Laiva vai lautta

Kyllähän propulsiojärjestelmä monestakin lautasta löytyy.

Esim. Tielaitoksen ylläpitämiä maantielauttoja on saaristossamme vielä käytössä siltojen ja pengerteiden rakentamisesta huolimatta. Tuollaisen lautan erottaa lossista se, että lautta-alus on vapaasti ohjailtava kuin laiva ikään. Se myös liikennöi merilainsäädännön puitteissa. Päällikkö on vastuussa niin suunnasta
kuin vauhdistakin. Tämä vastuu näkyy myös pätevyysvaatimuksissa, sillä päälliköltä edellytetään joko merikapteenin tai perämiehen papereita ja lautalle vaaditaan tietty vähimmäismiehitys (lossi kulkee yhden henkilön hallinnassa).

Kun nää "ruotsin lauttojen" pelastus paatitkin alkaa olla pikku laivojen luokkaa

RO-RO: roll on - roll off; aivan oikein, lasti liikkuu laivaan ja laivasta (lauttaan ja lautasta) pyörillä ramppeja pitkin. Lastissa voi olla kokonaisia rekkoja (ajoneuvoyhdistelmiä vetoautoineen), pelkkiä (puoli-)perävaunuja ja/tai ns. lauttavaunuja, joiden päälle varsinainen rahdattava tavara on pinottu sellaisenaan tai konttiin (container) pakattuna. Lauttavaunuja siirrellään ns. vetomestareilla, eräänlaisilla 2-akselisen kuorma-auton ja traktorin sekasikiöillä.

RO-RO-alukset tulivat 1970-luvun kuluessa vähin erin korvaamaan perinteisiä LO-LO-aluksia (lift on - lift off), joissa lastit kulkivat sisään ja ulos kansiluukkujen kautta joko laivan omien vinssien tai kansinostureiden tai laiturilla olevien nostureiden varassa.

Muistan 1970-luvulta ns. superliner-alukset, joita Finnlines-varustamo käytti Amerikan-liikenteessään. Niillä oli kansiluukut (LO-LO) ja peräportti (RO-RO) sekä vielä sivussa luukut, joiden "hyllylle" tavaraa nostettiin laiturilta trukilla. Ruumassa toinen trukki otti ja kiikutti hivakan paikoilleen.

Juuri tuollaisen superlinerin lastauskeikkaan päättyi urani ahtaustöissä ja ylipäänsä satamassa. Nostelin päivän verran vaneria moisen paatin (muistaakseni M/S Finnbuilderin) sivuluukkuihin pyöräkuormaajalla, jossa oli trukkipiikkivarustus. Keikka oli toukokuussa 1974.

Perin harvinaisiksi ovat LO-LO-laivat käyneet sen jälkeisten 30 vuoden aikana, ainakin Helsingin satamassa. Todennäköisesti tuokin aikanaan uljas M/S Finnbuilder on jo ehtinyt päätyä sulatuspatoihin ja naulatehtaalle.

Ex-ahtaaja kirjoitti:

RO-RO: roll on - roll off; aivan oikein, lasti liikkuu laivaan ja laivasta (lauttaan ja lautasta) pyörillä ramppeja pitkin. Lastissa voi olla kokonaisia rekkoja (ajoneuvoyhdistelmiä vetoautoineen), pelkkiä (puoli-)perävaunuja ja/tai ns. lauttavaunuja, joiden päälle varsinainen rahdattava tavara on pinottu sellaisenaan tai konttiin (container) pakattuna. Lauttavaunuja siirrellään ns. vetomestareilla, eräänlaisilla 2-akselisen kuorma-auton ja traktorin sekasikiöillä.

RO-RO-alukset tulivat 1970-luvun kuluessa vähin erin korvaamaan perinteisiä LO-LO-aluksia (lift on - lift off), joissa lastit kulkivat sisään ja ulos kansiluukkujen kautta joko laivan omien vinssien tai kansinostureiden tai laiturilla olevien nostureiden varassa.

Muistan 1970-luvulta ns. superliner-alukset, joita Finnlines-varustamo käytti Amerikan-liikenteessään. Niillä oli kansiluukut (LO-LO) ja peräportti (RO-RO) sekä vielä sivussa luukut, joiden "hyllylle" tavaraa nostettiin laiturilta trukilla. Ruumassa toinen trukki otti ja kiikutti hivakan paikoilleen.

Juuri tuollaisen superlinerin lastauskeikkaan päättyi urani ahtaustöissä ja ylipäänsä satamassa. Nostelin päivän verran vaneria moisen paatin (muistaakseni M/S Finnbuilderin) sivuluukkuihin pyöräkuormaajalla, jossa oli trukkipiikkivarustus. Keikka oli toukokuussa 1974.

Perin harvinaisiksi ovat LO-LO-laivat käyneet sen jälkeisten 30 vuoden aikana, ainakin Helsingin satamassa. Todennäköisesti tuokin aikanaan uljas M/S Finnbuilder on jo ehtinyt päätyä sulatuspatoihin ja naulatehtaalle.

Lue lisää

kyllä näitä lo-lo aluksia ainakin täällä pohjoisessa vielä ainakin aivan tarpeeksi riittää. sellua ja bulkkia kulkee useita aluksia viikoittain.

nyk. ahtaaja kirjoitti:

kyllä näitä lo-lo aluksia ainakin täällä pohjoisessa vielä ainakin aivan tarpeeksi riittää. sellua ja bulkkia kulkee useita aluksia viikoittain.

Saattaapa hyvinkin olla, että vientisatamissa noita luukkulaivoja vielä esiintyy. Toki Helsingissäkin näkee esim. hiiltä kuljettavia bulkkialuksia, jotka puretaan ja lastataan kansiluukkujen kautta.

Aloittelin ahtaustöissä joulukuussa 1970. Ensimmäinen keikkani oli M/S Fenniassa Helsingin Katajanokalla, makasiinin nro 8 edessä. Tuossa makasiinissa toimii nykyisin Viking Linen matkustajaterminaali. Kappaletavaraa purettiin satamakraanoilla. Laatikot mätettiin ruumassa nostopöydille käsipelillä. Pöydät makasiinin suojiin trukilla tai pumppukärryllä ja siellä sitten maajengi kärräsi ne taljareiden osoittamiin paikkoihin makasiinissa.

Lastausta Helsingissä oli aloittaessani vähänlaisesti. Paperin lastaus täällä kuitenkin lisääntyi melkoisesti sen 3½ vuoden aikana, jotka ehdin ahtaajan töitä tehdä. Kävin joskus 1972 Kotkassa yleis- eli koneahtaajan kurssit, 3 2 viikkoa. Sen jälkeen työt olivat enimmäkseen trukkikuskina oloa. Joskus joutui manttelimieheksi ja vielä harvemmin ajamaan laivakraanaa tai vinssejä. Trukilla joutui noita paperirullia käsittelemään aina vain enemmän ja enemmän siihen saakka, kun lopetin keväällä 1974.

Kotkassa kävin kurssien aikana joskus iltavuorossa töissäkin. Siellä pääsi näkemään, miten 200-kiloiset sellupaalit tottelevat kevyesti käskijäänsä, kun pyörittelytekniikka vain on oikea. Jotain oppi itsekin; taidolle oli sitten käyttöä Helsingissä kun täälläkin joskus päästiin harvinaisuutena lastaamaan sellua.

Olin kerran ahtaajana mukana tekemässä eräänlaista maailmanennätystäkin. Siitä juttua enemmän täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000005713855

Ex-ahtaaja kirjoitti:

Saattaapa hyvinkin olla, että vientisatamissa noita luukkulaivoja vielä esiintyy. Toki Helsingissäkin näkee esim. hiiltä kuljettavia bulkkialuksia, jotka puretaan ja lastataan kansiluukkujen kautta.

Aloittelin ahtaustöissä joulukuussa 1970. Ensimmäinen keikkani oli M/S Fenniassa Helsingin Katajanokalla, makasiinin nro 8 edessä. Tuossa makasiinissa toimii nykyisin Viking Linen matkustajaterminaali. Kappaletavaraa purettiin satamakraanoilla. Laatikot mätettiin ruumassa nostopöydille käsipelillä. Pöydät makasiinin suojiin trukilla tai pumppukärryllä ja siellä sitten maajengi kärräsi ne taljareiden osoittamiin paikkoihin makasiinissa.

Lastausta Helsingissä oli aloittaessani vähänlaisesti. Paperin lastaus täällä kuitenkin lisääntyi melkoisesti sen 3½ vuoden aikana, jotka ehdin ahtaajan töitä tehdä. Kävin joskus 1972 Kotkassa yleis- eli koneahtaajan kurssit, 3 2 viikkoa. Sen jälkeen työt olivat enimmäkseen trukkikuskina oloa. Joskus joutui manttelimieheksi ja vielä harvemmin ajamaan laivakraanaa tai vinssejä. Trukilla joutui noita paperirullia käsittelemään aina vain enemmän ja enemmän siihen saakka, kun lopetin keväällä 1974.

Kotkassa kävin kurssien aikana joskus iltavuorossa töissäkin. Siellä pääsi näkemään, miten 200-kiloiset sellupaalit tottelevat kevyesti käskijäänsä, kun pyörittelytekniikka vain on oikea. Jotain oppi itsekin; taidolle oli sitten käyttöä Helsingissä kun täälläkin joskus päästiin harvinaisuutena lastaamaan sellua.

Olin kerran ahtaajana mukana tekemässä eräänlaista maailmanennätystäkin. Siitä juttua enemmän täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=531&posting=22000000005713855

Lue lisää

huomenia, juuri ilta tuurist tultu ja taas yks peräportti/paperilaiva maailmalle laitettu. olen kullut näitä juttuja sellun ns. käsinlastauksesta vanhemmilta kollegoilta ja luulisin että ei oo ollu mitään herkkuhommaa mutta on kai niitä ukkoja ollu silloin vähän enemmän hommis. laivan kraanoja ei vissiin pitkään aikaan ole saanu ahtaajat käyttää. eipä sillä ei niitä muutenkaan enää näytetä käytettävän.

nyk.ahtaaja kirjoitti:

huomenia, juuri ilta tuurist tultu ja taas yks peräportti/paperilaiva maailmalle laitettu. olen kullut näitä juttuja sellun ns. käsinlastauksesta vanhemmilta kollegoilta ja luulisin että ei oo ollu mitään herkkuhommaa mutta on kai niitä ukkoja ollu silloin vähän enemmän hommis. laivan kraanoja ei vissiin pitkään aikaan ole saanu ahtaajat käyttää. eipä sillä ei niitä muutenkaan enää näytetä käytettävän.

Lue lisää

kyllä niitä laivan vinssejä käytetään edelleenkin vaikka ollaan vuodessa 2023

Anonyymi kirjoitti:

kyllä niitä laivan vinssejä käytetään edelleenkin vaikka ollaan vuodessa 2023

Terävä huomio aktiiviseen, 19 vuotta sitten käytyyn, keskusteluun.

tankkereissa on painopiste taatusti
veden pinnan yläpuolella, eikä niitä
silti kutsuta lautoiksi

kulkevissa kirjoitti:

tankkereissa on painopiste taatusti
veden pinnan yläpuolella, eikä niitä
silti kutsuta lautoiksi

Kyllä tankkerissakin lasti päällä on painopiste vedenpinnan alapuolella.
Taitaa olla niin, että kuten edellisessä, mutta on kyse lastin painopisteestä tai aluksen painopisteestä lastissa. Tämän takia esim. Ruotsinlauttoja nimitetään lautoiksi, koska lastin, autojen, rekkojen jne. painopiste on vesirajan yläpuolella.

Painopiste kirjoitti:

Kyllä tankkerissakin lasti päällä on painopiste vedenpinnan alapuolella.
Taitaa olla niin, että kuten edellisessä, mutta on kyse lastin painopisteestä tai aluksen painopisteestä lastissa. Tämän takia esim. Ruotsinlauttoja nimitetään lautoiksi, koska lastin, autojen, rekkojen jne. painopiste on vesirajan yläpuolella.

Lue lisää

...

Olkoon niin.
Jos metacenter korkeus on plussaa niin on laiva(pysyypähän pysstyssä)
Negatiivinen MCH ei tietenkään merenkäyntiä kestä mutta sopivat hyvin itämerelle.
Mitä sanot. ?

Tooto kirjoitti:

Olkoon niin.
Jos metacenter korkeus on plussaa niin on laiva(pysyypähän pysstyssä)
Negatiivinen MCH ei tietenkään merenkäyntiä kestä mutta sopivat hyvin itämerelle.
Mitä sanot. ?

Lue lisää

...eli tarkoitat Tooto varmaankin tuota GM:ää? Metacentri kun taas EI edes voi olla negatiivinen (ainakaan laivoissa).

Merimies kirjoitti:

...eli tarkoitat Tooto varmaankin tuota GM:ää? Metacentri kun taas EI edes voi olla negatiivinen (ainakaan laivoissa).

Sain eläkkeen ja kännissä hölisen.
Nyt alkaa kovat hommat. Negatiivisuuden poisto.
Mä kun luulin että pikku piruilu on huumoria.
En luule enää.
Kuulemma Turun linnassikin (siinä tiili talossa) on rajoitetusti paikkoja.
Ilmanko akkakin lähti karkuun. (he he, hi hi,
on piruilusta joskus hyötyä)
Yritän parantaa tapani (kuhan ei akka takas tuu)

Merimies kirjoitti:

...eli tarkoitat Tooto varmaankin tuota GM:ää? Metacentri kun taas EI edes voi olla negatiivinen (ainakaan laivoissa).

Metacenter löytyi.
Kenkälaatikko (kuiva) on negatiivinen.
Ongen kuku on positiivinen. Rullaa pirusti mutta ei kaadu.
Yksikään ns. Suomen/Ruotsin laiva ei uskalla syksyllä atlantille lähteä sillä heillä on jopa 80% negatiivi painoitus, eli kaatuvat jo 13 asteen slaaksiidassa.
Esim ne ms Olumpia matkustalaivat kestivät 37 astetta j

RO-RO = lastilaivan säännöt
Car passenger ferry = matkustaja-aluksen säännöt, "virallinen" nimitys ROPAX:lle tosin voi myös olla RORO passenger ferry. Eli etuliite (RORO, car etc.) kertoo lähinnä kuljetettavasta lastista.
Painopiste vesirajan alapuolella = sukellusvene.

Eli vaikka puhutaan "ruotsin lautoista" niin kyllä ne laivoja ovat. Lautan säännöt/vaatimukset ovat sitten aivan erikseen.

monkey island kirjoitti:

RO-RO = lastilaivan säännöt
Car passenger ferry = matkustaja-aluksen säännöt, "virallinen" nimitys ROPAX:lle tosin voi myös olla RORO passenger ferry. Eli etuliite (RORO, car etc.) kertoo lähinnä kuljetettavasta lastista.
Painopiste vesirajan alapuolella = sukellusvene.

Eli vaikka puhutaan "ruotsin lautoista" niin kyllä ne laivoja ovat. Lautan säännöt/vaatimukset ovat sitten aivan erikseen.

Lue lisää

voidaan lastata aivan käsipelilläkin.
Ei siinä mitään RO-ROta tarvita.
Kyllä laivan painopiste voi aivan
hyvin olla vedenpinnan alapuolella, eikä
se siitä huolimatta ole sukellusvene.
Täyteen lastatun tankkerin painopiste
on taatusti vedenpinnan alapuolella,
enkä ole vielä kuullut, että niitä
pyörien päällä kulkevilla ajoneuvoilla
lastattaisiin.

Millä fysiikalla saat malmikuormassa olevan bulkkerin painopisteen vesilinjan yläpuolelle?

Tai varmasti saat kun lastaat oikein päin peetä. MUTTA silloin vehje ei pysy pystyssä ja se tasapainopiste on taas veden alla vaikka olisikin laivan vesilinjan yläpuolella...

joskus aikoinaan rakennutti
aluksen/laivan/lautan/veneen/paatin
nimeltä Glomar Explorer.
Kyseinen kapistus lastattiin altapäin.
Se naamiotiin mangaaninoduleita saalistavaksi
mikäsenytsittenolikinvehkeeksi.
Todellisuudessa se nosti uponneen venäläisen
sukellusveneen hylystä osan. Taivaalle
ei saanut näkyä mitään, etteivät venäläiset
huomaisi, mitä oli tekeillä.
Oliko siis kyseessä ehkä jokin merenkulkulaite,
jolle pitäisi keksiä nimi?

Hughes kirjoitti:

joskus aikoinaan rakennutti
aluksen/laivan/lautan/veneen/paatin
nimeltä Glomar Explorer.
Kyseinen kapistus lastattiin altapäin.
Se naamiotiin mangaaninoduleita saalistavaksi
mikäsenytsittenolikinvehkeeksi.
Todellisuudessa se nosti uponneen venäläisen
sukellusveneen hylystä osan. Taivaalle
ei saanut näkyä mitään, etteivät venäläiset
huomaisi, mitä oli tekeillä.
Oliko siis kyseessä ehkä jokin merenkulkulaite,
jolle pitäisi keksiä nimi?

Lue lisää

sinulle että käytämme tästäkin hyrrävärkistä nimitystä alus koska kukaan ei kuitenkaan virallisesti pysty todistamaan mitään,ja sitten vielä alus joka tyhjentää lastinsa pohjan kautta,sitäkin sanotaan vain proomuksi mutta onko sekään kivitauluun hakattu,ja muuten vaikka olisikin joku voi väittää sitä läpiajettavaksi lautaksi koska voihan siitä ajaa läpi jos pohjaluukut on auki:):)

eikka kirjoitti:

sinulle että käytämme tästäkin hyrrävärkistä nimitystä alus koska kukaan ei kuitenkaan virallisesti pysty todistamaan mitään,ja sitten vielä alus joka tyhjentää lastinsa pohjan kautta,sitäkin sanotaan vain proomuksi mutta onko sekään kivitauluun hakattu,ja muuten vaikka olisikin joku voi väittää sitä läpiajettavaksi lautaksi koska voihan siitä ajaa läpi jos pohjaluukut on auki:):)

Lue lisää

Alus on se joka kulkee veden halki tavalla tai toisella. Löytyy ihan laista ja asetuksista. Myös maaefektialus on alus vaikka kulussa se lentääkin irti merenpinnasta. Näille toki on oma osansa laissakin erikseen määrätty.

se joka kulkee veden halki kirjoitti:

Alus on se joka kulkee veden halki tavalla tai toisella. Löytyy ihan laista ja asetuksista. Myös maaefektialus on alus vaikka kulussa se lentääkin irti merenpinnasta. Näille toki on oma osansa laissakin erikseen määrätty.

Lue lisää

löytyi hän se,ovat siis aluksia joilla on himppa erillaiset käyttötarkoitukset:)

Hughes kirjoitti:

joskus aikoinaan rakennutti
aluksen/laivan/lautan/veneen/paatin
nimeltä Glomar Explorer.
Kyseinen kapistus lastattiin altapäin.
Se naamiotiin mangaaninoduleita saalistavaksi
mikäsenytsittenolikinvehkeeksi.
Todellisuudessa se nosti uponneen venäläisen
sukellusveneen hylystä osan. Taivaalle
ei saanut näkyä mitään, etteivät venäläiset
huomaisi, mitä oli tekeillä.
Oliko siis kyseessä ehkä jokin merenkulkulaite,
jolle pitäisi keksiä nimi?

Lue lisää

Howard Hughesin toimesta tehtiin muutakin jännää. Vaikka tämä ei ilmailupalsta olekaan, niin lentoveneestä sopinee puhua täälläkin.

"Spruce Goose" oli suurin tähän saakka lentänyt lentokoneentapainen. Siipien kärkiväli 97,5 metriä (vertailun vuoksi: Jumbo Boeing 747-400 – 64,67 metriä).

Lempinimestään huolimatta Spruce Goosen rakentamiseen käytetty enemmänkin koivua kuin kuusta. Vekotin lensi yhden ainoan kerran, vuosi oli 1947.

http://sres.anu.edu.au/associated/fpt/nwfp/goose/goose.html

Huge kirjoitti:

Howard Hughesin toimesta tehtiin muutakin jännää. Vaikka tämä ei ilmailupalsta olekaan, niin lentoveneestä sopinee puhua täälläkin.

"Spruce Goose" oli suurin tähän saakka lentänyt lentokoneentapainen. Siipien kärkiväli 97,5 metriä (vertailun vuoksi: Jumbo Boeing 747-400 – 64,67 metriä).

Lempinimestään huolimatta Spruce Goosen rakentamiseen käytetty enemmänkin koivua kuin kuusta. Vekotin lensi yhden ainoan kerran, vuosi oli 1947.

http://sres.anu.edu.au/associated/fpt/nwfp/goose/goose.html

Lue lisää

olemaan kippari?

sattui kirjoitti:

olemaan kippari?

Howard Hughes himself?

heti arpoa kuka ottaa aamulla yhteyttä merenkulkulaitokseen,elleivät he tiedä sovitaanko että kaikki on moottoriveneitä.:):):)

"Asetus alusten katsastuksista 3.12.1999/1123

2 §
Määritelmiä

5. «Lautta» on ajoneuvokannellinen vesikulkuneuvo, joka välittää yleisen tien liikenteen vesistön yli.
6. «Lautta»-alus on vapaasti ohjailtava «lautta»."
Olet ilkeä.
Kampela ON lautta,vaikka ei välitäkkään yleisen tien liikennettä.