Mikä tunne, kiusattu?

FirstTime

Olen ollut alle 3 kk ollut työpaikalla. Määräaikainen. Julkinen sektori. En tiedä mistä tämä on mennyt liikkeelle, mutta en ole toivottu henkilö. Muilla on paljon inside-juttuja. Ei sellaiseen keskusteluun voi osallistua. En myöskään tiedä mitä on menossa milloinkin.

Tämä ja viime viikko on mennyt koko ajan helvettiin. Yritän hymyillä ja olla mukana - aluksi olin liiankin. Alkuhuuma. En tiennyt rajojani. En tuntenut kuvioita. Ihmissuhdekuvioita. Halusin tutustua. En osaa. Mokasin kaiken. Esmies otti tämän esiin: "menetelmäsi ei sovi tänne. Olet erikoinen". Tajusin. Mokasin. Esimieskin sen sanoi. Olen menettänyt pelin. Menetän kohta itseni.

Ei minulla ole oikeastaan luottohenkilöitä, joille puhua. En ole uskaltanut lähteä semmoiseen heti alusta - kertomaan itsestäni. Olin ennen työnsaantia hieman masentunut, mutta piristyin kun sain työpaikan. Minulla ei ole mitään hienouksia. Vaikka valmistuin, niin tuntuu, että en ole mikään. Gradu venyi ja se oli huono - mutta sen yliopiston proffat eivät edes anna hyviä numeroita. Kaikki tietää sen, mutta ei ne, jotka ovat valmistuneet muista yliopistoista. Kesätyöpaikkoja hain vain silloin tällöin. Viime vuonna olin oikeastaan itsemurhan partaalla - pelkästään sen takia, että en saanut gradua valmiiksi. Olen äärettämän iloinen työpaikasta.

Tuntuu kuitenkin siltä, että kaikki muut ovat ottaneet minusta selvää. Jotain minusta on selvitetty - aikaisempia harrastuksia. En ole puhunut niistä mitään. Inhottaa, kun en saa puhua itse tai minulta ei kysytä.

Pahinta on kuitenkin se, että ei katsota silmiin. Ei puhuta minulle. Vain kaksi puhuvat - uusi ja kaksi vakituista. Aikaisempi eräs toinenkin uusi puhui, mutta ei enää. Tajusin, että minusta on jotain juttua. En halua luoda suhdetta tähän hyvään ja kivaan uuteen työntekijään, koska pian joku kertoo jotakin minustä hänelle ja hän ei katso enää minua. Haluaisin avautua jollekulle, mutta en uskalla luottaa kehenkään. Mutta ajattelin tehdä sen kuitenkin. Hän on kiva ihminen, joka on oikeasti kiinnostunut minusta. Minun pitää olla vain rohkea.

Selvästi jotkut ovat huomanneet, ettei tässä ole kaikki oikein. En pysty sanomaan mitään, sillä en voi vaikuttaa tilanteeseen ja haluan kuitenkin ajatella, että syy on minussa, ei heissä. En voi kertoa ajatuksiani julki mitä minä ajattelen "työkavereista".

Työpisteeni on paikassa, jossa en voi olla näkymätön - en voi olla ajattelematta, että ympärilläni on minua väheksyviä ihmisiä. Jos olisin nurkassa, niin ei tarvitse ajatella sitä tilannetta missä olen.

Takapakkia tulee. Joku soittaa, että nyt meni väärin. Ok, korjaan virheen. Toinen huutaa keskellä avokonttoria ja kun asiaa mentiin selvittämään neljän seinän sisälle), niin kaikki on ok - pieniä virheitä sattuu. Kaikille kuitenkin jäi mieleen, että olen tohelo. Ei-toivottu henkilö. Pelle. Hyvä, että pystyin olemaan itkemättä julkisesti.

En edes täällä pysty kertomaan mikä on vikana. Perehdyttäjäni oli huono. Työnlaatu oli huono. "Kai sä nyt osaat?" ja menee tekemään omia tehtäviä... En ollut silloin työn sisällä, joten en osannut kysyä oikeita kysymyksiä. Yhden tai kahdenkaan kerran näyttämisen jälkeen ei voi kukaan osata. Nyt on eri asia, koska sain oikeat materiaalit työn tueksi, jolloin tajusin millaisia virheitä olen tehnyt.

Aloitin tällä viikolla systeemin, jossa paan plussat ja miinukset yhteen ja mietin päivän saldoa, koska viikko lähti käyntiin niin pahasti. Esim. sen julkisen nöyryyttämisen jälkeen nukuin vähän alle 3 tuntia. Eilen nukuin jo vähän paremmin, 7h, mutta heräsin ennen aamua kolme kertaa. Olen kuitenkin pitkin viikkoja herännyt ennen aamua eli en ole saanut kunnollisia unia.

Yritän kuvitella, että tänään on plussapäivä, kun puhelimessa oli erittäin seksikäs miesääni. Mietin että, sitä hetkeä ei kukaan ota pois. Plussaa on se, että tutustun pikku hiljaa kivaan ihmiseen. Ajattelin tehdä rohkean siirron ja tutustua paremmin.

Tällä hetkellä olen kuitekin miinussaldossa, koska koko tämän viikon ajan olen joka päivä itkenyt töitten jälkeen. Aina kun kotiin pääsen, romahdan. Pystyn pitämään kasvoni ulkona, mutta heti kun laitan kotioven kiinni, purskahdan itkuun. Koti on paikka, jossa voin päästä ajatukset ulos, mutta nämä ajatukset tuhoavat minut. On niin paljon ulkona jättämisiä tilanteita, että en kestä. Katseet. Puheet, jossa minua ei ole olemassakaan... Ei niihin voi osallistua.

Minun on oikeasti vain jätettävä kaikki yhteistauot, niin alan voimaan paremmin.

9

203

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • antiuraohjus

      Itse miettisin, mitä tykkään työtehtävistä? Kiinnostaako kyseinen toimiala silmänmuljauttelijoista ja dissaajista huolimatta? Onko työkokemuksesta hyötyä jatkossa? Jos pitäisin työstä tai tarvitsisin ehdottomasti siitä saatavan palkan, miettisin jaksaisinko jatkaa ihmissuhdekiemuraongelmista huolimatta. Sinnittelisin varmaankin määräaikaisuuden loppuun saakka. Luottaisin siihen, että esimies käskee kyllä ulos tai ohjaa tekemään asioita toisin, jos niin haluaa.

      Aikoinaan pyörin lähes nelikymppiseksi saakka julkisella määräaikaisena, välillä jouduin olemaan myös työttömänä. Melkoisia kokemuksia oli minullakin kiusaamisesta, ulkopuolisuudesta ja niiden sietämisestä, koska laskut oli pakko maksaa. Kokemuksista johtuen tunnen edelleen olevani vain käymässä "toisten" työpaikalla. En tule koskaa kuulumaan sisäpiireihin, mutta elannon tienaaminen riittää minulle.

      • eijaeijaei45v

        Hyvällä maulla kirjotettu.Mulla kunnan puolella sama kaava.Ei koskaan taloksi vaan käymässä ollaan.Työt tehdään ja hymyillään.Peppujen nuolijat tiedetään ja niille pannaan aina viimeiseksi kahvi pöytään jos silloinkaan.Pomoa kunnioitetaan mutta ei nuoleskella.Oma rauha vaaditaan ja samoin muille.Ei pyritä mihinkään eikä esitetä mitään.Turhiin illanistujaisiin kuuntelemaan muiden haukkumisia ja ruikuttamista vältetään kuin ruttoa,voidaan harkita jos piikki auki aamuun asti ja täydellä palkallaSilloinkin valitaan huonetoveriksi joku samankaltainen .


    • DarkKnightman
    • uupunut

      työpaikkakiusauksen uhrina jo 8 vuotta,esimies ei tee asialla mitään,nuolee kiusaajan takapuolta !

    • ihantavallista

      Valtiolla ja kunnalla minulla ihan sama juttu. Pahimmat kiusaajat löytyy just noista. Valtiolla olin kuin ilmaa, minua ei tervehditty, minun yli puhuttiin, jos oli tarjolla pullaa, keksiä tai kahvia niin muille niitä ojennettiin, mutta minut aina jätettiin välistä. Kun yritin tervehtiä minulle ei vastattu takaisin. Ihmiset kurnuttaa kopeissaan nyreissään jne. Ihan tavallista vissiin tuolla. Toisessa yksikössä oli vielä paljon pahempaa kuulemma tuo.

      Kunnan työpaikkahaastatteluissa nauretaan päin naamaa räkäsesti, suositaan aina jotain tiettyä ryhmää esim. alle 25-vuotiaat, mamut, sivarit ja kaverit sun muut. Pienet on piirit ja kaikki tuntee toisensa. Jos joku on päättänyt, että tuosta ei tykätä tai tuota ei koskaan oteta meille niin alkaa kamala mustamaalaus. Korruptio ja hyvä veli-järjestelmä oikein jyllää. Tahalleen ei osata mitään ja ollaan oikein hitaita ja tumpeloita. Muutenkin syynätään ja on kaikenlaista nuuskijaa, etsivää jne. Mistä olet kiinnostunut, poliittinen ajatusmaailma, uskonnollisuus jne. Halutaan palkata tietyn poliittisen ajatusmaailman omaavia ja tehdään taustatarkistusta ennen palkkaamista ja valitaan töihin sen perusteella se ihminen.

      Tuskin sinussa on mitään vikaa. Vika on todennäköisesti siinä työyhteisössä. Se varmaan vaan on niin, että siellä on huono ilmapiiri. Kuulostat siltä, että sinulla on liika stressiä. Mitä jos vain yrittäisit rentoutua. Sinulla on tarve pärjätä siellä työpaikalla, mutta vaikka kuinka hyvin tekisit työsi niin aina voi tulla takapakkia, potkut tai vähintään nöyryyttämistä. Tiedät sen, olet tehnyt parhaasi ja muuta et voi.

      Tsemppiä ja koita jotenkin levätä ja rentoutua tai jotain.

      • Pätkäkusetus

        Voi kun tuntuu ihanalta lukea näitä juttuja! Olen itsekin ollut paljon julkisella sektorilla sijaisuuksia tekemässä, ja olen ollut hyvin tunnollinen. Tuo kaikki on niiiin tuttua!!
        Se tuntuu ihanalta, etten ole näköjään ainoa jolla on tuollaisia kokemuksia. Monesti tunsin itseni täysin epäonnistuneeksi ihmiseksi, kun jotkut toiset sijaiset, jotka selvästikin tunsivat minut uhkaksi omille sijaisuuksilleen, menivät kantelemaan silkkaa sontaa esimiesnaiselle, huom ESINAISELLE!
        Tuskin miesten johtamat yksiköt olisivat olleet niin skitsofreenisia. Julkisella sektorilla kautta linjan syy on HUONOSSA JOHTAMISESSA!! Pelkkää nälvimistä, ylimielistä suhtautumista, väheksymistä.... Täytyy olla todella vahva persoona joka kestää sitä sisäänpäinlämpiävää ilmapiiriä, ilkkuvia katseita, jotkut jättivät jopa tervehtimättä ja katsouvat muualle kun tulivat käytävällä vastaan. Luettelo on loputon.
        Nyt olen ollut muutaman vuoden kotona enkä ole enää edes hakenut töitä kun oen jo eläkeputkessa. Ansiosidonnainen on jäänyt todella pieneksi ja eläkettä ei uskalla edes ajatella. Jos saisin koottua itseni niin voisin vielä vähän aikaa tehdä töitä jos niitä saisi. Sekin paikka jossa viimeksi olin, kärsii jatkuvasti työvoimapulasta.
        Kukaan ei kertonut takavuosina ettei lyhyistä sijaisuuksista kerry eläkettä, joten minulla on melkoisesti sellaisia sijaisuuksia joista ei eläkettä ole kertynyt. Keva:sta tuli eläkekertymä tässä pari vuotta sitten. Luulin että ne sijaisuudet lasketaan yhteen, mutta eipä niin ollutkaan:8( Tosi huijattu olo!! Tietenkin ne jotka ovat tienneet tuon, eivät ole huolineet niitä alle 3kk:n sijaisuuksia ja nämä pirulliset naisesimiehet ovat käyttäneet tietämättömien ihmisten hölmöyttä hyväkseen. Aina pelkkää kesäduunia kesä-, heinä- ja elokuuksi ja heti elokuun viimeinen päivä potku persiiseen ja suosikkisijaiset ovat saaneet jatkaa pitemmän aikaa. Tein 13 kesää perääkäin kesätöitä mutta nyt saa riittää!!
        Nykyään kertyy jo lyhyemmistäkin pätkistä eläkettä. Mielestäni pitäisi laskea eläke niin että enne lakimuutosta tehdyistä lyhyemmistäkin sijaisuuksista kertyisi eläkettä.


      • typerärätaikuisetnaiset
        Pätkäkusetus kirjoitti:

        Voi kun tuntuu ihanalta lukea näitä juttuja! Olen itsekin ollut paljon julkisella sektorilla sijaisuuksia tekemässä, ja olen ollut hyvin tunnollinen. Tuo kaikki on niiiin tuttua!!
        Se tuntuu ihanalta, etten ole näköjään ainoa jolla on tuollaisia kokemuksia. Monesti tunsin itseni täysin epäonnistuneeksi ihmiseksi, kun jotkut toiset sijaiset, jotka selvästikin tunsivat minut uhkaksi omille sijaisuuksilleen, menivät kantelemaan silkkaa sontaa esimiesnaiselle, huom ESINAISELLE!
        Tuskin miesten johtamat yksiköt olisivat olleet niin skitsofreenisia. Julkisella sektorilla kautta linjan syy on HUONOSSA JOHTAMISESSA!! Pelkkää nälvimistä, ylimielistä suhtautumista, väheksymistä.... Täytyy olla todella vahva persoona joka kestää sitä sisäänpäinlämpiävää ilmapiiriä, ilkkuvia katseita, jotkut jättivät jopa tervehtimättä ja katsouvat muualle kun tulivat käytävällä vastaan. Luettelo on loputon.
        Nyt olen ollut muutaman vuoden kotona enkä ole enää edes hakenut töitä kun oen jo eläkeputkessa. Ansiosidonnainen on jäänyt todella pieneksi ja eläkettä ei uskalla edes ajatella. Jos saisin koottua itseni niin voisin vielä vähän aikaa tehdä töitä jos niitä saisi. Sekin paikka jossa viimeksi olin, kärsii jatkuvasti työvoimapulasta.
        Kukaan ei kertonut takavuosina ettei lyhyistä sijaisuuksista kerry eläkettä, joten minulla on melkoisesti sellaisia sijaisuuksia joista ei eläkettä ole kertynyt. Keva:sta tuli eläkekertymä tässä pari vuotta sitten. Luulin että ne sijaisuudet lasketaan yhteen, mutta eipä niin ollutkaan:8( Tosi huijattu olo!! Tietenkin ne jotka ovat tienneet tuon, eivät ole huolineet niitä alle 3kk:n sijaisuuksia ja nämä pirulliset naisesimiehet ovat käyttäneet tietämättömien ihmisten hölmöyttä hyväkseen. Aina pelkkää kesäduunia kesä-, heinä- ja elokuuksi ja heti elokuun viimeinen päivä potku persiiseen ja suosikkisijaiset ovat saaneet jatkaa pitemmän aikaa. Tein 13 kesää perääkäin kesätöitä mutta nyt saa riittää!!
        Nykyään kertyy jo lyhyemmistäkin pätkistä eläkettä. Mielestäni pitäisi laskea eläke niin että enne lakimuutosta tehdyistä lyhyemmistäkin sijaisuuksista kertyisi eläkettä.

        Näköjään tyyli ei muutu, vaikka vuodet vierivät. Valtiolla muutokset ovat erityisen hitaita.

        Aikoinaan menin julkiseen toimistoon muutamaksi kuukaudeksi. Mieli oli avoin ja paikka kiinnosti kovastikin. Esimiesnainen esitteli 1. työpäivänä ihmisiä ja tiloja. Pomon sanottua pari lausetta, erään työpöydän äärestä kuului ensimmäinen töräytys. Valtion virassa ollut toimistosihteeri päästi aivopierun, joka oli tarkoitettu tulokkaalle loukkaukseksi. Hänen kollegansa tirskuivat kuin pikkutytöt, esimiesnainen hymyili vaivautuneesti. Sama meno jatkui läpi pätkäkusetuksen. Minulla oli tuossa vaiheessa jo ikää sekä kokemusta, joten osasin suhtautua, mutta ymmärrän hyvin, että nuorelle ihmiselle tuollaiset paikat voivat olla tuhoisia.


    • aloittajalle

      Sinä olet vain siellä töissä, sinun ei kannata miettiä siellä jotain inside-juttuja ja pyrkiä pääsemään niihin mukaan. Luulisin, että helpointa sinulle olisi, jos pyrit vain tekemään työsi niin hyvin kuin osaat, etkä keskity siihen. mitä muut sinusta ajattelevat. Sinä olet mennyt sinne tehdäksesi töitä, etkä minkään muun asian takia. Toki hyviin tapoihin kuuluu olla ystävällinen muille ja pyrkiä hyvään ryhmätyöskentelyynkin, mutta sinun ei kannata arvioida muiden reaktioita ja käytöstä suhteessa sinuun.

      Kun minä menen uuteen työpaikkaan, en koskaan oleta tai edes halua sieltä mitään muuta kuin säännölisen korvaukseni tehdystä työstä. Pyrin tekemään työni kunnolla ja jos se ei riitä, niin ainahan ihminen oppii uutta ja ainahan meissä kaikissa on kasvamisen varaa.

      Lopeta turha stressaaminen ja ota ohjeet positiivisena ja kiitollisenakin vastaan ja muista se, ettei sinun tarvitse miellyttää ketään, niin työntekokin maistuu erilaiselta. :)

    • Faktatieto

      Jopa puhelinmyynti tuntuu luxukselta valtionvirasto- keikkojen jälkeen:D
      Mutta hei, tämä on ihan yleinen faktatieto valtion ja kunnan töissä, että sellaista niissä on. Naisvaltainen ala ja juorut kiertää eli ei mitään uutta auringon alla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      16
      2128
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      84
      2068
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1367
    4. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      145
      1170
    5. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      10
      1166
    6. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      79
      1132
    7. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      249
      886
    8. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      171
      853
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      62
      821
    10. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      59
      811
    Aihe