8kk koiran johtajuusongelmia

Vähän samanlainen kokemus oli minulla meidän koirastamme - tosin vain perhepiirissä.
Kun olimme koiran kanssa kahden kävelemässä, eläin totteli kuin ajatus.
Vaan annahan olla, kun mieheni oli mukana, ja minä komensin koiran sivulle, niin eikös se rontti mennyt mieheni sivulle!
Hermojen menettäminen ei olisi auttanut, ja totesinkin, että koiramme oli sovinisti.

Tjaa-a, mitäköhän tossa nyt tekisi? Ehkä parasta vain odottaa rauhassa että koirasi kasvaa aikuiseksi(tapahtunee siinä 3-vee iässä). Pidät vaan hermosi kurissa ja huolehdit siitä että tuo kaksinkulkeminen ja koulimissessiot kentällä sujuu ja pysyy hanskassa ja edistyy siihen saakka. Silloin sitten näet mitä olet saanut aikaan.

Vaihtoehtona tietysti että luovutat ja annat koiran pois. Tosin uuden pennun ottaessasi olet luultavasti samassa tilanteessa muutaman kuukauden kuluttua. Eli suositukseni on: kärsi lapsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun sä saat. ;)

Ihan normaalia tuon ikäisen koiran käytöstä tuo on. Etsii rajojaan ja testaa omistajaa. Älä menetä hermojasi. Tuo vaihe on ohi menevä.

Ei tässä kukaan koiraa ole pois antamassa. :D

Ehkäpä tää tilanne tuli niin äkkiä, rehellisesti sanottuna viikko sitten oli ihan eri meininki.

Naama maassa kuljeskellaan pihalla, ja korvat kadonneet. En ota sitä enää henkilökohtaisena loukkauksena. :D

se vielä on tai oikeammin sanottuna "teini/murkku/junnu" iässä ja nyt saattaa jopa seuraava vuosi olla tosi rankkaa. Pitää vaan jaksaa edelleen opettaa ja vahvistaa jo opittua. Korvat ja näkö ja oikeestaan kaikki katoaa tässä vaiheessa. Meillä tuli takas vasta vähän yli kahden vanhana ja nyt tullaan jo kolme ja aiku kivaa. Kuunnellaan, totellaan jne. suurimmaksi osaksi, mutta kyllä silti välillä joudun taas pitämään sulkeisia, jotta jatkossa pärjäillään. Sen eron huomaa kyllä selkeästi kun koira on taas mukana kaikessa. Kasvukipujahan ne vaan on. Toivottavasti koiralta ei pala pinna sinun kanssasi.

Makupalakoulutusta vähemmäksi ja isännän ääni kovemmaksi. Johtajuutta nyt otteisiin! Koulutuskentällä koira motivoituu makupalan takia tekemään temppuja, mutta johtajuutta ei sellainen edistä. Koira tottelee sitä, jonka se arvioi porukan johtajaksi. Mulla on muuten just samanikäinen junnu kotona, ja tottelee kaikessa viipymättä. Ei tarvitse edes komentaa vaan ihan rauhallinen sanominen riittää. Mielestäni 8kk ikäinen ei vielä urosjuoksuista tiedä, sellaisen aika on myöhemmin. Tuossa iässä koira on lapsuudesta siirtymässä murrosikään.

Olen kyllä Näkemykseni kanssa samaa mieltä. Koira koettelee johtajuutta, ja sitä ei lahjomalla korjata. Ja ei kiitos sitten niitä koira menenttää luottamuksensa lässytyksiä. Mikäli koira on tervepäinen niin kestää, vaatii , pientä maanpinnalle palautusta.

Koiran mielestä treenaaminen on kivaa? ja treenaatte kahdestaan tai koulutuskentälllä? muualla ette sitten treenaa ja koiralla on kivempaa kaikki uus? koira on nuori, eikä se ole vielä harjoitellut paljoakaan häiriötilanteissa? Entäs jos treenais silloin muuallakin kun on muita ihmisiä, vaikka pari sekunttia/minuuttia?

Minulla täysin sama tilanne, jonkin aikaa sitten. Itsellä tollainen sekarotuinen uros poitsu, sisällä kun ollaan osaa ihan kaikki mitä pyydetään ilman minkäänlaista ongelmaa, mutta heti ku lähetään ulos tai otan vaikka kaverin mukaan, niin rupeaa kaikki muu kiinnostamaan. Itselläkin meinas ja menikin hermot moneen kertaan, mutta ei se hermojen menettäminen auta mitään, täytyy vaan jaksaa yrittää uudestaan ja uudestaan, kyllä toikin vaihe menee ohi se on ihan varma, kun jaksaa ahkerasti treenata.

Alkaa kuunella paremmin kun täyttää kaski,JOS koulutat koiraa hyvätapaiseksi.Käytä kehuja ja nameja palkaksi.Kun ikää tulee, tilanne helpottuu.

Ei sulla mitään johtajuusongelmaa ole. Tuota kutsutaan koiran murrosiäksi.
Maailma vain aukeaa niin villinä ja avarana nuorelle koiralle, että mielenkiinto hajaantuu moniaalle. Omaa egoasi ja kunnianhimoasi tässä nyt koetellaan. Sehän on hienoa että muut ihmiset ovat kivoja ja kiinnostavia. Pääasia että olet onnistunut hyvin koirasi kouluttamaan. Kunnianhimoisemmat kilpailusuoritukset ja muut näytökset saat nyt unohtaa muutamaksi kuukaudeksi sovinnolla. Mikään rankaisumenettely tai muu johtajuuden rautalangasta vääntäminen koiralle tuskin auttaa, pahentaapi vain. Laske kymmeneen, kasvata hermoasi, ymmärrystäsi ja pinnaasi. Ei-toivottu käytös jätetään huomiotta, ja toivottua vahvistetaan pienestäkin parannuksesta.
Ehkä olisi aika ottaa parin kuukauden reenikatko. Luettuani toisen kerran viestisi läpi tuli mieleen, että olet tainnut hyvin kunnianhimoisesti harjoitella paljon päivittäin koiran kanssa. Alle 8 kk koira on hyvin nuori, enemmän pentu kuin mitään muuta. Koirat yleensä tykkäävät lyhyistä, muutaman minuutin intensiivijaksoista jolloin ensin on jotakin omistajan ideoimia sulkeisia ja lopuksi huippukivaa yhdessä esim. lelun kanssa pelmuten. Olet ehkä vetänyt aikuiselle koiralle sopivia puolen tunnin suoritussessioita läpi? Ja koiralla ehkä ei ole ollut ihan niin huippukivaa kuin olet luullut tai ainakin tuo murkku nyt katkaisi uraputken.
Ehdotan että jätät koulutukset hyvin vähälle varsinkin koulutuskentällä, ja sen sijaan aloitat kontaktiharjoittelun niin että aluksi harjoite tehdään jossakin puskissa ilman vieraita koiria tai ihmisiä. Yksi sana esim. "katse" jolla saat koiran huomion, sitten kehut ja vapautus (plus palkkio jos on). Ja kehity huomaamaan pieninkin merkki siitä, että koiraa alkaa turhauttaa tai kyllästyttää, lopeta ennen sitä. Satsatkaa kivaan ulkona yhdessäoloon lenkkeillen, juosten, uiden, tavaten koirakavereita. Jokin perus-arkitottelevaisuus riittäköön murrosikäisen suoritteeksi, eikä aina sitäkään voi vaatia 100 %.

Yritä pitää hermosi kasassa, koira huomaa ensimmäisenä jos olet ärtynyt ja tyytymätön ja muuttaa käytöstään suuntaan joka ei sinua ilahduta myöskään (esim. karkaa).

Tuo ikä on se kun koetellaan rajoja, vastaa ihmisellä sellaista seitsemäntoista vuotiaan kapinaa. Ole aktiivisesti rauhallinen, kehu paljon kun asiat menevät oikein, jos sanot ei pidä tästä aina kiinni. Koira on tapaeläin, eli toistot, ja johdonmukaisuus sinun toiminnassasi ovat nyt äärimmäisen tärkeää. Eli jos ei saa hypätä vasten, ei sitä saa tehdä koskaan. Jos ei saa tulla sänkyyn, niin ei sitten koskaan.
Lenkittäessä vilkkaalla alueellamissä kulkee ihmisiä ja,muita koiria, ennakoi tulevaa tilannetta, vahvista käskyä mikä sinulla on käytössäsi, esim. Mennään tai eteenpäin. Lisäå juuri ennen kohtaamista vauhtia, ja ota hyvä kontakti koiraasi. Näin ohitukset helpottuvat, muista aina kehua hyvästä käyttäytymisestä. Porkkanaa, ja porkkanaa. Mitä vähemmän sääntöjä, sitä helpompi on niistä pitää kiinni, kun nääs ne itse muistaa.
Puhu paljon koirallesi, joka tilanteessa, ajan kuluessa huomaat kyllä miksi.
Se vanhempi jolla on ollut neljä hyvää sakemannia

On se kumma, kun ei osata mainita koiran rotua...

Uusin tutkimus kumoaa sodan jälkeisen selätys ja ranneliike nypläys opit. Positiivisella (aktiivisella) vahvistamisella saadaan nopeammin tuloksia ja suoritusvarmuus nousemaan. Huono käytös jätetään huomioimatta tai ohjataan se sallittuun tekemiseen. Mulla on itselläni pelkoaggre pellossa kasvanut joka nykyään toimii kentällä ja kotona eikä ole tarvinnut selättää ainoastaan purkaa tarmo tekemiseen.
Muuten.. Kyllähän vaimonhakkaajankin puoliso seisoo kiltisti rinnalla ja tekee vaan onko se onnea se?