Avoimet työpaikat, 2.7.2015
Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä hakee palvelukseensa
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (COPS) suurlähettilään ja virkamiestiimin assistenttia
määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 14.09.2015 - 31.08.2016 tai sopimuksen mukaan
T
Tehtävässä menestyminen edellyttää kokemusta vastaavista assistentin tehtävistä, MS Office -osaamista sekä sujuvaa ja monipuolista kielitaitoa (erinomainen suomen ja englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä ranskan kielen taito; ruotsin kielen taito on eduksi).
Arvostamme oma-aloitteista, tehokasta ja huolellista otetta sekä joustavuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tehtävään soveltuva koulutus/työkokemus katsotaan eduksi.
Työsuhteeseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.
Hallinnollisesti tehtävä sijoittuu Suomen Brysselin edustustojen yhteishallinnon alaisuuteen. Työskentelypaikkana on Suomen EU -edustusto.
Tarjoamme mielenkiintoisen työn kansainvälisessä ympäristössä.
Hakemukset ansioluetteloineen tiistaina 07.07.2015 klo 16 mennessä Belgian aikaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Lisätietoja tehtävästä antaa lähetystöneuvos Sari Rautio, puh. 00 32 (0)2 28 78 411, [email protected], hallinnollisissa kysymyksissä [email protected]
Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä hakee palvelukseensa
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (COPS) suurlähettilään ja virkamiestiimin assistenttia
määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 14.09.2015 - 31.08.2016 tai sopimuksen mukaan
T
Tehtävässä menestyminen edellyttää kokemusta vastaavista assistentin tehtävistä, MS Office -osaamista sekä sujuvaa ja monipuolista kielitaitoa (erinomainen suomen ja englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä ranskan kielen taito; ruotsin kielen taito on eduksi).
Arvostamme oma-aloitteista, tehokasta ja huolellista otetta sekä joustavuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tehtävään soveltuva koulutus/työkokemus katsotaan eduksi.
Työsuhteeseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.
Hallinnollisesti tehtävä sijoittuu Suomen Brysselin edustustojen yhteishallinnon alaisuuteen. Työskentelypaikkana on Suomen EU -edustusto.
Tarjoamme mielenkiintoisen työn kansainvälisessä ympäristössä.
Hakemukset ansioluetteloineen tiistaina 07.07.2015 klo 16 mennessä Belgian aikaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Lisätietoja tehtävästä antaa lähetystöneuvos Sari Rautio, puh. 00 32 (0)2 28 78 411, [email protected], hallinnollisissa kysymyksissä [email protected]
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ja ruotsin taito katsotaan eduksi. Hyvä esimerkki ruotsin hyödyllisyydestä.
"Ja ruotsin taito katsotaan eduksi. Hyvä esimerkki ruotsin hyödyllisyydestä"
Ruotsinkielen taito eduksi! ranskan kielen vaatimus edellytys!
Oj, vilka stora växlar man drar på basis av en arbetsannons. På samma sätt kunde man ju säga att finskan är totalt onödig när ett finskt globalt verksamt företag rekryterar personal i Norge t.ex.
Kyll se vaan niin on et EUn tasolla viralliset työkielet ranska, saksa ja englanti, eikä tässä oo kyse vain yhdestä työpaikkailmoituksista.
Ruotsinkielen merkitys auttamattomasti vähentymään päin,
Suomessa noin yli 98% täällä asuvista osaa ja käyttää suomea.
Hur kommer det sig att svenskan fått en jämförelsevis så svag ställning i EU? Både länder som blev medlemmar samtidigt som Sverige (Finland och Österrike), och länder som blivit medlemmar betydligt senare (som t.ex. Polen, Lettland, Tjeckien och Rumänien), har hävdat sina nationella språk betydligt mer kraftfullt än Sverige.
tääs sen näkee. Suomesta ei kovin paljon voi löytyä edes hakijoia!
Kyllä löytyy Suomesta hakijoita. Kyse on assarin paikasta, kielitaitoisen sellaisen. Ei sinne tuhatta hakemusta tietenkään tule, mutta riittävästi kuitenkin.
Tässä on nyt kyseessä ajatusluutuma, että virkamiesura olisi jokin perusoikeus jos on pelkästään opiskellut pakkoruotsia?
Entä oikeus EU-virkamiehen uraan ?
Sehän edellyttää pakollista ranskan opiskelua.
Ai niin, se kaikkein ilmeisin kysymys on:
Eikö ruotsia opi enää aikuisiällä, jos päättää ryhtyä virkamieheksi ?
Entä EU Suomen saksan tai ranskan kielitaito?
Svekojen (svekoja pilvin pimein myös kokoomuksessa, keskustassa, SDPssä, vihreissä, vasemmistoliitossa) mielestä tietty alempiarvoinen kysymys kun ruotsin kielen pakkooppiskelu ala-asteesta yliopistoon on kaikki kaikesa suomen maassa!
Kieliä oppii myös aikuisiällä, ei sovi unohtaa. Mutta kyllähän on aika ilmeistä, että tällaisissa tapauksessa viitataan käytännössä "kouluruotsin" hyvään hallintaan. Kys. hakemukseen vastaavat ovat myös käytännössä henkilöitä, jotka ovat oleskelleet usein engl.kielisessä ja/tai ransk.kielisessä maassa.
Saksa ja Ranska rules in Greece talks.
Vois olla kiva om finländare osasi lueskella ja jutustella ranskan ja saksan kielellä jossa kaikki päätökset tehdään EU Suomenkin puolesta
MISSÄ RUOTSI MISSÄ RUOTSI!
Tuo ruotsin taidon "edullisuus" paljastaa, että sitä vaaditaan VAIN muodon(lain) vuoksi!
Siis jotta surutahot ja svekovirkamiehet olisivat tyytyväisiä. Todellisuudessahan ruotsin tarvetta ei ole tuskin ollenkaan.
Näin pikkuhiljaa ruotsi asettuu omaan painoonsa eli lähes näkymättömiin...
Totuus on, että ruotsinkielen taito eduksi ratkaisee ja valituksi tulee suomenruotsalainen, joka on viettänyt kesälomansa Nizzassa.
Tällä tavoin suomenruotsalaisten työllisyys on 100%.
Köyhät suomenkieliset kyykkyyn.
EU:ssa ei tarvita ruotsia, eikä se saisi olla hakemusvaatimuksissa kriteerinä. Näin voidaan sivuuttaa pätevämmät hakijat, jotka ovat eläneet ulkomailla ja opiskelleet ilman pakkoruotsia.
Suomenkielinen, jonka perhe on elänyt Euroopassa tai USA:ssa voi olla huomattavasti pätevämpi tehtävään, mutta ruotsi puuttuu.
Tajuatteko suomalaiset tämän etuilun perusteet?
Ainut puolue, joka ajaa etuanne on Persut!
Instämmer!
Kielten maisterina voin todeta, että KAIKKI kielten opiskelijat (taustasta riippumatta) opiskelevat kohdekielen maassa jossain opintojensa vaiheessa. Lisäksi useimmat lukevat sivuaineina muita kieliä, ja saattavat opiskela näitäkin kys. kielen maassa. Kielten osaaminen ei siis liity etuoikeuksiin, vaan yksilön omiin kykyihin ja päämääriin. Tähänkin hakemukseen löytyy siis varmasti riittävä määrä hakijoita, kun siinä pääpaino on nimenomaan kielissä.
Eikä ihme että nyky EU Suomen tärkeimmät kielet Englannin lisäksi Ranskan ja Saksa joilla kielillä kaikki EUn tärkeät asiat valmistellaan suurelta osin.
Toki Ruotsin kielellä oma merkityksensä Suomelle mutta on nyky vuosituhannella aivan ylimitoitettu kaikkine virkamies ja koulu pakkoineen ja byrokratioineen.
Toivonmukaan Sipilän hallitus byrokratia siivoustalkoissa myös suoraviivaista EU Suomen kielibyrokratiaa.
Kysykää piruuttanne osoitteesta anna.salmi @ formin.fi, mihin ruotsin kieltä tarvitaan Brysselissä.
OIKEA VASTAUS: EI YHTÄÄN MIHINKÄÄN, MUTTA BRYSSELISSÄ TYÖSKENTELEVÄT SUOMENRUOTSALAISET OVAT NIIN RÖYHKEITÄ, ETTÄ HE PUHUVAT HENKILÖKUNNALLE RUOTSIA, VAIKKA OSAAVAT SUOMEA
Ruotsin taito on siis eduksi samasta syystä, kuin se on eduksi kaikissa SUOMEN TYÖPAIKOISSA ELI RUOTSIA EI OIKEASTI TARVITA MIHINKÄÄN, MUTTA PIENI VÄHEMISTÖ NIMELTÄ SUOMENRUOTSALAISET VAATII SEN TAITOA, koska he luulevat, että heillä on oikeus kiusata VALTAVÄESTÖÄ omalla kielellään.
Missä lähtien oman äidinkielen puhuminen on ollut kiellettyä? Ja missä vaiheessa on tullut laki, joka kieltää mainitsemasta ruotsin kieltä työpaikkailmoituksessa?
Onko jossain väitetty että olisi laki joka kieltäisi äidinkielen puhumisen?
Tja, även inom EU så sker det omfattande samarbete mellan de nordiska länderna. För endast lilla Finland har knappt någon häveffekt what so ever i EU...
Många nordiska företag har valt engelska som koncernspråk. Det innebär att all kommunikation sker på engelska, ibland till och med nordbor emellan. Likadant är det på universitet och högskolor. När ekonomer, IT-tekniker, läkare och professorer sammanstrålar blir det naturliga samtalsspråket i många fall engelska, även om man har ett annat gemensamt modersmål. Högre studier bedrivs nästan uteslutande på engelska, och studenter förväntas skriva sina uppsatser och rapporter på engelska.
Formellt har du helt rätt i det. Men fortsättningsvis är det nog skandinaviska som gäller i de inofficiella situationerna.
När finska ministerier ska tillsätta personal som har mycket kontakt med Nordiska partners så fordras det också vanligen "goda" kunskaper i svenska, för i annat fall fungerar det ej.
I akademiska situationer har jag tvärtemot motsatt erfarenhet av verkligheten inom Norden. Alltid när jag besöker Köpenhamns eller Århus universitet så går våra samtal "akademiker" emellan på vardera modersmål, utan problem :)
Språka på nordiska
11.06.2015 / JANNE HOLMÉN / 0 KOMMENTTIA
I slutet av maj befann jag mig i Helsingfors på den Nordiska ämnesdidaktiska konferensen Nofa5. Tidigare har det officiella konferensspråket alltid varit ”skandinaviska”, men den här gången hölls den för första gången på engelska. Det här är en utveckling som märks i många nordiska sammanhang. Det som driver på utvecklingen är dels att danskarna talar allt mer svårförståeligt, och dels att de finska deltagarna har svårt att uttrycka sig på svenska även om de i allmänhet förstår språket. Forskare blir allt mer vana att publicera sig och delta i internationella konferenser på engelska, så steget till att ta in engelskan i nordiska sammanhang är därför inte så stort.
En annan fördel med att ha engelska som arbetsspråk är naturligtvis att man kan bjuda in även utomnordiska deltagare, vilket för första gången skedde vid Nofa5. En av föreläsarna var en sydafrikansk professor i matematikdidaktik, Mamokgheti Pakeng, vars föredrag hade viss relevans för valet av konferensspråk. Hon talade om de svårigheter som sydafrikanska elever med andra modersmål än engelska har i landets matematikundervisning, som oftast bedrivs på engelska trots att det bara är det fjärde största av landets 11 officiella språk. Det anses så viktigt för barnens framtidsmöjligheter att lära sig engelska att undervisning på modersmålet inte är något egentligt alternativ. Man har lyckats lösa problemet genom att ha engelska som grundspråk, men genom att byta till modersmålet så snart det är nödvändigt för förståelsen. Man började alltså se den språkliga diversiteten i klassrummet som en tillgång snarare än ett problem, vilket i kombination med andra åtgärder höjt elevernas matematikprestationer avsevärt.
http://demokratianvoimavirrat.fi/spraka-pa-nordiska/
MITÄ, onko pakkoruotsi turhaa?
Tuo aloituksessa mainittu paikkahanmenee automaattisesti ruotsinkieliselke suomalaiselke. Soomenkielisistähän ei edes yksi sadastatuhannesta ei osaa lausua ranskan äänteirä oikein, vaikka kuinka olisi päntännyt.
Sari Rautio pitä siirtää Ahvenanmaalle kaupungintalon siivoojaksi.