Tulin vilkaisemaan mitä tänne kuuluu, no en alkanut lukemaan, tuskimpa tästä asiasta on nyt kirjoitettu.
Kun harmittaa niin ihmisten uteliaisuus, terve uteliaisuus on ihan oikein, mutta kun ei kuulokaan ole parasta ja aletaan puhumaan olettamuksia, eikä pidä ollenkaan paikkaansa.
Toinen asia on kun aletaan neuvomaan toisia, että mitä sinun pitää tehdä, kävellä, juosta, syödä sitä sun tätä ja sukuhan näissä on pahinta. Minä olen päättänyt, että säästän sanoja, mitä vähempi sanoo, sen vähempi tarvitsee katua sanomisiaan.
Ajatuksia puheista
zxwå
13
65
Vastaukset
- jjoutava
puhutaan mitä puhutaan, mutta jos ei lue mitään, ei kuule mitään, niin tuskimpa silloin pystyy kirjoittamaan ainakaan kiinnostavasi. Siinä se on koko juju, että kiinnostavasti, omasta päästä ja asiasta jonka toinenki ymmärtää. Ainahan voi luulla että toinen ymmärtää, mutta silti kannattaa laskeutua pari kerrosta alemmaksi sieltä ylhäisyydestä ja sovittaa tekstit siihen alempaam tasoon.
- kesäpäivänä
Niinpä, palstoilla kirjoitetaan jos haluttaa yleispalstalla joka päiväisiä. Harraste eri elämäpalstat politiikka palstoilla käy kiivas syyttely puolin ja toisin jokainen luulee olevansa oikeassa.
Tämän laatuinen palsta käydään harmittomia keskusteluja aikansa ratoksi, kyllä vaan !- kaaliperhonen
Sanonta, kurikka vierii orrenpäästä orrenpäähän, aina joskus jonkun kohdalle sattuu voi tehdä kipeääkin.
Olin kyläilemässä ja yli 40v anoppi murehti miniäänsä. Ei muuten sanonut minulle näkemmiin kun lähti kotiinsa, olin kyllä mennyt Linnean kanssa varmuudeksi kävelylle, ettei näkemiin sanomisesta tule mitään, sitäpaitsi en halua anopin läsnäoloa tyttären kanssa.
Silloin minulta oli palaa päreet, huomautin muistatko yhtään kun anoppi antoi teille talonsa ja muutti palvelutaloon vielä hyväkuntoisena. Anoppi oli kesän tullen tullut katsomaan pihan kukkasia, mitä sinä teitkään, otit poikasi kädestä kiinni menit kovaa vauhtia lähikatua pakoon, anopin pois lähtöä näkemästä, siis sanoa anopille näkemiin.
Miksi miniät suhtautuvat anoppiin aina nirppanenäisesti, vaikka anoppi olisi enemmän oppia saanut kun miniä. Onko kysymyksessä alemmuuden tunne vai mustasukkaisuus aviomiehestä anopin pojasta? Tiedä häntä. - ent.vävy
Kokemusta anopista, enempi oli tunkeilija neuvoja omaansa kaitsemassa minä vävy olin vienyt hänen silmäteränsä oli lurjusmainen teko mieheltä niin ei niillä ole muuta mielessä kuin se yksi. Sitten niin mitä liene ajatellu kun tytär tuli raskaaksi "nyt se pirulainen viimesen tempun teki" hah heh heh.
- kaaliperhonen
ent.vävy kirjoitti:
Kokemusta anopista, enempi oli tunkeilija neuvoja omaansa kaitsemassa minä vävy olin vienyt hänen silmäteränsä oli lurjusmainen teko mieheltä niin ei niillä ole muuta mielessä kuin se yksi. Sitten niin mitä liene ajatellu kun tytär tuli raskaaksi "nyt se pirulainen viimesen tempun teki" hah heh heh.
Sehän on vissi juttu että siitä suuresta rakkaudesta ottaa osansa sexi, ikäänkuin kaiken sinettinä. Sattui vain se yhteinen onni tulemaan kolmanneksi suhteeseenne ja onni senkun parantui. Pojaltä hävisivät finnit naamalta, alkoi parran kasvu. Tätä se elämä on.
- 70-luvulla
Anoppini piti minua aina kaikkeen pystyvänä. Kiusoitteli joskus, kuinka teen aina työt hyvin. Kerran kun olimme kesälomalla anoppilassa, muu väki lähti heinäntekoon, jäin anopin kanssa kahden. Anoppi teki eväitä heinäpellolle vietäväksi. Huomasin että anopilla oli nännit korkella, taas hän kiusoitteli "työnteosta".
Huomasin kiihkeyttä äänessä, tullessa lähemmäs laitoin käteni nänen rinnoillensa. Anoppi sanoi vain eikös ole kiinteät. Siitä se sitten suudelman jälkeen lähti "työnteko". Keittiön pöydällä anoppi sai kokea miltä vävyn kalu tuntuu. Kesken touhun anoppi sanoi että hänellä ei ole enää säännölliset kuukautiset "anna mennä vaan" . Se laukeaminen jäi ikuisiksi ajoiksi mieleen. Asiasta ei puhuttu meidän kesken sanaakaan sen jälkeen.
Meni yli kolmekymmentä vuotta anoppi jäi leskeksi. Kävin auttelemassa anoppia pikku töissä. Kahvittelu kuului aina ohjelmaan. Tarjouduin tiskaamaan kupit, anoppi ei antanut "kyllä minä tiskaan".
Vieraskupit oli kuivauskaapin ylähyllyllä, anoppi pyysi minua kuivaamann ja laittamaan ne sinne. Laittaessani kuppeja ylähyllylle piti painautua aivan kiinni anoppiin, niinpä tietenkin muistui mieleen se vanha heinäaika. Kaluni kovettui kuppeja nostaessa. Anoppi selvästi painautui lujempaa minua vasten.
Anoppi oli pitkälti yli 80 vuotias. Hän laittoi toisen kätensä taakseen ja puristi kaluani, sanoi ompas se kova. Hänellä oli jalassaan oloasun housut, laskin ne alas, avasin vetoketjuni ja työnsin kaluni anopin paljaalle pepulle, se olikin yllättäen voideltu jollain.
Sinne painui, anoppi tuumas ettei ollut aikoihin saanut sinne mitään. Nyt sai, lasti meni aika äkkiä perille. Olin itskin niin kiihottunut. Siitä on jo vuosia, jäi varmaan viimeiseksi kerraksi.
- zxwå
Anoppi-miniä aihe on mielenkiintoinen, aina siitä saa aikaan kirjoitustulvan. Sitä tulvaa en nyt halua, mutta kirjoitan siksi kun tuolla mainittiin anoppi juttuja. Minulle on tuotu ihanat miniät, mutta en ole mennyt heidän asioitaan tonkimaan ja kun olen olemassa harvapuheinen, niin minun on helppo noudattaa alussa kertomaani ohjetta.
En ole missään yläilmoissa lehmän ja sian sontaa olen työkseni luonut ja tämän tietokoneen olen itseoppinut käyttämään.
Mutta sydämen sivistystä pyydän Luojaltamme. Maaningalta tuli viime vuosisadan alkuvuosina muuan Anna Miina piiaksi erääseen eteäsuomalaiseen kartanoon. Samana vuonna samaan kartanoon palkolliseksi tuli Tammelasta Iisak Rikhard.
Molemmat olivat kotoisin maalaistaloista, jotka eivät pystyneet elättämään kovin suuria lapsilaumoja.
Niinhän siinä kävi, että vilkas ja nauravainen hämäläispoika valloitti ujon ja hiljaisen savolaistytön. Liiton seurauksena oli kolmetoista lasta. Nuorimmasta pojasta tuli sitten aikanaan minun mieheni ja AnnaMiinasta anoppini.
Kun ensimmäisen kerran menin sulhaseni äitiä tapaamaan, hän sanoi pojalleen, että muista olla kiltti tuolle tytölle, kun hän on noin pienikin.
Mummo itse oli minua olkapäähän, laiha ja raskaan työn kumartama.
Muuta hän ei sitten sanonutkaa, eikä millään tavalla sekoillut meidän elämäämme.
Hän oli vieläkin ahkera, hoiti kotipihan kukkaset, kutoi mattoja ja kävi Helsingin torilla myymässä kukkia ja marjoja.
Hän kuunteli radiota, katseli teeveetä ja ennen kaikkea luki sekä lehtiä että varsinkin kirjallisuutta. Hän pystyi keskustelemaan mistä tahansa asiasta. Lisäksi hän pystyi nauramaan itselleen!
Sellainen oli minun anoppini: ahkera, lämminsydäminen ja intelligentti. Siis hyvä anoppi.- vävy
Onko siinä savolaisvitsissä jotain nekatiivista kun anonoppi putos järveen, eikä naarata.
- henkitys.hajahtaa
Kun anoppi käski.
Nokka tohisi kuin syyslenssun alkajaisiksi. Pientä lämmönnousuakin. Muijani oli sen kanssa luurissa. Oli maininnut vilutaudin oireistani. Käskettiin linjalle.
Otat ja syöt kaksi valkosipulin kynttä, raakana pureskellen.
Siinä sipuli oli sellainen pienempi litteä ja isompi kynsi. Tunsin kun se väkevä öljy levisi kieleen ja nieluun. Luulin että nahka niistä lähtee.
Jääkaapista löytyi puolukkapurkki. Mätin siitä sokeroitua hilloa. Se tuntui lievittävän, ja tunto palasi lärveen.
Jään odottamaan lisääkö tuo hirmuinen luonnontuote vastuskykyäni tauteja vastaan näin syksyn kynnyksellä. Anoppi on lämminhenkinen ihminen kuten sen tytär, vaimonikin. - teeppä-joskus-näin
Jokaisessa yhteisössä on juoru-akkansa,
luonnevikaset tietää kaikkien asiat paremmin kuin asianomainen itse,
joskus voi kysyäkki pahatahtoiselta juoru-akalta,
" mitä minulle tänään kuuluu " heh heh,- ohutta.viherkaihia
Ei kun se meni niin että apeahko selvännäkijä ajatteli tuttavastaan hänellä menee lujaa - mitenhän minulla?
- hihhhiiiiii
Löytyi tällaisia anoppijuttuja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä423394- 361994
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?301739- 161527
- 231508
- 91391
- 241387
- 141237
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai781135- 221102