ole sattunut, kuin yksi vähän merkittävämpi kolahdus ja muutama rantautumis hipaisu. Näissä ei ole vakuutusyhtiön apua tarvittu. Onneksi venevakuutuksiinkin saa bonukset, joten kompensoihan se vähän kestävän veneen vakuutusmaksuja. Onhan se ymmärrettävää, että nykyisiä tasapohjaisia, lyhytkölisiä veneitä ei kauhean 'kivelleajon' kestäviksi saa ilman älytöntä painonlisäystä. Toisaalta kestäväkään vene ei ihan kaikkea kestä. Kuitenkin olisi hyvä, ettei ihan pienestä kolauksesta joutuisi heti telakalle. Kyllä jonkintasoinen luokitus ihan paikallaan olisi.

Lue lisää

"Onhan se ymmärrettävää, että nykyisiä tasapohjaisia, lyhytkölisiä veneitä ei kauhean 'kivelleajon' kestäviksi saa ilman älytöntä painonlisäystä." Katsokaapa pellepeterssonin suunnittelemien veneiden kölejä, joissa evän yläreuna `venyy´ taaksepäin ja pidentää pohjaan iskuvoiman johtavan alueen perinteisiin Södrgren/Norlin/Groop ym. köleihin verrattavaksi. Ja ainakin minun tietääkseni vanhoilla Sirenoilla/Fingulffeilla/Avanceilla on ajettu kiville ja kovaa, ilman isompia vaurioita

pelle kirjoitti:

"Onhan se ymmärrettävää, että nykyisiä tasapohjaisia, lyhytkölisiä veneitä ei kauhean 'kivelleajon' kestäviksi saa ilman älytöntä painonlisäystä." Katsokaapa pellepeterssonin suunnittelemien veneiden kölejä, joissa evän yläreuna `venyy´ taaksepäin ja pidentää pohjaan iskuvoiman johtavan alueen perinteisiin Södrgren/Norlin/Groop ym. köleihin verrattavaksi. Ja ainakin minun tietääkseni vanhoilla Sirenoilla/Fingulffeilla/Avanceilla on ajettu kiville ja kovaa, ilman isompia vaurioita

Lue lisää

Nämä kölin yläpään pidennykset kyllä parantavat paljon tilannetta. Esim. Nautorilla ainankin Swan-48:ssa on rungossa todella pitkä happonen kotelopalkki, joka jakaa köliin kohdistuvan iskun usean metrin matkalle veneen pituussuunnassa.
Tällä ja mainitsemallasi keinolla saavutetaan jo varsin hyvä kestävyys jopa riittävä, (mikä nyt sitten on riittävä?).
Se ei kuitenkaan täysin poista ns. tasapohjaisen veneen ongelmaa, sillä perinteisissä V-pohjaisissa veneissä isku jakutuu tasaisesti koko rungolle, kun se tasapohjaisessa veneessä em. vahvistuskeinoinkin, jakautuu vain viivasuorana kuormana veneen pituussuuntaisesti. Tasapohjaisiin veneisiin ei myöskään voi tehdä kovin korkeita kölitukkeja sisäkorkeuden kärsimättä, (paitsi isot veneet). korkeilla ja leveillä kölitukeilla saadaan kuormaa jaettua sivusuunnassakin.

Vertauksen pointti on siinä, että mielestäni puhutaan yhtä tärkeästä asiasta, myös turvallisuuden kannalta. Veneiden törmäystestit kaiken lisäksi paljastaisivat kuluttajille ostopäätökseen vaikuttavaa tietoa enemmän kuin autojen ajo päin seinää (kuten tuolla joku toinen jo ihmetteli, jotta miksi veneen pitäisi kestää kiville ajo - kait vielä kummallisempaa on jos auton pitää kestää päin seinää ajo, eihän sitäkään ole siten tarkoitettu käytettäväksi)

Eikä veneiden törmäystestit todellakaan aiheuta suuria kustannuksia. Testi voitaisiin aloittaa alhaisella törmäysnopeudella ja lisätä nopeutta kunnes saavutetaan runkonopeus, testi voidaan myös lopettaa siinä vaiheessa kun runkovaurioita on havaittavissa ja niiden perusteella voi ennustaa tapahtumat suuremmalla vauhdilla. Vene on korjattavissa entiselleen. Nämä ovat "normaaleja" kustannuksia, joita vakuutusyhtiöt maksavat satoja vuosittain. Niin, luulisi vakuutusyhtiöilläkin olevan intressiä tälläisen törmäyskeston tutkimiseen, ja mahdollisesti maksuporrastuksiin sen perusteella.

Viki kirjoitti:

Vertauksen pointti on siinä, että mielestäni puhutaan yhtä tärkeästä asiasta, myös turvallisuuden kannalta. Veneiden törmäystestit kaiken lisäksi paljastaisivat kuluttajille ostopäätökseen vaikuttavaa tietoa enemmän kuin autojen ajo päin seinää (kuten tuolla joku toinen jo ihmetteli, jotta miksi veneen pitäisi kestää kiville ajo - kait vielä kummallisempaa on jos auton pitää kestää päin seinää ajo, eihän sitäkään ole siten tarkoitettu käytettäväksi)

Eikä veneiden törmäystestit todellakaan aiheuta suuria kustannuksia. Testi voitaisiin aloittaa alhaisella törmäysnopeudella ja lisätä nopeutta kunnes saavutetaan runkonopeus, testi voidaan myös lopettaa siinä vaiheessa kun runkovaurioita on havaittavissa ja niiden perusteella voi ennustaa tapahtumat suuremmalla vauhdilla. Vene on korjattavissa entiselleen. Nämä ovat "normaaleja" kustannuksia, joita vakuutusyhtiöt maksavat satoja vuosittain. Niin, luulisi vakuutusyhtiöilläkin olevan intressiä tälläisen törmäyskeston tutkimiseen, ja mahdollisesti maksuporrastuksiin sen perusteella.

Lue lisää

..autoja testattaessa itse autoa tarkastella, vaan matkustajien turvallisuutta. Eli ei viiden tähden auto törmäystä kestä välttämättä paremmin kuin yhden tähden, matkustajat sen sijaan ovat paremmassa turvassa. Molemmat autot ovat mällin jälkeen lunastuskunnossa.

Niin, jäi mainitsematta, että veneet säilyivät lähes naarmuitta myös "Der Grosse Torpedotest"istä, jossa sukellusvene U-137:n ampumat kaksi gyroskooppiohjattua torpedoa vain kimmahtivat Bavarian molybdeenivahvistetuista kyljistä. Dehleriin tosin tuli samassa yhteydessä pieni naarmu.

BRD kirjoitti:

Niin, jäi mainitsematta, että veneet säilyivät lähes naarmuitta myös "Der Grosse Torpedotest"istä, jossa sukellusvene U-137:n ampumat kaksi gyroskooppiohjattua torpedoa vain kimmahtivat Bavarian molybdeenivahvistetuista kyljistä. Dehleriin tosin tuli samassa yhteydessä pieni naarmu.

Lue lisää

samaisessa testissä kaikki ruotsalaisveneet upposivat...

Mulle opetettiin koulussa ei saa VALEHDELLA.
Oli asiallista keskustelua tähän saakka kunnes
joku alkoi taas kehua Bavariaa.
Bavariahan on vakuutusyhtiöitten kauhistus
kojauskustannuksiltaan.
Deelerihän on sentään purjevene.

Veneilijä kirjoitti:

Mulle opetettiin koulussa ei saa VALEHDELLA.
Oli asiallista keskustelua tähän saakka kunnes
joku alkoi taas kehua Bavariaa.
Bavariahan on vakuutusyhtiöitten kauhistus
kojauskustannuksiltaan.
Deelerihän on sentään purjevene.

Lue lisää

On se joillekkin vaikeaa hyväksyä tosiasiat! Tuo testi on oikea, noista "kauhistuksista" en tiedä mitään. Toiveajatteluasi?

jopas kirjoitti:

samaisessa testissä kaikki ruotsalaisveneet upposivat...

Joo, kaikki hooärrät ja sen sellaiset menivät pohjaan kuin kivi, Samoin kuin nämä Suomen länsirannikolla rakennetut "laatuveneet" Swanit ja Balticit. Bavaria sen sijaan kesti kaikki kokeet ilman pienintäkään naarmua!

Turvaköli oli vuosiasitten testausvaiheessa. Vakuutusyhtiöt menivät jostain syystä puihin. Pelkäsivät nähtävästi ettei venevakuutukset menekään enään kaupaksi. Ei ole enään testausvaiheessa. Turvaköli riisutta tietääkseni pois testeristä. Mitään näkyvää ei ole vuosíin tapahtunut.

kuullut kirjoitti:

Turvaköli oli vuosiasitten testausvaiheessa. Vakuutusyhtiöt menivät jostain syystä puihin. Pelkäsivät nähtävästi ettei venevakuutukset menekään enään kaupaksi. Ei ole enään testausvaiheessa. Turvaköli riisutta tietääkseni pois testeristä. Mitään näkyvää ei ole vuosíin tapahtunut.

Lue lisää

Ainoa oikea ratkaisu kivilleajon vaurioiden lieventämiseksi on swing keel. Ratkaisu on jo pitkään ollut saatavilla Guyline veneissä.
Lönngrenin Guy on aina ollut edelläkäviä.

LonelyBird kirjoitti:

Ainoa oikea ratkaisu kivilleajon vaurioiden lieventämiseksi on swing keel. Ratkaisu on jo pitkään ollut saatavilla Guyline veneissä.
Lönngrenin Guy on aina ollut edelläkäviä.

Lue lisää

Taittuvasta kölistä on varmaan hyötyä jos halua mennä matalaan veteen ja taittaa sen pois tieltä ennen pohjakosketusta. Miten mahtaa käydä esimerkiksi kolmen tai neljän solmun nopeudella kiveen tai vastaavaan törmätessä. Luulisin että hitausvoimat vaikkapa 800 kilon taittokölillä ovat sitä luokkaa, että rakenteet ehtivät pettää tai vaurioitua ennen kuin köli taittuu. Onko kokemuksia ja millaisia vauriota mahdolisesti syntyi?

kuullut kirjoitti:

Turvaköli oli vuosiasitten testausvaiheessa. Vakuutusyhtiöt menivät jostain syystä puihin. Pelkäsivät nähtävästi ettei venevakuutukset menekään enään kaupaksi. Ei ole enään testausvaiheessa. Turvaköli riisutta tietääkseni pois testeristä. Mitään näkyvää ei ole vuosíin tapahtunut.

Lue lisää

Muistaakseni sen nimisessä Swanissa kun Odette oli sellanen vielä 3-4 vuotta sitten. Omistaja on /oli Kilpisen Matti. Sillä on nyt se Marissa niminen olikohan se nyt 48 Swan. Eli jos joku sen tuntee se vois ehkä tietää... (Helsingissä)

MSK kirjoitti:

Taittuvasta kölistä on varmaan hyötyä jos halua mennä matalaan veteen ja taittaa sen pois tieltä ennen pohjakosketusta. Miten mahtaa käydä esimerkiksi kolmen tai neljän solmun nopeudella kiveen tai vastaavaan törmätessä. Luulisin että hitausvoimat vaikkapa 800 kilon taittokölillä ovat sitä luokkaa, että rakenteet ehtivät pettää tai vaurioitua ennen kuin köli taittuu. Onko kokemuksia ja millaisia vauriota mahdolisesti syntyi?

Lue lisää

Se testeriveneen turvaköli systeemi tutkittiin aika tarkasti. Köliä roikutettiin venymäliuska-antureiden varassa, ja mitattiin voimia. Kun vetästään kivelle valurautakölillä on voimat tolkuttomat, lyijy joustaa jonkun sentin(menee lommolle, kun kölin etureuna joustaa vaikka 10cm on tilanne aivan toinen. Erona on siis pysähtymismatka, joka on valurautakölillä millejä jos ei lasketa että vene pomppaa ylöspäin, koska kölinetureuna on viisto.

MSK kirjoitti:

Taittuvasta kölistä on varmaan hyötyä jos halua mennä matalaan veteen ja taittaa sen pois tieltä ennen pohjakosketusta. Miten mahtaa käydä esimerkiksi kolmen tai neljän solmun nopeudella kiveen tai vastaavaan törmätessä. Luulisin että hitausvoimat vaikkapa 800 kilon taittokölillä ovat sitä luokkaa, että rakenteet ehtivät pettää tai vaurioitua ennen kuin köli taittuu. Onko kokemuksia ja millaisia vauriota mahdolisesti syntyi?

Lue lisää

Olen ollut GuyLine 3800 onnellinen omistaja. Veneellä ajettiin tarkoituksellisesti täydellä vauhdilla karikon yli useita kertoja eikä vaurioita (paitsi osumakohdat lyijyssä) syntynyt.
Vene oli minulla 12 vuotta jonka aikana kölin toisena tehtävänä oli luotaus. Kymmenien "karille ajojen" jälkeen voin sanoa että järjestelmä toimii. Vaurioita ei milloinkaan syntynyt.
Itse asiassa köli pidettiin aina alhaalla suojatakseen syvää ruoria.

LonelyBird kirjoitti:

Olen ollut GuyLine 3800 onnellinen omistaja. Veneellä ajettiin tarkoituksellisesti täydellä vauhdilla karikon yli useita kertoja eikä vaurioita (paitsi osumakohdat lyijyssä) syntynyt.
Vene oli minulla 12 vuotta jonka aikana kölin toisena tehtävänä oli luotaus. Kymmenien "karille ajojen" jälkeen voin sanoa että järjestelmä toimii. Vaurioita ei milloinkaan syntynyt.
Itse asiassa köli pidettiin aina alhaalla suojatakseen syvää ruoria.

Lue lisää

Karilleajo 3 solmun nopeudella. Puomi auki ja toinen barduuna kireällä.
Vene alkaa narista ja lievä vuoto
Rautakölin sauma liikahtanut.
Ulkopuolella ei juuri mitään näkyvää. TÄÄ VENE ON
JÄÄNMURTAJA paitsi että:
Sisällä päälaipion alareuna irti. Konepeti irti.
Pentterin kiinnityslaminaatit irti, punkkien etu-
levyt irti.Kaksi kölimutteria painut laminaattin
Koneen edessä kaksi palkkia poikki ja päistään
irti.
Toisen puolen laminoitu takarusti irti, kaappi purettava!
Veneessä on täysi sisäkuori ja sen päällä puusisustus. Puusisustus osittain lattialevyjen päällä. Korjaamaan ei pääse purkamatta.
Purkutyöt, hionnat ehjään, laminoinnit, asennukset ja siivoukset ym aputyöt 352 tuntia
valvottuna työnä.
Ei se mitään mutta kun sattui todella kaunis kesä

fendert kirjoitti:

Karilleajo 3 solmun nopeudella. Puomi auki ja toinen barduuna kireällä.
Vene alkaa narista ja lievä vuoto
Rautakölin sauma liikahtanut.
Ulkopuolella ei juuri mitään näkyvää. TÄÄ VENE ON
JÄÄNMURTAJA paitsi että:
Sisällä päälaipion alareuna irti. Konepeti irti.
Pentterin kiinnityslaminaatit irti, punkkien etu-
levyt irti.Kaksi kölimutteria painut laminaattin
Koneen edessä kaksi palkkia poikki ja päistään
irti.
Toisen puolen laminoitu takarusti irti, kaappi purettava!
Veneessä on täysi sisäkuori ja sen päällä puusisustus. Puusisustus osittain lattialevyjen päällä. Korjaamaan ei pääse purkamatta.
Purkutyöt, hionnat ehjään, laminoinnit, asennukset ja siivoukset ym aputyöt 352 tuntia
valvottuna työnä.
Ei se mitään mutta kun sattui todella kaunis kesä

Lue lisää

Sorry, mutta viestistäsi ei voi päätellä että olitko liikkeellä taittokölisellä vai jollain muulla. Kerro ihmeessä mikä oli vene ja tyyppi.

toimii kirjoitti:

Se testeriveneen turvaköli systeemi tutkittiin aika tarkasti. Köliä roikutettiin venymäliuska-antureiden varassa, ja mitattiin voimia. Kun vetästään kivelle valurautakölillä on voimat tolkuttomat, lyijy joustaa jonkun sentin(menee lommolle, kun kölin etureuna joustaa vaikka 10cm on tilanne aivan toinen. Erona on siis pysähtymismatka, joka on valurautakölillä millejä jos ei lasketa että vene pomppaa ylöspäin, koska kölinetureuna on viisto.

Lue lisää

Ompa mukava kuulla että köliä voi oikein roikottaa venymäliuska-anturin varassa. Taitavat olla anturit erilaisia muuallapäin maailmaa kuin meillä täällä suomessa.

Tälle palstalle on jälleen kerran osunut suomen parhaat teknisen mekaniikan taitajat.

Viki kirjoitti:

Sorry, mutta viestistäsi ei voi päätellä että olitko liikkeellä taittokölisellä vai jollain muulla. Kerro ihmeessä mikä oli vene ja tyyppi.

Eihän mulla venettä oo, mutta kun kaverin kaveri kerto ihan varmana kuulleensa...

On aivan varmaa, ettei ole venettä joka kestäisi
kotimaista graniittia.
Saksalaiset testit olivat markkinointia.Veneiden
sisutuksen vauriota ei näytetty.
Turvaköli oli hyvä idea mutta kallis toteuttaa, eikä suojaa kaikilta pohjakosketuksilta
Suurimmat ja kalleimmat vammat ovat aina sisällä.
Pahin juttu on se että vene joutuu keskellä kesää
viikoiksi telakalle.
Korjaukset vaativat todella hyvää ammattitaitoa
ja olosuhteita.

fendert kirjoitti:

On aivan varmaa, ettei ole venettä joka kestäisi
kotimaista graniittia.
Saksalaiset testit olivat markkinointia.Veneiden
sisutuksen vauriota ei näytetty.
Turvaköli oli hyvä idea mutta kallis toteuttaa, eikä suojaa kaikilta pohjakosketuksilta
Suurimmat ja kalleimmat vammat ovat aina sisällä.
Pahin juttu on se että vene joutuu keskellä kesää
viikoiksi telakalle.
Korjaukset vaativat todella hyvää ammattitaitoa
ja olosuhteita.

Lue lisää

Laitan kopion testistä meililiitteenä tms, jos haluat itse todeta, ettei kyseessä ollut markkinointijippo.

Bavarian/Dehlerin laatu oli hyvin korkea aiemmin (85-95) alan lehtien testeissä/artikkeleissa mm Yachting Monthly, Yachting World, Båtnytt, Pratctical Boat Owner, Die Yacht, jne ...

Yachting Worldissa oli vielä erikseen artikkeli Bavarian rakenteen lujuudesta ja yksityiskohtainen hyvinkin positiivisessa hengessä kirjoitettu kuvaus rakenneratkaisuista.

Niin...myös kotimaiset Vene ja Venemaailma ovat näitä pursia testailleet, Venemaailma taisi otsikoida Bavaria 300 testin "Pomminkestävä saksalainen" B340 testi taas otsikoitiin "Saksalaista laatua". Vene-lehden testissä B370 todettiin testin kalleimmaksi, suurimmaksi ja eniten isoille vesille tarkoitetuksi veneeksi. Kilpakumppanit olivat X-372 ja Finngulf 37.

BRD - se oikea! kirjoitti:

Laitan kopion testistä meililiitteenä tms, jos haluat itse todeta, ettei kyseessä ollut markkinointijippo.

Bavarian/Dehlerin laatu oli hyvin korkea aiemmin (85-95) alan lehtien testeissä/artikkeleissa mm Yachting Monthly, Yachting World, Båtnytt, Pratctical Boat Owner, Die Yacht, jne ...

Yachting Worldissa oli vielä erikseen artikkeli Bavarian rakenteen lujuudesta ja yksityiskohtainen hyvinkin positiivisessa hengessä kirjoitettu kuvaus rakenneratkaisuista.

Niin...myös kotimaiset Vene ja Venemaailma ovat näitä pursia testailleet, Venemaailma taisi otsikoida Bavaria 300 testin "Pomminkestävä saksalainen" B340 testi taas otsikoitiin "Saksalaista laatua". Vene-lehden testissä B370 todettiin testin kalleimmaksi, suurimmaksi ja eniten isoille vesille tarkoitetuksi veneeksi. Kilpakumppanit olivat X-372 ja Finngulf 37.

Lue lisää

Ruotsissa Båt för Alla -lehti teki crash-testiä jo 80-luvun alussa. Kyse oli poikkeuksellisesta rakenteesta, jota Merenkulkulaitoksen pomo venemedia epäilivät kestävyydeltään. Nopeudet 2-6 solmua. Vaikka vene on tasapohjainen ja eväkölinen niin sen saa kestämään oikein suunniteltuna.
http://www.schildt.nu/Dominant95/index.htm sekä tarkemmin http://www.schildt.nu/Dominant95/keel_in_media_bfa11_81.htm

BRD - se oikea! kirjoitti:

Laitan kopion testistä meililiitteenä tms, jos haluat itse todeta, ettei kyseessä ollut markkinointijippo.

Bavarian/Dehlerin laatu oli hyvin korkea aiemmin (85-95) alan lehtien testeissä/artikkeleissa mm Yachting Monthly, Yachting World, Båtnytt, Pratctical Boat Owner, Die Yacht, jne ...

Yachting Worldissa oli vielä erikseen artikkeli Bavarian rakenteen lujuudesta ja yksityiskohtainen hyvinkin positiivisessa hengessä kirjoitettu kuvaus rakenneratkaisuista.

Niin...myös kotimaiset Vene ja Venemaailma ovat näitä pursia testailleet, Venemaailma taisi otsikoida Bavaria 300 testin "Pomminkestävä saksalainen" B340 testi taas otsikoitiin "Saksalaista laatua". Vene-lehden testissä B370 todettiin testin kalleimmaksi, suurimmaksi ja eniten isoille vesille tarkoitetuksi veneeksi. Kilpakumppanit olivat X-372 ja Finngulf 37.

Lue lisää

Uudemmissa Bavarioissa ei valitettavasti ole laatuoa enää kuin kylkien sileydessä, muotit on tehty hyvin! Mitä rungon vahvuuteen tulee niin se on kui paperia ja paistaa päivä läpi. Sisustus tosin on varmaan helpommin korjattavissa kuin laatupursissa, koska viimeistelyn taso on todella heikkoa. Sisustuksessa on automaattikoneiden leikkaamat osat joita ei ole sen tarkemmin sovitettu paikoilleen ja pintaruuveilla kiinni. Venenäyytlyssä olleessa veneessä keulakajuutan verhoilu oli jäänyt pahasti vajaaksi ja pingoitettu vaan kiinni, miltähän näyttää vuoden parin päästä vaikkei kivillä käytäisikään.

purjehtija kirjoitti:

Uudemmissa Bavarioissa ei valitettavasti ole laatuoa enää kuin kylkien sileydessä, muotit on tehty hyvin! Mitä rungon vahvuuteen tulee niin se on kui paperia ja paistaa päivä läpi. Sisustus tosin on varmaan helpommin korjattavissa kuin laatupursissa, koska viimeistelyn taso on todella heikkoa. Sisustuksessa on automaattikoneiden leikkaamat osat joita ei ole sen tarkemmin sovitettu paikoilleen ja pintaruuveilla kiinni. Venenäyytlyssä olleessa veneessä keulakajuutan verhoilu oli jäänyt pahasti vajaaksi ja pingoitettu vaan kiinni, miltähän näyttää vuoden parin päästä vaikkei kivillä käytäisikään.

Lue lisää

Ehkä sinun pitäisi tutustua rakenteisiin hieman tarkemmin, en ole havainnut kuvailemiasi rakenteita Bavarioissa, Jeanneaussa, tms sarjapursissa. Olen niitä kuitenkin useita uusiakin katsastanut. Veneiden painon perusteella arvioiden laminaattipaksuuksissa tuskin on mitään epäilyttävää. Mutta puhettahan maailmassa piisaa ja luulopuhetta vielä enemmän.

80-luvun Albinit ja Maxit edustivat aikanaan samanlaista tuotannon ja lopputuotteen rationalisointia, tietääkseni yksikään Albinin Nova, Alpha, Delta tms ei ole uponnut pulttikiinnitteisten laipioittensa vuoksi!

Katsastaja kirjoitti:

Ehkä sinun pitäisi tutustua rakenteisiin hieman tarkemmin, en ole havainnut kuvailemiasi rakenteita Bavarioissa, Jeanneaussa, tms sarjapursissa. Olen niitä kuitenkin useita uusiakin katsastanut. Veneiden painon perusteella arvioiden laminaattipaksuuksissa tuskin on mitään epäilyttävää. Mutta puhettahan maailmassa piisaa ja luulopuhetta vielä enemmän.

80-luvun Albinit ja Maxit edustivat aikanaan samanlaista tuotannon ja lopputuotteen rationalisointia, tietääkseni yksikään Albinin Nova, Alpha, Delta tms ei ole uponnut pulttikiinnitteisten laipioittensa vuoksi!

Lue lisää

Jos pulttikiinnitys lapioissa on yhtä luja kuin laminoitu
olen ollut katsastajana 30 vuotta liikaa.
Bavarian laipiot eivät ole kiinni millään muulla tavalla kuin lasikuitukoloissa jotka on tehty valmiiksi
muoteissa.
Kölin kiinnitysksessä on pulttien mutterien alla pieni prikka.
Ranskalaiset veneet ovat säilykepurkkia ohutta lasikuitua.
Se siitä vahvuudesta.

Veneilijä kirjoitti:

Jos pulttikiinnitys lapioissa on yhtä luja kuin laminoitu
olen ollut katsastajana 30 vuotta liikaa.
Bavarian laipiot eivät ole kiinni millään muulla tavalla kuin lasikuitukoloissa jotka on tehty valmiiksi
muoteissa.
Kölin kiinnitysksessä on pulttien mutterien alla pieni prikka.
Ranskalaiset veneet ovat säilykepurkkia ohutta lasikuitua.
Se siitä vahvuudesta.

Lue lisää

muissa veneissä ole prikkoja....

Itsellä aiemmin laatupurreksi mainittu ja siinäki oli ne pienet prikat, mitä muissa sitten on käytetty?

Olenkin tässä ihmitellyt miksi muiden veneiden hinta on vuodesta toiseen noussut, onko kyse vaihtoveneiden hinnan pitämisestä korkealla keinotekoisesti niin kuin fingulffin omistaja lehti haastattelussa sanoi osta halpa 100 saa vaihdossa 70 rahaa osta finngulff 100 saa vaihdossa 100 rahaa
Vai onko valmistusmenetelmät vanhentuneet ja siksi kallista Bavarian hinnathan ei ole nousseet samaan tahtiin johtuu juuri uusista valmistusmenetelmistä vai?
Arvostetaanko veneitä sen mukaan mitä hintalapussa lukee minusta alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä kun tätäkin palstaa lukee.

Krotiasta tulee ensikesän uivaan solena merkkinen vene 40 jalakaa hinta purjehdusvalmiina Hellussa 132000 euroa alv
Ulkomaiset lehdet kehuneet purtta estoitta saas nähdä haukutaanko se meillä.

pilotti kirjoitti:

muissa veneissä ole prikkoja....

Itsellä aiemmin laatupurreksi mainittu ja siinäki oli ne pienet prikat, mitä muissa sitten on käytetty?

Olenkin tässä ihmitellyt miksi muiden veneiden hinta on vuodesta toiseen noussut, onko kyse vaihtoveneiden hinnan pitämisestä korkealla keinotekoisesti niin kuin fingulffin omistaja lehti haastattelussa sanoi osta halpa 100 saa vaihdossa 70 rahaa osta finngulff 100 saa vaihdossa 100 rahaa
Vai onko valmistusmenetelmät vanhentuneet ja siksi kallista Bavarian hinnathan ei ole nousseet samaan tahtiin johtuu juuri uusista valmistusmenetelmistä vai?
Arvostetaanko veneitä sen mukaan mitä hintalapussa lukee minusta alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä kun tätäkin palstaa lukee.

Krotiasta tulee ensikesän uivaan solena merkkinen vene 40 jalakaa hinta purjehdusvalmiina Hellussa 132000 euroa alv
Ulkomaiset lehdet kehuneet purtta estoitta saas nähdä haukutaanko se meillä.

Lue lisää

Lama-aikana ei uusia veneitä osteltu kovin paljon, ja vanhoistakin pyrittiin eroon Käytettyjen hinnat kävivät ehkä siellä vesirajan alapuolella.

Nyt oli pari tosi hyvää kesää, viime kesää, jotka saivat kysynnän (ja luopumisen vaikeuden) nousuun. Ihan älyttömiä pyydellään välillä, mutta eihän se ole kuin niiden tyhmien ongelma, jotka maksavat.

Nyt saa uutta purtta kohtuuhinnoilla Huntteri kolkytätonnia, ja se viime venelehdessä reilusti alle sadan. Tyhmä on joka trokareiden (sellaiset joilla ei ole tarkoitus myydä, mutta ilmaisen netti-ilmoituksen kautta katsovat, jotta joku haksahtaisi...) paatin ostaa. Uusiakin saa ja normaalihintaisia käytettyjä. Normaaleilta ihmisiltä, ja etenkin välittäjiltä, joilla ei ole varaa yrittää huijata. Niiden hintataso on muuten tosi paljon vakaampi kuin nettisaittien, ainoastaan tinkivaran verran yläkanttiin.

Viki kirjoitti:

Lama-aikana ei uusia veneitä osteltu kovin paljon, ja vanhoistakin pyrittiin eroon Käytettyjen hinnat kävivät ehkä siellä vesirajan alapuolella.

Nyt oli pari tosi hyvää kesää, viime kesää, jotka saivat kysynnän (ja luopumisen vaikeuden) nousuun. Ihan älyttömiä pyydellään välillä, mutta eihän se ole kuin niiden tyhmien ongelma, jotka maksavat.

Nyt saa uutta purtta kohtuuhinnoilla Huntteri kolkytätonnia, ja se viime venelehdessä reilusti alle sadan. Tyhmä on joka trokareiden (sellaiset joilla ei ole tarkoitus myydä, mutta ilmaisen netti-ilmoituksen kautta katsovat, jotta joku haksahtaisi...) paatin ostaa. Uusiakin saa ja normaalihintaisia käytettyjä. Normaaleilta ihmisiltä, ja etenkin välittäjiltä, joilla ei ole varaa yrittää huijata. Niiden hintataso on muuten tosi paljon vakaampi kuin nettisaittien, ainoastaan tinkivaran verran yläkanttiin.

Lue lisää

Miten lie tuossa edellisessä viestissä idea hämärtynyt kuin ilta joulukuussa...

Siis.. pari hyvää kesää (2002-2003) olivat jees käytettyjen pursien hintakehitykselle. Viime paska kesä, ainakin saaristomerellä, on taas rankkaa miinusta. Mutta kuinka paljon se vaikuttaa??? Hintatason kohoaminen ainakin pysähtyi. Saa nähdä minkälaine on ensi kesä, jos satelee, niin laskusuhdanne on valmis.

Katsastaja kirjoitti:

Ehkä sinun pitäisi tutustua rakenteisiin hieman tarkemmin, en ole havainnut kuvailemiasi rakenteita Bavarioissa, Jeanneaussa, tms sarjapursissa. Olen niitä kuitenkin useita uusiakin katsastanut. Veneiden painon perusteella arvioiden laminaattipaksuuksissa tuskin on mitään epäilyttävää. Mutta puhettahan maailmassa piisaa ja luulopuhetta vielä enemmän.

80-luvun Albinit ja Maxit edustivat aikanaan samanlaista tuotannon ja lopputuotteen rationalisointia, tietääkseni yksikään Albinin Nova, Alpha, Delta tms ei ole uponnut pulttikiinnitteisten laipioittensa vuoksi!

Lue lisää

siis että albineja maxeja tehtiin pari tuhatta vuodessa?? :)

Mitenniin kateellinen ilkeily? Purjehtija/Seglaren teksti oli tämän "nykyveneiden kölikiinnityksen heikkous" teeman lähtökohtana. Ehkäpä Purjehtijaliiton äänenkannattajaa vaivaa kateellinen ilkeily???

Kerroit että aikoinaan Ruotsissa tehtiin törmäystestejä, onko mitään lähdeviitettä, mistä niitä löytyy? Tähän mennessä käsittääkseni on tullut tuon Dominantin osalta faktatietoa, muuten mututieto on kovassa kurssissa tästä kysymyksestä keskustellessa.

Pyöristetty kölin takareunan liitos on keino jakaa rasituksia, sen näkee silmällä joten se on paljon helpompi havaita kuin muut samaan päämäärään tähtäävät keinot joita mainitsit. V-pohjaisessa veneessä (esim NF) nuo törmäysvoimat eivät suuntaudu suoraan pohjaa vastaan, jolloin niiden kestävä (lisä)rakenne ei tarvitse olla niin vahva kuin tasapohjaisessa. Tuonkin näkee silmällä. Kun kapea evä on kiinni lattapohjassa ilman mitään päälle näkyvää rakennetta, jolla törmäysvoimat kestetään, niin onhan luonnollista että se aiheuttaa epäilyksiä meidän maallikkojen keskuudessa. Turkin alta ehkä löytyy jotain silmillä nähtävää, mutta mistä ihmeestä tavallinen tallaaja voi päätellä suunnattujen kuitujen olevan aseteltu oikeaan asentoon tai uskoa ylhäältä tullutta ilmoitusta laminaattivahvuudesta?

Näitä asioita voisi tutkia törmäystesteillä, ihan varmasti asia kiinnostaa sekä uusia että käytettyjä veneitä ostavia. Tälläiset tiedot lisäisivät venelehtien testiraporttien kiinnostavuutta ja täten lehtien levikkiä. Vai oletko toista mieltä???

Viki kirjoitti:

Mitenniin kateellinen ilkeily? Purjehtija/Seglaren teksti oli tämän "nykyveneiden kölikiinnityksen heikkous" teeman lähtökohtana. Ehkäpä Purjehtijaliiton äänenkannattajaa vaivaa kateellinen ilkeily???

Kerroit että aikoinaan Ruotsissa tehtiin törmäystestejä, onko mitään lähdeviitettä, mistä niitä löytyy? Tähän mennessä käsittääkseni on tullut tuon Dominantin osalta faktatietoa, muuten mututieto on kovassa kurssissa tästä kysymyksestä keskustellessa.

Pyöristetty kölin takareunan liitos on keino jakaa rasituksia, sen näkee silmällä joten se on paljon helpompi havaita kuin muut samaan päämäärään tähtäävät keinot joita mainitsit. V-pohjaisessa veneessä (esim NF) nuo törmäysvoimat eivät suuntaudu suoraan pohjaa vastaan, jolloin niiden kestävä (lisä)rakenne ei tarvitse olla niin vahva kuin tasapohjaisessa. Tuonkin näkee silmällä. Kun kapea evä on kiinni lattapohjassa ilman mitään päälle näkyvää rakennetta, jolla törmäysvoimat kestetään, niin onhan luonnollista että se aiheuttaa epäilyksiä meidän maallikkojen keskuudessa. Turkin alta ehkä löytyy jotain silmillä nähtävää, mutta mistä ihmeestä tavallinen tallaaja voi päätellä suunnattujen kuitujen olevan aseteltu oikeaan asentoon tai uskoa ylhäältä tullutta ilmoitusta laminaattivahvuudesta?

Näitä asioita voisi tutkia törmäystesteillä, ihan varmasti asia kiinnostaa sekä uusia että käytettyjä veneitä ostavia. Tälläiset tiedot lisäisivät venelehtien testiraporttien kiinnostavuutta ja täten lehtien levikkiä. Vai oletko toista mieltä???

Lue lisää

meitähän on kahdenlaisia veneilijöitä.ne jotka on osunut kiville ja niitä jotka on sinne menossa..