Enää kun poikamme 4v. sai dysfasiasta paperit jokin aika sitten. Aiemmin tälläistä hylkimistä ei ollut kun ei olliut kuulema syytäkään. Kaikki on kuulema minun vikaa olen ollut huono äiti jne. eniten minua harmittaa kun hylkääjiksi ovat paljastuneet pojalle kaikkein tärkeimmät ja läheiset sukulaiset. Sain kuulla etten saa opetella tukiviittomia koska ei niistä kuitenkaan apua ole ja ymmärrän poikaani kuitenkin kohtalaisen vähän. He eivät ilmeisesti ole ymmärtäneet että vaikka minä olenkin lapsen äiti en voi aina minäkään hänen mukanaan kulkea esim.tarhassa tai muualla kertomassa mikä milloinkin on hätänä. Onko muilla kokemuksia tälläisestä suvun hylkimisestä ja onko se ollut lopullista vai ajan kanssa ohimenevää???? Toivottavasti tuosta sai edes jotain selvää:-)
Suku ei hyväksy poikaamme
18
3099
Vastaukset
- gessew1
itse haluat, unohda moiset sukulaiset, opettele viittomaan, kaikkihan on pojan parhaaksi. Ikävää jos on noin junttieinari- sukua etteivät ymmärrä ettei se dysfasia ole kenenkään "vika".
- Äityli
Poikani on nytten 8 vuotta ja hänellä todettiin dysfasia 3½ vuotiaana.
Hänellä on ne omat vaikeutensa ja ongelmansa sosiaalisissa asioissa joka kuuluu osaksi dysfasiaa.
Sukulaiset ei ymmärrä mun poikaa ja tuntuu kans joskus et olen huono äiti, mutta nyt olen ymmärtäny sen ettn voi asialle mitään vaan pitää vaan elää tämän asian kanssa.
Kummitkaan ei koskaan halua olla tukemassa vaikka kummeillekkin kuuluu tietty velvollisuus.
Mua ottaa päähän se kun kun arvostellaan eikä kuitenkaan tiedetä mitä joudumme kokemaan poikamme kanssa.
Äitini ja isäni kyllä ymmärtää ja ottaa poikaa yöksikin luokseen ja tykkää pojasta ja sanoo minulle, että on siinä paljon hyvääkin ja kehuu poikaa usein ja se on kiva kuulla ja helpottavaa, että edes joku tykkää pojasta toisin kun mennään äitini siskolle kylään siis minun tädilleni niin tuntuu, että hän todella on törkeä poikaani kohtaa, mutta muut lapseni hän hyväksyy minulla on tämän 8 vuotiaan lisäksi 6 ja 1 vuotiaat pojat joilla ihan normaali kehitys.
Silti rakastan tätä 8 vuotiasta lastani niin hirveesti etten pystyis koskaan luopumaan hänestä vaikka kuinka olisi vaikeeta me kestetään se yhdessä.
En ymmärrä sitä kuika ihmiset ei ymmärrä sitä jos lapsella on jotain ei se sitä kuitenkaan pahalla tarkoita se ei vaan voi sille mitään jos sillä on vaikeuksia tietyissä asioissa.
Et ole ainoa täällä jonka lasta ei hyväksytä.
Ei olla käyty enää sen jälkeen siellä tätini luona kylässä kun kohteli poikaani huonosti se tuntui pahalta.Eikä mennäkkään. Meillä on paljon ystäviä jotka kyl ymmärtää.
Suku on pahin aina.- äiti
teksisin välit selviksi tuollaisten sukulaisten kanssa. Miksi menisit sinne pahoittamaan mielesi ja lapsesi mieltä. Tällaisissa asioissa aina lapsi kärsii.Pidä vähän aikaa hiljaiseloa ja katso kuinka asiat kehittyy. Jos minun lastani arvosteltaisiin niin kyllä haistattaisin pitkät. Kuka lastasi puolustaa jos et sinä.
- Nanna
Älä hyväksy tuollaista käytöstä, sehän on aivan kaameaa! Mielestäni sinulla olisi oikeus olla niin loukkaantunut, että laittaisit välit poikki lopullisesti myös omalta puoleltasi. Pojan kannalta tuo tietysti olisi todella ikävää, vaan kuitenkin pidemmän päälle varmasti vähemmän traumaattista kuin hyljintä ja väheksyntä. Voithan vielä ensin yrittää selittää asioiden oikean laadun sukulaisille vaan mikäli ei mene perille niin sitten välit poikki.
- heartti
on ainut asia joka sinulle tärkeä .
Jos sukusi noin ajattelematon lasta! kohtaan missä heidän sydämensä oikeasti on.
Älä pahoita lapsesi mieltä ja omaasi yhtään enempää.
Lapsi vaistoaa asioita hyvinkin paljon vaikka ei pysty sitä kommunikoimaan sinulle.
Anna kaikki rakkaus hänelle että hän tuntee hyväksytyksi, todellakin.
Mene opetelemaan tukiviittomat ne hauskoja ja helppoja ja lapselle elinehto että voi mahdollisimman paljon viestittää toiselle asioita .
Koska teillä paljon vielä edessä...olen nähnyt tarhassa dysfasia lapsen joka oli aina yksin.. kun mainitsin toki he tarhassa sanoivat toisin.
En edes olisi tiennyt ulkoisesti koko asiaa ellen olisi ottanut huomiota hänen yksinäisyyteensä sitä en hyväksy! vaikka ei minun asiani niin sen verran tuttua minulle nämä asiat monistakin syistä..ihan entisen työnikin puolesta (ei dysfasia..muut jutut).
Eli katso lastasi ja älä luovuta olet ainut hänelle alkuaikoina johon hän luottaa eniten ja sit hiljalleen alkaa tutustua muihin ehdoitta häpeämättä kielellisesti viivästynyttä puhetta tms.
Sukusi tosiaan on sydämetön .. kun hän kasvaa ja kehittyy silloin heidän on myöhäistä odottaa rakkautta lapselta jota häpesivät.
Sukusi saisivat itseään hävetä ja koomista tässä että jos siun sukulaisellesi jollekkin kävisi jotakin ikävää..silloin se jole se kävisi ymmärtäsi teitäkin..mutta se ei oikea tie.
Iso hali molemmille ja lapsellesi paljon hymyä ja iloa elämään todellakin .
ÄLÄ sinä koskaan häpeä häntä ja epäröi mennä tukiviittoilemaan ja etenkin KÄYTTÄÄ sitä ulkona!
Ole ylpeä teillä on omat tapanne keskustella.
Ajattele miten monta kuuroa jne. on olemassa ja miten ihanasti heidän vanhemmat ovat heidät jaksaneet rakkaudella kasvattaa välittämästä muista.
Tunnen erään kuuron joka on miespuolinen, aivan ihanan tasapainoinen ihmisenä.
Aina kun näemme tulee mieleen miten onnistunut hänen äitinsä/isänsä on ollut pohjana hänen kehitykselleen. - heartti
Toisilla sukulaisilla se on ohimenevää, mutta se että onko kaikki sen arvoista! että lapsi kelpaa ns. vasta kun on "terve".
Toivott. jaksat lukea tarkasti mitä kirjoitin sinulle edelliseen.
Voimia ja hali sinulle ja etenkin lapsellesi maailman isoin hali. - Mummu
...kestää! Toivotan sitä sinulle sydämestäni dysfasia-lapsen mummuna.
Tukiviittomat auttavat, joten käytä niitä. Myös kaikki tarjollaolevat terapiat kannattaa käydä, niistä on todella hyötyä.
Minä en ole huomannut lähipiirissämme hylkimistä, vaan kaikki tuntuvat rakastavan erityisesti tätä herttaista poikaa. Toivottavasti myös sinun lähipiirisi "järkiintyy" ja rakkaus lapseen voittaa. Hyvää joulua Sinulle ja perheellesi!- heartti
ei uskoisi että näinkin tapahtuisi...
Toivon myös parasta lapselle todellakin.)) - mamma
heartti kirjoitti:
ei uskoisi että näinkin tapahtuisi...
Toivon myös parasta lapselle todellakin.))Olen aina rakastanut ja tukenut poikaani kaikissa mahdollisissa asioissa joissa olen vain pystynyt, joskus paremmin ja joskus heikkommin. Olen antanut hänelle kaiken mahdollisen tuen pystyä kommunikoimaan kanssamme edes jotenkin. Erityisesti minua harmittaa anoppini käytös. Hän sanoi kun puhuin tukiviittoma opetuksesta hänellekkin että saahan hän tulla sinne istumaan mutta ei aio opetella mitään. Hän kuulema ymmärtää poikaa ilman viittomia. Oikeasti tilanne ei ole noin hän kuulee asian miten haluaa ja poika joutuu pettymään useasti. Minulla on edellisestä suhteesta tytär ja anoppi sanoikin miksei se olisi voinut olla vammainen kun ei ole edes sukus hänelle!!!! Tämä loukkasi minua niin etten nyt ole ollut anopin kanssa missään tekemisissä. Hän kuulema häpeää kertoa tutuille että minä olen kasvattanut vammaisenlapsen,siis huomaa minä!!! Osa sukulaisista on sitä mieltä ettei asiasta saa puhua koska minä ymmärrän lasta,he vain eivät ole oivaltaneet etten minäkään tulevaisuudessa pysty olemaan poikani kanssa joka paikassa hänen tukenaan
- naapurin mummi
mamma kirjoitti:
Olen aina rakastanut ja tukenut poikaani kaikissa mahdollisissa asioissa joissa olen vain pystynyt, joskus paremmin ja joskus heikkommin. Olen antanut hänelle kaiken mahdollisen tuen pystyä kommunikoimaan kanssamme edes jotenkin. Erityisesti minua harmittaa anoppini käytös. Hän sanoi kun puhuin tukiviittoma opetuksesta hänellekkin että saahan hän tulla sinne istumaan mutta ei aio opetella mitään. Hän kuulema ymmärtää poikaa ilman viittomia. Oikeasti tilanne ei ole noin hän kuulee asian miten haluaa ja poika joutuu pettymään useasti. Minulla on edellisestä suhteesta tytär ja anoppi sanoikin miksei se olisi voinut olla vammainen kun ei ole edes sukus hänelle!!!! Tämä loukkasi minua niin etten nyt ole ollut anopin kanssa missään tekemisissä. Hän kuulema häpeää kertoa tutuille että minä olen kasvattanut vammaisenlapsen,siis huomaa minä!!! Osa sukulaisista on sitä mieltä ettei asiasta saa puhua koska minä ymmärrän lasta,he vain eivät ole oivaltaneet etten minäkään tulevaisuudessa pysty olemaan poikani kanssa joka paikassa hänen tukenaan
En ole omassa suvussani kokenut tätä ongelmaa, mutta isoäitinä tiedän, että tunteeni ongelmalasta kohtaan eivät varmastikaan olisi vähäisemmät kuin "terveiden" lastenlasteni kohdalla.
Kaikki uusi, minkä lapsi oppii ja osaa, on aina ilahduttavaa ja kunnioitettavaa. Jos pienellä on ongelmia, joita ei muilla ole, on tuki kaikilta mitä tärkeintä hänen kasvamisessaan.
Sydämettömältä tosiaan tuntuu, että joku häpeää lasta! Uskomatonta tällä vuosituhannella.
100 v. sitten erilaiset ihmiset piilotettiin peräkamareihin, mutta olisi nyt luullut, että piilottajat ovat jo hävinneet sukupuuttoon.
Ilmeisesti ei.
Näiden ihmisten luokse ei lasta pidä päästää. Hän ei itse vielä tiedä olevansa erilainen kuin muut. Turhaan hänet altistat moisille vaikutteille. Ehkä puheen kehitys lisääntyy, niin että hänelle ei koskaan tulekaan erilaisuuden tunnetta. - heartti
mamma kirjoitti:
Olen aina rakastanut ja tukenut poikaani kaikissa mahdollisissa asioissa joissa olen vain pystynyt, joskus paremmin ja joskus heikkommin. Olen antanut hänelle kaiken mahdollisen tuen pystyä kommunikoimaan kanssamme edes jotenkin. Erityisesti minua harmittaa anoppini käytös. Hän sanoi kun puhuin tukiviittoma opetuksesta hänellekkin että saahan hän tulla sinne istumaan mutta ei aio opetella mitään. Hän kuulema ymmärtää poikaa ilman viittomia. Oikeasti tilanne ei ole noin hän kuulee asian miten haluaa ja poika joutuu pettymään useasti. Minulla on edellisestä suhteesta tytär ja anoppi sanoikin miksei se olisi voinut olla vammainen kun ei ole edes sukus hänelle!!!! Tämä loukkasi minua niin etten nyt ole ollut anopin kanssa missään tekemisissä. Hän kuulema häpeää kertoa tutuille että minä olen kasvattanut vammaisenlapsen,siis huomaa minä!!! Osa sukulaisista on sitä mieltä ettei asiasta saa puhua koska minä ymmärrän lasta,he vain eivät ole oivaltaneet etten minäkään tulevaisuudessa pysty olemaan poikani kanssa joka paikassa hänen tukenaan
luulevat ymmärtävänsä lasta ilman tukiviittomia...vaikka todellisuudessa tukiviittomien tarkoitus juuri antaa sitä itseluottamusta lapselle sekä sisäisten! asioiden purkaamista ettei se päädy ajallaan raivokohtauksiin tai itkuihin, kun yhtä äkkiä ei ymmärretä niin hyvin.
Ihanaa että ymmärrät lapsesi tärkeyden ja tukiviittomien ..aivan upeata :)))
Ihania aikoja teillä tulee olemaan :)) usko pois=) se sinulle voitto toisille häviö jos eivät uskaltaudu mukaan:((.
Iso hali molemmille ja yritä olla murehtimatta asiaa, aluksi varmasti satuttaa sinua ...mutta pian huomaat että hei jos minä olisin ollut se lapsi olisinko toivonut ...........ymmärrät. - mamma
heartti kirjoitti:
luulevat ymmärtävänsä lasta ilman tukiviittomia...vaikka todellisuudessa tukiviittomien tarkoitus juuri antaa sitä itseluottamusta lapselle sekä sisäisten! asioiden purkaamista ettei se päädy ajallaan raivokohtauksiin tai itkuihin, kun yhtä äkkiä ei ymmärretä niin hyvin.
Ihanaa että ymmärrät lapsesi tärkeyden ja tukiviittomien ..aivan upeata :)))
Ihania aikoja teillä tulee olemaan :)) usko pois=) se sinulle voitto toisille häviö jos eivät uskaltaudu mukaan:((.
Iso hali molemmille ja yritä olla murehtimatta asiaa, aluksi varmasti satuttaa sinua ...mutta pian huomaat että hei jos minä olisin ollut se lapsi olisinko toivonut ...........ymmärrät.tuo oli todella kauniisti sanottu. olenkin ajatellut kokoajan porskuttavani eteenpäin poikani rinnalla pääpystyssä häntä häpeämättä. Poika on yhtä rakas kuin nuo perheen muutkin lapset, isosiskokin juuri kyseli pääseekö hän opettelemaan viittomia kun tykkää niitä tarhassakin opetella. Nyt jo kun olen huomannut poikani kärsivän anopin ymärtämättömyydestä olenkin päättänyt että ns. kyläilypaikat valitsemme sen mukaan kuka haluaa ja jaksaa ajatella pientä poikaamme. En nyt tarkoita aivan kaikkia sukulaisia että heidän tulisi opetella viittomat vaan kaikkein läheisempiä ja poikamme hyväksyviä. Toivottavasti tuo ei aivan sekavaksi mennyt:-)
- heartti
mamma kirjoitti:
tuo oli todella kauniisti sanottu. olenkin ajatellut kokoajan porskuttavani eteenpäin poikani rinnalla pääpystyssä häntä häpeämättä. Poika on yhtä rakas kuin nuo perheen muutkin lapset, isosiskokin juuri kyseli pääseekö hän opettelemaan viittomia kun tykkää niitä tarhassakin opetella. Nyt jo kun olen huomannut poikani kärsivän anopin ymärtämättömyydestä olenkin päättänyt että ns. kyläilypaikat valitsemme sen mukaan kuka haluaa ja jaksaa ajatella pientä poikaamme. En nyt tarkoita aivan kaikkia sukulaisia että heidän tulisi opetella viittomat vaan kaikkein läheisempiä ja poikamme hyväksyviä. Toivottavasti tuo ei aivan sekavaksi mennyt:-)
upeata kuulla tuo..sait ison hymyn kasvoilleni :)))
Ihanaa jatkoa teille todella paljon koko perheellesi, aivan ipeata..heh ..itsekkin onnellinen puolestanne todellakin
- voi olla hyväkin ennuste.
Olen perhepäivähoitaja ja hoidossani on ollut näitä lapsia ( ihania, suloisia tyttöjä ja poikia ).
Joskus on vanhemmilla ollut vaikeuksia hyväksyä, että jotain on "pielessä", vaikka hoitaja näkee useimmiten viivästymän tai dysfasian eron.
Kun dysfasia sitten todetaan, niin olen huomannut miten paljon se on auttanut lasta. Kaikki hoidossani olleet tapaukset (lapset) kehittyivät nopeasti. he olivat osanpäivää edityispäiväkodissa jossa oli mm. puheopetusta ja loppupäivän he olivat luonani.
Opettele viittomia se auttaa lastasi todella paljon ja tukee myös puheen kehitystä ja ymmärtämistä.
Nämä lapset eivät todellakaan ole toivottomia tapauksia. Nyt heistä on jo moni melkein aikuinen ja he ovat olleet miltei poikeuksetta fiksuja ja kommunikoineet ihan normaalisti. Joten voit olla lapsestasi ylpeä ja iloinen ja sanoa se myös heille sukulaisillesi. Kyllä meillä ihmisillä kaikilla on heikkoutemme ja jos lapsellasi nyt on tää Dysfasia niin näillä sukulaisilla on käyttäytyminen ja ymmärtämättömyys, joihin kaikkiin on saatavissa apua. Asiat korjaantuu varmasti ajan kanssa. Joskus vaan pettymys voi olla liian iso kun ei ymmärretä asiaa. Tsemppiä teille kaikille ja lapselle iloista ja riemukasta lapsuutta. - äiti
Minun pojallani todettiin dysfasia myös 3 1/2 vuotiaana ja poikani käyttää tukiviittomia, ne ovat koko perheemme käytössä, samoin kuvakortit ja niistä on ollut valtava hyöty.
Dysfasia lapset ovat ihan älykkäitä ja normaaleja lapsia, ainoastaan heillä on vain puheentuotossa ja ymmärtämisessä ongelma.
Aikoinaan nämä dysfasia lapset olivat niitä tuhmia kakaroita, jotka saivat selkäänsä ja ties mitä.Onneksi näin ei ole enään. Nykyisin dysfasiaan on apua, tietoa ja tukea jota kannattaa käyttää.
Yleensä dysfasia on periytyvää, eli se ei ole vanhempien vika!
Kannattaa yrittää selittää ja jutella näille sukulaisille. Tuo dysfasia on vain hyväksyttävä, se on osa lastasi ja tulee todennäköisesti aina olemaan myös jossain muodossa. Sukulaisenne ei nyt ilmeisesti ole ajatelleet miltä lapsestasi tuntuu, kun ei saa ilmaistua itseään, eikä hän ymmärrä muita. Se on varmasti pienen (ja myös toki isomman) ihmisen mielestä tosi raastavaa ja repivää. Tärkeintä tässä on, että lapsesi pystyy jotenkin kommunikoimaan ihmisten kanssa. Oma poikani viittoo, jos häntä ei muuten ymmärretä tai tulee näyttämään kuvakortilla mitä haluaa. Sama kait se miten ilmaisee itseään , pääasia, että jotenkin kommunikointi sujuu!- äiti2
Pahoittelen, käytin vahingossa samaa nimimerkkiä kuin joku toinen ylemmässä viestissä.
- Nimetön
En lukenut muiden viestejä, mutta itse kahden dysfasialapsen äitinä sanoisin seuraavaa:
Kaikki negatiiviset kommentit, jotka kohdistuvat tai sanotaan lapsellesi, vahingoittavat lapsesi itsetuntoa. Suojele lapsiasi näiltä ihmisiltä. Jos lapselle kasvaa huono itsetunto ja hän ei luota itseensä, tulevaisuuden näkymät ovat huonot. Itse katkaisisin välit tuollaisiin vahinkoa tuottaviin ihmisiin.
Ja lisäksi: sinun on ehdottomasti opeteltava viittomat. Ne auttavat lastasi ja kehittävät hänen sanavarastoaan. Luota itseesi ja valintoihisi, kyllä te pärjäätte! Voimia!- mamma
Saamme tällähetkellä kaupungilta 1x viikossa 2½ tuntia viittomaopetusta kotona. Itse olemme asiaan sopeutuneet ja innolla odotamme sopeutumisvalmennuskurssia jolle meidät valittiin:-) Ajatukseni silloin tuota ensimmäistä viestiä kirjoittaessa oli että kuinka saada nämä minun ja mieheni tädit ym. ymmärtämään dysfasia. Nyt olen kulkenut käsilaukussani tiivistelmä dysfasiasta mitä se tarkoittaa ym.muuta. Olemme nyt jättäneetkin vierailut ja muut kissanristiäiset sellasista paikoista väliin joissa lapsemme kuullen häntä mollataan ja meitä haukutaan kelvottomiksi vanhemmiksi. Viimeisin tikki oli kuin mieheni tätit haukkuivat minut narkkariksi ja juopoksi raskauden aikana,olivat lukeneet jostain vanhasta lääkärikirjasta että jos lapsi ei puhuon taustalla usein nämä kaksi syytä. Mutta tällähetkellä tuntuu että päiväpäivältä mennään parempaan suuntaan! Kiitokset vielä kaikille:-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304975- 313154
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161817Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221770Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191635Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711491Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101253Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191247Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161227Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171207