Epigenetiikka - lapsesi ovat mitä sinä syöt

Täysin identtistä DNA:ta ei ole kuin klooneilla.

Totta. Jätän sanan 'täysin'pois.

kiinnostavaa kirjoitti:

Totta. Jätän sanan 'täysin'pois.

Epigenetiikassa on kyse geenien ilmiintymisestä; ei geneettisistä muutoksista. Lisäksi geeneistä puhuttaessakin pitäisi aina huomioida se, etteivät geenit kaikkea ratkaise. Myös ympäristötekijöillä on suuri vaikutus. Nuorena erilleen joutuneet identtiset kaksoset saattavat kasvaa useissa suhteissa erilaisiksi, mikäli kasvuympäristö on ollut erilainen.

En ole ennen kuullut termiä geenien ilmiintyminen. Voisitko hieman avata sitä?
Muutoin kommenttisi ei oikein tuonut mitään lisäarvoa tähän ketjuun, koska ympäristövaikutukset todettiin jo aloituksessa (9/11).

Mielenkiintoisia pohdittavia asioita sen sijaan olisivat:

- Epigenetiikka ja saman lajin monimuotoisuus (istuuko tämä darvinismiin?)
- Mikä selittää valmiin ympäristövasteen eliöissä? (periaatteessa tutkimus voisi kurkistaa tulevaisuuteen, jos osaamista löytyisi)
- Epigenetiikan hyötyarvo mm. perinnöllisten negatiivisten ominaisuuksien karsimisessa
- Voiko epigeenistä vaikutusta synteettisesti vahvistaa tai heikentää?

sciencedaily kirjoitti:

En ole ennen kuullut termiä geenien ilmiintyminen. Voisitko hieman avata sitä?
Muutoin kommenttisi ei oikein tuonut mitään lisäarvoa tähän ketjuun, koska ympäristövaikutukset todettiin jo aloituksessa (9/11).

Mielenkiintoisia pohdittavia asioita sen sijaan olisivat:

- Epigenetiikka ja saman lajin monimuotoisuus (istuuko tämä darvinismiin?)
- Mikä selittää valmiin ympäristövasteen eliöissä? (periaatteessa tutkimus voisi kurkistaa tulevaisuuteen, jos osaamista löytyisi)
- Epigenetiikan hyötyarvo mm. perinnöllisten negatiivisten ominaisuuksien karsimisessa
- Voiko epigeenistä vaikutusta synteettisesti vahvistaa tai heikentää?

Lue lisää

Ilmiintyä tulla ilmi. Sopisiko imentyminen paremmin. Kyse on ilmeneekö geeni toiminnallisena vai onko se latentti. Luin ilmiintymissanan erään gradutyön suomenkielisestä abstraktista.
Istuu darwinismiin lisänä perinteiseen. Geenit ovat siinäkin kaiken pohjana; kyse on vain siitä toimiiko geeni vai ei. Ilman sopivaa geeniä ei ole myöskään toimivaa epigenetiikkaa.
Valmiin ympäristövasteen (jos sellaista termiä asiasta voi edes käyttää) selittää evoluutio.
Missä tutkmuksessa on todettu, että epigenetiikalla olisi merkittävää osuutta perinnöllistenb negatiivisten ominaisuuksien karsijana? Voihan ninkin käydä, jos epigeneettinen vaikutus salpaa negatiivisen geenin toiminnan, mutta voihan se salvata postiivisenkin.
Tässä eräs määritelmä epigenetiikalle: "Epigeneettinen periytyminen tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa solun tai eliön jälkeläiselle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin."
Minusta tuntuu vahvasti siltä, että lataat epigenetiikkaan sellaisia odotuksia, joille nykytutkimus ei anna aihetta. Motivaationa tuntuu olevan halusi löytää teleologian tuomaa mielekkyyttää sieltäkin, missä sitä ei todennäköisesti ole.

agnoskepo kirjoitti:

Ilmiintyä tulla ilmi. Sopisiko imentyminen paremmin. Kyse on ilmeneekö geeni toiminnallisena vai onko se latentti. Luin ilmiintymissanan erään gradutyön suomenkielisestä abstraktista.
Istuu darwinismiin lisänä perinteiseen. Geenit ovat siinäkin kaiken pohjana; kyse on vain siitä toimiiko geeni vai ei. Ilman sopivaa geeniä ei ole myöskään toimivaa epigenetiikkaa.
Valmiin ympäristövasteen (jos sellaista termiä asiasta voi edes käyttää) selittää evoluutio.
Missä tutkmuksessa on todettu, että epigenetiikalla olisi merkittävää osuutta perinnöllistenb negatiivisten ominaisuuksien karsijana? Voihan ninkin käydä, jos epigeneettinen vaikutus salpaa negatiivisen geenin toiminnan, mutta voihan se salvata postiivisenkin.
Tässä eräs määritelmä epigenetiikalle: "Epigeneettinen periytyminen tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa solun tai eliön jälkeläiselle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin."
Minusta tuntuu vahvasti siltä, että lataat epigenetiikkaan sellaisia odotuksia, joille nykytutkimus ei anna aihetta. Motivaationa tuntuu olevan halusi löytää teleologian tuomaa mielekkyyttää sieltäkin, missä sitä ei todennäköisesti ole.

Lue lisää

"Valmiin ympäristövasteen (jos sellaista termiä asiasta voi edes käyttää) selittää evoluutio."

Epigeneettiset muutokset tapahtuvat reaaliaikaisesti. Miten voit evoluutiolla selittää sen, että eliöissä on jo valmiiksi tarvittavat ominaisuudet sellaisia muuttuvia olosuhteita varten, joita ei edes tunneta vielä? Otetaanpa ihan vaikka mielikuvituksellinen esimerkki: kahdenkymmenen vuoden kuluttua auringosta alkaa purkautua aivan uutta ja entuudestaan tuntematonta säteilyä. Kasvit ja muut eliöt kykenevät reagoimaan siihen välittömästi, koska niillä on jo sisäänrakennettu mekanismi, jolla ne pystyvät selviytymään muuttuvissa olosuhteissa.

Kehitysoppi ei tätä selitä, koska kehitysopin mukaan tällainen muutos kestäisi perinteisen darwinismin mukaan useita sukupolvia ja neo-narwinisminkin mukaan ainakin muutaman sukupolven. Eikö kehitysoppi perustu lajien lisääntymisen ja luonnonvalinnan kautta tapahtuvaan vähitellen tapahtuvaan kehitykseen?

Juuri tämä on syy, miksi epigenetiikka on kehitysoppineille hyvin kiusallinen aihe ja moni darwinisti haluaisi sivuuttaa kaiken epigeneettisen tutkimuksen.

Agnoskepo, on ikävää, että alat lähestulkoon aina profiloida keskusteluun osallistunutta henkilöä. Vaikuttaa siltä, että pelkäät niin kovasti oman agnostisuutesi ja skeptisyytesi suojarakenteiden pettävän, että kuvittelet hyökkäyksen kirjoittajan persoonaa ja hänen mahdollisia motiiveitaan kohtaan vaientavan hänen motivaationsa käydä keskustelua. Jos tyytyisit ihan vaan puhtaasti argumentoimaan relevantilla tiedolla ja ennen kaikkea tekemään sen loogisesti, olisit huomattavasti uskottavampi.

Pahoitteluni siitä, että nyt itsekin sorruin profilointiin, mutta koen tämän nyt tärkeänä neuvona agnoskepolle.

agnoskepo kirjoitti:

Ilmiintyä tulla ilmi. Sopisiko imentyminen paremmin. Kyse on ilmeneekö geeni toiminnallisena vai onko se latentti. Luin ilmiintymissanan erään gradutyön suomenkielisestä abstraktista.
Istuu darwinismiin lisänä perinteiseen. Geenit ovat siinäkin kaiken pohjana; kyse on vain siitä toimiiko geeni vai ei. Ilman sopivaa geeniä ei ole myöskään toimivaa epigenetiikkaa.
Valmiin ympäristövasteen (jos sellaista termiä asiasta voi edes käyttää) selittää evoluutio.
Missä tutkmuksessa on todettu, että epigenetiikalla olisi merkittävää osuutta perinnöllistenb negatiivisten ominaisuuksien karsijana? Voihan ninkin käydä, jos epigeneettinen vaikutus salpaa negatiivisen geenin toiminnan, mutta voihan se salvata postiivisenkin.
Tässä eräs määritelmä epigenetiikalle: "Epigeneettinen periytyminen tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa solun tai eliön jälkeläiselle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin."
Minusta tuntuu vahvasti siltä, että lataat epigenetiikkaan sellaisia odotuksia, joille nykytutkimus ei anna aihetta. Motivaationa tuntuu olevan halusi löytää teleologian tuomaa mielekkyyttää sieltäkin, missä sitä ei todennäköisesti ole.

Lue lisää

http://genome.cshlp.org/content/early/2014/10/12/gr.177659.114

"Valmiin ympäristövasteen (jos sellaista termiä asiasta voi edes käyttää)"
Environmentally responsive genome. Löydätkö tälle paremman suomennoksen?
Ympäristön vaikutuksille reagoiva genomi?

sciencedaily kirjoitti:

"Valmiin ympäristövasteen (jos sellaista termiä asiasta voi edes käyttää) selittää evoluutio."

Epigeneettiset muutokset tapahtuvat reaaliaikaisesti. Miten voit evoluutiolla selittää sen, että eliöissä on jo valmiiksi tarvittavat ominaisuudet sellaisia muuttuvia olosuhteita varten, joita ei edes tunneta vielä? Otetaanpa ihan vaikka mielikuvituksellinen esimerkki: kahdenkymmenen vuoden kuluttua auringosta alkaa purkautua aivan uutta ja entuudestaan tuntematonta säteilyä. Kasvit ja muut eliöt kykenevät reagoimaan siihen välittömästi, koska niillä on jo sisäänrakennettu mekanismi, jolla ne pystyvät selviytymään muuttuvissa olosuhteissa.

Kehitysoppi ei tätä selitä, koska kehitysopin mukaan tällainen muutos kestäisi perinteisen darwinismin mukaan useita sukupolvia ja neo-narwinisminkin mukaan ainakin muutaman sukupolven. Eikö kehitysoppi perustu lajien lisääntymisen ja luonnonvalinnan kautta tapahtuvaan vähitellen tapahtuvaan kehitykseen?

Juuri tämä on syy, miksi epigenetiikka on kehitysoppineille hyvin kiusallinen aihe ja moni darwinisti haluaisi sivuuttaa kaiken epigeneettisen tutkimuksen.

Agnoskepo, on ikävää, että alat lähestulkoon aina profiloida keskusteluun osallistunutta henkilöä. Vaikuttaa siltä, että pelkäät niin kovasti oman agnostisuutesi ja skeptisyytesi suojarakenteiden pettävän, että kuvittelet hyökkäyksen kirjoittajan persoonaa ja hänen mahdollisia motiiveitaan kohtaan vaientavan hänen motivaationsa käydä keskustelua. Jos tyytyisit ihan vaan puhtaasti argumentoimaan relevantilla tiedolla ja ennen kaikkea tekemään sen loogisesti, olisit huomattavasti uskottavampi.

Pahoitteluni siitä, että nyt itsekin sorruin profilointiin, mutta koen tämän nyt tärkeänä neuvona agnoskepolle.

Lue lisää

"Epigeneettiset muutokset tapahtuvat reaaliaikaisesti. "
Mistä sinä tuollaista olet saanut päähäsi. Epigeneettisten muutosten vaatimien sukulinjan geenejä ohjaavien muutosten kehittyminen vaatii vuosia tai kymmeniä vuosia ja on silti väistyvä ominaisuus. Kuvittelet ihan höpöjä sisäänrakennetuista ominaisuuksista. Nekin voivat olla ja todennäköisesti ovat evoluution kehittämiä. Entuudesta tuntematon auringon säteily tappaisi jos olisi tappaakseen. Vai luuletko, että Taika-Jim on taikonut valmiiksi ominaisuuksia myös sellaisille ilmiöille, joita ei ikinä ole ennen tapahtunut?
Sanohan yksikin evoluutiotukija (Darwinisti?) joka haluaisi sivuuttaa epigeneettisen tutkimuksen. Tässähän on käynyt ilmi, että AgnoSkepokin tuntee selvästi sinua paremmoin, mistä epigenetiikasta on kysymys. Sinulla on vain kuvitelmia ja haaveita.
AgnoSkepo tuskin pelkää agnostisuutensa tai skeptisyytensä puolesta. Hänen perustelunsa ja asiantuntemuksensa ovat sentään aivan eri luokkaa kuin sinulla. Ihan kuin koittaisit opettaa isääsi panemaan.

missä-maailmassa-elät kirjoitti:

"Epigeneettiset muutokset tapahtuvat reaaliaikaisesti. "
Mistä sinä tuollaista olet saanut päähäsi. Epigeneettisten muutosten vaatimien sukulinjan geenejä ohjaavien muutosten kehittyminen vaatii vuosia tai kymmeniä vuosia ja on silti väistyvä ominaisuus. Kuvittelet ihan höpöjä sisäänrakennetuista ominaisuuksista. Nekin voivat olla ja todennäköisesti ovat evoluution kehittämiä. Entuudesta tuntematon auringon säteily tappaisi jos olisi tappaakseen. Vai luuletko, että Taika-Jim on taikonut valmiiksi ominaisuuksia myös sellaisille ilmiöille, joita ei ikinä ole ennen tapahtunut?
Sanohan yksikin evoluutiotukija (Darwinisti?) joka haluaisi sivuuttaa epigeneettisen tutkimuksen. Tässähän on käynyt ilmi, että AgnoSkepokin tuntee selvästi sinua paremmoin, mistä epigenetiikasta on kysymys. Sinulla on vain kuvitelmia ja haaveita.
AgnoSkepo tuskin pelkää agnostisuutensa tai skeptisyytensä puolesta. Hänen perustelunsa ja asiantuntemuksensa ovat sentään aivan eri luokkaa kuin sinulla. Ihan kuin koittaisit opettaa isääsi panemaan.

Lue lisää

Voit kyllä huoleti kirjoittaa omalla nimimerkilläsi. Rekisteröinnistäsi huolimatta anonymiteettisi varmasti säilyy. Olet huono sietämään kritiikkiä.

http://darwins-god.blogspot.fi/2012/05/epigenetics-in-real-time-samie-jaffrey.html

You won’t believe what Samie Jaffrey’s group at Cornell is confirming and elucidating about epigenetics, the fantastic adaptation capability cells have to adjust to environmental shifts. Epigenetics is a broad term for a range of adaptation capabilities achieved via the regulation of gene expression. Gene expression can be regulated, for example, by attaching small chemical markers such as methyl groups, like bar codes, to DNA or to the histone proteins about which the DNA is wrapped. Such chemical modifications have been known to be used also on the DNA copy—the messenger RNA—used to synthesize proteins. What Jaffrey’s group has found is that mRNA methylation is ubiquitous. Something like 20% of the transitory mRNA molecules are methylated in human cells. This truly is epigenetics in real time as the cell must be detecting the need and transferring the methyl groups to the right mRNA location at astonishing rates. It is evolution’s reductio ad absurdum on steroids.

Kyseessä on siis solun välitön (reaaliaikainen) mukautumiskyky muuttuviin olosuhteisiin.

Alkaako sinustakin kuulostaa suunnittelulta? Älä vaan anna periksi. Pysy lujana epäuskossasi. Darwin vielä palkitsee sinut. Yhdessä yössä epigenetiikan asiantuntijaksi on kyllä historian paras saavutus.

missä-maailmassa-elät kirjoitti:

"Epigeneettiset muutokset tapahtuvat reaaliaikaisesti. "
Mistä sinä tuollaista olet saanut päähäsi. Epigeneettisten muutosten vaatimien sukulinjan geenejä ohjaavien muutosten kehittyminen vaatii vuosia tai kymmeniä vuosia ja on silti väistyvä ominaisuus. Kuvittelet ihan höpöjä sisäänrakennetuista ominaisuuksista. Nekin voivat olla ja todennäköisesti ovat evoluution kehittämiä. Entuudesta tuntematon auringon säteily tappaisi jos olisi tappaakseen. Vai luuletko, että Taika-Jim on taikonut valmiiksi ominaisuuksia myös sellaisille ilmiöille, joita ei ikinä ole ennen tapahtunut?
Sanohan yksikin evoluutiotukija (Darwinisti?) joka haluaisi sivuuttaa epigeneettisen tutkimuksen. Tässähän on käynyt ilmi, että AgnoSkepokin tuntee selvästi sinua paremmoin, mistä epigenetiikasta on kysymys. Sinulla on vain kuvitelmia ja haaveita.
AgnoSkepo tuskin pelkää agnostisuutensa tai skeptisyytensä puolesta. Hänen perustelunsa ja asiantuntemuksensa ovat sentään aivan eri luokkaa kuin sinulla. Ihan kuin koittaisit opettaa isääsi panemaan.

Lue lisää

http://www.newrepublic.com/book/review/ultimate-mystery-inheritance-epigenetics-richard-francis

I was taught to think of nature as a stern and silent selector, acting passively on those mutations that were presented to it by chance. New research suggests that in fact nature may prompt and shape variations. Genes may turn off when traits prove non-adaptive, or turn on when they are helpful. In a process called directed mutation, cells under extreme stress may send out emergency signals that can help kick start mutation even in defective genes, creating mutational hot spots. Under circumstances such as these, some form of variation, which was previously thought to be purely random, may turn out to be an evolved response to crisis that gives organisms a better chance of survival.

Eli ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti sanaa reaaliaikaisesti, mutta konventionaaliseen darvinismiin suhteutettuna epigeneettiset muutokset tapahtuvat erittäin nopeasti, koska proteiinit kytkevät geenejä päälle tai pois. Ja tämä ei evoluutioteoriaan sovi. (tai tietysti se tavalla toisella siihen sovitetaan, koska ainahan evoluutioteoriaa voi muuttaa. Evoluutioteoria nimittäin kehittyy)

Joten lopettaisitko toisten aliarvioimisen, kiitos.

Miten tuo todistaa sen älykkään suunnittelijan olemassaolon?

Jo tuo, että osasit esittää tuon kysymyksen, todistaa älykkään suunnittelijan olemassaolon.

Se, että soluissa on valmiina mekanismeja, joiden avulla solu selviää täysin uusista stressivaikutuksista todistaa suunnittelun puolesta.

sciencedaily kirjoitti:

http://www.newrepublic.com/book/review/ultimate-mystery-inheritance-epigenetics-richard-francis

I was taught to think of nature as a stern and silent selector, acting passively on those mutations that were presented to it by chance. New research suggests that in fact nature may prompt and shape variations. Genes may turn off when traits prove non-adaptive, or turn on when they are helpful. In a process called directed mutation, cells under extreme stress may send out emergency signals that can help kick start mutation even in defective genes, creating mutational hot spots. Under circumstances such as these, some form of variation, which was previously thought to be purely random, may turn out to be an evolved response to crisis that gives organisms a better chance of survival.

Eli ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti sanaa reaaliaikaisesti, mutta konventionaaliseen darvinismiin suhteutettuna epigeneettiset muutokset tapahtuvat erittäin nopeasti, koska proteiinit kytkevät geenejä päälle tai pois. Ja tämä ei evoluutioteoriaan sovi. (tai tietysti se tavalla toisella siihen sovitetaan, koska ainahan evoluutioteoriaa voi muuttaa. Evoluutioteoria nimittäin kehittyy)

Joten lopettaisitko toisten aliarvioimisen, kiitos.

Lue lisää

"Eli ei pidä ottaa liian kirjaimellisesti sanaa reaaliaikaisesti, mutta konventionaaliseen darvinismiin suhteutettuna epigeneettiset muutokset tapahtuvat erittäin nopeasti, koska proteiinit kytkevät geenejä päälle tai pois."

Missä kohtaa lainaamassasi tekstissä niin sanottiin.
Mutta kun tuokaan ei pidä paikkaansa. Epigeneettisten muutosten vaatimat yhdisteet eivät ilmesty nappia painamalla. Niiden kehittyminen on varsin hidasta. Geneettinen muutos taas saattaa tapahtua hyvinkin nopeasti, vaikka se ei populaatiossa nopeasti leviäkään.

Yksi_vastaus kirjoitti:

Jo tuo, että osasit esittää tuon kysymyksen, todistaa älykkään suunnittelijan olemassaolon.

Se, että soluissa on valmiina mekanismeja, joiden avulla solu selviää täysin uusista stressivaikutuksista todistaa suunnittelun puolesta.

Lue lisää

Voisitko perustella vastaustasi, eli miten se todistaa sen teidän suunnittelijan olemassaolon?

Seuraavassa lainauksia laajemmasta artikkelista, joka antaa selvän yleiskuvan epigenetiikan asemasta evoluutioteoriassa:
" Huomattakoon kuitenkin, että epigeneettiset muutokset ovat luonteeltaan aina palautuvia, ja päinvastoin kuin mutaatiot epigeneettiset merkit yleensä häipyvät vähitellen perimästä sukupolvien kuluessa eivätkä siis periydy loputtomiin (Jablonka ym., 1992; Jablonka & Raz, 2009). "

Tässä mielestäni todettu se oleellinen syy, miksi epigenetiikka ei ole lajiutumisen syy.
Toinen puoli asiaa todetaan kuitenkin seuraavassa: "Epigeneettinen periytyminen näyttäisi siis olevan sopeutumismekanismi, joka voi nopeuttaa adaptaatiota. Useat yksilöt saattavat kokea samanlaisen epigeneettisen muutoksen samanaikaisesti. Tästä seuraa, että adaptaatio populaatiossa uusien indusoituneiden epigeneettisten muutosten periytymisen ja runsastumisen kautta voi olla nopeaa (Jablonka & Raz, 2009)"
Lajin sopeutumisessa muuttuvaan ympäristöön epigenetiikalla näyttäisi olevan suuri vaikutus ja siten myös sillä kiistämättä on vaikutusta lajin säilymiseen ympäristöolosuhteiden muuttuessa.
Ja sitten vaikutus evoluutioteoriaan: "Geneettisen periytymisen lisäksi on otettava huomioon myös epigeneettinen periytyminen. Tämän kirjoittajan käsityksen mukaan darvinistisen evoluutioteorian ydin, valinnan periaate, ei tule ainakaan keskeisiltä osiltaan mullistumaan. Kelpoisimmat saavat edelleen eniten jälkeläisiä, minkä seurauksena – luonnonvalinnan perusteoreeman mukaan – populaation keskimääräinen kelpoisuus kasvaa niin kauan kuin populaatiossa esiintyy kelpoisuuden muuntelua (Fisher, 1958). Uuden tiedon valossa kelpoisuutta ja sen muuntelua määrääviin tekijöihin on kylläkin lisättävä epigeneettinen muuntelu. .."
Darwin:
”Whether the several foregoing modifications would become hereditary, if the same habits of life were followed during many generations, is not known, but it is probable.” (Darwin, 1913, s. 48). (Edellä on kuvattu monia modifikaatioita. Voiko niistä tulla perinnöllisiä, jos samat elämäntavat jatkuvat omien sukupolvien ajan, ei tiedetä, mutta se on todennäköistä.)"
"Evoluutio teoriaa on täydennettävä Biologisessa luonnossa ei ole havaittu yhtään tosiasiaa, joka olisi ristiriidassa darvinistisen evoluutioteorian kanssa. Kuitenkin viime vuosina on havaittu seikkoja, joita ei vielä ole sisällytetty nykyiseen synteettiseen evoluutioteoriaan eli neodarvinismiin. Tämä ei merkitse sitä, että evoluutioteoria olisi virheellinen, vaan sitä, että teoriaa on täydennettävä vastaamaan uusia havaintoja. "

Ja seuraavassa koko artikkeli, jos jotain kiinnostaa:
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=0CC4QFjACahUKEwjT-YKFp9jHAhVMhSwKHSfGDzs&url=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/download/5026/4548&usg=AFQjCNG5za5gPesRKPvHv9jNN74y8Mc9FA&cad=rja

Minulla ei epigenetiikkaan taida muuta lisättävää olla. Itse joudun tukeutumaan ainoastaan tutkijoiden mielipiteisiin. Kompetenssini kun ei mitenkään riitä arvioimaan tutkimustuloksien faktuaalisuutta.