Kaskut vs. vitsit

Kasku on englanniksi "anecdote" tai "story", vitsi on "joke". Suomeen "kasku" on taidettu lainata venäjän kielestä, "vitsin" alkuperästä en osaa sanoa mitään.

Jotkut mieltävät vitsin ja kaskun synonyymeiksi, mitä ne eivät missään tapauksessa ole. Itsekin pidän enemmän kaskuista, joissa on aitoa huumoria mukana. Vitsit ovat useimmiten typerää sanailua, josta huumori on kaukana.

Topias kirjoitti:

Kasku on englanniksi "anecdote" tai "story", vitsi on "joke". Suomeen "kasku" on taidettu lainata venäjän kielestä, "vitsin" alkuperästä en osaa sanoa mitään.

Jotkut mieltävät vitsin ja kaskun synonyymeiksi, mitä ne eivät missään tapauksessa ole. Itsekin pidän enemmän kaskuista, joissa on aitoa huumoria mukana. Vitsit ovat useimmiten typerää sanailua, josta huumori on kaukana.

Lue lisää

Minä olen mieltänyt kaskun todenperäiseksi tarinaksi: jollekulle on ihan oikeassa todellisuudessa sattunut sitä tai tätä hauskaa tai joku on tietyssä tilanteessa laukaissut jotain mojovaa.

Vitsit ovat (käsitykseni mukaan) taas lähinnä mielikuvituksen puolelle meneviä sepitteellisiä juttuja. Joukkoon mahtuu sekä helmiä että sammakoita.

K.k. kirjoitti:

Minä olen mieltänyt kaskun todenperäiseksi tarinaksi: jollekulle on ihan oikeassa todellisuudessa sattunut sitä tai tätä hauskaa tai joku on tietyssä tilanteessa laukaissut jotain mojovaa.

Vitsit ovat (käsitykseni mukaan) taas lähinnä mielikuvituksen puolelle meneviä sepitteellisiä juttuja. Joukkoon mahtuu sekä helmiä että sammakoita.

Lue lisää

Kumpaanko luokkaan nämä seuraavat jutut kuuluisivat jos kumpaankaan?

--
Kaavilla vaikutti aikoinaan kunnanlääkärinä mies, joka tunnettiin erikoisen sanavalmiina miehenä - "aenavalaminiina kunnanlääkärinä". Kerrotaan, että kerran oli muuan vääräleuka savolaismies halunnut panna kunnanlääkärilleen jauhot suuhun. Hän oli mennyt tämän vastaanotolle ja valittanut vaivojaan:
- Kuulkeepas tohtorj kun minulla on nyt se semmonen vaeva, että kielj ee maesta makuja eekä suu puhu totta.
"Aenavalamis" oli ottanut hyllystään ison latinankielisen lääkärikirjan ja tutkinut sitä tovin. Sitten lääkäri oli pyytänyt savolaisisäntää odottamaan vähän aikaa, poistunut takahuoneeseen ja palannut sieltä kotvan kuluttua mukanaan pieni purkki jotain lääkevoidetta.
- Voidelkaa tällä kielenne niin se auttaa.
Isäntä teki heti työtä käskettyä ja loihe hetikohta lausumaan:
- Mutta tämähän on paskoo!...
- No niinkuin huomaatte, tauti parani: nyt kielenne maistaa makuja ja suunne alkoi puhua totta...


--
Kerrotaan että Kuopiossa oli kaksi juurevaa isäntämiestä ollut matkoillaan asioillaan rautatieaseman mukavuuslaitoksessa. Siinä he olivat löytäneet mainitusta paikasta jostain nurkasta melkein täyden jaloviinapullon. Toinen isännistä oli ottanut pullon, avannut korkin ja vetäissyt siitä pitkät hömpsyt. Sitten oli tarjonnut toisellekin:
- Maestahan sinäkii
Toinenkin otti pitkät huikat ja totesi
- Tämähän on kusta!
- No sitähän se jo minäkii...

--

Savon ukko kirjoitti:

Kumpaanko luokkaan nämä seuraavat jutut kuuluisivat jos kumpaankaan?

--
Kaavilla vaikutti aikoinaan kunnanlääkärinä mies, joka tunnettiin erikoisen sanavalmiina miehenä - "aenavalaminiina kunnanlääkärinä". Kerrotaan, että kerran oli muuan vääräleuka savolaismies halunnut panna kunnanlääkärilleen jauhot suuhun. Hän oli mennyt tämän vastaanotolle ja valittanut vaivojaan:
- Kuulkeepas tohtorj kun minulla on nyt se semmonen vaeva, että kielj ee maesta makuja eekä suu puhu totta.
"Aenavalamis" oli ottanut hyllystään ison latinankielisen lääkärikirjan ja tutkinut sitä tovin. Sitten lääkäri oli pyytänyt savolaisisäntää odottamaan vähän aikaa, poistunut takahuoneeseen ja palannut sieltä kotvan kuluttua mukanaan pieni purkki jotain lääkevoidetta.
- Voidelkaa tällä kielenne niin se auttaa.
Isäntä teki heti työtä käskettyä ja loihe hetikohta lausumaan:
- Mutta tämähän on paskoo!...
- No niinkuin huomaatte, tauti parani: nyt kielenne maistaa makuja ja suunne alkoi puhua totta...


--
Kerrotaan että Kuopiossa oli kaksi juurevaa isäntämiestä ollut matkoillaan asioillaan rautatieaseman mukavuuslaitoksessa. Siinä he olivat löytäneet mainitusta paikasta jostain nurkasta melkein täyden jaloviinapullon. Toinen isännistä oli ottanut pullon, avannut korkin ja vetäissyt siitä pitkät hömpsyt. Sitten oli tarjonnut toisellekin:
- Maestahan sinäkii
Toinenkin otti pitkät huikat ja totesi
- Tämähän on kusta!
- No sitähän se jo minäkii...

--

Lue lisää

"Kun savolainen avaa suunsa, niin vastuu siirtyy kuulijalle."

Tämä ei ole vitsi eikä kasku, vaan kulunut sanonta, klisee (joidenkin mielestä klishee).

Englanniksi sama lienee cliche tai cliché (lienee ranskalaislaina?). Voitaneen sanoa myös stereotypic phrase.

Sittenhän huumoripuolelta löytyvät vielä ainakin erilaiset sanaleikit ja sutkaukset (engl. pun, sally tai word-play (wordplay).

K.k. kirjoitti:

"Kun savolainen avaa suunsa, niin vastuu siirtyy kuulijalle."

Tämä ei ole vitsi eikä kasku, vaan kulunut sanonta, klisee (joidenkin mielestä klishee).

Englanniksi sama lienee cliche tai cliché (lienee ranskalaislaina?). Voitaneen sanoa myös stereotypic phrase.

Sittenhän huumoripuolelta löytyvät vielä ainakin erilaiset sanaleikit ja sutkaukset (engl. pun, sally tai word-play (wordplay).

Lue lisää

Savo on kummaa kieltä, kun siinä kirjoitetaan vene, mutta sanotaan puatti.

Löytyipä netistä tämmöinen savo-englanti sanakirja
--
"Eurooppalaistuiminen asettaa haasteita myös pidginsavolaisille. Englantia on ryhdyttävä viljelemään, vaikka oma kieli muistuttaisikin koppuraista lörtsyä."

1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle?
Vot maet pii tö niäriäst vei tu tö reilveisteission? (On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena)

2. Tiijjähäntä äkkiseltään männä sanommaa.
Ae tonnou meä ae telljuu tät taerektii. (On huomattava may-ilmaisun oikea käyttö)

3. Mittee se mahtaa se kello olla?
Vöt it meä pii töh taem? (Huomaa edelleen may-ilmaisu; savolaiselle mikään ei ole selkeää)

4. Suattaapihäntä ollannii kymmene yl kolome, tai kolome yl kymmene, riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan.
It meä pii meepii ten paast trii or meepii trii paast ten, tepentin tota huus aesking. (Huomaa koko kysymyksen ja kysyjän kyseenalaiseksi asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)

5. Mistähäntuota häntä suattais ostoo uuvet pieksut?
Veör kutai meepii pai some njuu suus? (Huomaa maybe-ilmaisun oikea käyttö)

6. Suattaapa olla että kerronkinnii.
Meepii ae teljuu, put veri opviosslu not. (Englanninkielinen ilmaisu pakko kääntää savolaista suoremmaksi)

7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietää mistä sitä saes kalakukkova?
Maet töh houpou nou veör kutai ket vish inö cock? (Kulkumies-käsite tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa. Huom! Ole tarkkana kukko sanan oikeassa painotuksessa väärinkäsitysten välttämiseksi).

8. Ee sitä maha kukkaa tietää mistä muurinpohojalettuja?
Jyy maet not nou veär aar töh vool-potom-spams? (Jälleen vaikea käännösilmaisu, joskin tulee ymmärretyksi riittävästi)

9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
Vöt it maet pii töh neen jyör koolt? (Huomaa taas ehdollistus).

10. No ee sillä minu omallain nii vällii ole.
Ae never teljuu mae oun.

--

Oikeasti puhuen - mikä lukemattomista englannin murteista tai kielimuodoista olisi lähinnä savon murretta, ts. mikä niistä herättäisi kuulijassa samantapaisia huvittuneita assosiaatioita kuin savo suomalaisissa kuulijoissa?

Savon ukko kirjoitti:

Kumpaanko luokkaan nämä seuraavat jutut kuuluisivat jos kumpaankaan?

--
Kaavilla vaikutti aikoinaan kunnanlääkärinä mies, joka tunnettiin erikoisen sanavalmiina miehenä - "aenavalaminiina kunnanlääkärinä". Kerrotaan, että kerran oli muuan vääräleuka savolaismies halunnut panna kunnanlääkärilleen jauhot suuhun. Hän oli mennyt tämän vastaanotolle ja valittanut vaivojaan:
- Kuulkeepas tohtorj kun minulla on nyt se semmonen vaeva, että kielj ee maesta makuja eekä suu puhu totta.
"Aenavalamis" oli ottanut hyllystään ison latinankielisen lääkärikirjan ja tutkinut sitä tovin. Sitten lääkäri oli pyytänyt savolaisisäntää odottamaan vähän aikaa, poistunut takahuoneeseen ja palannut sieltä kotvan kuluttua mukanaan pieni purkki jotain lääkevoidetta.
- Voidelkaa tällä kielenne niin se auttaa.
Isäntä teki heti työtä käskettyä ja loihe hetikohta lausumaan:
- Mutta tämähän on paskoo!...
- No niinkuin huomaatte, tauti parani: nyt kielenne maistaa makuja ja suunne alkoi puhua totta...


--
Kerrotaan että Kuopiossa oli kaksi juurevaa isäntämiestä ollut matkoillaan asioillaan rautatieaseman mukavuuslaitoksessa. Siinä he olivat löytäneet mainitusta paikasta jostain nurkasta melkein täyden jaloviinapullon. Toinen isännistä oli ottanut pullon, avannut korkin ja vetäissyt siitä pitkät hömpsyt. Sitten oli tarjonnut toisellekin:
- Maestahan sinäkii
Toinenkin otti pitkät huikat ja totesi
- Tämähän on kusta!
- No sitähän se jo minäkii...

--

Lue lisää

Erään suuren etelä-suomalaisen kaupungin toimialajohtajana terveydenhoitopuolella vaikuttaa sanavalmis savolainen lääkärismies, joka vaalii myös alkuperäista savolaista murretta ja puhetapaa.

Hänen vastaanotolleen oli tullut joskus hänen uransa alkutaipaleella hieman varttuneempi naisihminen valittamaan alapäänsä hajua. Nuori savolaislääkäri oli täräyttänyt: "No vitullehan sen vitun pittää haestakin!"

(Tämä olisi kai olevinaan kasku, jos mainitsisin lääkärin nimen.)

* * *

Olenpa päässyt joskus peräti tohtorinväitöstilaisuuteen minäkin (yleisön joukkoon, tietty!) Tieteenala sama kuin edellä. Melanoomasta eli ihon tyvisolusyövästä siellä puhuttiin viisaita. Opponentti ja kustos vaikuttivat ihan reippaan- ja mukavanoloisilta naisihmisiltä. Niinpä rohkaistuin lausumaan heille auditoriosta poistuttaessa: "Siellähän vaikutti olevan tuumorintajuista väkeä kateederin takana!"

(Tämä oli tarkoitettu sanaleikintapaiseksi.)

Savon ukko kirjoitti:

Savo on kummaa kieltä, kun siinä kirjoitetaan vene, mutta sanotaan puatti.

Löytyipä netistä tämmöinen savo-englanti sanakirja
--
"Eurooppalaistuiminen asettaa haasteita myös pidginsavolaisille. Englantia on ryhdyttävä viljelemään, vaikka oma kieli muistuttaisikin koppuraista lörtsyä."

1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle?
Vot maet pii tö niäriäst vei tu tö reilveisteission? (On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena)

2. Tiijjähäntä äkkiseltään männä sanommaa.
Ae tonnou meä ae telljuu tät taerektii. (On huomattava may-ilmaisun oikea käyttö)

3. Mittee se mahtaa se kello olla?
Vöt it meä pii töh taem? (Huomaa edelleen may-ilmaisu; savolaiselle mikään ei ole selkeää)

4. Suattaapihäntä ollannii kymmene yl kolome, tai kolome yl kymmene, riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan.
It meä pii meepii ten paast trii or meepii trii paast ten, tepentin tota huus aesking. (Huomaa koko kysymyksen ja kysyjän kyseenalaiseksi asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)

5. Mistähäntuota häntä suattais ostoo uuvet pieksut?
Veör kutai meepii pai some njuu suus? (Huomaa maybe-ilmaisun oikea käyttö)

6. Suattaapa olla että kerronkinnii.
Meepii ae teljuu, put veri opviosslu not. (Englanninkielinen ilmaisu pakko kääntää savolaista suoremmaksi)

7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietää mistä sitä saes kalakukkova?
Maet töh houpou nou veör kutai ket vish inö cock? (Kulkumies-käsite tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa. Huom! Ole tarkkana kukko sanan oikeassa painotuksessa väärinkäsitysten välttämiseksi).

8. Ee sitä maha kukkaa tietää mistä muurinpohojalettuja?
Jyy maet not nou veär aar töh vool-potom-spams? (Jälleen vaikea käännösilmaisu, joskin tulee ymmärretyksi riittävästi)

9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
Vöt it maet pii töh neen jyör koolt? (Huomaa taas ehdollistus).

10. No ee sillä minu omallain nii vällii ole.
Ae never teljuu mae oun.

--

Oikeasti puhuen - mikä lukemattomista englannin murteista tai kielimuodoista olisi lähinnä savon murretta, ts. mikä niistä herättäisi kuulijassa samantapaisia huvittuneita assosiaatioita kuin savo suomalaisissa kuulijoissa?

Lue lisää

>Savo on kummaa kieltä, kun siinä kirjoitetaan
>vene, mutta sanotaan puatti.

Savolainen Kauppinen kyllästyi siihen että hänen nimensä viännettiin aena muotoon "Kaappinen". Hänpä otti ja haki Lääninhallituksen kautta nimenmuutoksen. Nimi oli siitä pitäen virallisestikin Kaappinen.

No, ympäröivä savolaismaailma reagoi muutokseen alkamalla kutsua miestä nimellä Kuappinen.

* * *

Siilinjärven Pöljän Aappolassa on kyläkauppa, joka komeilee viitostielle päin isolla kyltillä "AENA AAKI". Ihan 24/7-tasolle saakka tuo lupaus ei todellisuudessa yllä, mutta yritys hyvä!

* * *

Pöljän kylällä on tosikomea, varsin uusi koulurakennus, jonka kyljessä on näyttävä kyltti "PÖLJÄN KOULU". Kuinkahan monen CV:ssä mahtaakaan komeilla moisessa oppilaitoksessa suoritettu loppututkinto?

* * *

Allekirjoittaneen esimiehistöön kuului Tasavallan Sotaväessä jossakin vaiheessa alikersanttiherra Kaasinen. Savon soturiheimoa.

Korvani oli joskus erottavinaan jotain tämäntapaista: "Nonii, Kuasisen poeka pisttää nyt suappaat kuappiin ja lähtöö lomille!"

* * *

Ei ollut Savosta vaan Länsirannikolta kotoisin se inttikaverini, jolla oli "seitsemän peninkulman saappaat".

Nimi ei johtunut siitä, että saappaat olivat varsin kookkaat (46 tai 47). Syynä oli se, että kun kaveri riisui saappaansa, niin muut kaikkosivat seitsemän peninkulman päähän.

* * *

Selväkieltä voi yrittää käännättää savoksi tällä koneella: http://savonsanomat.fi/muljaatin/

Midisinisti kirjoitti:

Erään suuren etelä-suomalaisen kaupungin toimialajohtajana terveydenhoitopuolella vaikuttaa sanavalmis savolainen lääkärismies, joka vaalii myös alkuperäista savolaista murretta ja puhetapaa.

Hänen vastaanotolleen oli tullut joskus hänen uransa alkutaipaleella hieman varttuneempi naisihminen valittamaan alapäänsä hajua. Nuori savolaislääkäri oli täräyttänyt: "No vitullehan sen vitun pittää haestakin!"

(Tämä olisi kai olevinaan kasku, jos mainitsisin lääkärin nimen.)

* * *

Olenpa päässyt joskus peräti tohtorinväitöstilaisuuteen minäkin (yleisön joukkoon, tietty!) Tieteenala sama kuin edellä. Melanoomasta eli ihon tyvisolusyövästä siellä puhuttiin viisaita. Opponentti ja kustos vaikuttivat ihan reippaan- ja mukavanoloisilta naisihmisiltä. Niinpä rohkaistuin lausumaan heille auditoriosta poistuttaessa: "Siellähän vaikutti olevan tuumorintajuista väkeä kateederin takana!"

(Tämä oli tarkoitettu sanaleikintapaiseksi.)

Lue lisää

Tulee tuosta mieleeni, ettäpä saattaisi olla kysymyksessä toinen Mies niistä kahdesta kuuluisasta: Reenkola? Toinenhan olisi van der Rohe, mutta hänhän ei ollut lääkäri.

Kasku kertoo, että Mies Reenkola oli huomauttanut terveyssisarta liiallisesta hajusteiden käytöstä:
- Terveyssisar saa haista vaan hieltä, paskalta ja lysolilta!

Pankon Otto kirjoitti:

Tulee tuosta mieleeni, ettäpä saattaisi olla kysymyksessä toinen Mies niistä kahdesta kuuluisasta: Reenkola? Toinenhan olisi van der Rohe, mutta hänhän ei ollut lääkäri.

Kasku kertoo, että Mies Reenkola oli huomauttanut terveyssisarta liiallisesta hajusteiden käytöstä:
- Terveyssisar saa haista vaan hieltä, paskalta ja lysolilta!

Lue lisää

Naistenlääkärinä ja -miehenä tunnettu Mies Reenkola on julkaissut muistelmansakin jo 1970-luvulla. Pikku tarinani päähenkilö on syntynyt vasta viime vuosisadan keskivaiheilla ja johtaa kaupunkinsa terveydenhoitotointa täyttä häkää edelleen.

Tai mistäpähäntä tiedän, vaikka Mies olisi aikanaan lausunut ihan samat sanat?

Van der Rohesta tuli mieleen: Miesmuschel (saks.) on syötävää ja mielestäni jopa herkullista tavaraa. Latinaksi se on Mytilus edulis. Tarkoittaneeko tuo edulis samaa kuin englannin 'edible' eli juuri syötävää? Suomeksi Miesmuschel ei ole muskelimies eikä mieslihas (?)vaan näkinkenkä, (syötävä) simpukka tai mikälienee. Syötävä kenkä à la Charles Chaplin?

Pankon Otto kirjoitti:

Tulee tuosta mieleeni, ettäpä saattaisi olla kysymyksessä toinen Mies niistä kahdesta kuuluisasta: Reenkola? Toinenhan olisi van der Rohe, mutta hänhän ei ollut lääkäri.

Kasku kertoo, että Mies Reenkola oli huomauttanut terveyssisarta liiallisesta hajusteiden käytöstä:
- Terveyssisar saa haista vaan hieltä, paskalta ja lysolilta!

Lue lisää

Kun nyt Mies Reenkolasta tuli puhe, niin mieleeni juolahti toinen tunnettu lääketieteen (tässä tapauksessa ei gynekologian vaan psykiatrian) edustaja: Kivi Lydecken. Hänenkin harvinainen etunimensä muuttuu vähemmän harvinaiseksi, kun se käännetään ruotsiksi: Sten (vrt. Mies / Karl).

Onkohan tuota miestä koulukiusattu aina kivittelemiseen saakka?

Vilkaisin uteliaisuuttani, mitä Google tietäisi Kivistä (vai pitäisikö sanoa "Kivestä"?). Ilmeni, että hänen nimensä oli kelvannut sananmuunnosnimien joukkoon ihan vääntelemätikkä:

”Heikki eli Pedro Hietanen isännöi keksittyjä radio-ohjelmia, joissa vieraina ovat muun muassa Lintti Penkola, Lori Meuhos, Kivi Lydecken, Jortti Petuni, Raivo Toutavaara, Mööd Knuller, Veijo Wojchen, Jarna Kuiva, Ylva Hubatsa ja Slarva Pylpyrä. Kaikkien näiden hahmojen taustalta löytyy Pirkka-Pekka Petelius.”
http://www.plussa.com/?_cid=8039&_ct=2

Miten muuten taivuttaisit: puhuako

- Reenkolan Miehestä vai Miesistä?
- Lydeckenin Kivestä vai Kivistä?

Midisinisti kirjoitti:

Erään suuren etelä-suomalaisen kaupungin toimialajohtajana terveydenhoitopuolella vaikuttaa sanavalmis savolainen lääkärismies, joka vaalii myös alkuperäista savolaista murretta ja puhetapaa.

Hänen vastaanotolleen oli tullut joskus hänen uransa alkutaipaleella hieman varttuneempi naisihminen valittamaan alapäänsä hajua. Nuori savolaislääkäri oli täräyttänyt: "No vitullehan sen vitun pittää haestakin!"

(Tämä olisi kai olevinaan kasku, jos mainitsisin lääkärin nimen.)

* * *

Olenpa päässyt joskus peräti tohtorinväitöstilaisuuteen minäkin (yleisön joukkoon, tietty!) Tieteenala sama kuin edellä. Melanoomasta eli ihon tyvisolusyövästä siellä puhuttiin viisaita. Opponentti ja kustos vaikuttivat ihan reippaan- ja mukavanoloisilta naisihmisiltä. Niinpä rohkaistuin lausumaan heille auditoriosta poistuttaessa: "Siellähän vaikutti olevan tuumorintajuista väkeä kateederin takana!"

(Tämä oli tarkoitettu sanaleikintapaiseksi.)

Lue lisää

Vaikka tämä ei mikään vitsi- eikä lääkärikaskupalsta olekaan, niin seuraava tarina tänne vielä mahtunee:

Tohtori Ville Varis astui joskus muinoin helsinkiläisen Marian sairaalan palvelukseen. Hänelle huomautettiin, että sairaala on kaksikielinen ja puhelimeen tulee vastata molemmilla kotimaisilla.

Sankarimme teki kuten oli käsketty. Sairaalaan soittava sai kuulla luuristaan: "Marian sairaala, tohtori Ville Varis – Maria sjukhus, doktor Kalle Kråka."

Vääntäinen kirjoitti:

Kun nyt Mies Reenkolasta tuli puhe, niin mieleeni juolahti toinen tunnettu lääketieteen (tässä tapauksessa ei gynekologian vaan psykiatrian) edustaja: Kivi Lydecken. Hänenkin harvinainen etunimensä muuttuu vähemmän harvinaiseksi, kun se käännetään ruotsiksi: Sten (vrt. Mies / Karl).

Onkohan tuota miestä koulukiusattu aina kivittelemiseen saakka?

Vilkaisin uteliaisuuttani, mitä Google tietäisi Kivistä (vai pitäisikö sanoa "Kivestä"?). Ilmeni, että hänen nimensä oli kelvannut sananmuunnosnimien joukkoon ihan vääntelemätikkä:

”Heikki eli Pedro Hietanen isännöi keksittyjä radio-ohjelmia, joissa vieraina ovat muun muassa Lintti Penkola, Lori Meuhos, Kivi Lydecken, Jortti Petuni, Raivo Toutavaara, Mööd Knuller, Veijo Wojchen, Jarna Kuiva, Ylva Hubatsa ja Slarva Pylpyrä. Kaikkien näiden hahmojen taustalta löytyy Pirkka-Pekka Petelius.”
http://www.plussa.com/?_cid=8039&_ct=2

Miten muuten taivuttaisit: puhuako

- Reenkolan Miehestä vai Miesistä?
- Lydeckenin Kivestä vai Kivistä?

Lue lisää

Eipä ole ihan helppo tapaus taivutettavaksi, tuo Mies.

Ainakin silloin kun puhe on Mies van der Rohesta, pitää taivuttaa Mies - Miesin, siitähän ei liene erimielisyyttä.

Mutta Mies Reenkola taitaa olla toinen juttu. Vertailukohdaksi kävisi Aarre - Aarren? Silloin taivuttaisimme Mies - Miesin.

Tai Veli - Velin.

Mutta olisiko mahdollista taivuttaa myös Mies - Mieksen?

Kivi taipuu etunimenä mielestäni sujuvimmin Kivi - Kivin, samoin kuin Meri - Merin.

Miten Onni taipuu naisennimenä? Onni - Onnen? Miehennimenä se taitaa taipua Onni - Onnin.

Oikaiskoon ken paremmin tietää...

Vääntäinen kirjoitti:

Kun nyt Mies Reenkolasta tuli puhe, niin mieleeni juolahti toinen tunnettu lääketieteen (tässä tapauksessa ei gynekologian vaan psykiatrian) edustaja: Kivi Lydecken. Hänenkin harvinainen etunimensä muuttuu vähemmän harvinaiseksi, kun se käännetään ruotsiksi: Sten (vrt. Mies / Karl).

Onkohan tuota miestä koulukiusattu aina kivittelemiseen saakka?

Vilkaisin uteliaisuuttani, mitä Google tietäisi Kivistä (vai pitäisikö sanoa "Kivestä"?). Ilmeni, että hänen nimensä oli kelvannut sananmuunnosnimien joukkoon ihan vääntelemätikkä:

”Heikki eli Pedro Hietanen isännöi keksittyjä radio-ohjelmia, joissa vieraina ovat muun muassa Lintti Penkola, Lori Meuhos, Kivi Lydecken, Jortti Petuni, Raivo Toutavaara, Mööd Knuller, Veijo Wojchen, Jarna Kuiva, Ylva Hubatsa ja Slarva Pylpyrä. Kaikkien näiden hahmojen taustalta löytyy Pirkka-Pekka Petelius.”
http://www.plussa.com/?_cid=8039&_ct=2

Miten muuten taivuttaisit: puhuako

- Reenkolan Miehestä vai Miesistä?
- Lydeckenin Kivestä vai Kivistä?

Lue lisää

> Kivi Lydecken. Hänenkin harvinainen etunimensä
> muuttuu vähemmän harvinaiseksi, kun se
> käännetään ruotsiksi: Sten (vrt. Mies / Karl).

Ei tarvitse edes kääntää. Pekka on ihan yleinen suomalainen etunimi, eikä merkitys juuri Kivistä/Stenistä poikkea.

Raamatusta olen muistelevinani erään Simon-nimisen kalastajan saaneen jossain vaiheessa uuden, kiveä tai kalliota merkitsevän nimen, joka tuon kirjan suomenkielisessä laitoksessa on Pietari (muissa kielissä Petrus, Peter, Petter, Pjotr, Pekka – miksipäs ei tuokin Hietasen taiteilijanimi Pedro...)

Pirkka-Pekastakin tuota peruskalliota löytynee jonkinlaisen murikan verran.

Topias kirjoitti:

Eipä ole ihan helppo tapaus taivutettavaksi, tuo Mies.

Ainakin silloin kun puhe on Mies van der Rohesta, pitää taivuttaa Mies - Miesin, siitähän ei liene erimielisyyttä.

Mutta Mies Reenkola taitaa olla toinen juttu. Vertailukohdaksi kävisi Aarre - Aarren? Silloin taivuttaisimme Mies - Miesin.

Tai Veli - Velin.

Mutta olisiko mahdollista taivuttaa myös Mies - Mieksen?

Kivi taipuu etunimenä mielestäni sujuvimmin Kivi - Kivin, samoin kuin Meri - Merin.

Miten Onni taipuu naisennimenä? Onni - Onnen? Miehennimenä se taitaa taipua Onni - Onnin.

Oikaiskoon ken paremmin tietää...

Lue lisää

>Ainakin silloin kun puhe on Mies van der
>Rohesta, pitää taivuttaa Mies - Miesin,
>siitähän ei liene erimielisyyttä.

Ongelmaa ei liene sikäli, että Mies van der Rohen etunimen (Ludwig) taivutus noudattelee yleistä käytäntöä ja sukunimen alkuosa Mies saadaan jättää ihan taivuttamatta. Taivutellaan vain sitä Rohe-osaa (Mies van der Rohen, Mies van der Rohesta jne.).

Ludwig Mies van der Rohe (1886-1969) - arkkitehti, Bauhaus-tyylisuunnan johtaja jne – syntyi Saksan Aachenissa, Belgian rajan tuntumassa. Nimi viittaa flaamilaisiin sukujuuriin. En harmikseni löytänyt mistään belgian kielen sanakirjaa saadakseni selville, mitä tuo Mies on miehiään (suomeksi siis) ;o)

Alvar Aalto (1898-1976) oli likimain Mies van der Rohen aikalaisia, kuten vuosiluvuista voi päätellä.

En osaa sanoa, missä historiankirjoista tuttu Kaarle Suuri (Karl den store, Karl der Große, Carolus Magnus, Charlemagne...) oli mahtanut syntyä. Siitä on jo vähän aikaa; vuosi oli 742. Ei taidettu puhua silloin vielä Saksasta eikä Belgiasta; mikälie frankkien valtakunta mahtoi ollakaan?

Eikös tuo Karl ole vähän miehekäs nimi sekin?

Isokalle joka tapauksessa pani vuonna 786 alulle Marienkirche-nimisen pyhätön rakennustyöt Aachenissa, Ludwig Mies van der Rohen syntymäkaupungissa. Ja siellä Marienkirchen sisäpihan uumenissa Kaarle itse lepäilee vuodesta 814 lähtien – noustakseen kerran vuodessa käppäilemaan pitkin Reinin jokivartta ja nuuhkiakseen, miten senhetkinen viinivuosikerta kehittyy:

"Rheinsage

Am Rhein, am grünen Rheine,
Da ist so mild die Nacht,
Die Rebenhügel liegen
In goldner Mondenpracht.

Und an den Hügeln wandelt
Ein hoher Schatten her
Mit Schwert und Purpurmantel,
Die Krone vom Golde schwer.

Das ist der Karl, der Kaiser,
Der mit gewalt'ger Hand
Vor vielen hundert Jahren
Geherrscht im deutschen Land.

Er ist heraufgestiegen
Zu Aachen aus der Gruft
Und segnet seine Reben
Und atmet Traubenduft.

Bei Rüdesheim da funkelt
Der Mond ins Wasser hinein
Und baut eine goldene Brücke
Wohl über den grünen Rhein.

Der Kaiser geht hinüber
Und schreitet langsam fort,
Und segnet längs dem Strome
Die Reben an jedem Ort.

Dann kehrt er heim nach Aachen
Und schläft in seiner Gruft,
Bis ihn im neuen Jahre
Erweckt der Trauben Duft.

Wir aber füllen die Römer
Und trinken im goldenen Saft
Uns deutsches Heldenfeuer
Und deutsche Heldenkraft."

(Emanuel Geibel)