Opintotuki mahdollisesti täysin lainapohjaiseksi

Ne jotka nyt alottaa taitaa olla viimeisiä, jotka saa opintotuen. Melko varmasti 5 vuoden kuluttua Suomessa on sama systeemi kuin Norjassa, että täysin lainapohjainen systeemi. Käykää nopeesti tutkinnot ketkä nyt alottaa, nimittäin kohta voi tulla paljo kalliimmaksi tutkinnon käyminen.
19<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Really? Huhhuh, onneks alotan tänä syksyn AMK.

Äänestä

Mihin perustat väitteesi? Eikö amiksissa opeteta perustelemaan mielipiteitään tai väitteitään, nehän ovat muuten ihan turhia.

Äänestä

Nykyään tuntuu, että pitää kolme tutkintoa vetää plakkariin. Voisi melkein olla parempi näin. Valtion takaus 100% asti tosin pitää olla, siltä varalta jos työpaikkaa ei löydy (velka voisi kuolettua vaikka 20% jokaista työttömyysvuotta kohti). Mutta jos löytyy, niin palkasta maksetaan sitten takaisin. Perustulosysteemi olisi vielä parempi.

Nykysysteemissähän tukea saa vain yhteen koulutukseen ja sen jälkeen olet TE-toimiston armoilla sen suhteen, että mitä voit opiskella ja milloin. Tosiasiassa tässä menee vaan aikaa ja hermoja hukkaan.

Äänestä
  • Voihan aina opiskella toimeentulotuella.

    Äänestä

Eivät nämä nykyiset poliitikot kerkeä mitään muutoksia opiskelijoiden tukiin vajaassa neljässä vuodessa tehdä. Näillä päättäjillä on muutakin päänvaivaa. Historia toistaa itseään ja seuraava hallitus on sitten vasemmisto- ja/tai liberaalipohjainen, että oikeastaan tässä voisi ennustaa vähän päinvastaista, mutta seuraavaan viiteen vuoteen ei tapahdu yhtään mitään, se on varmaa.

Äänestä
  • Hyvin perusteltu. Taidat olla amis. :D

    Äänestä

Kyllähän sellaista huhutaan. Katsotaan nyt ja odotellaan kun hallitus julkaisee säästölistansa.

Ei lainassa mitään muuta ongelmaa ole kuin että jos ei saa valmistumisen jälkeen töitä eikä pysty maksamaan sitä takaisin. mutta miksi joku opiskelee sellaiselle alalle, mistä ei työllisty, ja miksi sellaisia koulutuksia edes järjestetään? Ehkäpä hallitus myös tajuaa lopettaa järjestämästä verovaroilla sellaisia koulutuksia, joista ei työllisty ja joille ei ole tässä yhteiskunnassa tarvetta.

Äänestä
  • Missä sellaista on huhuttu?

    Äänestä

  • Mistä luulet hallituksen saavan sellaisen ylimaallisen ymmärryksen, jolla luotettavasti päättää, minkä alan osaajia tarvitaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?

    Tosin on silloinkin on melko varmaa, ettei estetiikkaa tai kulttuuriantropologia pääaineena työllistä sen kummemmin kuin nykyäänkään.

    Äänestä

  • Kysyn_vain kirjoitti:

    Mistä luulet hallituksen saavan sellaisen ylimaallisen ymmärryksen, jolla luotettavasti päättää, minkä alan osaajia tarvitaan viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?

    Tosin on silloinkin on melko varmaa, ettei estetiikkaa tai kulttuuriantropologia pääaineena työllistä sen kummemmin kuin nykyäänkään.

    Hallitus ei tiedä, eikä niiden kuulukaan ymmärtää näitä asioita, mutta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja joissakin isommissa oppilaitoksissaakin on sitä varten virkamiehiä ja asiantuntijoita, että selvittävät, lisäksi on konsultteja. Henkilöstö on sitä varten, että kertoo hallitukselle.

    Ainakin näistä asioista ollaan yksimielisiä:
    - paperi menettää merkitystä ja sähköinen viestintä kasvaa, paperitehtaiden perään ei siksi kannata haikailla mutta logistiikka- ja tietokeskuksia tulee
    - logistiikan merkitys kasvaa
    - rakennusala reagoi suhdanteisiin ennakoivasti aaltoillen, koska isoihin rakennushankkeisiin investointi lakkaa kun näkymmä on huono, mutta aina rakennetaan silti, jos ei rakenneta uutta, niin korjataan vanhaa, sillä taivasallakaan ei voida asua
    - hoitoalalle tarvitaan lisää osaajia niin kauan kuin suuret ikäluokat ovat elossa, vielä n. 20 vuotta
    - estetiikkaa tai kulttuuriantropologiaa, mitkä mainitsit, tarvitaan globaalissa ympäristössäkin, jos niitä osaa soveltaa esim mainonnassa ja viennissä, mutta pelkkinä pääaineina niitä tarvitaan vain hyvin vähän noiden k.o. alojen sisäiseen kehittämiseen ja kouluttamiseen

    Ei vuonna 1992 laman iskiessä kukaan arvannut, että muutaman vuoden kuluttua kaikki hankkivat matkapuhelimen ja alkaa Nokia-buumi. Ei taas tiedetä, miten asiat tulevaisuudessaa menee, mutta tähän asti aina on lamasta noustu. Aaltoliike kuuluu markkinatalouteen ja jatkuu samalla tavalla kuin kesän jälkeen tulee syksy, talvi, kevät ja uusi kesä.

    Kuluja leikkaamalla voidaan lyhentää lamaa, koska velkarahan ottamisen tarve pienenee, kun juoksevia kuluja ei rahoiteta velalla. Sitten kun nousu alkaa, siihen päästään paremmin mukaan.

    Jos pahimmissa leikkausskenaarioissa elintasomme laskee vuoden 2006 tasolle, niin se ei ole katastrofi. Elettiin täällä silloinkin ihan hyvin.

    Äänestä

  • IloinenLeikkaaja kirjoitti:

    Hallitus ei tiedä, eikä niiden kuulukaan ymmärtää näitä asioita, mutta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja joissakin isommissa oppilaitoksissaakin on sitä varten virkamiehiä ja asiantuntijoita, että selvittävät, lisäksi on konsultteja. Henkilöstö on sitä varten, että kertoo hallitukselle.

    Ainakin näistä asioista ollaan yksimielisiä:
    - paperi menettää merkitystä ja sähköinen viestintä kasvaa, paperitehtaiden perään ei siksi kannata haikailla mutta logistiikka- ja tietokeskuksia tulee
    - logistiikan merkitys kasvaa
    - rakennusala reagoi suhdanteisiin ennakoivasti aaltoillen, koska isoihin rakennushankkeisiin investointi lakkaa kun näkymmä on huono, mutta aina rakennetaan silti, jos ei rakenneta uutta, niin korjataan vanhaa, sillä taivasallakaan ei voida asua
    - hoitoalalle tarvitaan lisää osaajia niin kauan kuin suuret ikäluokat ovat elossa, vielä n. 20 vuotta
    - estetiikkaa tai kulttuuriantropologiaa, mitkä mainitsit, tarvitaan globaalissa ympäristössäkin, jos niitä osaa soveltaa esim mainonnassa ja viennissä, mutta pelkkinä pääaineina niitä tarvitaan vain hyvin vähän noiden k.o. alojen sisäiseen kehittämiseen ja kouluttamiseen

    Ei vuonna 1992 laman iskiessä kukaan arvannut, että muutaman vuoden kuluttua kaikki hankkivat matkapuhelimen ja alkaa Nokia-buumi. Ei taas tiedetä, miten asiat tulevaisuudessaa menee, mutta tähän asti aina on lamasta noustu. Aaltoliike kuuluu markkinatalouteen ja jatkuu samalla tavalla kuin kesän jälkeen tulee syksy, talvi, kevät ja uusi kesä.

    Kuluja leikkaamalla voidaan lyhentää lamaa, koska velkarahan ottamisen tarve pienenee, kun juoksevia kuluja ei rahoiteta velalla. Sitten kun nousu alkaa, siihen päästään paremmin mukaan.

    Jos pahimmissa leikkausskenaarioissa elintasomme laskee vuoden 2006 tasolle, niin se ei ole katastrofi. Elettiin täällä silloinkin ihan hyvin.

    Ei ainakaan tähän mennessä kukaan noista mainitsemistasi osapuolista ymmärtänyt edes sitä, että Nokia-buumi oli pelkästään ohimenevä ilmiö. Sen takia pysyviä itc-koulutusrakenteita pystytettiin kiireellä joka ainoaan niemeen, notkoon ja saarelmaan. Noista rakenteista Nokian sukelluksen jälkeen on sitten yritetty pyristellä irti.

    Eikö silloinkin olisi ollut viisainta hoitaa itc-buumi tilapäis- ja muuntokoulutuksella, jotka ovat lisäksi nopeammin laitettavaksi tarvittaessa pystyyn? Nyt kävi niin, että osa rakenteista valmistui vasta itc-buumin alamäkeen. Osataanko jo ensi buumi hoitaa näiltä osin oikein?

    Äänestä

Ikävä kyllä saatat hyvinkin olla oikeassa. Surullista sinänsä, sillä yksi hienoimpia piirteitä yhteiskunnassamme on ollut (ja on vielä jossakin määrin yhä) juuri ilmainen koulutus ja sen arvostus.

Toivottavasti olet väärässä.

Äänestä
  • Minusta koko opintotuki pitäisi lakkauttaa ja maksaa vaan normi asumistuki ja toimeentulotuki niille, jotka sen tarvitsee, myös opiskellijoille. Joka voi rahoittaa elämisensä muista varoistaan, sille ei tukia tarvitse maksaa. Muuten opiskelu ei pitäisi olla peruste maksaa myöskään pienempää tukea kuin mitään tekemättömälle sossupummille.

    Äänestä

  • VähemmänByrokratiaa kirjoitti:

    Minusta koko opintotuki pitäisi lakkauttaa ja maksaa vaan normi asumistuki ja toimeentulotuki niille, jotka sen tarvitsee, myös opiskellijoille. Joka voi rahoittaa elämisensä muista varoistaan, sille ei tukia tarvitse maksaa. Muuten opiskelu ei pitäisi olla peruste maksaa myöskään pienempää tukea kuin mitään tekemättömälle sossupummille.

    Taloudellisempi vaihtoehto olisi opiskella työttömyyden peruspäivärahalla tai ansiosidonnaisella nykyisten opintotukien sijaan. Poistuisi samalla 70 tukikuukauden maksimiraja.

    Äänestä

  • rajattomaksi kirjoitti:

    Taloudellisempi vaihtoehto olisi opiskella työttömyyden peruspäivärahalla tai ansiosidonnaisella nykyisten opintotukien sijaan. Poistuisi samalla 70 tukikuukauden maksimiraja.

    Minusta työttömyyden peruspäivärahalla opiskelu ei ole oikein. Jos on päätoiminen opiskelija niin eihän yleensä silloin ole työmarkkinoiden käytettävissä, joten ei voi olla työtön työnhakija.

    Eri asia tietysti, jos jollain poikekusyksilöllä kantti kestää opiskella monimuotokoulutuksessa ja tehdä siinä ohessa täyttä työviikkoa. Onhan vuorokaudessa 24 tuntia, voihan ne käyttää niinkin että 8 töihin, 8 opiskeluun ja 8 nukkumiseen. Viikonloput jää vapaiksi kotitöitä varten. Toivottavasti työpaikka, koti ja opiskelupaikka ovat lähellä toisiaan, ettei mene juuri aikaa siirtymisiin. Kyllä sellaiselle monimuoto-opiskelua tekevälle tuplasuorittajakaverille kuuluu maksaa työttömyyden sattuessa täysi työttömyyspäiväraha, jos hän opiskelun lisäksi pääsisi ja haluaisi myös kokopäivätöihin.

    Muille tavallisille pulliaisille, joita on 90% opiskelijoista, ja jotka eivät ole mitään työnhakijoita, riittää kyllä kun maksaa toimeentulotuen ja asumistuen.

    Äänestä

  • Opintalainahyvitys, ihan mieletön apu. Lukekaa.

    Äänestä

  • rajattomaksi kirjoitti:

    Taloudellisempi vaihtoehto olisi opiskella työttömyyden peruspäivärahalla tai ansiosidonnaisella nykyisten opintotukien sijaan. Poistuisi samalla 70 tukikuukauden maksimiraja.

    Ansiosidonaisella opiskelun päättää TE-toimisto, eikä siihen päätökseen ole valitusoikeutta.

    Äänestä

  • Ansiosidonnainen on niin lyhytaikainen, että ei siinä ehdi koko tutkintoa kuitenkaan opiskella. Sopiihan se sellaiselle, joka on joskus aloittanut ja jäänyt jostain syystä opinnot kesken, ja tutkinnon loppuun tekeminen auttaisi työllistymään. Pitää olla sellainen ala, että saa töitä. Kulttuuriantripologian opiskelijalle ei taida TE-toimisto myöntää oikeutta opiskella tutkintoa loppuun ansiosidonnaisella.

    Äänestä

  • LainahyvitysUusille kirjoitti:

    Ansiosidonnainen on niin lyhytaikainen, että ei siinä ehdi koko tutkintoa kuitenkaan opiskella. Sopiihan se sellaiselle, joka on joskus aloittanut ja jäänyt jostain syystä opinnot kesken, ja tutkinnon loppuun tekeminen auttaisi työllistymään. Pitää olla sellainen ala, että saa töitä. Kulttuuriantripologian opiskelijalle ei taida TE-toimisto myöntää oikeutta opiskella tutkintoa loppuun ansiosidonnaisella.

    Juuri noin. Uusi ala pitää olla sellainen, että se työllistää. Siitä ovat TE-toimistossa erityisen tarkkoja. 500 päivällä pötkitään kyllä aika pitkälle, jos esim saa käteen 1500€/kk ansiosidonnaista, niin siitä pystyy hieman säästämään lisäpäiviä varten.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kiire-on kirjoitti:

Ne jotka nyt alottaa taitaa olla viimeisiä, jotka saa opintotuen. Melko varmasti 5 vuoden kuluttua Suomessa on sama systeemi kuin Norjassa, että täysin lainapohjainen systeemi. Käykää nopeesti tutkinnot ketkä nyt alottaa, nimittäin kohta voi tulla paljo kalliimmaksi tutkinnon käyminen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu