tiimalasinne täytettäisiin uudestaan?
Mikä teitä kaduttaa, onko jäänyt jotain
tekemättä?
Miten käyttäisitte annetun uuden mahdollisuuden?
Mikä teitä kaduttaa, onko jäänyt jotain
tekemättä?
Miten käyttäisitte annetun uuden mahdollisuuden?
Miten eläisitte jos..........
Nanni
541611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Jos taaksepäin mentäisiin, en vastaisi esitettyyn kysymykseen
En tahtoisi muuttaa mitään. On se senverran ohdakkeinen ja opettavainen ollut.Olen kiitollinen kun olen saanut elää 48 vuotta suhteellisen terveenä vaikeista paivistä huolimatta.Iloiten jatkan kunnes matka katkeaa.
on hyvä... :)
En muuttaisi mitään... uusinta kierroksellakaan... ;-)
huomata että on vielä tyytyväisyyttä olemassa.
Tuntuu joskus että näinä ajoina koko ajan
vaan purnataan jopa aivan joutavista asioista.
Tsemppiä jatkossakin!
samoin Sinulle... Hyvää jatkoa :)
lapsen.
Olen aina rakastantt lapsia ja tullut heidän kanssan hyvin toimeen.
Toisaalta pitäisi mennä kauemmas, eli "ottaisin" miehen jonka kanssa tekisin sen lapsen, sillä yksin olisi vaikeampi kasvattaa ja johan lapsen kannaltakin on parempi kun on isä, pojalla ainakin miehen malli.
Vaikka kun spekuloimaan aloin, niin ei minun yhdestäkään miesystävästäni olisi ollut mallia muussa kuin konnuudessa.
kysymykseeni että tekisin uuden valinnan
elämänkumppanin suhteen mutta lapsiani en
vaihtaisi místään hinnasta, se olisi jo vähän
hankalampi juttu - pitää lapset ja uusi isä niille, ei oikein mahdollista.
Myös hössöttöisin vähemmän nuorempana, nyt olen
jo oppinut että ei kaiken tarvitse kiiltää.
Ehkä valitsisin toisen ammatin myös ja kiertäisin
muualimaa.
ellumari onko sulla muuten ollut mahdollisuutta olla paljon lasten kanssa?
siskoni kaksi tytärtä, joille olen ollut läheinen ja hoitanut heitä vapaa-aikoinani vauvaiästä asti.
Talomme ja naapuritalon lapsetkin sanovat minua elluksi ja "keskustelen"paljon heidän kanssaan.
Koskaan ei ole tullut mitään vaikeuksia.
tuo "ellu" säväyttää minua kun mulla oli hyvä
työkaveri jota kutsutaan elluksi ja hän on aivan
fantastinen tyyppi. Pidämme edelleen yhteyttä
kaikkien vuosien jälkeen ja ihmeelliseksi tekee
sen että hän on paljon nuorempi kuin minä.
Minä olen myös tullut aina hyvin toimeen lasten
ja nuorten kanssa ja hoitanut vaikka minkä ikäisiä
sukulaisten ja tuttavien muksuja.
Vielä silloin kun olimme tuon taannoisen kumppanin
kanssa yhdessä hoidin välillä hänen 4 lapsenlastaan ja he pitivät minusta ja miniä heistä. Olen vieläkin yhteydessä ex-kumppanin
tyttären perheeseen .
ja reilu työkaveri, väittävät ja tiedän sen itsekin.
Miehetkin myöntävät, kun olen ensin opettanut pelin säännöt.
Eikö totta, että jotkut ukot ovat kovapäisiä, tai jos eivät ole, niin sitten pehmeäpäisiä.
Kaikkein vaikeinta ovat filosofit, jotka sutivat isollakin penselillä, eivätkä saa mitään valmista.
sekä nais- että miesvaltaisissa työpaikoissa ja
täytyy sanoa että eniten olen tykännyt työskennellä miesten "seassa". He ovat paljon
reilumpia ja kun ottaa oikean humoristisen asenteen heidän kanssaan, ei ole mitään hätää.
Mun tytär oli opiskeluaikana parina kesänä suuressa yrityksessaä siivoamassa miesten pukukoppeja ja tuumasi vastä äskettäin että hänellä ei ole ollut koskaan niin hauskaa töissä
sen jälkeen.
johtuu, että tämä aihe alkaa yhä enemmän kiinnostaa, siis mitä tekisin toisin, vai miten se menikään, mutta keskustelunhan on lupa rönsyillä vaikka minun puolestani saisikin jumittua tähän kohtaan missä puhutaan miehistä joista tykkään hirveästi, vaikka en ikinä menisi sitä tunnustamaan.
On mukavia miehiä töissä, sekä vapaa-aikana ja oikeassa olet, että jos kaverilla on päässä muutakin kuin takkuinen tukka, niin voi olla tosi kivaa.
Minä itse olen ehkä vähän hankalanpuoleinen, tai muutuin sen jälkeen kun emansipoiduin noin 55 vuotta sitten.
on aina kiehtonut minua ja pähkäilen miltei
päivittäin "entäs jos...." jne vaikka ei se muuta
mitään mutta meillähän on lupa jossitella ja
unelmoida.
Olen viime päivinä alkanut katsomaan omaa elämääni
aivan eri perspektiivistä ja huomannut että "hei ei tämän tarvitse sittenkään pysähtyä tähän".
sinullahan on paljon kivaa vielä edessäsi ja koska sinun luonteesi on noin positiivinen, niin uskaltaisinpa vaikka lyödä vetoa, että tulet olemaan vielä hyvin onnellinen jonkun miehen kanssa. Ääsh! Niinkuin se mies nyt olisi ainut autuaaksi tekevä!!!)
Kääk monikertaisesti taaskin!
lähdin äkisti mutta kyllä sellainen nallekarhu
olisi vieressä mukava, siitä ei pääse yli eikä
ympäri koska emme ole vielä fossiileja.
Nyt uni alkaa painamaan luomia, hyvää yötä!
tekemättömäksi. Mutta tosiaan muut asiat kyllä vaihtaisin, mutten lapsiani.
Tulin tänne kurkkaamaan ja tapasin maailman parasta juttuseuraa..
Olen tänään, huomenna ja varmasti, joka päivä tästä eteenpäin aika herkkä. Jokaisesta tunteellisesta laulusta tai elokuvasta tulee heti kyyneleitä. Miksiköhän?
mun silmätkin eikä ainoastaan laittamani jouluvalot.
Heitin tuon kysymyksen koska itse haluasin ainakin
osan tiimalasistani taas täytettäväksi.
Olen myös ollut tänään aika tunteellinen ja tuntuu
kuin kaikki laulut olisivat saaneet aivan uuden merkityksen jostain syystä.
"laulu joutsenien" on myös aika hyvä vai mitä sanot "kun runon sulle tein ja rannalla odotan"
näin meren ääressä olevalle ihmiselle.
se on. Ilatarukous tuo kuvia vain meren rannalta. Virtuaalisesti, kun ei ole kasvoja. On kuitenkin onnellinen olo vaikka sitten itkettääkin.
Olen varmaan puhunut kahden päivän aikana muutaman pakollisen sanan, mutta ajatuksissain olen käynyt läpi asioita, sttä melkein sattuu..
kasvojakin vielä näkyisi, joulunaika on ihmeellistä aikaa.
Minäkin olen paljon kelannut elämääni tämän
viikon aikana ja ollut aika levoton olo, onneksi
on ollut noita askareita tarpeeksi.
Mun ei ole onneksi tarvinnut paljoa puhella, mitä
nyt puhelimessa muutamaan otteeseen ja kaupunkireissulla. Olen saanut olla pitkissä
mietteissä kaikessa rauhassa.
Mulle sattui muuten moka tänä aamuna täällä kun
luulin...., no käyhän katsomassa yhtä juttua.
aattelin, että on sellainen tyttöjen ilta täällä. Mutta rohkaisin mieleni, kun en oikeen hallitse tunteitani...
Tämä aikka jo jotenkin taikaa täynnä. Tiedän jo oman Jouluni olevan aika toisenlainen, kuin koskaan.. mutta niin varmaan monella muullakin on erilainen Joulu..
että poikiakin eksyy välillä joukkoon.......
Mullekin tulee toisenlainen joulu ja olen aivan uutta energiaa tulvillaan jostain syystä.
Olen mennyt surullisena mutta toisaalta iloisena
nukkumaan, en oikein nyt tunnista itseäni.
Elämä on yllätyksiä täynnä, myös sinulle ystäväni,
tulet huomaamaan.
Onko kiireitä?
olla todistamassa romanssin kukkimista?
Voi kuinka kaunista ja herkkää!
Itse en taida olla kovinkaan romanttinen, mutta itken aina häissä.
Vaikka se saattaa olla kateudesta johtuvaa kiukkua enemmän kuin liikutusta toisten onnea katsellessa.
toistaiseksi. Toiset taas nukkuu jostain syystä.
Tässä kokoan ajatuksiani aina syvemmälle.Tuossa luin kirjoituksia äsken ja täytyy tokaista, että silloin on oikeat asiat jääneet tekemättä, jos minä olen katkera, kun kiikkustuolissa keinun sitten joskus 80 ikäisenä.
Ulona olen kävellyt vaikka ilma oli aika tyiskuinen. Ei tunnu haittaavan nykyisin...
sellaista päättelit? Jos näin on, suo se mulle kun elämäni on ollut yhtä taistelua tähän saakka.
Häistä puheenollen, katselin omia vihkikuviani
tänään ja vertasin tytärtäni samanikäisenä.
On se haikeaa, silloin oli vielä kaikki edessä
ja nyt on hänellä. Nyt olis mukava jos olisi
ennustajan taitoja.
Sinut olisi mukava tavata, missä ilmansuunnalla
asut?
ole kellään liian myöhäistä, mutta jos sitten kiikkustuolissa joskus kiukuttaa niin....
ei nuku kukaan eikä muutenkaan näy tai ole
näkynyt ketään koko päivänä. En tiedä onko se
hyvä vai huono asia?
Olen paiskinut töitä hullun lailla heti aamusta
saakka, alkoi lumitöillä kun on sellainen
pikkuinen piha.
Ehditkö muuten vähäksi aikaa 60 ?
jos mun kannettava toimii.. siellä. Kokeillaan.
pääkaupunkiseudulla.
Minäkin diggaan sinua ja jos romansi on totta sinun kohdallasi, niin olen vilpittömästi iloinen puolestasi!
Kunhan höpötin kateellisuudestani, en minä ole luonteeltani kateellinen.
Voimme tavatakin kanssasi vielä. Kemiat pelaavat hienosti.
vastaan vain ellumarille lyhyesti.
mahdottomuus, sillä tyttäreni asuu
pääkaupunkiseudulla ja saatan käydä hänen
luonaan nyt talven aikana. Itse asun
pohjanlahden rannalla mutta junat kulkevat vielä
toistaiseksi.
Olisi mukava silloin tavata livenä.
Kaikki on elämää ja kokemusta mikä on mennytta.
Muuksi sitä ei voi muuttaa se on vain hyväksyttävä sellaisenaan .
Energiaa mitä on itsellä eikannata tuhlata siihen murehtimiseen mitä on tehnyt tai tekemättäjättänyt , eteenpäin on elävän mieli ja sitä huomista suunniteltava vain ja niillä rahkeilla mitä on ja muuksi ei asiat muutu
joku viisas on sanonut rakasta kuin kuolisit huomenna ,elä kuin eläisit ikuisesti,
on hyviä ajatuksia mutta yllätyin kun aika moni
ei vaihtaisi päivääkään.
Ehkä se näin onkin hyväksyttävä ja elän tästä
eteenpäin "carpe diem" periaatteella.
"jokainen päivä, joka menee,
tekee meidät rikkaammiksi kokemuksista
ja köyhemmiksi ajasta,
mikä meillä on käytettävänä
niistä hyötyäksemme".
että miettisin tarkemmin mitä toivon, koska toive saattaa todellakin toteutua ja joudut/saat elää sen toiveesi kanssa vuosikymmeniä. Helpommalla olisi voinut myös joskus päästä, jos ei olisi tarvinnut mennä ns. "peffa edellä puuhun"
Tuskin kuitenkaan olisin voinut toisin toimia, eli ei ole mitään syytä katua elettyä elämää, päinvastoin voin tuntea, että siitä on kertynyt paljon voimaa ja varsinkin kärsivällisyyttä katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
vastoinkäymiset kasvattavat meitä ihmisinä ja
myös kärsivällisyys lisääntyy sen mukana.
Nuorena sitä eli enemmän vaistojensa varassa
ja hyvä niin, eihän sitä olisi uskaltanut tehdä
tai kokea mitään jos olisi ollut varustettuna
nykyisellä "järjellä".
Parinkymmenen vuoden kuluttua taas pähkäilemme
tästä siihen saakka kuluneita vuosia, sellainen
on ihminen.
..kun perheen on perustanut nuorena. Eipä silti, en usko, että osaisin asioita toisinkaan tehdä. Paljon on risuja ja kiviä sattunut matkalle, mutta onhan niistä plussana ainakin melkoinen elämänkokemus ja sitä kautta kai myös ymmärrys toisia ihmisiä ja elämää kohtaan. kaikkea hyvää ei koskaan saa, mutta paljon saa jos vain tarpeeksi haluaa...
melkein kuin olisin itse kirjoittanut tuon.
Vaikka vaihtaisin muutamia asioita pois, arvostan
mitä elämämänkokemus on antanut minulle.
Näkee muutenkin kuin silmillä.
Loppujen lopuksi itsestähän on kiinni mitä ja
kuinka paljon haluaa.
Sama se on työelämässä. Nykyään alkaa tahti olla niin kova, että aina pitäisi olla oppimassa jotain uutta, koskaan ei ole valmis. Olen vaan tullut siihen tulokseen, että siihen kelkkaan ei ole ihan pakko hypätä, joskus kannattaa jopa pysyä siinä minkä jo osaa ja nauttia siitä, ettei ole kovia paineita pärjäämisestä. Ne asiatmihin haluaa satsatavoivat sitten olla ihan jotain muuta, ihmissuhteet ja kenties harrastukset. Ei se työ ole ainoa autuaaksi tekevä asia; on toki hyvä, että on töitä: Siitä saa vähän voita leivän päälle!
olen oppinut sen huomaamaan työttömyyteni aikana.
Näen nykyään paljon sellaisia asioita joita en
edes huomannut kun riensin aikoinaan kiireestä toiseen.
Moni varmaan haluasi pois tuosta oravanpyörästä
mutta on sellaisia, myös lähipiirissä jotka eivät
tajua mitään ympäröivästä maailmasta, keräävät
vaan seinälle niitä kunniakirjoja.
Uhosin aikoinaan ex-kumppanilleni laittavani ne
pytyt ja "huoneentaulut" sinne mukaan sitten joskus.
..huom. ottaisin rikkaan miehen!
taidat saada pojilta kannanottoja, hyvä Pirre!
tekisin hänen kanssaan kaksitoista lasta...
Köyhdyttäisit heti sen rikkaan miehen!
köyhäks tee..., miten muka!?
tekevän tämän elämän rikkaammaksi!
olisin tehnyt lapsia enemmän kuin kaksi jos....
Tai niin, kyllä mulla oli suunnitelma, että kaksi. Ihan kuin ei olisi enempää saanutkaan tehdä. Nyt olen vähän ihmetellyt kun on oma pojan poika tuota päätöstä.
heteken olla pihalla kun en tajunnut että
vastasit tuohon edelliseen kommenttini jollekin
muulle. Äsken Sheriffi poisti mun kauniin
kunnianosoituksen veteraaneille kun olin laittanut
sen muihinkin ikäryhmiin. Tässä tapauksessa
olisi pitänyt käyttää vähän maalaisjärkeä sekä
minun että sheriffin.
Lähden kohta tervehtimään vanhempiani mutta palaan
palstoille myöhemmin.
lähden tässä aivojani tuulettamaan, että jaksan taas kerran katsoa "tuntemattoman sotilaan"..siinä sivussa seurata keskustelua..
mihin kohtaan täräytin mutta ...illalla...Terveisiä vaan..
lukaisemassa 60 , tai 70 tai 80 palstalla
runoni itsenäisyyden kunniaksi.
Ilmoittelehan taas itsestäsi.
Olen ollut vanhempieni luona linnan juhlissa koko illan tähän saakka.
Rikkaushan lapset ovat, mutta minulle väärää valuuttaa.
ovat sulle väärää valuuttaa?
edes pohtia. Elämäni suunta ei ole ollut yksin minun käsissä, se meni vikaan jo silloin kun olin pikkulapsi, ja minä en tehnyt ratkaisuja, minä olin ratkaisujen urhi, muiden armoilla. Se mitä puuttuu, en oman yrittämisen kautta voisi saada, ne jäljet jotka jäivät, eivät ole minun omien valintojen tulos.
ainahan voi yrittää muokata uudestaan, korjata
vauriot. Olen itse alkanut sen prosessin ja
aion myös onnistua siinä. Tämä palsta on ollut
hyvä aloitus, alä plunger lannistu.