Kysymys vielä

"Eihän geenimuunnellut (GM) tuotteet ole vaarallisia terveydelle. Tästä pitää huolen lainsäädäntö, joka GM-tuotteiden kohdalla on äärimmäisen tiukka."

Minulla ei ole mitään ko. tuotteita vastaan, syön kyllä kun tarjolla on. Ainostaan perustelusi närästää; miten lainsäädäntö voi taata ruuan terveellisyyden ?? Jos sairastun, pistänkö mahahaavani päälle lakikirjan lehden ? Ja asianajaja antaa lääkkeen.

Oheinen kuulostaa tietenkin hyvältä GMO:n kannalta. Se tosin ei pidä paikkaansa.

Gm-tuotteiden vaarattomuuden terveydelle varmistaa "äärimmäisen tiukka" lainsäädäntö? :D Lainsäädännöllä ei pystytä paikkaamaan sitä tosiasiaa, että (vastakkaisista puheista huolimatta) geenimanipuloinnin menetelmät ovat varsin epätarkkoja.

"on lisätty ravinnon terveysarvoa (vitamiinien ym. lisäys),"

Tässä geenivouhotuksessa on jäänyt huomaamatta mm. se, että gm-kasvit eivät todellisuudessa ole mikään välttämättömyys maailman nälänhädän poistamiselle ja/tai ravinnon terveysarvon lisäämiselle. Ravinnon terveysarvon lisäämiseen on toki ennestään aivan toimivia tapoja, jotka ovat vähempiriskisiä kuin gmo.

Yleensä ne, jotka sanovat gm-tuotteiden poistavan maailman nälänhädän, yksinkertaistavat ongelmaa reippaasti. Nälänhädän syynä ei ole ihme-gmo:n puuttuminen vaan köyhyys ja ruoan epätasainen jakautuminen. Afrikan ja Etelä-Amerikan maat tuottavat lihaa, kun lihan tuottamisen vaatimalla peltoalalla voisi viljellä ravintokasveja omaan käyttöön. Liha menee rikkaisiin teollisuusmaihin. Katsotaan muita kohtia:

" GM-tuotteilla...vähennetty ympäristölle haitallisten torjunta-aineden käyttöä"

Tuo ei pidä paikkaansa. Tarkastellaanpa tilaa globaalista näkökulmasta:

Viisi suuryhtiötä so. Monsanto, Astra-Zeneca, Dupont, Novartis ja Aventis tuottavat yhdessä lähes sata prosenttia gm-muunnellusta viljasta (23 prosentin osuus kokonaissiemenkaupasta). Yhdessä nämä yhtiöt tuottavat 60 prosenttia torjunta-aineista.

Nämä suuryhtiöt ovatkin pyrkineet kehittämään torjunta-aineenkestäviä lajikkeita. Tämä tietenkin lisää torjunta-aineen käyttöä. Kestävien lajien ansiosta torjunta-ainetta voidaan ruiskuttaa myös istutuksen jälkeen. Eteenpäin:

"tehty kasveista paremmin tuottavia"

Yhdysvalloissa Wisconsinin yliopiston proffa Ed Operling päätti verrata gm-soijan tuottavuutta tavalliseen soijaan. Hän havaitsi, että se tuotti neljä prosenttia VÄHEMMÄN satoa kuin tavallinen. Muut tutkimukset USA:ssa ovat osoittaneet 6-11 prosenttia VÄHÄISEMPIÄ satoja.

Calgenen (Monsanton tytäryhtiö nykyään)geenimuunneltu FlavSavr tomaatti oli myös vähäsatoisempi.

"Missäänhän ei ole osoitettu GM-tuotteiden olevan vaarallisia"

Monsanton omat tutkimukset osoittavat, että sen gm-soijassa lectiinin (joka usein on allergeenina) määrä on kaksinkertainen tavalliseen soijaan verrattuna. EPA (USA:n ympäristövirasto) on vaatinut Monsanton New Leaf -perunaa (joka kehittää soluissaan torjunta-ainetta) merkittäväksi -torjunta-aineena.

Lisäksi tietenkin: Jos kyseessä on todella harmiton teollisuudenala, niin mistä johtuu, että sitä ei yksikään vakuutusyhtiö ole halunnut vakuuttaa. Syy on melko ilmeinen. Liian isot riskit.

Xveg kirjoitti:

Oheinen kuulostaa tietenkin hyvältä GMO:n kannalta. Se tosin ei pidä paikkaansa.

Gm-tuotteiden vaarattomuuden terveydelle varmistaa "äärimmäisen tiukka" lainsäädäntö? :D Lainsäädännöllä ei pystytä paikkaamaan sitä tosiasiaa, että (vastakkaisista puheista huolimatta) geenimanipuloinnin menetelmät ovat varsin epätarkkoja.

"on lisätty ravinnon terveysarvoa (vitamiinien ym. lisäys),"

Tässä geenivouhotuksessa on jäänyt huomaamatta mm. se, että gm-kasvit eivät todellisuudessa ole mikään välttämättömyys maailman nälänhädän poistamiselle ja/tai ravinnon terveysarvon lisäämiselle. Ravinnon terveysarvon lisäämiseen on toki ennestään aivan toimivia tapoja, jotka ovat vähempiriskisiä kuin gmo.

Yleensä ne, jotka sanovat gm-tuotteiden poistavan maailman nälänhädän, yksinkertaistavat ongelmaa reippaasti. Nälänhädän syynä ei ole ihme-gmo:n puuttuminen vaan köyhyys ja ruoan epätasainen jakautuminen. Afrikan ja Etelä-Amerikan maat tuottavat lihaa, kun lihan tuottamisen vaatimalla peltoalalla voisi viljellä ravintokasveja omaan käyttöön. Liha menee rikkaisiin teollisuusmaihin. Katsotaan muita kohtia:

" GM-tuotteilla...vähennetty ympäristölle haitallisten torjunta-aineden käyttöä"

Tuo ei pidä paikkaansa. Tarkastellaanpa tilaa globaalista näkökulmasta:

Viisi suuryhtiötä so. Monsanto, Astra-Zeneca, Dupont, Novartis ja Aventis tuottavat yhdessä lähes sata prosenttia gm-muunnellusta viljasta (23 prosentin osuus kokonaissiemenkaupasta). Yhdessä nämä yhtiöt tuottavat 60 prosenttia torjunta-aineista.

Nämä suuryhtiöt ovatkin pyrkineet kehittämään torjunta-aineenkestäviä lajikkeita. Tämä tietenkin lisää torjunta-aineen käyttöä. Kestävien lajien ansiosta torjunta-ainetta voidaan ruiskuttaa myös istutuksen jälkeen. Eteenpäin:

"tehty kasveista paremmin tuottavia"

Yhdysvalloissa Wisconsinin yliopiston proffa Ed Operling päätti verrata gm-soijan tuottavuutta tavalliseen soijaan. Hän havaitsi, että se tuotti neljä prosenttia VÄHEMMÄN satoa kuin tavallinen. Muut tutkimukset USA:ssa ovat osoittaneet 6-11 prosenttia VÄHÄISEMPIÄ satoja.

Calgenen (Monsanton tytäryhtiö nykyään)geenimuunneltu FlavSavr tomaatti oli myös vähäsatoisempi.

"Missäänhän ei ole osoitettu GM-tuotteiden olevan vaarallisia"

Monsanton omat tutkimukset osoittavat, että sen gm-soijassa lectiinin (joka usein on allergeenina) määrä on kaksinkertainen tavalliseen soijaan verrattuna. EPA (USA:n ympäristövirasto) on vaatinut Monsanton New Leaf -perunaa (joka kehittää soluissaan torjunta-ainetta) merkittäväksi -torjunta-aineena.

Lisäksi tietenkin: Jos kyseessä on todella harmiton teollisuudenala, niin mistä johtuu, että sitä ei yksikään vakuutusyhtiö ole halunnut vakuuttaa. Syy on melko ilmeinen. Liian isot riskit.

Lue lisää

Löysin tällaisen osoitteen jossa näyttää olevan aikapaljon tietoa geenimapulaatiosta

http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=37

Xveg kirjoitti:

Oheinen kuulostaa tietenkin hyvältä GMO:n kannalta. Se tosin ei pidä paikkaansa.

Gm-tuotteiden vaarattomuuden terveydelle varmistaa "äärimmäisen tiukka" lainsäädäntö? :D Lainsäädännöllä ei pystytä paikkaamaan sitä tosiasiaa, että (vastakkaisista puheista huolimatta) geenimanipuloinnin menetelmät ovat varsin epätarkkoja.

"on lisätty ravinnon terveysarvoa (vitamiinien ym. lisäys),"

Tässä geenivouhotuksessa on jäänyt huomaamatta mm. se, että gm-kasvit eivät todellisuudessa ole mikään välttämättömyys maailman nälänhädän poistamiselle ja/tai ravinnon terveysarvon lisäämiselle. Ravinnon terveysarvon lisäämiseen on toki ennestään aivan toimivia tapoja, jotka ovat vähempiriskisiä kuin gmo.

Yleensä ne, jotka sanovat gm-tuotteiden poistavan maailman nälänhädän, yksinkertaistavat ongelmaa reippaasti. Nälänhädän syynä ei ole ihme-gmo:n puuttuminen vaan köyhyys ja ruoan epätasainen jakautuminen. Afrikan ja Etelä-Amerikan maat tuottavat lihaa, kun lihan tuottamisen vaatimalla peltoalalla voisi viljellä ravintokasveja omaan käyttöön. Liha menee rikkaisiin teollisuusmaihin. Katsotaan muita kohtia:

" GM-tuotteilla...vähennetty ympäristölle haitallisten torjunta-aineden käyttöä"

Tuo ei pidä paikkaansa. Tarkastellaanpa tilaa globaalista näkökulmasta:

Viisi suuryhtiötä so. Monsanto, Astra-Zeneca, Dupont, Novartis ja Aventis tuottavat yhdessä lähes sata prosenttia gm-muunnellusta viljasta (23 prosentin osuus kokonaissiemenkaupasta). Yhdessä nämä yhtiöt tuottavat 60 prosenttia torjunta-aineista.

Nämä suuryhtiöt ovatkin pyrkineet kehittämään torjunta-aineenkestäviä lajikkeita. Tämä tietenkin lisää torjunta-aineen käyttöä. Kestävien lajien ansiosta torjunta-ainetta voidaan ruiskuttaa myös istutuksen jälkeen. Eteenpäin:

"tehty kasveista paremmin tuottavia"

Yhdysvalloissa Wisconsinin yliopiston proffa Ed Operling päätti verrata gm-soijan tuottavuutta tavalliseen soijaan. Hän havaitsi, että se tuotti neljä prosenttia VÄHEMMÄN satoa kuin tavallinen. Muut tutkimukset USA:ssa ovat osoittaneet 6-11 prosenttia VÄHÄISEMPIÄ satoja.

Calgenen (Monsanton tytäryhtiö nykyään)geenimuunneltu FlavSavr tomaatti oli myös vähäsatoisempi.

"Missäänhän ei ole osoitettu GM-tuotteiden olevan vaarallisia"

Monsanton omat tutkimukset osoittavat, että sen gm-soijassa lectiinin (joka usein on allergeenina) määrä on kaksinkertainen tavalliseen soijaan verrattuna. EPA (USA:n ympäristövirasto) on vaatinut Monsanton New Leaf -perunaa (joka kehittää soluissaan torjunta-ainetta) merkittäväksi -torjunta-aineena.

Lisäksi tietenkin: Jos kyseessä on todella harmiton teollisuudenala, niin mistä johtuu, että sitä ei yksikään vakuutusyhtiö ole halunnut vakuuttaa. Syy on melko ilmeinen. Liian isot riskit.

Lue lisää

Hyvä Xveg,

EU:n sisällä GMO-tuotteita koskeva lainsäädäntö on hyvin tiukka (puhun nyt tässä ja muissakin yhteyksissä ihmisen ravinnoksi tarkoitetuista GMO:sta). Ennenkuin yksikään tuote pääsee kaupan hyllyille, niin se on käynyt kohtalaisen monen asiantuntijan arvioimana, joten uskallan väittää, että tiukka lainsäädäntö pitää huolen siitä että tuotteet ovat turvallisia. En ymmärrä miten geeninsiirtotekniikka itsessään (siis itse geeninsiirtotapahtuma) liittyy tähän millään tavalla, tai mitä epätarkka geeninsiirto on. Edelleen EU:n sisällä on tutkimusvaroja ohjattu valtavia määriä geenimuunneltujen tuotteiden riskien kartoittamiseen. Mitä on selvinnyt? Kaikenlaista mielenkiintoista toki, mutta ei todisteita sille, että geeninsiirto itsessään aiheuttais jotain riskiä. Sehän on itsestään selvää, että jos kasvi muokataan tuottamaa enemmän jotain allergeenia tms. niin totta kai se on haitallisempi. Tosin ei tällaista kukaan tee. Miksi tekisi?

Ravinnon terveysarvoa voidaan lisätä monella tavalla. Geenitekniikat ovat yksi menetelmä muiden joukossa: jopa varsin tehokas sellainen. Itsekin olen tutkinut monenlaisten teknisten menetelmien käyttöä kasvien terveysarvon nostamiseksi, mutta geenitekniikoilla on saavutettu huomattavasti parempia tuloksia. Esimerkiksi erään antioksidantin määriä olenpytynyt nostamaan kaksinkertaiseksi muuttamalla tiettyjä viljelyolosuhteita, mutta geeninsiirrolla on päästy saman yhdisteen kohdall 75-kertaiseen pitoisuuden nousuu. Miksi siis tätä vaihtoehtoa ei saisi käyttää.

Lisäksi geenitekniikat antavat mahdollisuuden kehittää viljelyä hankalissa olosuhteissa. Kasvin kykyä sietää erilaisia stresitilanteita voidaan tehostaa, minkä seurauksena tuottavuus kasvaa. Ei kai ne heti poista maailman nälänhätää, mutta jostain on aloitettava.

Kasvitaudit ovat merkittävin sadon määrää alentava tekijä. Geenitekniikalla taudinkestävämmiksi saadut kasvit tuottavat enemmän. Edelleen kasvin oman puolustuskyvyn tehostaminen geenitekniikalla tarkoittaa käytännössä sitä, että tautien torjunta kemiallisilla torjunta-aineilla vähenee. En ihan ymmärtänyt sinun globaalia tarkastelua. Ideasi oli ilmeisesti sanoa, että eihän se ole mahdollista, että yhtiö joka tuottaa torjunta-aineita ei tuota GM-lajikkeita, joihin torjunta-aineita ei käytetä. Miksi ei ole?

Viittasit myös torjunta-aineresintteihin GMO-lajikkeisiin. Tässä on kyseessä rikkakasvien torjuntaa käytetyn aineen sietokyvystä. Rikkakasvit kuten kasvitauditkin aiheuttavat satotappioita. Rikkakasvien torjunta on hankalaa, sillä on vaikea löytää mitään spesifisesti vaikka juolavehnään tai rikkanenättiin tehoavia yhdisteitä, koska kasvilajien biokemia on niin samanlaista. Tällaista kumminkin tarvittaisiin, sillä rikkakasvit kasvavat samaan aikaan kuin satokasvi. Nyt geenitekniikoiden ansiosta rikkakasvit voidaan torjua satokasvien seasta tappamatta itse satokasvia. Jos olisi joku rikkakasveille spesifinen yhdiste niin sitä käytettäisiin, eikä geenimuuntelua tässä tilanteessa tarvittaisi. Viljelijöiden tarpeestahan nämä tuotteet saavat alkunsa.

Lopussa puhuit myös tutkimuksesta, jota en kylläkään löytänyt saati itse tutkijaa, jossa oli havaittu pienempiä satoja GM-lajikkeilla. No, joissain tilanteissa käy varmasti näin. Mutta joka tapauksessa korkeampaan ja tehokkaampaan tuotantoon GM-lajikkeilla tähdätään. Yllä esitetyn mukaisesta parempi tuotanta on itsestään selvää.

Aika pitkä, mutta tulipahan sanottua. Ennustus: 5 vuoden päästä kaikki syövät onnellisena GM-tuotteita.

kgl kirjoitti:

Löysin tällaisen osoitteen jossa näyttää olevan aikapaljon tietoa geenimapulaatiosta

http://gmfoorumi.fi/text/list/?id=37

Lue lisää

http://www.entransfood.com/

-EU:n rahoittama kansainvälinen tutkimushanke GMO-riskien kartoitukseen. Valittettavasti EN.

http://www.honeybee.helsinki.fi/esgemo/

-edellisessä viestissä esitetyn portaalin alullepanija ja kokonaisuus johon ko portaali liittyy se liittyy

Koska yllä mainitut ovat tieteellisiä sivustoja, niin ne ovat varmasti puolueettomia ja toteavat vain sen mitä on pystytty osoittamaan. Toisaalta niistä saa hyvän kuvan siitä, etenkin ensimmäisestä sivustosta, mitä kaikkea turvallisuuden eteen tosiaa tehdään.

Agrobakteeri kirjoitti:

Hyvä Xveg,

EU:n sisällä GMO-tuotteita koskeva lainsäädäntö on hyvin tiukka (puhun nyt tässä ja muissakin yhteyksissä ihmisen ravinnoksi tarkoitetuista GMO:sta). Ennenkuin yksikään tuote pääsee kaupan hyllyille, niin se on käynyt kohtalaisen monen asiantuntijan arvioimana, joten uskallan väittää, että tiukka lainsäädäntö pitää huolen siitä että tuotteet ovat turvallisia. En ymmärrä miten geeninsiirtotekniikka itsessään (siis itse geeninsiirtotapahtuma) liittyy tähän millään tavalla, tai mitä epätarkka geeninsiirto on. Edelleen EU:n sisällä on tutkimusvaroja ohjattu valtavia määriä geenimuunneltujen tuotteiden riskien kartoittamiseen. Mitä on selvinnyt? Kaikenlaista mielenkiintoista toki, mutta ei todisteita sille, että geeninsiirto itsessään aiheuttais jotain riskiä. Sehän on itsestään selvää, että jos kasvi muokataan tuottamaa enemmän jotain allergeenia tms. niin totta kai se on haitallisempi. Tosin ei tällaista kukaan tee. Miksi tekisi?

Ravinnon terveysarvoa voidaan lisätä monella tavalla. Geenitekniikat ovat yksi menetelmä muiden joukossa: jopa varsin tehokas sellainen. Itsekin olen tutkinut monenlaisten teknisten menetelmien käyttöä kasvien terveysarvon nostamiseksi, mutta geenitekniikoilla on saavutettu huomattavasti parempia tuloksia. Esimerkiksi erään antioksidantin määriä olenpytynyt nostamaan kaksinkertaiseksi muuttamalla tiettyjä viljelyolosuhteita, mutta geeninsiirrolla on päästy saman yhdisteen kohdall 75-kertaiseen pitoisuuden nousuu. Miksi siis tätä vaihtoehtoa ei saisi käyttää.

Lisäksi geenitekniikat antavat mahdollisuuden kehittää viljelyä hankalissa olosuhteissa. Kasvin kykyä sietää erilaisia stresitilanteita voidaan tehostaa, minkä seurauksena tuottavuus kasvaa. Ei kai ne heti poista maailman nälänhätää, mutta jostain on aloitettava.

Kasvitaudit ovat merkittävin sadon määrää alentava tekijä. Geenitekniikalla taudinkestävämmiksi saadut kasvit tuottavat enemmän. Edelleen kasvin oman puolustuskyvyn tehostaminen geenitekniikalla tarkoittaa käytännössä sitä, että tautien torjunta kemiallisilla torjunta-aineilla vähenee. En ihan ymmärtänyt sinun globaalia tarkastelua. Ideasi oli ilmeisesti sanoa, että eihän se ole mahdollista, että yhtiö joka tuottaa torjunta-aineita ei tuota GM-lajikkeita, joihin torjunta-aineita ei käytetä. Miksi ei ole?

Viittasit myös torjunta-aineresintteihin GMO-lajikkeisiin. Tässä on kyseessä rikkakasvien torjuntaa käytetyn aineen sietokyvystä. Rikkakasvit kuten kasvitauditkin aiheuttavat satotappioita. Rikkakasvien torjunta on hankalaa, sillä on vaikea löytää mitään spesifisesti vaikka juolavehnään tai rikkanenättiin tehoavia yhdisteitä, koska kasvilajien biokemia on niin samanlaista. Tällaista kumminkin tarvittaisiin, sillä rikkakasvit kasvavat samaan aikaan kuin satokasvi. Nyt geenitekniikoiden ansiosta rikkakasvit voidaan torjua satokasvien seasta tappamatta itse satokasvia. Jos olisi joku rikkakasveille spesifinen yhdiste niin sitä käytettäisiin, eikä geenimuuntelua tässä tilanteessa tarvittaisi. Viljelijöiden tarpeestahan nämä tuotteet saavat alkunsa.

Lopussa puhuit myös tutkimuksesta, jota en kylläkään löytänyt saati itse tutkijaa, jossa oli havaittu pienempiä satoja GM-lajikkeilla. No, joissain tilanteissa käy varmasti näin. Mutta joka tapauksessa korkeampaan ja tehokkaampaan tuotantoon GM-lajikkeilla tähdätään. Yllä esitetyn mukaisesta parempi tuotanta on itsestään selvää.

Aika pitkä, mutta tulipahan sanottua. Ennustus: 5 vuoden päästä kaikki syövät onnellisena GM-tuotteita.

Lue lisää

hyvä, viljelijöitä kohtaan,

" Agrobisneksen monopoliyhtiöillä on aivan uudenlaiset toimintatavat. Ne ovat patentoineet kasvilajikkeensa ja perivät niistä erityisiä teknologiamaksuja. Niinpä talonpoika ei enää saa kylvää omasta sadosta säästettyjä siemeniä seuraavan vuoden sadoksi. Kun yhtiöiden uudet siemenet ovat kalliimpia kuin vanhat, entistä suurempi osuus sadosta virtaa suuryhtiöiden laareihin. Näin maatalouden globalisaatiolla on sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia, jotka muuttavat monissa maissa maatalouden rakenteen ja maaseudun elämänmuodon."

http://www.eskoseppanen.net/lehti/gmosala.htm