Onko kikkailuvinkkejä hirsitalon e-vaateisiin?

Osta vanha hirsitalo tontteineen ja se oli sitten siinä. Ei iske e-vaateet vaikka olisi sianrakko ikkunana ei kukaan voi mitään. Älä missään nimessä osta ja siirrä vanhaa hirsitaloa koska sitten iskee kaikki e-vaateet.

Ei ole kuin pari päivää kun televisiossa perinnerakentajat itkivät kuinka ei riitä että e.vaateilla pilataan uudet rakennukset kun vanhatkin pilataan e-vaatimuksilla.

Koneellisia ilmanvaihtojakin on kaksi erilaista. Tuo mihin itse viittasit on koneellinen tulo/poisto-ilmanvaihto LTO:lla ja sitä en todellakaan suosittele. Mutta koneellinen poistoilmanvaihto on oikeastaaan vain huippuimurilla tehostettu painovoimainen ilmanvaihto. Tuon huipparin ansiosta se toimii myös kesällä ja teho riittää myös saunan/kylpyhuoneen tehokkaaseen kuivatukseen, mihin painovoimainen ei valitettavasti pysty. Oikein tehty seinän läpi hengittävä hirsitalo ei koneellisen poiston yhteydessä välttämättä tarvitse edes korvausilmaventtiileitä, mutta niitäkin voi käyttää.

Mutta taitaa kyllä nykyisillä energiansäästömääräyksillä tämäkin terveellinen ja sisäilman raikkaana pitävä ilmanvaihtoratkaisu olla aika vaikea saada läpi EU/viherterroristien aivopesemistä rakennusviranomaisista?

P.S. Aina sanotaan, että ennenvanhaan talot tulivat hyvin toimeen painovoimaisella ilmanvaihdolla. Tässä vaan on kaksi juttua:
- Ennenvanhaan taloissa ei ollut pelkästään painovoimaista ilmanvaihtoa vaan ennemminkin tulisija-avusteinen. Tulisijathan toimivat kuin huippuimurit.
- Ennenvanhaan taloissa ei ollut asuntosaunoja eikä kylpyhuoneita, joissa nykyihminen lotraa suihkussa päivittäin. Kesällä painovoimainen talo saa näistä kosteuslähteistä 99% varmasti kosteusvaurioita.

Osta hirret hirsitalovalmistajalta niin saat laskelmat.

Muuten ei onnistu.

Tämä lienee lainsäädännön tarkoituskin...

Varsinki lupa-arkkitehdit ovat v..ttumaisia ja nostavat turhaan kustannuksia. Minä kostan tekemällä itse kaikki turhat asiat, niin kuluiksi tulee sitten vaan tarvikkeet.

Painovoimaisen ilmanvaihdon voi saada läpi, jos asian laskettaa useammalla asiantuntijalla. Se taas maksaa. Yhdet laskelmat eivät ainakaa pks-alueella mene läpi. Toisaalta ei mene hirsitalokaan.

Itse laitan LTO:ta. Huippuimurit ovat rikki meneviä kapistuksia.

Rakennustarkastajat ovat miehiä, eivät siis v...tullisia. Heidän kanssaan tulee juttuun kun puhutaan asiasta. Ne on nuo rakennusalan ämmät, jotka ovat paitsi täysin ammattitaidottomia myös niitä v...tuilijoita.

Tasakatonkin saattoi välttää tekemällä harjakaton vaikka sakon uhalla. Nykyään ovat tiukkapipoisempia.

Tärkei e-lukuun vaikuttava asia on ilmanvuotoluku. Se taas on hirsitaloissa yleensä huono.

E-lukua ei voi mittaamalla tarkastaa, koska se on teoreettinen eikä kuvaa todellisuutta juuri ollenkaan. Ilmanvuotoluku voidaan mitata, joten kehotan noudattamaan varovaisuutta pientä lukua valittaessa.

C-luokalla saa rakennusluvan.

Rakennustarkastus on kaksiosainen: toimit itse tai palkkaat vastaavat (vastaava työnjohtaja, kvv-vastaava, iv-vastaava) ja katselmukset hoitaa kunnan rakennustarkastaja. Virkamies vain varmistaa, että palkkaamasi tarkastaja toimii.
Tarvitset myös pääsuunnittelija, päärakennesuunnittelija, kvv-suunnittelija, iv-suunnittelija, sähkösuunnittelijan, jne. Suunnitteluun ja henkilökunna palkkaamiseen menee arvioilta 20.0000 euroa.

Siis 20.000 edellä oli 1 nolla liikaa

Ootko miettinyt tuplahirsirakennetta? Ainakin ilmanvuotoluvun saa pienemmäksi niin.

Maalämpö on sitten ihan pakko olla myös. Mutta en tiedä, saatko silti näilläkään painovoimaista läpi.

Meillä modernimalli, perinnehirsi 220x230 (ei lamelli), lto, maalämpö, yp 450mm ekovilla, ap 200mm styroksi ja maanvarainen laatta. Eli seinät vaan hirttä ja välissä pellavaa. Energialuku B, rakenteilla juurikin nyt.

Jos on rahaa rakentaa uusi hirsitalo, niin on varmasti myös rahaa ostaa vanha hirsitalo, jonka tietysti remontoit. Tietenkään rakennustarkastajalle et hiisku mitään rempasta, etkä verottajalle.

Kyllä vanhan hirsitalon saa kohtuu lämpimäksi, nykyaikaiset PVC-ikkunat ja pohjaeristeet täysin vaihtoon, vaikka EPS:ää. Vanhan perustuksen tee-se-itse korjaus harjateräksellä ja muilla on paljon halvempaa verrattuna täysin uuden tekemiseen urakoitsijalla. Alapohjan remppa ja ikkunoiden vaihto ei pitäisi nostaa sisäilman kosteutta, kunhan seiniin ja yläpohjaan ei laiteta mitään mineraalivillaa tai muovirakenteita.

Tässä linkki sivuille, joilta voit saada jotain mietittävää. Onhan se hirsitalo uutena sekä vanhana se hirsitalo. http://www.perinnemestari.fi/?id=65&id2=177 Olin kuvitellut, että hirren paksuudesta lämmöneristeenä, ei vielä olisi päätetty. Painovoimaisen ilmanvaihdon kannattaja olen minäkin, eikä sen valitsemista vielä mikään pykälä estä. En ymmärrä mitä tarkoitit rakennustarkastuksen ulkoistamisella. Rakennustarkastuksen suorittaa viranomainen, joka tarkastaa, että rakennusluvassa olleita ratkaisuja on noudatettu, ja lopputarkastuksessa, että rakennus on saavuttanut asumisen edellyttämät kriteerit.

1. Miten niitä energiatehokkuusarvoja käytännössä mitataan?
Kyseessähän on suht monimutkainen laskentakaavake, johon syötetään lukuja, jotka saadaan erinäisistä paikoista laskemalla. Kuten aiemminkin sanottu, mitata ei voi juuri mitään muuta kuin ilmanvuotolukua.

2. Mitkä asiat kompensoivat energiatehokkuudessa toisiaan? (=miten saa paremman luokituksen?)
Kaikki kompensoi kaikkea, eli vain lopullinen tulos on merkitsevä. Laskennassa on tosin painotettu tiettyjä asioita (poliittisin perustein), joten esim. LTO:n korvaaminen vaatii ihan käsittämättömiä ratkaisuja muualla. Mahdollista sekin on, koska vain lopputulos ratkaisee.

4. Millaista hirren pitäisi olla, jotta se olisi sekä "hengittävä", että energiatehokas? Paksuus/eristeet? Minä en luota yhdenkään talopakettimyyjän nettisivujen ylistyslauseisiin.
Yksiaineisessa rakenteessa paksuutta voi kasvattaa niin paljon kuin vain haluaa. Massiivipuuseinää voi tehdä vaikka metrin paksuisena, jos sellaista vain pystyy jostain hankkimaan. Paksuutta voi vähentää käyttämällä tehokkaampia aineita tiettyä tarkoitusta varten. Esim. lämmöneristyskyky. Hengittävyys säilyy käytettäessä puupohjaisia eristeitä tai pellavaa. Mineraalivillat vaati aina höyrynsulun, koska ne eivät kykene sitomaan kosteutta ollenkaan. Periaatteessa lämpöteknisesti voisi olla järkevää tehdä esim hirsiseinään ulkopuolelle koolauskerros ja erillinen ulkoverhous normaalilla tuulettuvalla rakenteella, mutta useimmat eivät halua luopua hirsitalon tyypillisestä ulkonäöstä.

6. Miten lämmön talteenottokykyä tehostetaan hirsitalossa?
Mahdollisimman tiivis rakenne ja mahdollisimman kallis kone.

7. Kuinka todennäköistä on, että rakennus saisi lopulta sellaiset luokitukset, että siinä ei saisi asua?
Määräykset ovat määräyksiä ja kun suunnitelmat on määräysten mukaiset, ei siinä pitäisi esteitä olla. Valitettavasti rakennusvalvonnoilla on jonkin verran liikkumavaraa määräysten tulkinnoissa, mutta yleisesti kai paras tapa on yrittää hoitaa asiat neuvottelemalla hyvässä hengessä.

Kari Ojala on rakentanut muistaakseni itselleen painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivan hirsitalon. Kannatta lukaista hänen tekstejään. Muista, että vaikka taloon asennettaisiin koneellinen ilmanvaihto, sitä ei kukaan pakota käyttämään. Voit aivan vapaasti suunnitella taloon rinnakkaisen ilmanvaihtojärjestelmän, joka toimii painovoimaisesti. Tyhmäähän se on ja kallista, mutta nämähän on arvovalintoja ja jotta voisi pitää arvoistaan kiinni, täytyy siitä joskus maksaa ylimääräistä.

Vielä sellainen, että hyvin toimiva painovoimainen ilmanvaihto nykytalossa vaatii sekin suunnittelua, joten kannattaa etsiä käsiisi lvi-suunnittelija, joka on perehtynyt asiaan. Niitä ei varmaan liikaa ole, mutta sellainen varmasti olisi erittäin tarpeen myös tuossa energialaskenta-asiassa.

Rakenna kesämökki, etkä omakotitaloa. Sitten vain alat asumaan siellä. Vaatimukset ovat lievemmät.

Meillä on 202 mm paksut lamellihirsiseinät pellavariveellä, ilmanvaihto lämmön talteenotolla ja maalämpö. Vuotoluku passiivitalon luokkaa, eli 0,6 (itse tiivistettiin tosi tarkkaan ja pystyttäjät onnistuivat tekemään tiiviit saumat). Energia-arvo A. Ilmanvaihdon prujut maksoi koneineen ja putkineen maksoi 6000 euroa. Oishan siinä säästänyt painovoimaisella versiolla, mutta painovoimainen ei oikein kesällä toimi.

Hei pitää vielä lisätä, että meillä ei ole erityisen tiiviitä ikkunoita, vaan luokkaa 1, pohjassa on 20cm styroksia ja yläpohjassa puhallusvillaa 50cm.