Miten paksut eristeet pitää laittaa sellaiseen 70mm:n kevythirrestä kasattuun mökkiin että kohtuulämmityksellä tarkenee talvellakin. Tönö tulee Vaasa-Lieksa linjan eteläpuolelle.
Olisi kiva tietää eri vaihtoehdoilla.
Olisi kiva tietää eri vaihtoehdoilla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei pelkät seinät lämmitä, lattia ja yläpohja lisäksi, seinä 100, lattia 200, katto 300 ja alumiinipaperi ja puuta/panelia vaikka pintaan niin et palellu, oven/ikkunan pidät lisäksi kiinni ;)
On kai eri materiaaleilla eroa. Pu tai villa
Meinasit puusta tehdä kaikki eristeet esim. umpipuuta 300mm katto ;)
Sinulle lienee lämpöeristeet vieras käsite.
Niin että tietääkös kukaan asioista tietävä.
Sinähän vekkuli olet, mitä turhia kyselet, seinä 100 mm lämpöeriste, ja niin edelleen 200mm, 300mm, etkö osaa edes lukea tai et halua ymmärtää, kaikki muut käsittää tuon ????
Olen sitten senverran vekkuli että kysyn vielä että kuinka paksuilla eristelllä pärjää talvellakin, "luullakseni" eri materiaaleilla on huomattava ero.
Että kyllä minä osaan lukea mutta mitenkäs on toisten laita.
Ei ole, toinen vettyy toinen ei, siksi alumiinipaperin tai muovin vaatii villa, tuossa lämpökerroin sinulle, puruako meinasit käyttää ?????
"suulakepuristettu polystyreeni (XPS) 0,031–0,037 W/(Km²) ja mineraalivilla 0,032–0,045 W/(Km²)"
Asiallisuutta, pyydän.
Löysinpä itse tuollaisen jutun, ilmeisesti samasta paikasta, siitä voi päätellä että eristeillä on eroa.
"Tyypillisesti eristeen eristyskyky perustuu ilmaan, joka on suljettu eristerakenteeseen. Lämmöneristeen eristyskykyä mitataan lämmönläpäisykertoimella. Esimerkkejä lämmonjohtavuudesta (lambda declared): polyuretaani (PIR) 0,022–0,023 W/(Km²)[1], Fenoli 0,020 W/(Km²), polystyreeni (EPS) 0,031–0,039 W/(Km²)[2], suulakepuristettu polystyreeni (XPS) 0,031–0,037 W/(Km²)[3] ja mineraalivilla 0,032–0,045 W/(Km²)[4].
Eristeissä lämmön johtuminen on usein lähes lineaarinen ilmiö, joten eristekerroksen kaksinkertaistaminen myös kaksinkertaistaa lämmöneristyskyvyn."
Eli polyuretaanilla on huomattavasi parempi lämmöneristyskyky, joten sitä ei tarvitse niin paksulti laittaa. Että jos villaa on 100mm niin siihen riittää pu:ta 75mm, tätä minä ajoin takaa.
Just, aitta taisi olla kyseessä ????
Katso tarkkaan noita lukuja on alku-loppu arvot, eli kohtaa molempien lämmönläpäisykertoimet toisensa, vaatii myös ajattelukykyä lukutaidon lisäksi ????
Edelleen asiallisuutta, pyydän.
Onhan noissa eroa siltikin, eivät mene edes limittäin, mikäli ymmärrät sanonnan.
Onko haussa omakotitalo, vai onko kysymys vapaa-ajan asunnosta jossa pidetään mahdollisesti peruslämmöt ympäri vuoden. Jos jälkimmäinen vaihtoehto, riittää eristeeksi esim.125 mm eristevilla. Se vielä laitetaanko eriste sisä- vai ulkopuolelle hirttä, asettaa omat vaatimuksensa rakenteelle ja sen toimivuudelle.
10 vuotta asuttu 70mm kevythirsitalossa ympärivuoden. "Hirsi" ?ulkoseinänä, 15 cm puhallusvillaa (ekovillaa), tervapaperit ja sisäpuolella kuusipaneeli seinissä ja katoissa. Ikkunoissa kaksinkertainen lasi. On lämmintä ollut kovillakin pakkasilla. Mutta. Jos et ole vielä tehnyt näin huterosta hirsilankusta-älä teekään. En nyt tässä ala kertomaan syitä, mutta niitä on paljon. Yksi tärkeä on ulkonäkö: hirsinurkat rumat kun ohuita. Ei ole oikein järkeä tehdä montaa seinärakennetta, kovatöinen kun ohuet hirret pitää pultata ym ym.
Samaa mieltä - hirren hyvät ominaisuudet menetetään pitkälti, kun pitää monikerroksista seinärakennetta ruveta turaamaan. Tässä tapauksessa lopputulema on äkkiä normaali puurakenteinen talo, jossa on vaan sisäverhous vähän normaalia paksumpaa "lautaa".
Mutta... jos kyseessä olikin *olemassaolevan* rakennuksen tuunaus uudisrakennuksen sijaan. Silloin lisäeristyksessä on järkeä.
Puu ei ole mikään kovin hyvä eriste - lämmönjohtavuus on noin 0,13 W/mK. 70 mm puuta pintavastukset päälle = seinän U-arvo 1,5 W/m². Seinä eristää lämpöä huonommin kuin uusien talojen ikkunat...
Kohtuullisesta voi toki olla montaa mieltä, mutta itse tähtäisin U-arvoon 0,3...0,5 (mikä vastaa jo 250-450 mm paksua hirttä!). Olettaen, että kyseessä on kesämökki, jota ei ole tarkoitus pitää jatkuvasti lämpimänä. Ei seinien eristykseen kannata mielettömästi panostaa, jos/kun yläpohja, ikkunat ym. jäävät ennalleen.
Sahanpuru ja/tai kutterinlastut ovat lämmöneristävyydeltään hieman umpipuuta parempia. Noin 140 mm purua sitä paikallaan pitävä laudoitus tms. rakenne sisä- tai ulkopuolelle, niin ollaan aika hyvin U-arvossa 0,4.
Modernit eristeet ovat tehokkaampia. Mineraalivillaa tai puukuitueristettä (0,050 W/mK) tarvittaisiin noin 90 mm ja solumuovilevyä tarvitaan noin 60 mm (plus/miinus eristeen tyypistä riippuen) saman U-arvon saavuttamiseksi.
Sijoittelu sitten tyypin mukaan. Periaatteessa ulkopuolinen eristäminen on turvallisempi vaihtoehto, mutta vesihöyryä läpäisemättömiä eristeitä ei ehkä kuitenkaan näin - ja sopiihan polyuretaani siinäkin mielessä paremmin sisälle, että riittävä lisäeristys saadaan tällä mallilla suht ohuilla levyillä = sisämitat eivät pienene yhtä pahasti kuin lätkimällä mineraalivillaa sisäpuolelle.
Kun lähtökohta on näinkin huono kuin 1,5 W/m²K jo ohkainenkin lisäeritys (tyyliin 30 mm SPU levy) puolittaa seinän lämpöhäviön!
hirsitaloon ei misään nimessä pitäisi käytääkeinotekoista eriste materiaalia koska ei siirrä mahdolista kosteutta.
1cm. halteksi vastaa 2.5cm puuta.välikatoon sekä yläkatoon voisin ehdoitaa foliopaperia joka säteilee lämpöä takaisin ja sen päälle huvin laitettu vuorivilla limitettynä ja pienellä tasaisella tasoitetulla purupinnalla jotta mahdoliset pienetkin lämpövuotokohdat tiivistyy.
jos huoneisto on välillä kylmilään kondensoituu keinoeristeisiin kosteutta lämpötilan vaihtelun myötä.
onhan paljon neuvojia ja eihän tämä ole kuin mun rakennus periaate mistä osan olen aikpoinaan saanut vanhoilta timpureilta.
jokainenhan tekee lopulta miten haluaa ja eihän silloin voi muita syytellä jos mahdolisesti menee mönkään.
jos haluaa jotta rakennus näytää ulospäin hirsitalolta eriste sisäpuolelle ja sitten toisin päin.
kosteisiin tiloihin pitää kiinitää erityista huomiota.
onko valu taikka rossi pooja onkin eroa tai niiren yhdistelmä.
kirjalisuutta on saatavilla niin netistä kuin kirjastostakin.
Essonvaari kieltää laittamasta keinotekoisia materiaaleja, mutta seuraavassa hengenvedossa ehdotetaan foliopaperia ja sitä seuraavassa mineraalivillaa.
Essonvaarilla ei polla paljoa säteile. Tainnu pää jäätyä, kun ei ole ollut foliopipo käytössä. Se folion tehokkuus lämpöeristeenä perustuu lämpäsäteilyn heijastamiseen. Toimii, kun folion kohdalla on ilmarako. Eri materiaalien väliin puristettuna ei niinkään, kun lämpö siirtyy johtamalla ja alumiini ei kummoinen eriste ole. Ja jos/kun mineraalivillaa käytetään, olisi jonkinlainen höyrysulkukin paikallaan. Siinäpä näitä munauksia näin alkuun, enempää en nyt jaksa näitä sekoiluita alkaa korjaamaan.