Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Pitkänmatkanvenettä

Pitkänmatkalainen

Tänne voitaisiin lisätä linkkejä hyviin pitkänmatkan veneisiin.
Pitkän matkan saa jokainen määritellä itse.
Ehkä se on maarianhaminaan, ehkä iso beltti, ehkä maailman ympäri.

Itse heitän tähän muutaman ehdotuksen kohtuu hintaisista:

http://www.yachtworld.com/boats/1984/Carena-36-2742660/Monnickendam/Netherlands#.VPVXtvmsWHs

http://www.yachtworld.com/boats/1983/Colin-Archer-Devotion-37--2741313/Verkoophaven-Lemmer-Nautic/Netherlands#.VPVXzfmsWHs

85

2715

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • HiioHoiHoi

        Joo, teräs pysyyy varmemmin pinnalla. www.snoopy.fi


      • sdfgwerty32456

        Mikä vene Snoopy on?


      • HiioHoiHoiHoiHoi

        Löytyy HKI, Puotila ja www.snoopy.fi sekä nettivene.fi


      • MattiSnoopy

        Joo, tuli Snoopille väärä valmistaja. Oikea on Varvin Konepaja Oy, Raahe. Suunnittelijat A.E. Myllylä, Valmetin laivasuunnittelija ja J.G.Koelbel Jr., Naval Architect, UK. Luin sen Boats.com artikkelin jota "Valintakriteerit" suositteli. Oli mielestäni hyvä, mutta lisäisin vielä yhden pointin. Sen lisäksi, että on rahaa, vene ja aikaa tarvitaan vielä munaa. Erään saksalaisen tutkimuksen mukaan 100 haaveilee tai jopa suunnittelee lähtöä kiertelemään valtameriä ja yksi lähtee. Yhtenä syynä on, että ei olekaan munaa lähteä. Tv Matti snoopy.fi


      • Anonyymi
        HiioHoiHoi kirjoitti:

        Joo, teräs pysyyy varmemmin pinnalla. www.snoopy.fi

        Minusta se on just päinvastoin.


      • Anonyymi
        MattiSnoopy kirjoitti:

        Joo, tuli Snoopille väärä valmistaja. Oikea on Varvin Konepaja Oy, Raahe. Suunnittelijat A.E. Myllylä, Valmetin laivasuunnittelija ja J.G.Koelbel Jr., Naval Architect, UK. Luin sen Boats.com artikkelin jota "Valintakriteerit" suositteli. Oli mielestäni hyvä, mutta lisäisin vielä yhden pointin. Sen lisäksi, että on rahaa, vene ja aikaa tarvitaan vielä munaa. Erään saksalaisen tutkimuksen mukaan 100 haaveilee tai jopa suunnittelee lähtöä kiertelemään valtameriä ja yksi lähtee. Yhtenä syynä on, että ei olekaan munaa lähteä. Tv Matti snoopy.fi

        Ja snoopylläkö ei sitten riittänyt munaa?Muuten esimerkiksi ruokakaupasta saa munia.12 kpl laatikko maksaa vissiin vähän yli 2 euroo!


    • Mikä tekee veneestä erityisen sopivan pitkille matkoille?

      • sdfgwert24356

        Sitähän tässä varmaan haetaan.

        Ehkä pikkaisen sama mikä tekee autosta sopivan pitkille matkoille.


      • HiioHoiHoiHoi

        Että tuo miehistön hengissä takaisin.


      • valintakriteerit

        Oheisessa linkissä on selkeitä ohjeita valtameriveneen valintaan: Valitse vene joka sopii omaan budjettiisi sekä hankintahinnan että ylläpidon suhteen. Veneen valinnassa on vain yksi tie pitää kustannukset alhaalla – pitää olla ultra-konservatiivinen. Mitä yksinkertaisempi vene ja varustus, sitä vähemmän tulee kustannuksia matkan aikana. Pienemmässä veneessä äärimmäinen stabiliteetti tulee tärkeämmäksi (artikkelin esimerkkikuvassa näyttää olevan Vancouver 28, jonka AVS on 155°).
        http://uk.boats.com/boat-content/2014/09/how-to-choose-a-yacht-for-ocean-cruising/


    • FF27Charlotta
    • Kruiseri
      • Anonyymi

        MIINUSTA: Hans Christianit tehdään kaukoidässä. Todella hitaita purjehtimaan, mikä tahansa 30 jalkainen samalta vuosikymmeneltä on nopeampi kuin mikään HC:n malli. Laatu vaihtelee paljon. Tuntemattomat suunnittelijat. Paljon kansivuotoja, heikot rustit ja peräsin. Huonosti säilytystilaa.
        PLUSSAA: kivan näköisiä, painavia. Avara sisutus, paaaaljon tiikkiä, jos tykkää.


    • HiijaHoi

      Katsopas www.snoopy.fi Sieltä se löytyy. Halpa ja hyvä. Heti matkaan pallon ympri. Katso myös nettivene.fi

      • Tarjousmies

        Tarjoan 15.000€
        Kenen suunnittelema?
        Kenen hitsaama?


      • Tarjousmies
        Tarjousmies kirjoitti:

        Tarjoan 15.000€
        Kenen suunnittelema?
        Kenen hitsaama?

        Tarkemmin kuvia katsottuani 10.000


      • Tarjousmies

        Ilmeisesti ei sitten ole myynnissä.
        Itseasiassa nettivene on täynnä veneitä jotka ei oikeasti ole myynnissä. Omistajat ilmeisesti koittavat saada vain arviota veneelleen.


      • kotisivuilledataa
        Tarjousmies kirjoitti:

        Ilmeisesti ei sitten ole myynnissä.
        Itseasiassa nettivene on täynnä veneitä jotka ei oikeasti ole myynnissä. Omistajat ilmeisesti koittavat saada vain arviota veneelleen.

        Minäkin katsoin uteliausuuttani snoopyn kotisivut, joista löytyi yllättävän vähän tietoa itse veneestä (vaikka se on myynnissä).
        Nettiveneen ilmoituksesta kyllä näkyy, että vene on hyvin varisteltu, muta sen suunnittelijasta tai rakentajasta ei kerrottu mitään. Pitäisiköhän Matin laittaa runsaasti veneensä kuvia ja tietoja omille kotisivuilleen, jos myyntiajatus on vakava?
        http://www.nettivene.com/purjevene/terasvene/538238


      • MattiSnoopy
        Tarjousmies kirjoitti:

        Ilmeisesti ei sitten ole myynnissä.
        Itseasiassa nettivene on täynnä veneitä jotka ei oikeasti ole myynnissä. Omistajat ilmeisesti koittavat saada vain arviota veneelleen.

        Tarjousmies ja muut laittakaa sähköpostiosoite, niin lähetän infoa varustelistat ja heti matkaan maapallon ympäri. Runko on tehty Rauman konepajalla, joka oli erikoistunut valmistamaan puunjalostusteollisuudelle ja muille hinaajia. Kirjoitan viidettä kirjaa, eikä ole ollut aikaa näille sivuille. snoopy.fi [email protected]


    • Matkanmukaan

      Pitkänmatkanveneen tunnistaa siitä, että sillä seilataan pitkiä matkoja. Täällä netissä niitä ei ole monta :-)

      • seppomartti

      • tai_

      • Tai_kka

        Ranskan Nauticat Wauquiez Amphitrite 43, 45. Luokkaa asuntolaiva, mutta kuulemma myös purjehtii...


    • erilainen.halpa

      Tässä kaksi esimerkkiä halvasta, mutta merikelpoisesta ratkaisusta. Ensin nuoren australialaspariskunnan “raadosta” kunnostama matkavene, jolla he purjehtivat luoteisväylän.
      https://www.youtube.com/watch?v=3hD7bb-Byag
      https://www.youtube.com/watch?v=aIxFlD77JBU
      http://www.yachtteleport.com

      ja sitten toinen vielä pienempi brittiläisen yksinpurjehtijan vene
      http://www.thesimplesailor.com
      https://www.youtube.com/watch?v=NiepAeoWKlM

      Varmaankin “Blondie” Haslerin (s.1914, k.1987) djonkkirikinen folkkarirunkoinen Jester on ollut innostava esimerkki noihinkin veneisiin.
      http://www.jesterinfo.org/jester.html
      http://en.wikipedia.org/wiki/Herbert_Hasler

    • nuukis
    • Dana24

      Kumma, etteivät eurooppalaiset venetehtaat valmista pieniä avomerikäyttöön suunniteltuja matkaveneitä. Tarkoitan esim. tällaista 24-jalkaista jenkkivenettä:
      http://www.seacraft.com/newyachts/dana24.html
      Englannissa kyllä Vancouver 28 on edelleen tuotannossa. Muuten näyttää aika hiljaiselta pienten matkapurisen kohdalla. Ehkä pienistä ei ole kysyntää. Vielä? Enää?

      • dfgherty35467

        Miks tehä jotain jota kukaan ei osta.


      • ostaisinjostehtäis
        dfgherty35467 kirjoitti:

        Miks tehä jotain jota kukaan ei osta.

        Voisin ostaa, jos tuollaisia tehtäis Euroopassa! USA:sta ostamisessa on omat ongelmansa, pitkä siirtopurjehdus ja EU-byrokratia.


      • dfghweryt34567

        Onhan noita tehty euroopassakin, esim hurley 22 ilmeisesti tunnetuin.
        Mutta jos ei ole ostajia niin ei tekijöitäkään.

        Ja jos kysyntää olisi niin jenkit tois niitä veneitään euroopan markkinoille ihan kuten sieltä tuodaan muutakin rojua ja veneitä.

        Eu-byrokratia ei ole ongelma jos haluat veneen tuoda.
        Dollari vaan on vahvistunut melko paljon.


      • outorinnastus
        dfghweryt34567 kirjoitti:

        Onhan noita tehty euroopassakin, esim hurley 22 ilmeisesti tunnetuin.
        Mutta jos ei ole ostajia niin ei tekijöitäkään.

        Ja jos kysyntää olisi niin jenkit tois niitä veneitään euroopan markkinoille ihan kuten sieltä tuodaan muutakin rojua ja veneitä.

        Eu-byrokratia ei ole ongelma jos haluat veneen tuoda.
        Dollari vaan on vahvistunut melko paljon.

        Hurley-veneiden valmistus loppui 40 vuotta sitten. En näe vanhassa rannikkopurjehdukseen suunnitellussa Hurley 22:ssa mitään yhtäläisyyksiä tämän päivän tuotannossa oleviin pieniin pitkänmatkanveneisiin (DANA 24 ym. jenkkiveneet tai brittiläinen Vancouver 28).


      • Joakim1

        Dana 24 näyttää maksavan 150 k$ perushinnaltaan eli samaa luokkaa kuin vaikkapa HR 310 ja 10-kertainen käytettyihin tuon kokoluokan 70/80-luvun veneisiin. Vaikea kuvitella, että noita ostettaisiin täällä.


      • Sps
        outorinnastus kirjoitti:

        Hurley-veneiden valmistus loppui 40 vuotta sitten. En näe vanhassa rannikkopurjehdukseen suunnitellussa Hurley 22:ssa mitään yhtäläisyyksiä tämän päivän tuotannossa oleviin pieniin pitkänmatkanveneisiin (DANA 24 ym. jenkkiveneet tai brittiläinen Vancouver 28).

        Hurleytä "blue water" veneeksi ehdottavat tuskin ovat nähneetkään venettä. Volkkarikin olidi parempi aihio.


      • venebisnes
        Joakim1 kirjoitti:

        Dana 24 näyttää maksavan 150 k$ perushinnaltaan eli samaa luokkaa kuin vaikkapa HR 310 ja 10-kertainen käytettyihin tuon kokoluokan 70/80-luvun veneisiin. Vaikea kuvitella, että noita ostettaisiin täällä.

        Tarkoitukseni ei ollut tehdä hintavertailuja, vaan osoittaa pienten pitkänmatkan pursien lähes puuttuvan eurooppalaisesta venetuotannosta. Ehkä venebisneksen suurin euroopplainen kohderyhmä haluaa tilavia perheveneitä, joissa tärkeintä on kodinomainen asumismukavuus satamissa maasähköliitännässä.


      • Joakim1
        venebisnes kirjoitti:

        Tarkoitukseni ei ollut tehdä hintavertailuja, vaan osoittaa pienten pitkänmatkan pursien lähes puuttuvan eurooppalaisesta venetuotannosta. Ehkä venebisneksen suurin euroopplainen kohderyhmä haluaa tilavia perheveneitä, joissa tärkeintä on kodinomainen asumismukavuus satamissa maasähköliitännässä.

        Hintavertailusta vaan näkee sen, ettei tuollaista venettä saa millään kaupaksi ellei ole riittävän suurta kohderyhmää, joka jostain syystä haluaa juuri tuollaisen. Minun on vaikea hahmottaa se kohderyhmä, jolle tuo olisi yhtä haluttava kuin HR 310. Onko pienuudesta joku erityinen etu, jos se ei näy halvempana hintana? Halvemmat satamamaksut ja helpompi käsiteltävyys ehkä, mutta tuskin noissa eroa on vielä oleellisesti tuohon HR:ään.

        Kyllä noita tehtäisiin tai tuotaisin, jos riittävän moni niitä haluaisi ostaa. En tunne jenkkien markkinoita, mutta euroopassa trendi on selvästi toiseen suuntaan. Kaikki "kalliimmat" merkit jättävät pienemmät mallinsa pois ja tarjolla on lähinnä vain "halpis" tai riisuttuja alle 30-35 jalkaisia. Syynä on uskoakseni juuri se, että tuollaisen hinta ero isompaan on niin olematon, että kaikki ottavat mielummin sen isomman. Aika harva Keski-Euroopassa tekee matkapurjehdusta alle 30 jalkaisilla ja paljon isommatkin päiväpurret yleistyvät.


      • ajattelutapa
        Joakim1 kirjoitti:

        Hintavertailusta vaan näkee sen, ettei tuollaista venettä saa millään kaupaksi ellei ole riittävän suurta kohderyhmää, joka jostain syystä haluaa juuri tuollaisen. Minun on vaikea hahmottaa se kohderyhmä, jolle tuo olisi yhtä haluttava kuin HR 310. Onko pienuudesta joku erityinen etu, jos se ei näy halvempana hintana? Halvemmat satamamaksut ja helpompi käsiteltävyys ehkä, mutta tuskin noissa eroa on vielä oleellisesti tuohon HR:ään.

        Kyllä noita tehtäisiin tai tuotaisin, jos riittävän moni niitä haluaisi ostaa. En tunne jenkkien markkinoita, mutta euroopassa trendi on selvästi toiseen suuntaan. Kaikki "kalliimmat" merkit jättävät pienemmät mallinsa pois ja tarjolla on lähinnä vain "halpis" tai riisuttuja alle 30-35 jalkaisia. Syynä on uskoakseni juuri se, että tuollaisen hinta ero isompaan on niin olematon, että kaikki ottavat mielummin sen isomman. Aika harva Keski-Euroopassa tekee matkapurjehdusta alle 30 jalkaisilla ja paljon isommatkin päiväpurret yleistyvät.

        En rupea kinaamaan, mutta usean pitkän purjehduksen (mm. Atlantin ylitys x2, pallonkierto x1) oma käsitykseni matkapursista on muuttunut tämän tyyppisten veneiden arvostukseksi:
        http://www.southerly.com/yachts/vancouver/28/dimensions.html
        Ja miksikö isommista pienempiin? Siksi, että varsinkaan yksinpurjehtija ei tarvitse esim. HR310:n kuutta makuupaikkaa. Merikelpoisuus ja lujuus, suuntavakaus, kutteririki jne ovat pitkillä reissuilla ainakin minulle tärkeämpiä ominaisuuksia kuin pintakiilto, tiikkikansi ja jalopuusistus jne.


      • Joakim1
        ajattelutapa kirjoitti:

        En rupea kinaamaan, mutta usean pitkän purjehduksen (mm. Atlantin ylitys x2, pallonkierto x1) oma käsitykseni matkapursista on muuttunut tämän tyyppisten veneiden arvostukseksi:
        http://www.southerly.com/yachts/vancouver/28/dimensions.html
        Ja miksikö isommista pienempiin? Siksi, että varsinkaan yksinpurjehtija ei tarvitse esim. HR310:n kuutta makuupaikkaa. Merikelpoisuus ja lujuus, suuntavakaus, kutteririki jne ovat pitkillä reissuilla ainakin minulle tärkeämpiä ominaisuuksia kuin pintakiilto, tiikkikansi ja jalopuusistus jne.

        Minulla ei ole ja tuskin tuleekaan tuollaista kokemusta, mutta ymmärrän kyllä, että joku haluaa tuontyyppisen veneen. Mutta onko niitä haluavia monta (kuinka moni ylipäätänsä tekee yksin tuollaisia reissuja) ja varsinkin ovat hekään valmiita maksamaan tuosta uuden HR310:n hintaan, kun noita pienempiä saa (kysynnän puutteessa) käytettynä varsin paljon halvemmalla. Esimerkiksi juuri tuota Dana 24:ää on tehty jo vuodesta 1984 ja käytettyjä saa huomattavan halvalla uuteen verrattuna. 70-luvulta löytyy melko vastaavia ja vielä paljon halvemmalla. Eikä tuo taida kovin suosittu olla jenkeissäkään kun 30 vuoden aikana on tehty vain 250 yksilöä.


      • miniminib

        Onko maailmalla edes olemassa 20 jalkaisia teräsveneitä? Niin pieni kiinnostaisi. Ei pallonkiertooon, mutta kausa kuitenkin.


      • miksikiinnostaisi
        miniminib kirjoitti:

        Onko maailmalla edes olemassa 20 jalkaisia teräsveneitä? Niin pieni kiinnostaisi. Ei pallonkiertooon, mutta kausa kuitenkin.

        Miksi ajattelet teräksen olevan sopiva runkomateriaali 20-jalkaiseen purteen? Ongelma on teräksen paino. Siksi venesuunnittelijoiden piirtämät pienimmät teräsveneet näyttäisivät olevan 28-30 ft kokoluokassa. Tee-se-itse-miesten suunnittelemia ja rakentamia voi tietenkin olla pienempiäkin. Alumiini on kevyempi materiaali, mutta on kalliimpi. Se näkyy pienten alumiinisten matkaveneiden hinnoissa. Tässä esimerkki:
        http://www.yachtworld.fi/veneet/1996/Catboat--2797637/country.saksa#.VPnLL0uEKf0

        Hollantilainen Van de Stadt on tunnettu paitsi sarjatuotantoveneiden suunnittelijana myös erityisesti itserakentajien keskuudessa. Suunnittelutoimisto myy teräs-, alumiini- ja puu-epoksi-rakentamiseen suuunniteltujen veneiden piirustuksia itserakentajille.
        Van de Stadtin pienin matkapursi näytti oleva Dophin 28, joka on tarkoitettu puu-epoksi-rakentamiseen. Pienin alumiinista tai teräksestä rakennettava näytti olevan Vita 30.
        http://www.stadtdesign.com/designs/stock_plans_sail/vita_30


      • kölivinossa

        Bruce Robertsilla on alle 30 jalkaisia teräsveneitä. Joskus olen nähnyt sellaisen pienemmän sprayn purjehtimassakin. Monet teräspaatit taitavat olla enemmän tai vähemmän itse rakennettuja, mutta Van de Stadteja on tehty teräksestä myös teollisesti, Suomessakin. Ainakin Hangossa (muistaakseni) joku konepaja on valmistanut 29 jalkaisia runkoja ja vissiin jotain toistakin kokoa..? Toinen kotimainen alle 30 jalkainen teräksinen veistämötuote taitaa olla limimetallin tekemä, sellainen jossa teräslevyt ovat ikäänkuin peräkkäin. Näin yhden sellaisen viime kesänä.


      • sdfgerty3465

        Teräsveneitä tehdään hollannissa erittäin paljon teollisesti.
        Siellä perinteet teräsrakentamiseen ovat pitkät, ehkä siksi.

        Suomessa taas ei koskaan ole oikein opittu teräsrakentamista, siksi meillä tehdään muovista.

        Austraaliassa taas suosittuja ovat katamaranit ja betoniveneet, siis muihin maihin verrattuna.

        Teräsvene ei oikeasti ole sen raskaampi kuin muovivene.
        Koittakaa vaikka katsoa dixien, stadtin tai robertsin veneiden painoja eri materiaaleilla.

        Pienissä teräsveneissä on origami on suosittu systeemi.
        Tässä esim malliksi oikein suunniteltu teräsvene jossa paino ei ole mikään ongelma:
        http://www.boat24.com/en/Sail Boats/de Domp/de Domp Domp-Kreutzer/detail/171349/


      • seppomartti
        sdfgerty3465 kirjoitti:

        Teräsveneitä tehdään hollannissa erittäin paljon teollisesti.
        Siellä perinteet teräsrakentamiseen ovat pitkät, ehkä siksi.

        Suomessa taas ei koskaan ole oikein opittu teräsrakentamista, siksi meillä tehdään muovista.

        Austraaliassa taas suosittuja ovat katamaranit ja betoniveneet, siis muihin maihin verrattuna.

        Teräsvene ei oikeasti ole sen raskaampi kuin muovivene.
        Koittakaa vaikka katsoa dixien, stadtin tai robertsin veneiden painoja eri materiaaleilla.

        Pienissä teräsveneissä on origami on suosittu systeemi.
        Tässä esim malliksi oikein suunniteltu teräsvene jossa paino ei ole mikään ongelma:
        http://www.boat24.com/en/Sail Boats/de Domp/de Domp Domp-Kreutzer/detail/171349/

        Eihän tuota voi keveäksi mainostaa. Mutta erikoinen on pesualtaan ja keittimen sijoitus- päin vastoin olisi parempi.


      • Joakim1
        sdfgerty3465 kirjoitti:

        Teräsveneitä tehdään hollannissa erittäin paljon teollisesti.
        Siellä perinteet teräsrakentamiseen ovat pitkät, ehkä siksi.

        Suomessa taas ei koskaan ole oikein opittu teräsrakentamista, siksi meillä tehdään muovista.

        Austraaliassa taas suosittuja ovat katamaranit ja betoniveneet, siis muihin maihin verrattuna.

        Teräsvene ei oikeasti ole sen raskaampi kuin muovivene.
        Koittakaa vaikka katsoa dixien, stadtin tai robertsin veneiden painoja eri materiaaleilla.

        Pienissä teräsveneissä on origami on suosittu systeemi.
        Tässä esim malliksi oikein suunniteltu teräsvene jossa paino ei ole mikään ongelma:
        http://www.boat24.com/en/Sail Boats/de Domp/de Domp Domp-Kreutzer/detail/171349/

        Siis folkkarin kokoinen vene, joka painaa 3900 kg eli tuplasti folkkarin verran ja paino ei mielestäsi ole mikään ongelma???? No folkkarissa ei tietysti ole konetta jne, mutta vaikkapa HR 26, Marieholm 26 ja Albin 79 painavat 2150-2600 kg, joten ylipainoa tuossa on pitkälti toista tonnia.

        Vaikkapa Antilla 30 tai Vindö 32 painavat tuon verran, mutta ovat todella paljon isompia eikä kovin keveitä.


      • sdfgerty3465
        Joakim1 kirjoitti:

        Siis folkkarin kokoinen vene, joka painaa 3900 kg eli tuplasti folkkarin verran ja paino ei mielestäsi ole mikään ongelma???? No folkkarissa ei tietysti ole konetta jne, mutta vaikkapa HR 26, Marieholm 26 ja Albin 79 painavat 2150-2600 kg, joten ylipainoa tuossa on pitkälti toista tonnia.

        Vaikkapa Antilla 30 tai Vindö 32 painavat tuon verran, mutta ovat todella paljon isompia eikä kovin keveitä.

        Kerrotko vielä mikä on ongelma?
        Puhutaanko nyt pallonkiertoveneistä vai traileriveneistä?


      • KiitosJoEtukäteen

        Löytyykö jostain 20 jalkaisen teräspurren piirustuksia, vai pitääkö tuon kokoinen vene piirtää itse? Olen selannut nettiä, eikä niitä tunnu löytyvän mistään. Linkatkaa, jos tiedätte, jonkun suunnittelijan piirtäneen 20 jalkaisen piirustukset.


      • miksialle20
        KiitosJoEtukäteen kirjoitti:

        Löytyykö jostain 20 jalkaisen teräspurren piirustuksia, vai pitääkö tuon kokoinen vene piirtää itse? Olen selannut nettiä, eikä niitä tunnu löytyvän mistään. Linkatkaa, jos tiedätte, jonkun suunnittelijan piirtäneen 20 jalkaisen piirustukset.

        Käytännön pulma voi olla se, että alle 20-jalkaisen pikkuveneen rakentamisessa mielellään käyttäisi alle 3 mm paksuista teräslevyä, mutta sen hitsaaminen voi olla ongelmallista. Ainakin näin kirjoitettiin eräässä boatdesign.netin keskustelussa, jossa samasta aiheesta keskusteltiin. TIG-hitsausta ja niittaamista suositeltiin vaihtoehtoina. Mitä ohuempaa teräslevyä käyttää sitä enemmän tarvitaan jäykisteitä runkoon.
        3mm paksuinen teräslevy painaa 23kg/m2, kun 6mm vaneri painaa 3kg/m2. Siksi vaneri-epoksi voi olla fiksumpi vaihtoehto varsinkin alle 20-jalkaisen purjeveneen rakennusmateriaalina.

        Mikä mahtaa olla syy siihen, että alle 20 ft purjevene pitäisi rakentaa teräksestä? Ehkä ajatus on kestävyys kivikoissa tai jäissä kulkemisessa? Jos kysymys on pitkänmatkan purresta, jolla on tarkoitus kiertää mailman meriä tai retkeillä jäisillä arktisilla vesillä, 20 jalkaa on ehkä liian pieni (merikelpoisuus, tankkitilavuudet, varusteet, asuminen).
        Ehkä jotkut näistä selityksistä voi olla syy siihen, ettet tahdo löytää alle 28-jalkaisten teräsveneiden rakennuspiirustuksia.

        Jos minikokoisen pitkänmatkanveneen rakentaminen kiehtoo, Sven Yrvindin videoita ym löytyy tämän linkin kautta: http://www.hamnen.se/hamnen-se/sven-yrvinds-tankar.html


      • Lisäksi_kun

        Veneen koko pienenee ja suhteessa myös teräslevyn on oltava ohuempaa niin vastaan tulee sekä korroosiokestävyys että myötölujuus. Ei kolmen millin levyllä kuitenkaan rymistellä jäissä tai koralleissa eikä syöpymävaraa juuri jää.

        Vaihtoehtona, jos välttämättä metallista tahtoo pienen veneen olisi alumiinin sijaan kuparinikkeli jolloin saa ohitettua galvaanisen ja kemiallisen korroosion ja lisänä eliöneston sinällään.


      • 3millinen
        Lisäksi_kun kirjoitti:

        Veneen koko pienenee ja suhteessa myös teräslevyn on oltava ohuempaa niin vastaan tulee sekä korroosiokestävyys että myötölujuus. Ei kolmen millin levyllä kuitenkaan rymistellä jäissä tai koralleissa eikä syöpymävaraa juuri jää.

        Vaihtoehtona, jos välttämättä metallista tahtoo pienen veneen olisi alumiinin sijaan kuparinikkeli jolloin saa ohitettua galvaanisen ja kemiallisen korroosion ja lisänä eliöneston sinällään.

        Juuri sitä yritin selittää, ettei levyä voi eri syistä ohentaa pikkuvenettä varten.
        Itselläni on 33ft teräsvene, jonka kansi ja veden yläpuolinen runko on 4mm teräslevyä, vesilinjan alapuolella vahvuus on 6mm ja kölissä 10mm (köliboksissa 3 tn lyijyä). Konstruktiopaino on 9 tn. eli painoa tulee n. 900kg/pituusmetri. Siten n. 6-metrisestä (18ft) veneestä samoin rakennettuna tulisi 6 tn painoinen!

        Kysymykseni on edelleen, että mikä voisi olla syy alle 20-jalkaisen veneen tekemiseen teräksestä. Sitä kuitenkaan en epäile, etteikö alle 20-jalkainen 3 mm teräslevystä rakennettu runko kestäisi jäissä rymistetylä tms.
        Korroosiolta suojaaminen on tehtävä jo rakennusvaiheessa (erityisesti sisärakenteissa se on vaikea toteuttaa myöhemmin).
        Jos itse rakentaisin alle 20-jalkaisen purjeveneen, materiaalivalintani olisi puu(vanerilevy) epoksi.


      • Joakim1
        sdfgerty3465 kirjoitti:

        Kerrotko vielä mikä on ongelma?
        Puhutaanko nyt pallonkiertoveneistä vai traileriveneistä?

        No on se tolkuttoman painava, varsinkin kun mukaan ottaa ne pallonkiertovarusteet. Hidas, märkä eikä välttämättä edes turvallinen. Lasikuituisessa voisi paljon paremmin optimoida painopistettä jne. Mitä etua saavutetaan teräksestä tuossa kokoluokassa?

        Gerrin kirjan "The Elements of Boat Strength" mukaan teräs on järkevä vaihtoehto kun "Scantling Number" Sn on 3 tai suurempi. Sen antamat mitoitusperusteetkin alkavat vasta 1:stä. Gerrin mukaan "I would say that building steel craft with dimensions that generate Sn of less than 3 (around 40 feet), results in a vessel with either poor performance or low life expectancy".

        Sn lasketaan kaavalla rungon pituus * rungon leveys * rungon korkeus / 28.32. Tuossa rungon korkeus on varalaidasta pohjaan (ilman köliä!) keskiveneessä. Ko. veneelle (siis tuo myynnissä oleva de Domp) Sn on n. 1 ja 20 jalkaisella ehkä 0,6. Molemmille sopiva terälevy on 3 mm, kun umpilaminaattikin olisi vain 5-6 mm (kölialueella 1.5X, kansirakenteet hiukan oheampia) eli teräs on lähes 3x painavampi pelkän ulkokuoren perusteella ja vaatii lisäksi paljon tieheämmän kaarituksen.

        Jos haluaa pomminkestävän veneen, on paljon mielekkäämpää rakentaa lasikuidusta/puusta/alumiinista vaikka tupla-ainavahvuuksilla kuin teräksestä, jossa jo minimeillä tulee tolkuttoman painava. Veneestä tulee niin paljon vahvempi ja edelleen kevyempi.


      • gsgsfsddsgshsjsk
        3millinen kirjoitti:

        Juuri sitä yritin selittää, ettei levyä voi eri syistä ohentaa pikkuvenettä varten.
        Itselläni on 33ft teräsvene, jonka kansi ja veden yläpuolinen runko on 4mm teräslevyä, vesilinjan alapuolella vahvuus on 6mm ja kölissä 10mm (köliboksissa 3 tn lyijyä). Konstruktiopaino on 9 tn. eli painoa tulee n. 900kg/pituusmetri. Siten n. 6-metrisestä (18ft) veneestä samoin rakennettuna tulisi 6 tn painoinen!

        Kysymykseni on edelleen, että mikä voisi olla syy alle 20-jalkaisen veneen tekemiseen teräksestä. Sitä kuitenkaan en epäile, etteikö alle 20-jalkainen 3 mm teräslevystä rakennettu runko kestäisi jäissä rymistetylä tms.
        Korroosiolta suojaaminen on tehtävä jo rakennusvaiheessa (erityisesti sisärakenteissa se on vaikea toteuttaa myöhemmin).
        Jos itse rakentaisin alle 20-jalkaisen purjeveneen, materiaalivalintani olisi puu(vanerilevy) epoksi.

        Meneeköhän se noin?
        Tuolla tavalla suoraan pääteltynä silja europe olisi 200 tonnia


      • sdfgerty3465

      • seppomartti

        Onhan ne Hollannin maisemissa somia muttei otsikon kaipaamia " pitkämatkanveneitä" laisinkaan.


      • nettipurjehtija
        KiitosJoEtukäteen kirjoitti:

        Löytyykö jostain 20 jalkaisen teräspurren piirustuksia, vai pitääkö tuon kokoinen vene piirtää itse? Olen selannut nettiä, eikä niitä tunnu löytyvän mistään. Linkatkaa, jos tiedätte, jonkun suunnittelijan piirtäneen 20 jalkaisen piirustukset.

        Bruce Robertsin pienin teräksinen purjevene on 22 jalkanen Spray. http://www.bruce-roberts.com/public/HTML/descriptions/spray22_description.htm


      • Joakim1
        nettipurjehtija kirjoitti:

        Bruce Robertsin pienin teräksinen purjevene on 22 jalkanen Spray. http://www.bruce-roberts.com/public/HTML/descriptions/spray22_description.htm

        Tuon tiedoissa on jotain outoa. "Trailerable weight" 1007 kg, "loaded displacement" 1331 kg ja ballast 317 kg. Ei voi olla lähelläkään noita lukemia teräksestä. Vertailun vuoksi kutakuinkin samoilla päämitoilla Guy 22 painaa 1500 kg (600 kg kölipaino). Tuollaisessa veneessä pelkässä rungossa (siis pohja ja kyljet) on pinta-alaa reilut 20 m2 eli pelkän 3 mm ulkopellin paino on n. 500 kg. Tuohon päälle kaaret, kansi, sisustus, riki, kone, kölipaino jne. ei voi tuottaa lähimainkaan tonnin painoista venettä. Onko edes kaksi tonnia mahdollista?


      • nettipurjehtija

        "This well proven small Spray can be built in either a Multi-Chine Hull shape with Steel, Aluminium or Wood Epoxy utilising sheet ply, or in Round Bilge with Fibreglass (C-Flex or Airex Foam). "

        Massat on varmaankin vanerisen tai lasikuituisen version.


      • well-proven
        nettipurjehtija kirjoitti:

        "This well proven small Spray can be built in either a Multi-Chine Hull shape with Steel, Aluminium or Wood Epoxy utilising sheet ply, or in Round Bilge with Fibreglass (C-Flex or Airex Foam). "

        Massat on varmaankin vanerisen tai lasikuituisen version.

        Eikös vesirajakin tule ihan eri kohtaan riippuen rakennusmateriaalista. Tehdäänkö veneet samoilla piirustuksilla jos toinen painaa kaksinkertaisesti?


    • sdcfgwert24356
      • hollannissasuosittu

        Joskus itsekin katselin hollantilaisia H.Lemstran Carenoita. Tuo yksilö näyttää kuvien perusteella hyvin hoidetulta ja siistiltä matkapurrelta. Pappatelttaakaan ei tarvita ;) !
        Jos vene on sellainen kuin kuvissa näyttää, se ei ehkä pysy myyntilistoilla hirveän kauaa. Eräs toinen Carena, jossa on tavanomainen ruffi, näytti hiljattain saaneen ilmoitukseen merkinnän "sold".


      • sdfwerty34576

        Tuo yksilö on ollut kaupan jo useamman vuoden.
        Joskus 3 vuotta sitten se oli 129 tonnia. Sitten 85 tonnia ja nyt 70.
        Löysin vanhan ilmoituksen jossa hinta oli jopa 180 tonnia.

        Voi olla että nyt alkaa olemaan kohillaan. Jos ei kesän aikana mene niin syksyllä voi lähteä jo halvalla.


    • Laurin28

      Tässä videossa Himenen kippari oli lähtötouhuissa Kokkolassa: https://www.youtube.com/watch?v=f5wtj-0k6l8
      Samanlaisella 28-jalkaisella laurin-kosterilla ruotsalaismies kiersi pallon joskus 70-luvulla. Vuosi tuppaa unohtumaan, vaikka tapasin s/y Tua-Tuan, kun se oli paluumatkalla yksinpurjehdukseltaan.
      Laurin-kosterien merikelpoisuus on osoitettu monilla muillakin tavoin. Sopii matkaveneeksi pitemmällekin, vaikka Maarianhaminaa kauemmaksi… ;-)

      • Göran Cederström kiersi pallon s/y Tua-Tuallaan 1971-73. "Från hav till hav" on hyllyssäni.


    • Adventure40projekti

      Tässä mielenkiintoinen projekti jossa tavoitellaan purjehdusvalmista matkavenettä 200 000 dollarin hintaan. Vene saattaa olla ostettavissa kahden vuoden päästä. Toivottavasti euro on silloin arvokkaampi

      • hpt

        Kiitos linkistä!
        Hyvin kiinnostavia ajatuksia siitä mikä oikeasti on olennaista, mikä ei.


    • seppomartti

      Erikoista on keskustelun jämähtäminen 20-24 jalkaisiin veneisiin, etenkin peltiveneisiin, jos aihe on pitkän matkan veneet. Pieni peltivene on taloudellisesti mahdoton paitsi itsehitsarille. Mutta hänkin saisi kevyemmän ja jäykemmän rungon puu epoksilla. Trendi on todellisuudessa matkaveneiden jatkuva suureneminen. Sitä voi ihmetellä vaikka ARC:n osallistujalistasta. Em. seurakunnassa keskimitta on 15.5m paikkeilla ja alle 11m veneitä on mukana vain muutama. 20-jalkaisessa ei ole kuljetuskapasiteettia, venevauhtia, turvallisuutta eikä yleensä kunnon seisomakorkeuttakaan. Ne yksinkertaisesti eivät ole "pitänmatkanveneitä".
      Sitten on eri urheilulaji yrittää selvitä jostakin avomerilegistä hengissä mahdollisimman pienellä veneellä elämällä kuin pullossa kuten naapurin Yrwind. Sillä ei ole juuri tekemistä matkapurjehduksen kanssa.

    • hggfdswekkjhfdd
    • jonnikkaa

      Oma mieltymys olisi Jonmeri 40. Tietty kunnolla päivitettynä, koska ikää alkaa olla jo 30v. näillä useimmilla.
      Esim. http://www.myjoyboat.fi/o-ahte

      • kieli.ru

        Vene ja omistaja näyttäisi olevan Suomessa?


    • MattiSnoopy

      Kun tuli näin paljon asiasta kiinnostuneita, niin tarvitaan pallonkiertäjän laulu:

      Kuulkaamme riutan kuohuntaa,
      Leppeän tuulen laulantaa.
      Meidämpä vapaus on vaeltaa,
      Maailman maita katsastaa.

      Meidämpä vapautta meri on tää,
      Meidän on laulua lahtien pää.
      Taival lie hankala – olkoon vaan,
      Meri jo mustuu – siis taistellaan.

      Piratit meitä kun ahdistaa,
      Ei pelkoa tunneta laisinkaan.
      Rosvot,roistot jo kaikotkaa,
      Me iskemme raudalla Suomen maan.

      Merimies muista aina – mis onnesi on,
      Pidä huolta sun purrestas. Se turvasi on.
      Nouskoon rintaamme uskomus vahva,
      Me maailman kierrämme. Periks emme anna.

      Näin meren, taivaan ja maan kauneimmillaan,
      Sit harmaahapsena muistella saan.
      Siit yhä unelmoin.

      snoopy.fi

      • Laulajaveli

        Hienot sanat, mikä sävel?


      • MattiSnoopy
        Laulajaveli kirjoitti:

        Hienot sanat, mikä sävel?

        Nälkäman lauluhan se on. Sävel by Oskar Merikanto. snoopy.fi
        tai nettivene.fi


    • fsdghrty3457
    • Fin26
    • nostalginenmuisto

      Nimimerkki Fin26:n kommentti HR Monsunista toi mieleen erään nostalgisen episodin Helgolandin sataman ulkopuolella v. 1993.
      Otin esiille vanhan lokikirjani ja totesin, että kesäkuun 17 pnä 1993 klo 03.30 tuulta oli NNW 25-28 kn ja vettä satoi kuuroina, kun pimeässä lähestyin Helgolandin aallonmurtajaa. Aallonmurtajan ulkopuolella näkyi kulkuvalot. Yksinäinen purjevene vene oli piissä. Lähemmäksi purjehdittuani näinrispaantuneen ruotsin perälipun ja veneen kyljessä erottui kirjaimet "RAA". Kun tulimme huutoetäisyydelle, vaihdoimme terveiset ja ruotsalaiskippari ilmoitti tulevansa perässäni satamaan "om det passar". Kipparilla ei ehkä ollut satamakarttaa ja siksi hän halusi seurata. Aallonmurtajan suojassa kumpikin otimme purjeet alas ja käynnistimme koneet. Ruotsalaisvene oli HR Monsun 31, isot kirjaimet kyljessä olivatkin RÅÅ - KAP HORN - RÅÅ. Råå oli veneen kotisatama. Peräpeilissä oli nimi Golden Lady. Opastin yksinpurjehtijan ponttooniin, jossa esittäytyimme. Kaverin nimi oli Kurt Björklund ja hän oli palaamassa toiselta pallonkierroltaan Kap Hornin kautta - yksin. Emme aamuyöllä jaksaneet kovin kauaa jutella. Tuuli vonkui ja oli kiva vihdoin päästä nulkkumaan..
      Myöhemmin luin, että Kurt Björklund oli purjehtinut yksinään peräti neljä kertaa maapallon ympäri. Nykyisin Golden Lady on museoitu. Se ilienee kuuluisin HR Monsun. Sillä aikaa kun itse olin pallonkierrollani kirjakauppaan ilmestyi kirja nimeltä "Kurt Björklund - En annorlunda världsomseglare" (Nautiska Förlaget 2003). Kurt Björklund lähti ikuisuuden merelle v. 2006.
      …. Varmaankin HR Monsun olisi oiva pitkänmatkanvene, vaikkapa pallon kiertoon….

      • Fin26

        Olen lukenut kirjan ja itseltäni löytyy nyt samanlainen vene. Aika mielenkiintoinen kohtaaminen Kurtin kanssa, hän teki lopulta 3,5 pyörähdystä pallon ympäri. Viimeinen reissu jäi Karibian kierrokseksi, kun Kurt palasi kotiin terveysongelmien vuoksi. Kirjasta sain kuvan että Kurt oli aika hankala ja itsepäinen tyyppi - viihtyi itsekseen merellä missä ei tarvinnut välittää muista.

        Kuva Golden Ladystä: http://www.hallberg-rassy.com/monsun/Monsun-Kurt.jpg

        Toivon että Kurt ei tee tarkoituksella natsitervehdystä. ;-)


      • Monsun31.Rasmus35
        Fin26 kirjoitti:

        Olen lukenut kirjan ja itseltäni löytyy nyt samanlainen vene. Aika mielenkiintoinen kohtaaminen Kurtin kanssa, hän teki lopulta 3,5 pyörähdystä pallon ympäri. Viimeinen reissu jäi Karibian kierrokseksi, kun Kurt palasi kotiin terveysongelmien vuoksi. Kirjasta sain kuvan että Kurt oli aika hankala ja itsepäinen tyyppi - viihtyi itsekseen merellä missä ei tarvinnut välittää muista.

        Kuva Golden Ladystä: http://www.hallberg-rassy.com/monsun/Monsun-Kurt.jpg

        Toivon että Kurt ei tee tarkoituksella natsitervehdystä. ;-)

        Ainakin Kurt B. oli sympaattinen ja vaatimaton silloin, kun satuimme tapaamaan Helgolandissa. Kiitteli "luotsaamisesta" eikä kehunut itseään millään tavoin. Tietysti kameran voi laukaista juuri sillä vilkutuksen hetkellä, kun käsi sattuu olemaan yläviistossa. Sekö sinusta on "natsitervehdys"….et kai oikeasti leimaa natsiksi ketään, joka heilauttaa kättään?
        Yksi vika vanhoissa HR Monsuneissa ja Rasmuksissa mielestäni oli. Dieseltankki oli laminoitu lasikuidusta siten, että runko muodosti osan tankista. Seuraus tästä oli, että vuosien mittaan polttoainetta imeytyi runkoon eikä antifouligmaali tahtonut pysyä tankin kohdalla pohjassa. Muistelen, että myöhemmissä malleissa olisi ollut terästankki. Kannattaa tsekata, jos on hankkimassa 70-luvun malleja.


      • Fin26
        Monsun31.Rasmus35 kirjoitti:

        Ainakin Kurt B. oli sympaattinen ja vaatimaton silloin, kun satuimme tapaamaan Helgolandissa. Kiitteli "luotsaamisesta" eikä kehunut itseään millään tavoin. Tietysti kameran voi laukaista juuri sillä vilkutuksen hetkellä, kun käsi sattuu olemaan yläviistossa. Sekö sinusta on "natsitervehdys"….et kai oikeasti leimaa natsiksi ketään, joka heilauttaa kättään?
        Yksi vika vanhoissa HR Monsuneissa ja Rasmuksissa mielestäni oli. Dieseltankki oli laminoitu lasikuidusta siten, että runko muodosti osan tankista. Seuraus tästä oli, että vuosien mittaan polttoainetta imeytyi runkoon eikä antifouligmaali tahtonut pysyä tankin kohdalla pohjassa. Muistelen, että myöhemmissä malleissa olisi ollut terästankki. Kannattaa tsekata, jos on hankkimassa 70-luvun malleja.

        En leimaa ketään natsiksi. Kurthan taisteli englannin armeijassa nimenomaan natseja vastaan, se tervehdyskommentti oli vähän niinkuin hjuumoria. Kurt osallistui Normandian maihinnousuunkin. Se kirja kannattaa tosiaan lukea, jos ruåtsi taittuu. Aika yksinkertaista kieltä...fruktansvärd. Monsun on hankittu ja käsittääkseni niissä on kaikissa lasikuitutankki.


    • matkakassa

      Edellinen kirjoittaja valitsisi n. 190 000 euron hintaisen Hans Christianin. HC tunnetaan kyllä tukevana matkapurtena ja on pallonkiertäjien suosiossa (kuten halvempi Tayana). Jos itselläni olisi käytössä 190 k euron budjetti, käyttäisin n. 90 k euron veneeseen ja loput matkakassaan.
      Jos HC kiinnostaa, halvempiakin (ja vähän pienempiä) näkyy olevan myynnissä.
      http://www.yachtworld.fi/veneet/1980/Hans-Christian-36-2813281/country.espanja#.VRR1d0uEKf0

      • kjhgdstujjht

        Mutta kun mulla on 400.000 käytettävänä niin teen noin.


      • Anonyymi

        Hommaa kaarnavene, vai vedätkö pertsaa Paloheinässä


      • Anonyymi

        MIINUSTA: Hans Christianit tehtiin kaukoidässä, Taiwanissa ja Thaikuissa, veistämöillä osalla aika hämärä maine . Todella hitaita purjehtimaan alle F6 tuulissa, sen jälkeen pieni kölipaino kokonaismassaan nähden hankaloittaa kryssimistä. Rullaavat myös omistjiensa mukaan aallokossa. Tuntemattomat suunnittelijat. Paljon kansivuotoja, heikot rustit ja peräsin. Alimittaisia heloja. Huonosti säilytystilaa.
        PLUSSAA: kivan näköisiä, painavia. Avara sisutus (=vähän sisäsäilytystiloja), paaaaljon tiikkiä, jos tykkää. Puutyön laatu on huippuluokkaa.


    • Anonyymi

      No,jokamiehen lompakolle sopiba voisi olla 28 tai 29 Inferno!Sellaisen ostaminen on useimmille taloudellisesti ihan mahdollista!Artemis on 34 jalkainen, ja näyttää pärjäävän mainiosti!

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      69
      2217
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2043
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1658
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1480
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1476
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1377
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1344
    8. 52
      1238
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      62
      1190
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      28
      1169
    Aihe