Hyväksyttävä syy luopumiseen?

Lapsen / vauvan allergia niin, että koira ollut talossa ensin. Eli jos laps syntyy koiratalouteen ja tulee allergiselle. Mutta jos koira otetaan perheeseen, mutta todetaankin allergia - toki luopuminen on järkevää, pointti se että kuka idiootti ottaa eläimen selvittämättä allergiaansa, saatika lapsen.

"ajan puutteen takia" näkee paljon näitä murkkuikäisiä, 6-12kk ikäisiä koiria. Eikö uskottu kasvattajan sanaa haastavuudesta? Eikö koiraa enää jakseta? Toki, mieluummin koira osaavampiin käsiin, pilalle koira menee jos sen kasvattamiseen ei panosta eikä ole sitä aikaa.

Toisen koiran ottaminen. Mieluummin sillä varauksella, että koira tulisi kasvattajalta ns koeajalle ja katsoo miten lähtee sujumaan. Ei ole kasvattajaakaan kohtaan reilua, jos koira myydään salaa pois parin viikon päästä kun ei tullutkaan toimeen. Ja yleensä yhteiselo lähtee sujumaan, vaikka alkuun olisikin hankalaa.

Liikaa koiria. On näitä koirakeräilijöitä ja aloittelevia kasvattajia, jotka hankkivat vuoden sisään pari kolme koiraa, uusi aina kun edellinen on sisäsiisti. Se on jo sairasta touhua. Sitten sijoitetaan kun ei riitä aika, rahat ja mielenkiinto harrastaa ja tutkia ja näyttelyttää jokaisen kanssa. Tai myydään, sellainen yksilö joka pärjääkin huonoiten näyttelyissä tai on jalostukseen kelpaamaton.

Toden totta, kodinvaihtajakoiria on jo aivan liikaa. Siksi minä ammuin toisen koirani, kun jäin työttömäksi, eikä enää ollut varaa elättää kahta koiraa.

Se, että koiralla on parempi muualla. Tietenkin on typerää ottaa koira ja luopua siitä kuukauden päästä, koska allergia vaivaa, aikaa ei ole, ei jakseta kouluttaa jne., mutta näiden tapausten ei koskaan olisi edes pitänyt ottaa koiraa. Jos taas koiran kanssa on oikeasti yritetty, esim. että tulisi toimeen toisen koiran tai vauvan/lasten kanssa, sopeutuisi uuteen asumismuotoon, onnistumatta, on mielestäni vastuullista ja suotavaa etsiä uusi koti. Kasvattajien tulisi myös ottaa vastuuta koirista, etteivät luovuttaisi niitä mihin tahansa (moni niin varmasti tekeekin).

Hyväksyttävät syyt ovat erityisen painavia. Allergian puhkeaminen, terveyden tilan muuttuminen, niin ettei kykene kuin vaivoin hoitamaan itseään, jos sitäkään, omistajan korkea ikä.. Tuossa oikeasti hyväksyttävät syyt.

Kenen hyväksyntää täälä perätään. Jokaisella luopujalla on syy luopua lemmikistä. Laissa ei ole määritelty hyväksyttävää tai hylkäävää syytä.

Kodinvaihtaja koiria saisi olla enemmän, sillä osa koirista on omistajalla, joilla kuuluisi olla tai on eläintenpitokielto!

Jos omistaja itse sairastuu niin pahasti, ettei kykene enää huolehtimaan koirasta.Esim.vammautuminen, laitoshoito yms.
Jos on otettu liian haastava rotu, eikä itsellä ole kykyjä selvitä arjesta koiran kanssa.tietysti ensin kannattaa mennä kouluttajalle, mutta jos ei asia sillä korjaannu niin kodin vaihto.
Allergiat ovat yleisiä syitä kun koirasta luovutaan.Koska kukaan ei kysele enempää, on helppoa vedota allergiaan, se kun ei näy päällepäin.Tedellisuudessa, jos on allerginen ei pidä ottaa koiraa.Ja itsellä kokemusta siitä kun tulee allergiseksi koiralle, niin ai aina ole edes pakko luopua koirasta, ihan itsellä lääkärien suositus pitää koira.Mulla ei se aiheuttanut pahoja oireita, näky vaan testeissä.En siis edes harkinnut koirasta luopumista.

Mielestäni hyväksyttävä luopumisen syy on ihan vain kyllästyminen. Nykyään vaihdetaan ajoneuvoja, asuntoja/huonekaluja jopa puolisoita pelkästään kyllästymisen takia, joten miksi ei lemmikkejäkin? Ja jos on itse tienatuilla rahoilla eläimen ostanut, niin siitä varmasti saa luopua halutessaan eikä siihen ole muilla nokan koputtamista.
Lopettaminen on tietenkin turhaa varsinkin jos koira on nuori tai hyvätapainen. Liikaa näkee näitä häkkiinsä unohdettuja koti koiria jotka on hankittu lasten painostuksen alla mutta jotka ovat kuitenkin pian kyllästyneet koiraan ja sen hoitoon, jättäen sen vanhempien taakaksi.
Kissoilla tilanne on paljon surkeampi, jostain vanhan muorin kissanpentutehtaasta niitä otetaan kun ilmaiseksi saadaan, vaan ja ainoastaan kesälemmikeiksi ja jätetään lopulta oman onnensa nojaan luontoon.
Luopuminen (vaikka sitten kyllästymisen takia) on aina parempi vaihtoehto kuin kokonaan hylkääminen.

tässäkin luovutaan vanhasta, kun uusi pentu on tullut taloon. http://www.tori.fi/uusimaa/Bernhardinkoira_leikattu_uros_18612240.htm?ca=17&w=3

"Heinäkuussa 5 vuotta täyttävä poika etsii kotia.Kiltti poika mutta koulutettavaa vielä riittä.
-On tarkka ruuasta ja ärähtää todella voimaakasti meidän toiselle koiralle jos tulee silloin lähelle.
-Ei juuri leluista ole välittänyt paitsi silloin kun toinen koiramme leikkii niillä niin komentaa pentua ja ottaa ittelleen lelun eikä meinaa antaa takas.Mutta mitään ei tee vaik vähän murahtaakin kun lelun ottaa suusta.
-Innostuu hirveesti vastaan tulevista koirista ja alkaa kiskoo hihnassa hirveen metelin kanssa.Mutta jos pääsee toisen koiran luo niin vähän nuhkaasee ja sit voi olla et ei enää välitä ollenkaan.Muuten tykkää toisista koirista ja meidän pennun kanssakin riehuu joka päivä.

Herkkä vatsainen.Mutta oikeella ruualla ei mitään ongelmia.
Paksu turkkisena on herkkä hot spoteille.
Luonteelta ihana koira,tykkää huomiosta ja rapsutuksista,kaikkien kaveri.Lapsista tykkää myös kovasti ja tyntää itsensä meidänkin lasten (8v,8v ja 10v) syliin rapsutuksia saamaan :)

Tästä loistava halikaveri kotiin jossa on aikaa kouluttaa poikaa.Mieluiten omakotitaloon tai maalle.Ja koirattomaan kotiin tuon ruuan puolustamisen takia.

Oikeesti kiinnostuneet voi lähettää sähköpostii ja kertoa millanen koti olisi pojalle tarjolla.Otan sitten yhteyttä takasin päin ja kerron mielelläni lisää pojasta :)

[email protected]"