Vaihtoehtoistarkastelua monikulttuurisuusopeille

PUHEENVUORORUOTSISTA

Kirjassaan ”Ruotsalainen monimuotoisuuspolitiikka – kritiikkiä vasemmalta”, sosiologi Göran Adamson kyseenalaistaa Ruotsin yliopistoissa vallalla olevan monikulttuuri-ideologian. Hän kuvaa sitä peilikuvaksi rasismista – mitä vastaan tuolla ideologialla taistellaan.

Malmö högskolanin sosiologian lehtori kuvailee itseään vasemmistoliberaaliksi. Hän kannattaa hyvinvointivaltiota ja solidarisuutta – ja hän pitää Vilhelm Mobergista.

”Tietääkseni hän ei koskaan ollut ruotsidemokraatti”.

Hän hymyilee leveästi. Syy ruotsidemokraatteihin viittaamisella on hänen pari kuukautta sitten julkaisemansa kirja, missä Adamson kritisoi monikulttuurisuusideologiaa, mitä hän kuvailee valtiouskonnoksi, mikä on vallalla myös maan yliopistoissa.

Idean kirjaansa Adamson sai, kun hän luki maan kahdeksan suurimman yliopiston monimuotoisuussuunnitelmia.

”Niissä toistetaan papukaijan lailla kaikea, mitä joku on joskus aikaisemmin sanonut”:

Adamson törmäsi 260-sivuiseen ”Monimuotoisuus korkeakouluissa”-raporttiin vuodelta 2000, minkä maan sosialidemokraattinen hallitus oli tilannut vuotta aiemmin. Siinä puhuttiin sen puolesta, että monikulturalismin tulisi olla lähtökohtanä kaikissa korkeakoulujen toiminnoissa.

Adamson kiinnitti huomionsa raportin sävyyn.

”Se oli orwellilaisella uuskielellä laadittu tilaustyö. Etnisen monimuotoisuuden mukanaan tuomat edut oli tunnustettava ja niille tolloille, jotka tämän päälle eivät ymmärtäneet, oli tarjottava tukea ja tietoa. Niille yliopistoille, jotka parhaiten onnistuivat monimuotoisuustyössään, ehdotettiin jaettavaksi ruhtinaallisia rahapalkkioita vuotuisesta puolen miljardin kruunun potista.

Adamsonia hämmästyi, kuinka raportin laatijat eivät kyseenalaistaneet mitään. Raportti on pamfletti vailla kritiikkiä, missä kaikki viittaukset tutkimuksiin tukivat sen tilaajan poliittista linjaa.

”Toisin sanoen, tehkää niin kuin sanomme, niin saatte rahaa. Ja kuinka yliopistoissa suhtauduttiin tähän raportiiin? Rauhallisesti ja opportunisesti. Tämä on niin surullista”, Göran Adamson sanoo.

Ratkaiseva tekijä korkeakouluopintojen aloittamiseen on sosiaalinen luokka – ei etnisyys. Göran Adamsonin mukaan useimmat ovat tästä samaa mieltä ja siksi hän kysyikin ”Mångfald i högskolan” -raportin laatijoilta, miksi he laativat täysin demareiden tarkoitusperiä palvelevan raportin, missä vuolaasti kehuttiin etnisesti monimuotoisten yliopistojen erinomaisuutta ja samanaikaisesti unohdettin pois luokkaperspektiivi.

Hän saa kuulla, että hallitukselle on vaikea pistää hanttiin, ja että koko raportti oli poliittinen temppu.

Kriittinen pohdinta ja keskustelu, kaiken akateemisen toiminnan ydin, lensi ikkunasta ulos. ”Mångfald i högskolan” ja sen mukanaan tuomat seuraamukset ovat todiste siitä, että Ruotsin akateeminen maailma ei ole riippumaton suhteessa poliittiseen valtaan, mikä on tavattu yhdistämään totalitäärisiin yhteiskuntiin.

”Mångfald i högskolanin” mukaan yliopistojen oli peilattava yhteiskuntaa, minkä vuoksi niihin piti saada sekä opettajia että oppilaita etnisistä vähemmistöistä. Tämän väitettiin johtavan entistä luovempaan ilmapiiriin.

”Intellektuellinen monimuotoisuus on luovaa, mutta siitä ei ole olemassa mitään näyttöä, että etniseen monimuotoisuuteen liittyy luovuutta”, Göran Adamson sanoo.

Hän viittaa tutkimuksiin, mitkä ovat osoittaneet, että etnisen monimuotoisuuden kasvasessa ihmisten keskinäinen luottamus vähenee, ja sitä myötä sosiaalinen eristäytyminen kasvaa, mikä saa etniset ryhmittymät käpertymään sisäänpäin.

Muutkin asiat raportissa saivat Göran Adamsonin nostelemaan kulmiaan.

Etnisiä ryhmiä opettamaan kaivattiin samaan etniseen ryhmään kuuluvia henkilöitä. Yhteenkuuluvuuden tunne kun saa kultamunat kuoriutumaan. Tämän näkemyksen mukaan emme tunnista itseämme toisista sen mukaan mitä he sanovat ja ajattelevat, vaan sen mukaan, että he näyttävät samanlaisilta kuin me. Eläimet tunnistavat toisensa tällä tapaa. Tässä on oikeastaan puhe segregoidusta opettamisesta.

Göran Adamson pitää monikulttuurisuutta rasismin, 1800-luvun imperialismin, konservatismin ja laitaoikeistolaisuuden peilikuvana, mikä näyttäytyy kaiken toiseuden eksotisoimisena.

Göran Adamson pitää monikulttuurisuutta rasismin, 1800-luvun imperialismin, konservatismin ja laitaoikeistolaisuuden peilikuvana, mikä näyttäytyy kaiken toiseuden eksotisoimisena. Etnisiä vähemmistöjä romantisoidaan ja puhutaan vain herkullisesta ruuasta ja tanssista, mutta vähän ikävemmistä asioista – kunniakulttuurista, antisemitismistä, suvaitsemattomuudesta, homppelivihasta, suhtautumisesta sekularismiin ja sukupuolten tasa-arvoon – suu pidetään supussa.

Keskustelu monikulttuurisuudesta on Göran Adamsonin mukaan hyvin luonnotonta. Ideologia jyrää kaikkialla: Syksyllä 1999 ei ainoastaan yliopistot, vaan kaikki viranomaiset saivat tehtäväkseen monimuotoisuuden mukaan tuomien erinomaisuuksien ylistämisen.

Kaikki kysymykset monikulturalismin seuraamuksista, mitkä eivät luonteltaan ole yksinomaan positiivisia, sivuutetaan ja ne leimataan

1

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • WIKFAKTA

      Karl Artur Vilhelm Moberg (20. elokuuta 1898 – 8. elokuuta 1973) oli ruotsalainen kirjailija. Hänet tunnetaan parhaiten neliosaisesta teossarjasta Maastamuuttajat joka kertoo ruotsalaisperheestä, joka joutui muuttamaan pientilalta Smoolannista Minnesotaan vuonna 1850.Ensimmäinen osa, sarjan nimiteos (Utvandrarna, 1949), kertoo Karl Oskar Nilsonin perheen muutosta Ljuderin pitäjästä Smålannista Pohjois-Amerikkaan vuoden 1848 nälkävuoden jälkimaininkien ajamana. Toinen osa Uuteen maahan (Invandrarna, 1952) saattaa matkalaiset kohteeseensa Ki-Chi-Saga-järven (nyk. Chisago Lake) rannalle Minnesotaan samana vuonna. Kolmas osa Raivaajat (Nybyggarna, 1956) kertoo perheen vaiheista ensimmäisinä Pohjois-Amerikan vuosina. Neljäs osa, Viimeinen kirje Ruotsiin (Sista brevet till Sverige, 1959) yltää Yhdysvaltojen sisällissodan (1861-1865) ja Minnesotaan voimakkaasti vaikuttanen Sioux-intiaanien verisen kapinan (Dakota-sota, 1862) yli aina vuoteen 1890, jolloin kirjan nimihenkilön naapuri, vielä ruotsia taitava vanha isäntä, kirjoittaa Ruotsiin viimeisen kirjeen kertoakseen Karl Oskarin nukkuneen tästä elämästä. Ruotsiksi neliosaisena ilmestyneen sarjan kolme ensimmäistä osaa jaettiin suomenkielisinä käännöksinä osiin 1 ja 2, jolloin kirjasarjasta tuli seitsenniteinen. Tyypillistä Mobergin proosalle on pienen ihmisen sankaruus ja voimakkaasti aikalaisten vaiheisiin eläytyvä rikas kerronta.

      Moberg oli poliittisesti aktiivinen ja arvosteli kirjoituksissaan muiden muassa natseja, kuningas Kustaa V:ttä ja Olof Palmea.lähde? ABBAn entiset miesjäsenet Björn Ulvaeus ja Benny Andersson kirjoittivat Maastamuuttajat-sarjan perusteella musikaalin ”Kristina från Duvemåla”.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      176
      2260
    2. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      39
      1801
    3. Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!

      Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      14
      1581
    4. Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?

      Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      237
      1303
    5. Sinä olet tärkeä

      Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu
      Ihastuminen
      63
      1296
    6. Varisjärvellä mersu.

      Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas
      Suomussalmi
      19
      1111
    7. Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...

      Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv
      Kotimaiset julkkisjuorut
      63
      1052
    8. Mitähän ajattelet J

      Tästä kaikesta? Mä välitän susta oikeasti.
      Ikävä
      61
      1012
    9. Wau mikä kroppa Sofialla

      Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      108
      733
    Aihe