Kemian YO K2015

Ioniyhdisteitä**

Periaatteessa joo se tehtävä rakentui ioniyhdisteiden ja metallien vertailuun :)

Löysinkin jo vastaukset :)
http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/attachments/2015_k_ke.pdf

Mä luulen, ettei tarkotuskaan ollut että tietäisi keraamit jo ennalta. Ainakaan, että se olisi edellytys hyviin pisteisiin. Muistaakseni ite luin kertauskirjasta keraameista viime kesänä, nyt uusintaan lukiessa skippasin ne, joten kirjan tiedoista en hyötynyt. Kuitenkin tehtävänannosta pysty päättelemään, että keraamit (suurin osa) on ioniyhdisteitä, joten sit pysty vastaamaan niillä tiedoilla, mitä ionihilasta on ja myös koepaperissa olleen ominaisuustaulukon avulla.

Jännää, kun ei saa olla molekyylikaavoin meillä kertauskurssilla opettaja painotti, että kannattaa kirjoittaa molekyylikaavoin. Eipä olis näköjään kannattanu.

Muistattehan, että molekyylikaavalla tarkoitetaan kaavaa, josta käy ilmi ainoastaan yhdessä molekyylissä olevien alkuaineiden määrä. Sillä siis ei tarkoiteta rakennekaavaa, jossa jokainen molekyyli on merkattu rakenteeseen esim. viivakaavan sijaan. Jos on käyttänyt tällaista kaavaa, niin varmasti tulee samat pisteet, kuin viivakaavastakin. :)

Joo, olin laittanut ihan oikein vaan tiivistetyllä rakennekaavalla ne metyyli- ja propyyliryhmät, paniikissa vaan luulin, että olin menny laittamaan molekyylikaavoja sinne :D

On. Vastauksen tulisi olla 3 kg. Tuossa mallivastauksessa on unohdettu puolittaa kalsiumhydroksidin ainemäärä.

Huh. Itsekin mietin samaa. Sain tuon vastauksen, tosin pyöristin 2,9kg.

yokirjoittaja kirjoitti:

Huh. Itsekin mietin samaa. Sain tuon vastauksen, tosin pyöristin 2,9kg.

Olisi pitänyt pyöristää 3kg. pH arvossa vain pilkun jälkeiset numerot ovat merkitseviä (lähtöarvoina pH 6,5 tai jotain sinnepäin)

zuperi kirjoitti:

Olisi pitänyt pyöristää 3kg. pH arvossa vain pilkun jälkeiset numerot ovat merkitseviä (lähtöarvoina pH 6,5 tai jotain sinnepäin)

Yksi markitsevä numero liikaa saa vastauksessa olla eikä lähde pisteitä. :) Näin meille sanottu.

Sattuuhan noita. Pitää olla tyytyväinen, että sai sentään oikean vastauksen.

Hetken ajattelin kun luin viestisi, että mallivastauksessa on virhe (itekin tosin tein samalla tavalla, eli kaikki H2SO4 neutraloituu kerralla). Mutta sitten tuli mieleen, että eikös heikonkin hapon neutralointi kulu loppuun (yksisuuntainen nuoli ->) kun se reagoi vahvan emäksen (OH-) kanssa? Ja siis protolysoituisi (tasapainoreaktiona) vasta, jos Ca(OH)2 loppuisi

fenoliftaleiini kirjoitti:

Hetken ajattelin kun luin viestisi, että mallivastauksessa on virhe (itekin tosin tein samalla tavalla, eli kaikki H2SO4 neutraloituu kerralla). Mutta sitten tuli mieleen, että eikös heikonkin hapon neutralointi kulu loppuun (yksisuuntainen nuoli ->) kun se reagoi vahvan emäksen (OH-) kanssa? Ja siis protolysoituisi (tasapainoreaktiona) vasta, jos Ca(OH)2 loppuisi

Lue lisää

Kyllähän se kuluu loppuun, ja jos rikkihapon ainemäärä olisi jollain tavalla, suorasti tai epäsuorasti, annettu tehtävänannossa, niin hommanhan voisi laskea täysin ainemäärien perusteella. Mutta tässä tapauksessa oli annettu pelkkä pH. pH:n kauttahan päästään kiinni ainoastaan protolysoituneiden molekyylien ainemäärään, koska jokaista protolyysiä kohden tulee aina yksi H3O -ioni. Vahvan hapon tapauksessa H3O :n ainemäärä olisi sama asia, kuin happomolekyylien ainemäärä, koska vahva happo protolysoituu täydellisesti. Tässä tapauksessa kaikki happomolekyylit eivät kuitenkaan voi olla protolysoituneet, koska tuo HSO4- ioni on heikko happo. Eli happomolekyylien ainemäärää ei voi päätellä suoraan pH:sta ilman tasapainovakion kanssa laskeskelua?

Itse en pääse tästä ideasta eroon, vaikka ajattelen kuinka monella tavalla asian. Tämä varmaankin on väärin ajateltu, mutta voisiko joku kertoa, mikä tuossa ajattelutavassa mättää?

Joo siis rikkihapon 1. protolyysin jälkeen jäljelle jää heikkoa happoa. Mutta jos ajatellaan sitä tilannetta, kun sitä neutraloidaan Ca(OH)2:lla, niin voi siis joko ajatella sen OH-:n ja H3O :n reaktiona tai ilman protolyysivaihetta suoraan HSO4-:n ja kalkin reaktiona. Ja jos ajatellaan protolyysivaiheen kautta, niin joo, vedessä on Ka:n mukainen määrä oksoniumioneita, mutta kun niitä neutraloituu, niin HSO4-:a protolysoituu taas lisää (Le Chatelierin periaatteen mukaisesti). Näin jatkuu, kunnes kaikki HSO4- on loppu. Ja siis kalkin reaktio on yksisuuntainen eli HSO4-:stä saadut H3O :t jotka on neutraloitu vedeksi, eivät palaa. Kun siis tiedetään, että lopulta kaikki HSO4-:n luovuttamat H3O :t (joita kulloinkin on Ka:n mukaisesti tietty määrä) ovat reagoineet, voidaan reaktioyhtälön kirjoittamissa hypätä suoraan yhdensuuntaiseen reaktioon, vaikka välissä olisikin se 2. protolyysireaktio. Nämä H2SO4:n ja HSO4-:n reaktiot kalkin kanssa voidaan vielä yhdistää, jolloin saadaan reaktio H2SO4 Ca(OH)2 -> CaSO4 2 H2O.

H3O :n ainemäärä, joka voidaan laskea pH:sta, on kaksinkertainen rikkihapon ainemäärään nähden kertoimien mukaisesti. Ja pH:n muutoksesta voi laskea reagoineiden H30 :n määrän ja sitä kautta Ca(OH)2:n määrän. (muistankohan enää oikein, kysyttiinkö siis kalkkia vai rikkihappoa? Anyway, kumpikin saadaan oksoniumionien kautta).

Näin siis ite ajattelin, ja kirjoitin suoraan vain sen yhden reaktioyhtälön. Toivottavasti onnistuin selittämään edes jotenkin niin, ettei ole kauhean sekava ja saat selvää, mitä yritän sanoa :D (Tietenkään en voi olla satavarma ajattelenko itsekään oikein, mutta musta tuntuu järkevältä ja mallivastauksissa oli sama reaktio... Mutta aika hämy tehtävä! :D)

fenoliftaleiini kirjoitti:

Joo siis rikkihapon 1. protolyysin jälkeen jäljelle jää heikkoa happoa. Mutta jos ajatellaan sitä tilannetta, kun sitä neutraloidaan Ca(OH)2:lla, niin voi siis joko ajatella sen OH-:n ja H3O :n reaktiona tai ilman protolyysivaihetta suoraan HSO4-:n ja kalkin reaktiona. Ja jos ajatellaan protolyysivaiheen kautta, niin joo, vedessä on Ka:n mukainen määrä oksoniumioneita, mutta kun niitä neutraloituu, niin HSO4-:a protolysoituu taas lisää (Le Chatelierin periaatteen mukaisesti). Näin jatkuu, kunnes kaikki HSO4- on loppu. Ja siis kalkin reaktio on yksisuuntainen eli HSO4-:stä saadut H3O :t jotka on neutraloitu vedeksi, eivät palaa. Kun siis tiedetään, että lopulta kaikki HSO4-:n luovuttamat H3O :t (joita kulloinkin on Ka:n mukaisesti tietty määrä) ovat reagoineet, voidaan reaktioyhtälön kirjoittamissa hypätä suoraan yhdensuuntaiseen reaktioon, vaikka välissä olisikin se 2. protolyysireaktio. Nämä H2SO4:n ja HSO4-:n reaktiot kalkin kanssa voidaan vielä yhdistää, jolloin saadaan reaktio H2SO4 Ca(OH)2 -> CaSO4 2 H2O.

H3O :n ainemäärä, joka voidaan laskea pH:sta, on kaksinkertainen rikkihapon ainemäärään nähden kertoimien mukaisesti. Ja pH:n muutoksesta voi laskea reagoineiden H30 :n määrän ja sitä kautta Ca(OH)2:n määrän. (muistankohan enää oikein, kysyttiinkö siis kalkkia vai rikkihappoa? Anyway, kumpikin saadaan oksoniumionien kautta).

Näin siis ite ajattelin, ja kirjoitin suoraan vain sen yhden reaktioyhtälön. Toivottavasti onnistuin selittämään edes jotenkin niin, ettei ole kauhean sekava ja saat selvää, mitä yritän sanoa :D (Tietenkään en voi olla satavarma ajattelenko itsekään oikein, mutta musta tuntuu järkevältä ja mallivastauksissa oli sama reaktio... Mutta aika hämy tehtävä! :D)

Lue lisää

"H3O :n ainemäärä, joka voidaan laskea pH:sta, on kaksinkertainen rikkihapon ainemäärään nähden kertoimien mukaisesti."

Mutta miten pH:sta saatava H3O :n ainemäärä voi olla kaksinkertainen rikkihapon ainemäärään nähden? Tällöinhän rikkihapon 1. ja 2. protolyysi olisi tapahtunut täydellisesti, eli myös HSO4-:n ajatellaan olevan vahva happo?

Niin juuri. Kaikki HSO4- kuluu loppuun, joten se toimii kuin vahva happo, reagoidessaan vahvan emäksen kanssa. Yritin selittää aiemmassa viestissäni, miksi näin on.

Esim. tunnilla sanottiin, että kaikkiin reaktioihin, missä hydroksyyliryhmä neutraloituu, tulee yksisuuntainen nuoli.

Kyllä kyllä, mutta tuossa vaiheessa kun pH on ilmoitettu, ei protolyysi ole täydellistä koska eihän emästä edes ole lisätty vielä. Miksi siis lasketaan, paljonko tässä vaiheessa protolysoituneiden oksoniumionien neutralointiin tarvitaan emästä?

Aaaaa enpä tota tajunnu :o hmm, voisko olla, ettei sitä tarvitse huomioida, koska pH:han jää alle seiskan, eli HSO4-:ää jää vielä. Jos niiden suhde olisi jotenkin sellainen... Enpä kyllä tiedä, ehkä YTL:ssä ei vaan tajuttu ottaa tota huomioon? Ehkä ne muuttaa arviointikriteereitä kun näkee sun vastauksen :D

fenoliftaleiini kirjoitti:

Aaaaa enpä tota tajunnu :o hmm, voisko olla, ettei sitä tarvitse huomioida, koska pH:han jää alle seiskan, eli HSO4-:ää jää vielä. Jos niiden suhde olisi jotenkin sellainen... Enpä kyllä tiedä, ehkä YTL:ssä ei vaan tajuttu ottaa tota huomioon? Ehkä ne muuttaa arviointikriteereitä kun näkee sun vastauksen :D

Lue lisää

No sepä olisikin kunnia olla oikeassa kaikkia muita vastaan, ja vieläpä vaikuttaa viralliseen tehtävän ratkaisuun! :D

Ei tuota suhdetta voi kyllä millään olettaa samaksi automaattisesti. Olisikohan tosiaan niin, että tuo mallivastaus on sen verta nopeasti tehty että eivät ole tuota älynneet ottaa huomioon. Tai sitten en jotain kohtaa edelleenkään ymmärrä....

Jos jotain kiinnostaa, sain kokeessa vastaukseksi yhtälöparin ratkaisun jälkeen, että n. 50mol oksoniumioneista on peräisin rikkihaposta (H2SO4), ja loput 29mol vetysulfaatti (HSO4-) -ioneista. Sinänsä ehkä jopa mahdollista, kun on sen verran laimea liuos kyseessä (puhutaan millimooleista/litra).

Minun mielestäni kyseinen tehtävä, tai ainakin tehtävänanto on epäonnistunut, jos todella pitää laskea vain tuon oksoniumionien sen hetkisen konsentraation perusteella. Silloin olisi kokeen laatijoiden kannattanut vaihtaa rikkihappo esim. typpihappoon, jossa oksoniumionikonsentraatio olisi sama kuin typpihaponkin konsentraatio.

Mutta ei kun innolla odottamaan arviointia. Ei kyllä malta olla kysymättä kemian opettajalta heti maantaina että mikä tässä mättää.
Jos jollain olisi tähän nyt jokin ratkaisu tai muuta sanottavaa, niin kuuntelisin erittäin mielelläni. Eikö kukaan muu ole ottanut huomioon tätä?

En sitten tiedä miten vaikuttaa kun vetysulfaatti-ionin neutraloituessa syntyvä sulfaatti-ioni taas reagoi veden kanssa ja syntyy taas vetysulfaattia ja hieman OH-ioneja. Selvästi ylt:llältä virhe, tehtävää ei varmasti suunniteltu noin vaikeaksi. Mallivastauksessahan tosiaan oletetaan, että H /H3O ionien lukumäärä ei muutu, vaikka se kylläkin muuttuu. Paha sanoa miten tämä kömmähdys heiltä vaikuttaa pisteytykseen. Suurin osa varmasti laskenut kuten mallivastaus ja saanut 3 kg, ja valitettavasti yo:issa usein enemmistön vastaus on oikein.. tai siis ytl jotenkin "päättää" sen olevan oikein. Paras olisi heiltä mitätöidä varmaan koko tehtävä.
Itseäni kyllä kiinnostaa miten pystyit laskemaan tehtävän oikesti oikein. :o

358 kirjoitti:

En sitten tiedä miten vaikuttaa kun vetysulfaatti-ionin neutraloituessa syntyvä sulfaatti-ioni taas reagoi veden kanssa ja syntyy taas vetysulfaattia ja hieman OH-ioneja. Selvästi ylt:llältä virhe, tehtävää ei varmasti suunniteltu noin vaikeaksi. Mallivastauksessahan tosiaan oletetaan, että H /H3O ionien lukumäärä ei muutu, vaikka se kylläkin muuttuu. Paha sanoa miten tämä kömmähdys heiltä vaikuttaa pisteytykseen. Suurin osa varmasti laskenut kuten mallivastaus ja saanut 3 kg, ja valitettavasti yo:issa usein enemmistön vastaus on oikein.. tai siis ytl jotenkin "päättää" sen olevan oikein. Paras olisi heiltä mitätöidä varmaan koko tehtävä.
Itseäni kyllä kiinnostaa miten pystyit laskemaan tehtävän oikesti oikein. :o

Lue lisää

Pääsin omaan tulokseeni, kun merkkasin että tuo ilmoitetusta pH:sta (2,5) laskettavissa oleva oksoniumionien ainemäärä = (y x)mol, jossa y = H2SO4:n 1. protolyysissä syntyvien oksoniumionien ainemäärä, ja x on 2. protolyysissä, eli HSO4-:sen protolyysissä syntyvien oksoniumionien ainemäärä. Tästä saadaan yhtälö: x y=79,06 ----> x = 79,06 - y

Toinen yhtälö tulee HSO4-:sen tasapainovakiosta. Kun H2SO4:n 1. protolyysi on tapahtunut täydellisesti (koska kyseessä vahva happo), HSO4-:n ainemäärä alussa on y. Oksoniumionien ainemäärä on alussa myöskin y, koska H2SO4 on protolysoitunut täydellisesti. SO4(2-) ainemäärä on alussa tietysti 0. Tasapainossa ainemäärät ovat siis:

SO4(2-): x -----> 79,06-y
H3O : y x ----> y 79,06 -y = 79,06, kuten pitääkin
HSO4-: y-x ----> y -79,06 y = 2y-79,06

Ja näistä kun muodostaa tasapainovakion yhtälön (tietysti kaikki pitää jakaa sillä 25 000l, koska nämä ovat ainemäärinä, ja tasapainovakiossa on konsentraatio) ja ratkaisee y:n, niin päästään käsiksi rikkihapon alkuperäiseen ainemäärään, koska sehän on sama, kuin 1. protolyysissä syntyvien oksoniumionien ainemäärä, eli tuo y. Sitten kalsiumhydroksidin ainemäärä onkin sama, kuin rikkihapon, josta saadaan laskettua moolimassan avulla tarvittavan kalsiumhydroksidin massa.

Ja voihan perhana, nyt kun tarkistin laskimesta tuon yhtälön, niin löytyi pikkuvirhe, joka aiheutti sellaisen heiton, että oikealla yhtälöllä y:n arvoksi tulee 44,4966 mol, eli tämä on myös tarvittavan kalsiumhydroksidin ainemäärä. Tästä saadaan, että kalsiumhydroksidia tarvitaan 3297,2g, eli 3,3kg. Silti eroaa tuosta 3,3kg:sta, mutta nyt vain 300g.

Nyt tuon on pakko pitää paikkaansa, koska jos laskee että 44,4966mol rikkihappoa liuotetaan 25 000litraan vettä, niin saadaan pH:ksi juuri tuo, kun se HSO4-:nkin protolyysi lasketaan tasapainovakion avulla. Näinhän rikkihappoliuoksen pH on laskettu aina, että ensiksi 1. protolyysi täydellisesti, ja sitten se HSO4-:n protolyysi tasapainovakion avulla niin, että jo 1. protolyysissä syntyneet oksoniumionit otetaan huomioon.

Mä niin toivon, että joku kemian sensoreista lukee tätä keskustelua. Saisi ehkä kuulla niidenkin kannan tähän, ja vaikuttaisi varmaan arvosteluunkin. Koska ei mun mielestä oikein ole, jos ton heikon hapon huomioiminen johtaa huonompiin pisteisiin. Lisäksi tietty toivon oman koevastauksen kannalta, että myös se nykyisen mallivastauksen mukaisesti tehty hyväksytään :)

fenoliftaleiini kirjoitti:

Mä niin toivon, että joku kemian sensoreista lukee tätä keskustelua. Saisi ehkä kuulla niidenkin kannan tähän, ja vaikuttaisi varmaan arvosteluunkin. Koska ei mun mielestä oikein ole, jos ton heikon hapon huomioiminen johtaa huonompiin pisteisiin. Lisäksi tietty toivon oman koevastauksen kannalta, että myös se nykyisen mallivastauksen mukaisesti tehty hyväksytään :)

Lue lisää

Jep! Itseäni alkoi nyt harmittaa että oli yksi y liikaa tasapainovakion yhtälössä, jonka ratkaisin symbolisella laskimella, mikä aiheuttaa tuon 6 mol virheen mistä puhuinkin jo aiemmassa viestissäni. No, katsotaan mitä sieltä on tulossa, ainakin hyvän vastauksen piirteissä näyttää että pisteitä saattaisi saada jo esim. siitä että on älynnyt ylipäätänsä laskea oksoniumionien konsentraatiot nuista pH:ista.

Siis kuinka "Sitten kalsiumhydroksidin ainemäärä onkin sama, kuin rikkihapon, josta saadaan laskettua moolimassan avulla tarvittavan kalsiumhydroksidin massa." Kun eihän rikkihappo nyt neutraloidu täysin ei niiden ainemäärät ole samat? :o Eikö pitäisi myös ottaa huomioon että pH jää siihen 6,5 teen ja että vetysulfaatista syntyy sulfaatti-ioneja jotka reagoivat veden kanssa ja syntyy lisää OH:ta ja mitä vielä lie? Jos kalsiumhydroksidin ainemäärä olisi sama kuin rikkihapon, pH:han olisi emäksisen puolella? Vai menikö mulla nyt jotain ohi? :D

358 kirjoitti:

Siis kuinka "Sitten kalsiumhydroksidin ainemäärä onkin sama, kuin rikkihapon, josta saadaan laskettua moolimassan avulla tarvittavan kalsiumhydroksidin massa." Kun eihän rikkihappo nyt neutraloidu täysin ei niiden ainemäärät ole samat? :o Eikö pitäisi myös ottaa huomioon että pH jää siihen 6,5 teen ja että vetysulfaatista syntyy sulfaatti-ioneja jotka reagoivat veden kanssa ja syntyy lisää OH:ta ja mitä vielä lie? Jos kalsiumhydroksidin ainemäärä olisi sama kuin rikkihapon, pH:han olisi emäksisen puolella? Vai menikö mulla nyt jotain ohi? :D

Lue lisää

Juu, sori, kirjoittelin myöhään illalla ja jäi mainitsematta, että piti tietysti laskea paljonko sitä rikkihappoa pitää jäädä neutraloitumatta että pH jää tuohon 6,5:een. Oli muuten merkityksetön ainemäärä, mutta tulipahan laskettua.
Emäksisen puolellehan pH ei menisi, vaikka kalsiumhydroksidin ainemäärä olisikin sama kuin rikkihapon, vaan liuoksesta tulisi neutraali.

Ja tuo että vetysulfaatista syntyy OH -ioneja, se tulee huomioitua kun käytetään tasapainovakiota ja lasketaan sen avulla. Ainahan heikon hapon tapauksessa reaktiota tapahtuu molempiin suuntiin, eikä noiden OH-ionien syntyä tarvitse erikseen huomioida, vaan se sisältyy jo tasapainovakion arvoon.

KE-Kokelas kirjoitti:

Juu, sori, kirjoittelin myöhään illalla ja jäi mainitsematta, että piti tietysti laskea paljonko sitä rikkihappoa pitää jäädä neutraloitumatta että pH jää tuohon 6,5:een. Oli muuten merkityksetön ainemäärä, mutta tulipahan laskettua.
Emäksisen puolellehan pH ei menisi, vaikka kalsiumhydroksidin ainemäärä olisikin sama kuin rikkihapon, vaan liuoksesta tulisi neutraali.

Ja tuo että vetysulfaatista syntyy OH -ioneja, se tulee huomioitua kun käytetään tasapainovakiota ja lasketaan sen avulla. Ainahan heikon hapon tapauksessa reaktiota tapahtuu molempiin suuntiin, eikä noiden OH-ionien syntyä tarvitse erikseen huomioida, vaan se sisältyy jo tasapainovakion arvoon.

Lue lisää

Eikös vetysulfaatti-ioni ole heikko happo? Kun sitä titrataan vahvalla emäksellä ei pH ekvivalenttikohassa ole neutraali? Ajattele vaikka niin, että astiaan on laitettu kahta happoa, vaikka suolahappoa ja sitten vetysulfaatti-ioneja, tulos on sama ja pH ekvivalenttikohdassa emäksinen. Vain vahvan hapon titraus vahvalla emäksellä johtaa neutraaliin ekvivalenttikohdassa.

358 kirjoitti:

Eikös vetysulfaatti-ioni ole heikko happo? Kun sitä titrataan vahvalla emäksellä ei pH ekvivalenttikohassa ole neutraali? Ajattele vaikka niin, että astiaan on laitettu kahta happoa, vaikka suolahappoa ja sitten vetysulfaatti-ioneja, tulos on sama ja pH ekvivalenttikohdassa emäksinen. Vain vahvan hapon titraus vahvalla emäksellä johtaa neutraaliin ekvivalenttikohdassa.

Lue lisää

Ja siis vetysulfaatin reagoidessa veden kanssa suntyy sulfaatti-ioneja ja H3O ioneja (ei OH-), sulfaatti-ionin reagoidessa veden kanssa vasta syntyy OH-ioneja. Tällöinhän syntyvien OH-ionien lukumäärä ei sisälly vetysulfaatin tasapainovakioon, vaan sulfaatti-ionin tasapainovakioon.

Jotenkin tää tehtävä alkaa vaikuttaa vaan pahemmalta ja pahemmalta... :D

"Ajattele vaikka niin, että astiaan on laitettu kahta happoa, vaikka suolahappoa ja sitten vetysulfaatti-ioneja, tulos on sama ja pH ekvivalenttikohdassa emäksinen. Vain vahvan hapon titraus vahvalla emäksellä johtaa neutraaliin ekvivalenttikohdassa." Titratessa jatketaan siihen ekvivalenttikohtaan asti, mutta tehtävässä jätettiin HSO4-:ää myös jäljelle.

fenoliftaleiini kirjoitti:

"Ajattele vaikka niin, että astiaan on laitettu kahta happoa, vaikka suolahappoa ja sitten vetysulfaatti-ioneja, tulos on sama ja pH ekvivalenttikohdassa emäksinen. Vain vahvan hapon titraus vahvalla emäksellä johtaa neutraaliin ekvivalenttikohdassa." Titratessa jatketaan siihen ekvivalenttikohtaan asti, mutta tehtävässä jätettiin HSO4-:ää myös jäljelle.

Lue lisää

Viittasinkin tuohon väitteeseen "Emäksisen puolellehan pH ei menisi, vaikka kalsiumhydroksidin ainemäärä olisikin sama kuin rikkihapon, vaan liuoksesta tulisi neutraali."

Aaa en lukenu tarpeeks tarkkaan, sori :)

Siinä tehtävässä lukee että suurin osa haposta imeytettiin hiekkaan ja kärrättiin pois. Näin ollen voidaan olettaa ettei HSO4- ioneita käytännössä ole jäljellä ja neutralointi vaikuttaa vain vedessä oleviin oksonium-ioneihin. Yksi mooli Ca(OH)2 neutraloi kaksi oksonium-ionia joten vastaus on 2,9--> 3kg.

Kemia2015 kirjoitti:

Siinä tehtävässä lukee että suurin osa haposta imeytettiin hiekkaan ja kärrättiin pois. Näin ollen voidaan olettaa ettei HSO4- ioneita käytännössä ole jäljellä ja neutralointi vaikuttaa vain vedessä oleviin oksonium-ioneihin. Yksi mooli Ca(OH)2 neutraloi kaksi oksonium-ionia joten vastaus on 2,9--> 3kg.

Lue lisää

Miten on onnistuttu imeyttämään vain happo, eikä oksoniumioneja veden mukana? Onhan siellä pakko olla happoakin samassa suhteessa.

358 kirjoitti:

Ja siis vetysulfaatin reagoidessa veden kanssa suntyy sulfaatti-ioneja ja H3O ioneja (ei OH-), sulfaatti-ionin reagoidessa veden kanssa vasta syntyy OH-ioneja. Tällöinhän syntyvien OH-ionien lukumäärä ei sisälly vetysulfaatin tasapainovakioon, vaan sulfaatti-ionin tasapainovakioon.

Jotenkin tää tehtävä alkaa vaikuttaa vaan pahemmalta ja pahemmalta... :D

Lue lisää

Totta kai se sisältyy, koska tuo että sulfaatista syntyy vetysulfaatti ja OH-ioneja, on vastakkainen reaktio sille, että vetysulfaatti protolysoituu.

Mäkin toivon että mun alustavat pisteet ei laske, sain nimittäin 45 pojoa! :) Ällä kemiasta olis jotain niin siistiä! :) <3

Niinpä! :) ja mulla ei oikein muissa aineissa oo mahiksia L:ään, maks. E:hen/M:ään. Olisi siis kiva edes se yksi saada, varsinkin kemiasta, joka on mun lempi aine.

Mietin muuten, että kirjoituksissa on niin harmi, että se oma osaaminen näytetään vain yhtenä päivänä (tai parina, jos uusii). Ja sitten siltä päivältä saadun arvosanan perusteella ihmiset sitten arvioi sua koko loppu elämän. Jos siis tulee YO-todistus puheeksi. Esim. jos mulla ois jääny kemia siihen M:ään, minkä syksyllä sain, niin ihmiset ois varmaan jatkossa sanonu sen ja vaikka mun enkun E:n perusteella jotain "aijaa sul tais olla noi kielet se vahvin alue, ja luonnontieteet vähän heikompia". Ja ärsyttäisi, kun ei se olisi totta (enkusta ja ruotsista molemmista kasi ka, ja
kemiasta ysi kemiasta koulukohtasia kursseja syventävien lisäksi, enkusta vaan kirjotuksiin tarvittava, ruotsista ei ees kaikkia pakollisia (painotuslinjalaiset saa jättää pois)).
Ehkä vähän liiottelen tän merkitystä, mut kuitenkin kirjotuksista saadut arvosanat suhteessa toisiinsa tavallaan antaa kuvan susta. Ja jos se sun lempiaine ja vahvin alue sattuu esim. jännityksen takia meneen huonommin, niin kukaan ei jatkossa osaa aatella, et oisit ollu siinä mitenkään erit. hyvä.

Oikeesti en tykkää veikkailla pisterajoja sen mukaan, miten on muutamalla ihmisellä kuullut kokeen menneen, kun kirjoittajia on kuitenkin tuhansia(?). Silti, jos jotain pitäisi veikkaa, niin ennemmin niiden laskemista kuin nousemista, koska koehan oli aika erilainen (vai oliko? Ainakin tuntuu siltä, emt miks) ja moni on sanonu et oli vaikee. Eiköhän se E sulle sieltä tuu :)

Nojuu! Erityisen paljon olin keskittynyt laskuihin ja pari viikkoa ennen tajusinkin että teoriaakin kannattais varmaan ruveta opiskeleen? Laskut oli mun mielest todella erilaisii kuin aiempina vuosina ollu, vähän vaikeempii mun mielestä, mikä oli ihan kiva, sillä sillähän erotetaan hyvät huonoista jos näin voisi sanoa, mutta olin pettynyt kun ei tullut liykoisyystulolaskuja

Tarkoitin siis erityisen helppo :p