Lähitulevaisuudessa tulee talon rakentaminen, vielä ei ole mitään sitoumuksia minnekään, joten tietoa yritän etsiä miten saa mahdollisimman terveen talon aikaiseksi. Nopeasti löytyi "uudet" karmivat pakotukset koneelliseen ilmanvaihtoon ja luonnollisesti siitä aiheutuviin ongelmiin täällä Suomen maassa, ja olin kuin puulla päähän lyöty, siis monttu auki, tästä suomalaisten virkamiesten pakottamis-meiningistä. Tämä on suoraan verrannollinen 70-l. tasakattoihin.
Mutta asiaan: tietoa löytäessäni törmäsin myös puheisiin, että näitä voi mm. ainakin hirsitaloissa kikkailla, jottei tarvitse lainkaan koneellista ilmanvaihtoa (eikä siten talon muovitusta). Mistään en kuitenkaan löytänyt sen tarkempaa selvennystä asiaan.
1. Miten niitä energiatehokkuusarvoja käytännössä mitataan?
2. Mitkä asiat kompensoivat energiatehokkuudessa toisiaan? (=miten saa paremman luokituksen?)
3. Mikä luokitus läpäisee energiatehokkuustestit?
4. Millaista hirren pitäisi olla, jotta se olisi sekä "hengittävä", että energiatehokas? Paksuus/eristeet? Minä en luota yhdenkään talopakettimyyjän nettisivujen ylistyslauseisiin.
5. Voiko rakennustarkastuksen ulkoistaa?
6. Miten lämmön talteenottokykyä tehostetaan hirsitalossa?
7. Kuinka todennäköistä on, että rakennus saisi lopulta sellaiset luokitukset, että siinä ei saisi asua?
Nyt ei tule muuta mieleen, kuin pieni bonuskysymys:
8. Kuinka vittumaisia/ihania rakennustarkastajia eteenne on sattunut? Onko oma asenne/positiivisuus/negatiivisuus/omat puheet vaikuttaneet hyvään tai huonoon suuntaan? :D
Googlaamisen ongelma on suomalaisten huono äidinkielen osaaminen ja yhdyssanojen käyttövaikeudet. Tietoa täällä haetaan, joten kommentit tietämättömyydestäni/kyvyttömyydestäni voi jättää oman pään sisään, ja provosoijat tietäkööt että eivät saa minussa kipinää aikaiseksi. :)
Haluan vastauksia koneellisen ilmanvaihdon vastustajilta, täällä ei nyt keskustella siitä onko se hyvä vai ei ja miksi.. :P
Onko kikkailuvinkkejä hirsitalon e-vaateisiin?
24
2984
Vastaukset
- Kikka-numero-yksi
Osta vanha hirsitalo tontteineen ja se oli sitten siinä. Ei iske e-vaateet vaikka olisi sianrakko ikkunana ei kukaan voi mitään. Älä missään nimessä osta ja siirrä vanhaa hirsitaloa koska sitten iskee kaikki e-vaateet.
Ei ole kuin pari päivää kun televisiossa perinnerakentajat itkivät kuinka ei riitä että e.vaateilla pilataan uudet rakennukset kun vanhatkin pilataan e-vaatimuksilla.- vierrrras
Ainoa miinus tuossa vaihtoehdossa on, että haluaisin modernin hirsitalon. Ei siksi, että se on muodikasta tai että vanhassa olisi jotain vikaa, mutta kaamosmasennus on aika vakava ja yleinen kansantauti täällä Suomessa ja lisäksi olen lievästi klaustrofobinen. Isot ikkunat, korkeat huoneet ja avoimet tilat yleensäkin ovat ehdottomia. Olen kuullut tällaisen olevan nykyisilläkin energiavaatimuksilla ihan mahdollinen eikä kovin vaikeasti käytännössä toteutettavissa. Tai olisiko sellainen esim. mahdollista, että rakentaa muovittoman hirsitalon, jonka ulkopuolella tiili-/kiviverhoilu? Meinaan kuulen yhtä paljon näitä "ei kannata"- kommentteja, kuin "se riippuu taidoista ja tavoista".
Olen kuullut myös, että urakoitsija laittoi maksusta ylimääräistä eristettä seiniin tai johonkin tarkastuksen ajaksi, jotta lukemat saatiin kohdilleen, ja sitten vihreän valon jälkeen otettiin ylimääräiset pois. Haluaisin vahvistusta sille, onko kyseessä tosiaan niin älyttömät ja epärealistiset vaateet, että näin joudutaan tekemään? Vai onko isoikkunainen energiavaatimukset täyttävä hirsitalo ihan realistinen ilman höyrysulkuja?
- InsinööriX
Koneellisia ilmanvaihtojakin on kaksi erilaista. Tuo mihin itse viittasit on koneellinen tulo/poisto-ilmanvaihto LTO:lla ja sitä en todellakaan suosittele. Mutta koneellinen poistoilmanvaihto on oikeastaaan vain huippuimurilla tehostettu painovoimainen ilmanvaihto. Tuon huipparin ansiosta se toimii myös kesällä ja teho riittää myös saunan/kylpyhuoneen tehokkaaseen kuivatukseen, mihin painovoimainen ei valitettavasti pysty. Oikein tehty seinän läpi hengittävä hirsitalo ei koneellisen poiston yhteydessä välttämättä tarvitse edes korvausilmaventtiileitä, mutta niitäkin voi käyttää.
Mutta taitaa kyllä nykyisillä energiansäästömääräyksillä tämäkin terveellinen ja sisäilman raikkaana pitävä ilmanvaihtoratkaisu olla aika vaikea saada läpi EU/viherterroristien aivopesemistä rakennusviranomaisista?
P.S. Aina sanotaan, että ennenvanhaan talot tulivat hyvin toimeen painovoimaisella ilmanvaihdolla. Tässä vaan on kaksi juttua:
- Ennenvanhaan taloissa ei ollut pelkästään painovoimaista ilmanvaihtoa vaan ennemminkin tulisija-avusteinen. Tulisijathan toimivat kuin huippuimurit.
- Ennenvanhaan taloissa ei ollut asuntosaunoja eikä kylpyhuoneita, joissa nykyihminen lotraa suihkussa päivittäin. Kesällä painovoimainen talo saa näistä kosteuslähteistä 99% varmasti kosteusvaurioita.- voiherrajumala
seinän läpi hengittävää hirsitaloa yms ihan uskomatonta tuubaa hohhoijjaa
- hfiehgiudfhgi
Osta hirret hirsitalovalmistajalta niin saat laskelmat.
Muuten ei onnistu.
Tämä lienee lainsäädännön tarkoituskin... - BauHerr
Varsinki lupa-arkkitehdit ovat v..ttumaisia ja nostavat turhaan kustannuksia. Minä kostan tekemällä itse kaikki turhat asiat, niin kuluiksi tulee sitten vaan tarvikkeet.
Painovoimaisen ilmanvaihdon voi saada läpi, jos asian laskettaa useammalla asiantuntijalla. Se taas maksaa. Yhdet laskelmat eivät ainakaa pks-alueella mene läpi. Toisaalta ei mene hirsitalokaan.
Itse laitan LTO:ta. Huippuimurit ovat rikki meneviä kapistuksia.
Rakennustarkastajat ovat miehiä, eivät siis v...tullisia. Heidän kanssaan tulee juttuun kun puhutaan asiasta. Ne on nuo rakennusalan ämmät, jotka ovat paitsi täysin ammattitaidottomia myös niitä v...tuilijoita.
Tasakatonkin saattoi välttää tekemällä harjakaton vaikka sakon uhalla. Nykyään ovat tiukkapipoisempia.
Tärkei e-lukuun vaikuttava asia on ilmanvuotoluku. Se taas on hirsitaloissa yleensä huono.
E-lukua ei voi mittaamalla tarkastaa, koska se on teoreettinen eikä kuvaa todellisuutta juuri ollenkaan. Ilmanvuotoluku voidaan mitata, joten kehotan noudattamaan varovaisuutta pientä lukua valittaessa.
C-luokalla saa rakennusluvan.
Rakennustarkastus on kaksiosainen: toimit itse tai palkkaat vastaavat (vastaava työnjohtaja, kvv-vastaava, iv-vastaava) ja katselmukset hoitaa kunnan rakennustarkastaja. Virkamies vain varmistaa, että palkkaamasi tarkastaja toimii.
Tarvitset myös pääsuunnittelija, päärakennesuunnittelija, kvv-suunnittelija, iv-suunnittelija, sähkösuunnittelijan, jne. Suunnitteluun ja henkilökunna palkkaamiseen menee arvioilta 20.0000 euroa.- NytPomppas
> Itse laitan LTO:ta. Huippuimurit ovat rikki meneviä kapistuksia.
Huippuimurissa on yksi puhallin ja se on siinä. LTO:ssa vähintään kaksi puhalinta moottoreineen, lämmönvaihdin, kotelo, suodattimia, säätöpeltejä, elektroninen säädin, jne. Kumpi menee herkemmin rikki? - BauHerr
NytPomppas kirjoitti:
> Itse laitan LTO:ta. Huippuimurit ovat rikki meneviä kapistuksia.
Huippuimurissa on yksi puhallin ja se on siinä. LTO:ssa vähintään kaksi puhalinta moottoreineen, lämmönvaihdin, kotelo, suodattimia, säätöpeltejä, elektroninen säädin, jne. Kumpi menee herkemmin rikki?Se, joka on siellä katolla = huippuimuri.
Perustelu: kokemus ja ilmasto-olosuhteet.
Ne eivät kestä kauan. 5 vuotta alkaa olla jo aika hyvä huippuimurin iäksi. - Wanhanajatalonmies
BauHerr kirjoitti:
Se, joka on siellä katolla = huippuimuri.
Perustelu: kokemus ja ilmasto-olosuhteet.
Ne eivät kestä kauan. 5 vuotta alkaa olla jo aika hyvä huippuimurin iäksi.Älä jaksa nyt venkoilla tyhmiä hyvä ihminen sentään !huippuimuri kestää ja lto koneita korjataan useammin. Perustuu nyt ihan selkeään järkeen ja lisäksi liki 40v talonmieskokemukseen virassa kauan nassikkana iskän kanssa ennen hiton lto koneita . Ihme jankuttajia tällä palstalla aivan virattomia ja jotku uskovat noita sonnsnpuhjiakin harmillisesti. Kehtaavat vielä inttää kuin tikkunekkulapset vastaan vasten kokemusta ja todellista tietoa,hävetkää nyt kersat perkkele. Pihamaalla menette ohitseni lakkikourassa ja täällä ollaan miestä hehehe.
- BauHerr
Siis 20.000 edellä oli 1 nolla liikaa
- tsadäng
Ootko miettinyt tuplahirsirakennetta? Ainakin ilmanvuotoluvun saa pienemmäksi niin.
Maalämpö on sitten ihan pakko olla myös. Mutta en tiedä, saatko silti näilläkään painovoimaista läpi. - E-luku
Meillä modernimalli, perinnehirsi 220x230 (ei lamelli), lto, maalämpö, yp 450mm ekovilla, ap 200mm styroksi ja maanvarainen laatta. Eli seinät vaan hirttä ja välissä pellavaa. Energialuku B, rakenteilla juurikin nyt.
- c-luokka
Miten on mahdollista? Meillä lamelli suurinpiirtein samankokoinen, yläpohjassa enemmän vielä ekovillaa ja alapohjassa saman verran styroksia. Enerventin huippukone lto:lla ja maanvarainen laatta. Ainoa ero on, että ollaan kaukolämmössä. Ja energialuokka C. (Laskelmat tehtiin myös maalämmöllä ja silti energialuokka olisi ollut C). Eikä hirsien välissä pellavaa, vaan sitä kumin näköistä nauhaa, joka oikeasti estää ilmavuodot hirsien välistä. En ymmärrä, miten olette saaneet B energialuokkaan tuolla
- E-luku
c-luokka kirjoitti:
Miten on mahdollista? Meillä lamelli suurinpiirtein samankokoinen, yläpohjassa enemmän vielä ekovillaa ja alapohjassa saman verran styroksia. Enerventin huippukone lto:lla ja maanvarainen laatta. Ainoa ero on, että ollaan kaukolämmössä. Ja energialuokka C. (Laskelmat tehtiin myös maalämmöllä ja silti energialuokka olisi ollut C). Eikä hirsien välissä pellavaa, vaan sitä kumin näköistä nauhaa, joka oikeasti estää ilmavuodot hirsien välistä. En ymmärrä, miten olette saaneet B energialuokkaan tuolla
Kuinka paljon ikkunapinta-ala ja niiden u-arvot vaikuttavat asiaan? Täytyy myöntää että hämmästyin itsekin että päästiin b-luokkaan kun odotukset oli lähinnä aakkosten toisesta päästä.
- BauHerr
E-luku kirjoitti:
Kuinka paljon ikkunapinta-ala ja niiden u-arvot vaikuttavat asiaan? Täytyy myöntää että hämmästyin itsekin että päästiin b-luokkaan kun odotukset oli lähinnä aakkosten toisesta päästä.
Luulisin, että LTO:n hyötysuhteella voi laskennallisesti päästä jopa A-luokkaan. Minulla tuli yhdessä laskennassa ongelmaksi se, että laskentaohjelma ei hyväksynyt yli 100 % hyötysuhdetta. LTO:n hyötysuhteen laskeminen on muutekin paremminkin taidetta kuin tiedettä.
En tiedä, mutta arvaan, että B-luokkaan on menty LTO:n hyötysuhteella.
Laittaisitko tiedoksi hyötysuhteen, niin viisastumme kaikki. - E-luku
BauHerr kirjoitti:
Luulisin, että LTO:n hyötysuhteella voi laskennallisesti päästä jopa A-luokkaan. Minulla tuli yhdessä laskennassa ongelmaksi se, että laskentaohjelma ei hyväksynyt yli 100 % hyötysuhdetta. LTO:n hyötysuhteen laskeminen on muutekin paremminkin taidetta kuin tiedettä.
En tiedä, mutta arvaan, että B-luokkaan on menty LTO:n hyötysuhteella.
Laittaisitko tiedoksi hyötysuhteen, niin viisastumme kaikki.Jos tulkitsen oikein laskenta perusteita on lto:n vuosihyötysuhde 70%. Laskennassa on otettu huomioon myös varaava "vesi"takka joka kierrättää lämpöisen käytöveden lämminvesivaraajaan takan ollessa päällä. Varmaan vaikuttaa tuokin laskentaan melkoisesti.
- c-luokka
E-luku kirjoitti:
Jos tulkitsen oikein laskenta perusteita on lto:n vuosihyötysuhde 70%. Laskennassa on otettu huomioon myös varaava "vesi"takka joka kierrättää lämpöisen käytöveden lämminvesivaraajaan takan ollessa päällä. Varmaan vaikuttaa tuokin laskentaan melkoisesti.
Meillä myös 70% hyötysuhde. Mutta ikkunapinta-alaa paljon eikä vesitakkaa. Teillä pienet ikkunat varmaan?
- Kikka3_
c-luokka kirjoitti:
Meillä myös 70% hyötysuhde. Mutta ikkunapinta-alaa paljon eikä vesitakkaa. Teillä pienet ikkunat varmaan?
Ikkunat ei ole pieniä, ilmeisesti toi energiatodistus on vain numeraalikikkailua eli jos tietää periaatteet niin saadaan hyvä tulos.
- diuaasadiuaa--
Jos on rahaa rakentaa uusi hirsitalo, niin on varmasti myös rahaa ostaa vanha hirsitalo, jonka tietysti remontoit. Tietenkään rakennustarkastajalle et hiisku mitään rempasta, etkä verottajalle.
Kyllä vanhan hirsitalon saa kohtuu lämpimäksi, nykyaikaiset PVC-ikkunat ja pohjaeristeet täysin vaihtoon, vaikka EPS:ää. Vanhan perustuksen tee-se-itse korjaus harjateräksellä ja muilla on paljon halvempaa verrattuna täysin uuden tekemiseen urakoitsijalla. Alapohjan remppa ja ikkunoiden vaihto ei pitäisi nostaa sisäilman kosteutta, kunhan seiniin ja yläpohjaan ei laiteta mitään mineraalivillaa tai muovirakenteita. - dsklyfjc
Tässä linkki sivuille, joilta voit saada jotain mietittävää. Onhan se hirsitalo uutena sekä vanhana se hirsitalo. http://www.perinnemestari.fi/?id=65&id2=177 Olin kuvitellut, että hirren paksuudesta lämmöneristeenä, ei vielä olisi päätetty. Painovoimaisen ilmanvaihdon kannattaja olen minäkin, eikä sen valitsemista vielä mikään pykälä estä. En ymmärrä mitä tarkoitit rakennustarkastuksen ulkoistamisella. Rakennustarkastuksen suorittaa viranomainen, joka tarkastaa, että rakennusluvassa olleita ratkaisuja on noudatettu, ja lopputarkastuksessa, että rakennus on saavuttanut asumisen edellyttämät kriteerit.
- arkkitehti-yo
1. Miten niitä energiatehokkuusarvoja käytännössä mitataan?
Kyseessähän on suht monimutkainen laskentakaavake, johon syötetään lukuja, jotka saadaan erinäisistä paikoista laskemalla. Kuten aiemminkin sanottu, mitata ei voi juuri mitään muuta kuin ilmanvuotolukua.
2. Mitkä asiat kompensoivat energiatehokkuudessa toisiaan? (=miten saa paremman luokituksen?)
Kaikki kompensoi kaikkea, eli vain lopullinen tulos on merkitsevä. Laskennassa on tosin painotettu tiettyjä asioita (poliittisin perustein), joten esim. LTO:n korvaaminen vaatii ihan käsittämättömiä ratkaisuja muualla. Mahdollista sekin on, koska vain lopputulos ratkaisee.
4. Millaista hirren pitäisi olla, jotta se olisi sekä "hengittävä", että energiatehokas? Paksuus/eristeet? Minä en luota yhdenkään talopakettimyyjän nettisivujen ylistyslauseisiin.
Yksiaineisessa rakenteessa paksuutta voi kasvattaa niin paljon kuin vain haluaa. Massiivipuuseinää voi tehdä vaikka metrin paksuisena, jos sellaista vain pystyy jostain hankkimaan. Paksuutta voi vähentää käyttämällä tehokkaampia aineita tiettyä tarkoitusta varten. Esim. lämmöneristyskyky. Hengittävyys säilyy käytettäessä puupohjaisia eristeitä tai pellavaa. Mineraalivillat vaati aina höyrynsulun, koska ne eivät kykene sitomaan kosteutta ollenkaan. Periaatteessa lämpöteknisesti voisi olla järkevää tehdä esim hirsiseinään ulkopuolelle koolauskerros ja erillinen ulkoverhous normaalilla tuulettuvalla rakenteella, mutta useimmat eivät halua luopua hirsitalon tyypillisestä ulkonäöstä.
6. Miten lämmön talteenottokykyä tehostetaan hirsitalossa?
Mahdollisimman tiivis rakenne ja mahdollisimman kallis kone.
7. Kuinka todennäköistä on, että rakennus saisi lopulta sellaiset luokitukset, että siinä ei saisi asua?
Määräykset ovat määräyksiä ja kun suunnitelmat on määräysten mukaiset, ei siinä pitäisi esteitä olla. Valitettavasti rakennusvalvonnoilla on jonkin verran liikkumavaraa määräysten tulkinnoissa, mutta yleisesti kai paras tapa on yrittää hoitaa asiat neuvottelemalla hyvässä hengessä.
Kari Ojala on rakentanut muistaakseni itselleen painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivan hirsitalon. Kannatta lukaista hänen tekstejään. Muista, että vaikka taloon asennettaisiin koneellinen ilmanvaihto, sitä ei kukaan pakota käyttämään. Voit aivan vapaasti suunnitella taloon rinnakkaisen ilmanvaihtojärjestelmän, joka toimii painovoimaisesti. Tyhmäähän se on ja kallista, mutta nämähän on arvovalintoja ja jotta voisi pitää arvoistaan kiinni, täytyy siitä joskus maksaa ylimääräistä.
Vielä sellainen, että hyvin toimiva painovoimainen ilmanvaihto nykytalossa vaatii sekin suunnittelua, joten kannattaa etsiä käsiisi lvi-suunnittelija, joka on perehtynyt asiaan. Niitä ei varmaan liikaa ole, mutta sellainen varmasti olisi erittäin tarpeen myös tuossa energialaskenta-asiassa. - minäitte2
Rakenna kesämökki, etkä omakotitaloa. Sitten vain alat asumaan siellä. Vaatimukset ovat lievemmät.
- Strui
Meillä on 202 mm paksut lamellihirsiseinät pellavariveellä, ilmanvaihto lämmön talteenotolla ja maalämpö. Vuotoluku passiivitalon luokkaa, eli 0,6 (itse tiivistettiin tosi tarkkaan ja pystyttäjät onnistuivat tekemään tiiviit saumat). Energia-arvo A. Ilmanvaihdon prujut maksoi koneineen ja putkineen maksoi 6000 euroa. Oishan siinä säästänyt painovoimaisella versiolla, mutta painovoimainen ei oikein kesällä toimi.
- Strui
Hei pitää vielä lisätä, että meillä ei ole erityisen tiiviitä ikkunoita, vaan luokkaa 1, pohjassa on 20cm styroksia ja yläpohjassa puhallusvillaa 50cm.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta445269Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä243450Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2992850Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui572672- 1722338
- 252137
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1271889Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3661855Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881771M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti161391