Lattialämmitys

Miksei lattialuukkujen alle voi vetää ohuita lämmitysvesiputkia pitkin pilssin reunoja vaikka useita kierroksia, ei ne paljon tilaa vie?

Miks ei ole?
Luukun osaltahan putkiston voi saranoida.

hfhdjdkslspwoeieuryr kirjoitti:

Miks ei ole?
Luukun osaltahan putkiston voi saranoida.

Putket vedetään pilssin reunoja pitkin, ei niitä luukkuihin kiinnitetä.

pilssi kirjoitti:

Putket vedetään pilssin reunoja pitkin, ei niitä luukkuihin kiinnitetä.

Miks ei vedä lattian alle ja myös luukkuihi?
Miks jättää luukut kylmiks?

hshsfsfafatsyus kirjoitti:

Miks ei vedä lattian alle ja myös luukkuihi?
Miks jättää luukut kylmiks?

lämpö nousee aina ylöspäin

yksisasananimierkki kirjoitti:

Miksei lattialuukkujen alle voi vetää ohuita lämmitysvesiputkia pitkin pilssin reunoja vaikka useita kierroksia, ei ne paljon tilaa vie?

Mulla on kahdessa aikaisemmassa veneessä ollut kiertovesilämmitys. Toisessa oli GeHå POD-petroolikamiina lämmön tuottajana ja toisessa Celsius-lämppäri. Kummassakin veneessä lämpöpattereihin menevät letkut (meno ja paluuletku)oli turkkilevyjen alla ja kummassakin veneessä se riitti lämmittämään koko "lattian" (olen kai niin vanha, että puhun yhä turkista ja turkkilevyistä enkä veneen lattioista).
Kun lämpö oli ollut päällä tunnin tai pari, sisällä oli kiva tassutella paljasjaloin vaikka ulkona oli kylmää.

42 astetta on ainakin medical-puolella rajana pintalämpötilana ihokontaktissa. Paljonko pita-alaa tarvittaisiin 10 m hyvin eristetyssä veneessä esim. n. 6 asteen ulko-/veden lämpötilaa varten tuolla 42 asteella? Onko heittää mitään summittaista arviota?

42 -> 20 siirtää n. 220 W/m2. 10 m2 riittäisi varmaan ylläpitämään helposti 6 asteessa, mutta lämmitys olisi aika hidasta. Tuollaisessahan on tyypillisesti 2,5-4 kW lämmitin.

Joakimin mukaan “aika järjetön ajatus, varsinkin purjeveneessä”. Silti itselläni on mukavat muistot kahden aikaisemman veneeni “lattilämmityksestä”.
Ensimmäinen oli 8-metrinen Laurin-kosteri, johon asensin lämpökierukalla varustetun GeHå POD-petroolikaminan ja kiertovesilämmityksen. Putkimalliset lämpöpatterit sijoitin neljän punkan ulkoreunan alle. Kamiinasta tuleva letku sijoitettiin turkkilevyjen alapuolelle, jossa se kiersi lämpöpatterista toiseen ja palasi paisuntasäiliön kautta kamiinaan. Kamiinan tehoksi ilmoiytetaan 1.3 kW. Se teho riitti lämmittämään koko veneen ja lattiaan. Lattian lämpeneminen oli itselleni uutta, koska aikaisemmissa veneissäni oli ollut Wallas, Thermic ja ekassa veneessäni Refleks. Kamiina kannatti systyttää hyvissä ajoin ennen satamaan tuloa, koska lämpeneminen kesti kauemmin kuin puhallinlämppärillä tai liiankin tehokkaalla Refleksillä.
Toisessa 35ft veneessäni “lattialämmitys” oli Baltic Yachtsin toteuttama aivan samalla systeemillä eli lämppärin vesiletkut turkkilevyjen alla. Lämpöpatterit olivat turkkilevyjen yläpuolella lattiarajassa. Lämppärinä Celsius (käyntiääni oli hyvin hiljainen). Lämmitys oli miellyttävä.

teoriajakäytäntö kirjoitti:

Joakimin mukaan “aika järjetön ajatus, varsinkin purjeveneessä”. Silti itselläni on mukavat muistot kahden aikaisemman veneeni “lattilämmityksestä”.
Ensimmäinen oli 8-metrinen Laurin-kosteri, johon asensin lämpökierukalla varustetun GeHå POD-petroolikaminan ja kiertovesilämmityksen. Putkimalliset lämpöpatterit sijoitin neljän punkan ulkoreunan alle. Kamiinasta tuleva letku sijoitettiin turkkilevyjen alapuolelle, jossa se kiersi lämpöpatterista toiseen ja palasi paisuntasäiliön kautta kamiinaan. Kamiinan tehoksi ilmoiytetaan 1.3 kW. Se teho riitti lämmittämään koko veneen ja lattiaan. Lattian lämpeneminen oli itselleni uutta, koska aikaisemmissa veneissäni oli ollut Wallas, Thermic ja ekassa veneessäni Refleks. Kamiina kannatti systyttää hyvissä ajoin ennen satamaan tuloa, koska lämpeneminen kesti kauemmin kuin puhallinlämppärillä tai liiankin tehokkaalla Refleksillä.
Toisessa 35ft veneessäni “lattialämmitys” oli Baltic Yachtsin toteuttama aivan samalla systeemillä eli lämppärin vesiletkut turkkilevyjen alla. Lämpöpatterit olivat turkkilevyjen yläpuolella lattiarajassa. Lämppärinä Celsius (käyntiääni oli hyvin hiljainen). Lämmitys oli miellyttävä.

Lue lisää

Ei tuo ole lattialämmitys. Itse ainakin ymmärrän lattialämmityksen niin, että kaikki lämpö tuodaan lattiapinnan alla olevan lämpöelementin kautta eikä pattereita ole lainkaan. Tuo ei tule riittämään. Tietysti myös lattiaa voi lämmittää.

8 m perinteisessä venessä lämmitettevä tila on varsin pieni, joten varmasti 1,3 kW riittää ylläpitämään lämpöä. Mitenköhän kaminan teho on määritelty?

Oikein suunniteltu ja toteutettu ilmalämmitys tuottaa myös lämpimät lattiat ja tasaisen lämmön. Edellisessä veneessä tuli oikein laskettua virtausmallilla eri suuttimen sijoituspaikkoja, kun siihen mahdollisuus oli. Keula- ja peräkajuutat ovat aika haasteellisia, sillä lämpöä olisi mukava saada sekä pienelle lattiapläntille että aivan toisessa nurkassa olevalle jalkopäälle.

Hyvin oleellista on myös suunnata suuttimet oikein ja kuristaa osaa niistä niin, että lämpöä tulee sopivasti ja tasaisesti eri tiloihin. Lattianrajassa olevat suuttimet kannattaa yleensä suunnatta viistosti alas, jolloin lattiaan osuva virtaus leviää laajalle alueelle.

Luin ajatuksella vastaukset ja en vieläkään oikein ymmärrä miksi Joakim pitää lattialämmitystä järjettömänä ajatuksena. Minun mielestä se on erittäin varteenotettava ratkaisu, toimii hyvin ja on erittäin olennaisesti puhalluslämmitystä mukavampi. Tietenkään pelkkä lattialämmitys ei riitä, pattereita linjaan riittävästi lisäksi. Vesikiertoinen lämmitys häviää puhalluslämmitykselle ainoastaan nopeudessa.

Muissa kommenteissa puhalluslämmityksen puolusteluna on esitetty ilmanvaihtoa. Se on ihan höpöjuttu. Ilman pitää vaihtua muutenkin kunnolla - eihän veneessä aina ole lämppäri päällä.

Lämmitysjärjestelmän valinta tarpeen mukaan:
- Vesikiertoinen (patterit putket turkkilevyjen ja punkkien alla) lämmitys kamiinalla on matkapurjehtijalle mielestäni ylivoimainen. Sähkönkulutus mitätön. Lämmitystä voi pitää päällä käytännössä koko ajan vuorokausi tai kuukausitolkulla. Mukava, tasainen lämpö ja erittäin hiljainen. Hidas.
- Puhalluslämmitys on nopea ja tehokas. Retkipurjehtijalle tai kisaveneeseen oikea valinta. Purjehduksen jälkeen saadaan nopeasti kuivattavaa teholämpöä ja tehostettua ilmanvaihtoa. Äänekäs, aiheuttaa vedon tunnetta.
- Retkeilevän matkapurjehtijan kompromissi: pääjärjestelmänä kamiina vesikierto. Pikavaihtoehtona moottorin jäähdytyskiertoon kytketty puhallin/kennolämmitin.

spkoo kirjoitti:

Luin ajatuksella vastaukset ja en vieläkään oikein ymmärrä miksi Joakim pitää lattialämmitystä järjettömänä ajatuksena. Minun mielestä se on erittäin varteenotettava ratkaisu, toimii hyvin ja on erittäin olennaisesti puhalluslämmitystä mukavampi. Tietenkään pelkkä lattialämmitys ei riitä, pattereita linjaan riittävästi lisäksi. Vesikiertoinen lämmitys häviää puhalluslämmitykselle ainoastaan nopeudessa.

Muissa kommenteissa puhalluslämmityksen puolusteluna on esitetty ilmanvaihtoa. Se on ihan höpöjuttu. Ilman pitää vaihtua muutenkin kunnolla - eihän veneessä aina ole lämppäri päällä.

Lämmitysjärjestelmän valinta tarpeen mukaan:
- Vesikiertoinen (patterit putket turkkilevyjen ja punkkien alla) lämmitys kamiinalla on matkapurjehtijalle mielestäni ylivoimainen. Sähkönkulutus mitätön. Lämmitystä voi pitää päällä käytännössä koko ajan vuorokausi tai kuukausitolkulla. Mukava, tasainen lämpö ja erittäin hiljainen. Hidas.
- Puhalluslämmitys on nopea ja tehokas. Retkipurjehtijalle tai kisaveneeseen oikea valinta. Purjehduksen jälkeen saadaan nopeasti kuivattavaa teholämpöä ja tehostettua ilmanvaihtoa. Äänekäs, aiheuttaa vedon tunnetta.
- Retkeilevän matkapurjehtijan kompromissi: pääjärjestelmänä kamiina vesikierto. Pikavaihtoehtona moottorin jäähdytyskiertoon kytketty puhallin/kennolämmitin.

Lue lisää

Kuten sanoin, minä ymmärrän termin "lattialämmitys" niin, että se on ainoa tai ainakin pääasiallinen lämmitysmuoto eli korvaa patterit jne. Se on mahdotonta veneissä.

Aivan toinen asia on suunnitella lämmitys veneessä niin, että lattia pysyvät miellyttävän lämpöisinä. Tämä onnistuu vetämällä vesiputket turkkilautojen alta tai sijoittamalla ja suuntaamalla ilmasuuttimet hyvin. Tuossa vesiputkien vedossa kannattanee pitää malttia ja mahdollisesti eristää osittain putkia, jottei turhaa lämmitä pilssiä (lämpöä harakoille, kuumentaa mahdolliset elintarvikkeet jne.).

Ei puhalluslämmityksen tuoma ilmanvaihto ole mitään höpöjuttua. Tietysti pitää olla kelvollinen ilmanvaihto myös muulloin, mutta yleensä lämmitystä kaivataan tilanteissa, jolloin sisäilman kosteuskin on ongelma. Tällöin lisäilmanvaihto on varsin tervetullutta. Puhallinlämmittimissä on usein myös tuuletustoiminto, jolloin sitä voi käyttää myös helteellä sisäilman viilentämiseen tai yleisesti ilmanvaihdon tehostamiseen.

Riittävän kokoinen ja oikein asennettu puhallinlämmitin ei ole äänekäs. Melu alkaa olla havaittava vasta lähellä täyttä tehoa. Ainakin omassa veneessä hiljainen jääkaapin kompressori on selvästi kuuluvampi kuin lämmitin normaaleilla tehoilla eikä siitä mitään vedontunnettakaan tule. Kylmässä veneessä päälle laitettaessa puhaltaa jonkin aikaa täydellä teholla, jolloin on jo kuuluvampi, mutta tämä harvemmin on hiljaisena aikana.

Sähkönkulutus on tietysti jonkinlainen ongelma, mutta omassa käytössä kompressorijääkaappi vie moninkertaisesti enemmän kuin lämmitin.

Minkä ongelman näet turkkilevyjen nostamisessa? Lämpöputket eivät olisi kiinni turkkilevyissä. Pilssi lämpiää ja lämpö nousee turkkilevyihin jotka säteilevät lämpöä kajuuttaan.

Lämmön johtuminen on tehokkain tapa siirtää sitä. Mikäli putket ovat irti turkkiveyistä, hukataan paljon energiaa. Silloin lämmitetään merivettä siinä missä lattiaakin. Jos alla on V-muotoinen pilssi, niin pistä-ala merta vasten on suurempi kuin lattiaa vasten. Tosin lämmön kohoaminen ylös tasoittaa tilannetta hieman.

Putkien pitäisi olla lattian sisällä niin, että alapuolella on eriste. Siksi luukut ovat hankalia.

Pitkäkölin pitkän pilssin ympäri olis aika helppo laittaa muutamat kierrokset taipuisaa kupariputkea lähes koko sisätilan pituudelta. Vain kolmeen kierrokseenkin menis jo melkein 30 metriä kupariputkea joka olis kokonaan näkymätömissä. Varmasti riittäisi lämpöä syksyyn ja kevääseen, talvella ei tarvitakaan.

Vanhaa taloa kun olen remontoinut niin on tullut kokemusta erilaisten pintojen fiiliksestä jalalle. Ehdottomasti kylmimmän tuntuinen on laminaatti, joka mielestäni vastaa aika hyvin lakattua turkkilevyä. Linoleum ja maalattu lautalattia ovat olleet fiilikseltään aika paljon paremmat. Paljaista lattiosta paras on ehdottomasti kuitenkin ollut korkki. Mikään ei tietenkään voita lampaankarvamattoa. Yhden oneoff-veneen tiedän jossa lattia on toteutettu korkista.