Luottamus vanhaan koiraan

BAT-training dog youtubesta on vastauksesi

Älä ole liian vihainen itsellesi, kaikki me teemme virheitä ja vanhaan aikaan koiria oikein neuvottiin kurittamaan. Joten varmaan jokainen "vanhalla tyylillä" koiria pitänyt on kyllä törmännyt siihen että niskasta saa retuuttaa, tai perkelettä huutamalla se koira tottelee - ja puhuukin suomea, että jos se ei tee mitä haluat, se vaan ei "kunnioita" sinua. Eikä kaikki nykyäänkään suostu myöntämään, että kouluttaja vaan on tomppeli, joka ei opeta koiralleen mitä haluaa ja ainoa joka ei kunnioita toista on se omistaja koiraansa. Kuule, anna vaan itsellesi ensin anteeksi. Kaikki meistä on saanut vääriä neuvoja joskus.

Mutta mitäs nyt sitten. Hienoa on se, että olet uskaltanut ottaa opiksesi. Jotkut eivät häpeäänsä myönnä olevansa väärässä, toistavat samat virheet aina vaan, eivätkä muutu. Olet siis nyt jo luottamuksen tiellä. Ja aivan oikeassa. Aggressiivinen käytös on opettanut koirallesi aggressiivisuutta. Todennäköisesti nykimällä, rähjäämällä tai muulla omistajan ennakkoluuloisella suhtautumisella muihin koiriin, se on yhdistänyt ikävät asiat muihin koiriin - ei suinkaan omaan käytökseensä. Koirat tekevät usein näin. Ne eivät ajattele kuten ihminen. Jos toinen koira tulee vastaan, ja koira vetää, sitä rempoo, toruu ja nykii, se ei suinkaan välttämättä yhdistä raivoa siihen että se itse tekee väärin, vaan näkemäänsä: jaaha, aina kun koira tulee vastaan, saan selkääni = se on todella perseestä se toinen koira.

No, vanhustahan et enää kouluta kuten pentua, se tuskin oppii ihan helpolla muista pitämään. Mutta sietämään se voi oppia. Minusta kannattaisi hakea apua eläintenkouluttajilta, jotka pohjaavat positiiviseen koulutukseen, opetella ohitusta ja muitten sietämistä valvotuissa olosuhteissa. Näin saat parhaat vinkit ja neuvot sekä tehokkuutta.
Mutta pääasia olisi, että alkaisit vastaehdollistaa koiraa. Panosta ensin nyt siihen kontaktiin, kuten pennullakin. Nami ja kehuja, ja aina sinuun kontaktin ottaessa palkka. Sitten siirrät sen muiden koirien näkemiseen: se ei toimi heti metrin päästä, mutta pienellä välimatkalla kyllä. Perusperiaate on se, että ENNEN kuin koira murisee tai käyttäytyy huonosti, se ottaa kontaktin sinuun ja keskeytät sen jo kun korvat nousee pystyyn. Tarjoat paremman vaihtoehdon. Älä palkitse jo se räyhää, silloin ei auta kuin välimatka, mutta älä toru/räyhää, eli paineista, sillä se vaan lisää sen innokkuutta painostaa muita. Jos saisit muut ehdollistettua niin että muut koira = emäntä ja namia, se tarkoittaisi jo koiralle että muut tuokin aina jotain hyvää. Ainakaan ne ei tuo huonoa.

Minusta myös luottamusta voi parantaa muulla yhteistyöllä. Siis ihan temppuja ja tokoa opettamalla, vaikkei se enää oppisikaan. Käykää koirakoulussa jne. tehkää yhdessä: yhteistyötä voi parantaa työskentelemällä yhdessä. Hellyys lisää hellyyttä ja siis kun nyt tiedät miten käyttäytyä, alat järjestelmällisesti tehdä HYVÄÄ työtä. Kyllä koira oppii, vanhanakin, sen että sinä olet nyt luotettava.
Yleensäkin noissa hihnalähestymisissä tehdään virheitä: suora lähestyminen ilman koirille ominaista välttelyä, rauhoittavia eleitä ja omaa aikaa. Ei ole ihme, että koirasi on käynyt päälle. Ihmisten tyrkyttämä tapa lähestyä muita, on koiran kielessä hyökkäys. Siksi ei koskaan pitäisi päästää muita ilman lupaa lähelle, eikä suoraan katsomaan koiraa eikä koirien normaaliin tutustumiseen kuulu suora päälle rynniminen. Varovaisempi lähestymistapa tuo sen leikin, koska se käy koirien kielellä oikein. Se on siis tutustumista oikein.

Toimi näin siis myös pennun kanssa. Kaikkia ohikulkijoita ei tarvitse moikata eikä ketään ilman lupaa. Jos joku tulee vaan, kiellä ponnekkaasti tai lähtekää eri suuntaan, iloisella äänellä jne. ettei koira tajua mitä tapahtuu mutta mene vaan pois, vaikka se toinen siitä kuinka ottaisi nokkiinsa. Sosiaalistamiselle varataan oma aika ja pennulle on parasta sosiaalistua muiden pentujen kanssa vapaana leikkimällä. Ei hihnassa rempomalla. Ne kiskojat ja riuhtojat on juuri niitä, mitkä pääsee ilman käytöstapoja aina omalla päätöksellään moikkaamaan ja ne jotka eivät luota omistajaansa, on niiden rähjääjiä, joiden omistaja ei ole päättänyt vaan se on aina ollut joku muu.
Koirapuisto on todella huono paikka, koska siellä ei ole kokorajaa, ikärajaa, eikä ammattilaisen/osaavan ihmisen valvontaa. Siellä hankitaan pahimmillaan kammo isoja koiria kohtaan, remmirähjä ja epäsosiaalisuutta sen sosiaalisuuden sijaan.

Narttukoirat ovat pentujen kannalta vaarallisempia usein kuin urokset. Joten kun pentu tulee, älä jätä niitä yksin, ota kaikki resurssit pois alussa. Siis lelut ja luut yms. ettei tule riitaa, ehkä kaksi vesikuppiakin olisi parempi kuin olettaa niiden jakavan yksi. Kehu paljon, anna huomiota ja tutustuta pentu hitaasti. Kannattaa vaikka hakea pennun kotoa ennen luovutusta sen jooku pyyhe tms. millä se on leikkinyt että halu on tuttu, ja jos mahdollista, viikko nähdä ulkona muuten, mutta ei vielä asua yhdessä. Sitten palkita kovasti koira sietämisestä. Vanhusta saa jo lahjoa rakastamaan :)

Voi kiitos asiallisista ja hyödyllisistä vastauksista! Tosiaan snautserin kanssa pentuna jo sattui sitä, että toinen koira pääsi liian lähelle ja puri, aloin sitten varomaan nuita kohtaamisia ja välttelemään muita koiria. Tasapainoisia koirakavereita ei juurikaan ollut silloin, nyt olisi mutta tuttavat pitävät koiraamme "hulluna" joten tutustuttaminen ei heidänkään kanssa oikein onnistu.

Parin otteeseen irtokoira on juossut snautserin kimppuun ja äitini ollessa taluttamassa koirat vuodattivat kerran vertakin molemmin puolin, tilanne kerkesi mennä pahaksi, mutta onneksi irti juosseen koiran omistaja juoksi paikalle ja saivat koirat irti. Äitini ei uskaltanut tehdä mitään, enkä ihmettele. Tämän tapahtuman jälkeen minun lenkkeilyttäessä snautseria pihasta juoksi jälleen agressiivinen koira suoraan koirani kimppuun, nappasin irtokoiraa niskasta joka luikki sitten pakoon ja tilanne oli ohi. Tilanteet tapahtuvat todella nopeasti, kun irtokoiria on liikkeellä. Luulen, että yksi suuri ongelma on se, että asun eri asunnossa kuin vanhempani ja kotona oloajat snautseri on pomo ja minun tullessa paikalle pidän sitten vanhuksen aisoissa, selvää yhteistä säveltä ei oikein ole ollut.

Kävimme tänään pitkät keskustelut vanhempieni kanssa miten vanhuksen kanssa pitäisi jatkossa toimia, että vanhus oppisi hyväksymään pennun ja olemaan muiden koirien kanssa. Eri toimintamalleja vanhuksen ja pennun tutustuttamiseksi olen jo miettinyt. Pentu on kuitenkin jo varattuna ja varausmaksu maksettu, eli en voi enää mennä perumaan kuten ensimmäinen vastaaja ehdotti. Lisäksi minulla on vain aikaa työni ulkopuolella koiran hoitoon. Toivon todella, että pentu ja vanhus tulisivat toimeen, jotta pennun ottaminen ei loppujen lopuksi olisi vanhukselta pois vaan toisi iloa tällekkin viimeisiksi vuosiksi.. Pitkä ja kivinen tie voi olla edessä, väkisin en ala koiria tutustuttamaan jos näyttää siltä ettei onnistu. Vinkkejä ottaisin vastaan tähän tutustuttamisasiaan myös. :)

Hölmöltähän se varmaan kuulostaa kun kadulla koiralle perkelettä huudetaan:D Vähän huumoria kehiin ettei se pinna pala ihan niin helposti...
Mutta, mutta 12-13v koiravanhus niin en keskittyisi enää pikkujuttuja korjaamaan vaan nauttimaan viimeisistä vuosista sen kanssa ilman pentua. Pennun voi ottaa sitten kun koira parin vuoden päästä on heittänyt veivinsä ja pystyy keskittymään siihen pentuunkin sitten paremmin.
Vie koiraa touhuamaan sellaisten omistajien sekä koirien luo vapaana missä homma toimii hyvin ja nautiskele menosta. Tai sitten touhuat sen kanssa kahdestaan. Ehkä se luottamuskin paranee kun et mietiskele liikoja. Enjoy!

p.s vaikka varausmaksu onkin maksettu niin en henk.koht ottaisi pentua tuollaiseen tilanteeseen. Mutta lycka till silti:)

Koiraportti kannattaa alkuun hankkia

Ehkä myöhäistä, mutta vanhalla koiralla elinikää jäljellä n. 1-2 vuotta.
Ota pentu vasta sitten, kun vanha on kuollut.
Voi käydä niinkin, että pennun tulo tressaa vanhaa ja lyhentää elinikää...

Oma mielipide on se, että uutta pentua ottaessa vanhan koiran ikä olisi korkeintaan 6-7 vuotta (vähän rodusta riippuen)

Ei tartte kommentoida poikkeuksista, niitä tietenkin on.

Kannattaa tilata heti ilmaiset NELJÄ näytenumeroa Aku Ankkaa. Siinä on lehtien lehti. EI mitään ketunhäntiä, saat neljä lehteä ja sitten jakso loppuu. Ei maksa mitään. TIlaa mummollesikin vaikka! Täältä ILMAISET LEHDET: http://tinyurl.com/4akuankkaa

Ota koirallesi mieluinen lelu taskuun mukaan lenkille (vaikka pieni vinkupallo) ja toiseen taskuun makupaloja. Pidä huoli, että havaitset vastaantulijan ennen koiraasi. Ala jutella koirallesi rauhalliseen sävyyn esim. Katsohan mitä mulla täällä on ja samalla voit vinkaisuttaa palloa taskussasi niin että saat koiran huomion. Palkitse makupalalla sano vaikka taitava tai hieno koira ja jatka juttelua ja vinkaisu jos huomio alkaa herpaantua. Älä kiinnitä mitään huomiota vastaantulijoihin, älä varsinkaan kiristä hihnaa. Kehu hienosta ohituksesta ...taitava, hieno koiruli iloisella äänellä ja pieni leikki sillä pallolla plus makupala ja jatka matkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Jos koirasi meinaa kaikesta huolimatta kiinnittää huomion vastaan tulevaan koiraan, niin pieni nykäisy taluttimesta ja sano tiukka EI, mut ei tarvitse huutaa eikä repiä. Jatka juttelua ja pallon vingutusta niin kauan että olet reilusti ohi vastaantulijoista. Jos sinä jännität kohtaamisia ja kiristät hihnaa, niin varmasti koirasi vaistoaa sen ja luulee sinun tarvitsevan suojelua.
Kotona voit laskeutua lattialle hieromaan koiraasi rauhallisesti silitellen. Varsinkin vanha koira tykkää siitä ja siinä se keskinäinen luottamuskin vahvistuu :)

Hehheheee.. Mitähän tuohonkin sanoisi.. Ensinnäkin: koira on laumaeläin, kyllä se vanhus kouluttaa sen pennun ja totisesti toivon, ettet mene sotkemaan vanhuksen antamaa koulutusta sille pennulle. Kouluta sinä vain sitä pentua antamaan tassua ja istumaan. Sinulla on jo koira, miksi kyselet tyhmiä?

Ihmettelen, että miksi tältä palstalta ei moderoida kaikenmaailman sekopäiden viha- ja trollausviestejä, palstalla asiallinen keskustelun näyttää olevan aika satunnaista. Koiravihaajat saavat aivan liikaa tilaa tai toisten haukkujat. Onkohan jossain asiallisempi koirapalsta?

APlle: toivottavasti jaksat olla huomioimatta trollausviestit, alkupäässä oli monta hyvää vinkkiä! Ja ei ehkä kannata suoraa päästää pentua vanhan koiran "koulutettavaksi" ainakaan vanhan koiran reviirillä, niinkuin tässä yksi sankari kehoitti. Vanha koira saattaa käydä pennun päälle jos ei ole tilaa tutustua rauhassa neutraalissa ympäristössä.

Snautseri on jo todella iäkäs. Jos se on 13 vuotta saanut mesoa toisten koirien päälle, en alkuunkaan usko, että mikään koulutus enää onnistuisi, ei siitä luotettavaa tule. Mielestäni tuollaisessa käytöksessä ilmenee kunnioituksen puute ihmistä kohtaan, ei niinkään luottamuksen. Teillä on varmaankin kovaluontoinen koira, ja sellaisen kunnioitusta ei ole helppo ansaita.
Älä jätä pentua snautserin lähellekään ilman valvontaa. Kyllä se jo vuosikkaana itseään puolustaa vanhusta vastaan, mutta pienenä voi vahingoittua vakavasti, ainakin henkisesti, jos snautseri pääsee hyökkäämään sen kimppuun.

Kiitos vastauksistanne. Valitettavasti rakas 13-vuotias koirani kuoli pari päivää ennen pennun tuloa nukuttamalla, joka tuntuu kyllä hullulta, mutta vanhuksella ilmeni iso virtsakivi jota ei kannattanut alkaa enää hoitamaan. Viimeiset kuukauden vanhuksen kanssa oli hyviä ja vietettiin ne lenkkeillen ja nautiskellen. Lopetuspäätös tehtiin nopeasti. Pari viikkoa meni koiraa koko ajan surressa, mutta pentu lievitti ikävää. Pennun kanssa mennyt oikein hyvin ja meillä mielestäni hyvä luottamussuhde. En ole hermoillut turhaa. Vanhusta on edelleen ja ikuisesti ikävä. Luopuminen on niin vaikeaa mutta väistämätöntä!